Miniä tuli kahville
Hänellä oli asiana kun poikani ei uskalla puhua. Olenko tehnyt testamentin, olenko ajatellut edunvalvojan hankkimista, ja että voisit antaa pojallesi pankkiavaimesi, hän hoitaisi raha-asiasi.
No , kahvit juotiin, sanoin miettiväni asiaa ja hyvähän se on puhua asioista. Vähän jäi kuitenkin epämukava olo, miksi poika ei itse puhunut? Sinkkulapseni tietää asiani.
Kommentit (102)
Itse olisin eniten huolissani siitä, miksi aikuinen lapsi pelkää mua niin paljon, että "ei uskalla puhua" mun kanssa. Ja miksi olen tämmöiset asiat puhunut vain yhdelle lapsistani, en kaikille. T: N52, kolme aikuista lasta
Poika pelkäsi että loukkaannut?
Joskus nuo asiat on kuitenkin pakko puhua, mieluummin ajoissa.
Veli tuli ja nyt tuli jo minjä.Joko kolmantena aloituksena teini tai tuttava?
Vierailija kirjoitti:
Itse olisin eniten huolissani siitä, miksi aikuinen lapsi pelkää mua niin paljon, että "ei uskalla puhua" mun kanssa. Ja miksi olen tämmöiset asiat puhunut vain yhdelle lapsistani, en kaikille. T: N52, kolme aikuista lasta
Mua huolestuttaisi lisäksi, että mitä se miniälle kuuluu, olenko tehnyt testamenttia ja millaista.
Vierailija kirjoitti:
Itse olisin eniten huolissani siitä, miksi aikuinen lapsi pelkää mua niin paljon, että "ei uskalla puhua" mun kanssa. Ja miksi olen tämmöiset asiat puhunut vain yhdelle lapsistani, en kaikille. T: N52, kolme aikuista lasta
Etkös sinä ole vasta sen ikäinen että ajankohtaista on sun vanhempien edunvalvonta, ei omasi (paitsi toki jos sulla on jo etenevä muistisairaus).
Vierailija kirjoitti:
Itse olisin eniten huolissani siitä, miksi aikuinen lapsi pelkää mua niin paljon, että "ei uskalla puhua" mun kanssa. Ja miksi olen tämmöiset asiat puhunut vain yhdelle lapsistani, en kaikille. T: N52, kolme aikuista lasta
Tässä vaiheessa riittää kun yksi tietää mistä löytää pankkitunnukseni ja salasanani.
Ei koko suvun vielä tarvitse, esim miniöitten.
Muissa asioissani ei mitään epäselvää kenellekään, tietysti olen elänyt jo liian pitkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olisin eniten huolissani siitä, miksi aikuinen lapsi pelkää mua niin paljon, että "ei uskalla puhua" mun kanssa. Ja miksi olen tämmöiset asiat puhunut vain yhdelle lapsistani, en kaikille. T: N52, kolme aikuista lasta
Mua huolestuttaisi lisäksi, että mitä se miniälle kuuluu, olenko tehnyt testamenttia ja millaista.
No ei mua tuo huolestuttaisi, asia ei hänelle kuulu mitenkään, joten mitä siitä mihinkään huolestumaan? Jutellahan aina voi , se saako siihen vastausta on toinen juttu.
Pankkiavaimet eli tunnuslukuja ei saa antaa kenellekään .
Poikasi on ihan reppana, kun lähettää vaimonsa hoitamaan asioita sinun kanssasi. Mitä se poikasi niin pelkää?
Vierailija kirjoitti:
Pankkiavaimet eli tunnuslukuja ei saa antaa kenellekään .
Miniä kuitenkin olisi ottanut ne haltuunsa, he voivat hoitaa pankkiasiani.
Kuoleman jälkeen raukeaa heti tilille pääsy netissä - jokaiselle.
Vierailija kirjoitti:
Poikasi on ihan reppana, kun lähettää vaimonsa hoitamaan asioita sinun kanssasi. Mitä se poikasi niin pelkää?
Voin ehkä kuvitella keskustelun. Kyllä nyt on tehtävä jotain, äitis on vanha jo, jos et sinä nyt ota asioita hoitoosi, minä otan.
siinä 70 iän korvalla kun terveys vielä sallii, olisi aika laittaa paperiasiansa kuntoon ja sopia yhden perillisensä kanssa kenestä tulee mahdollinen edunvalvoja, kun sellaisen aika on käsillä. Sekä appivanhempani että heitä vähän nuoremmat omat vanhempani ovat nuo asiat laittaneet kuntoon, että olisi vähemmän byrokratiaa kun asiat laitetaan käytäntöön.
Miniä ei halua käytännön ihmisenä olla se, joka joutuu myöhemmin kauheaan paperisotaan vain siksi, että hänen puolisonsa ei rohkene ottaa asiaa puheeksi nyt. Nyt kun sinulla on järki päässäsi, voit tehdä vielä itseäsi koskevia päätöksiä. Tieto pojalle missä laatikossa säilytät tärkeät paperisi ja pankkitunnuksesi sen pahan päivän varalta kun oma järkesi on kuutamolla.
Edunvalvojaa ei yleensä haeta itse, siinä vaiheessa pitää olla jo kykenemätön tekemään hakemuksia.
Vierailija kirjoitti:
siinä 70 iän korvalla kun terveys vielä sallii, olisi aika laittaa paperiasiansa kuntoon ja sopia yhden perillisensä kanssa kenestä tulee mahdollinen edunvalvoja, kun sellaisen aika on käsillä. Sekä appivanhempani että heitä vähän nuoremmat omat vanhempani ovat nuo asiat laittaneet kuntoon, että olisi vähemmän byrokratiaa kun asiat laitetaan käytäntöön.
Miniä ei halua käytännön ihmisenä olla se, joka joutuu myöhemmin kauheaan paperisotaan vain siksi, että hänen puolisonsa ei rohkene ottaa asiaa puheeksi nyt. Nyt kun sinulla on järki päässäsi, voit tehdä vielä itseäsi koskevia päätöksiä. Tieto pojalle missä laatikossa säilytät tärkeät paperisi ja pankkitunnuksesi sen pahan päivän varalta kun oma järkesi on kuutamolla.
Tiefot on nyt sinkkulapsellani, miniöitten ja vävyjen ei niitä vielä tarvitse tietää.
Samoin muut lapset tietävät, kuka tietää. Miniän pistäytyminen ehkä oma-aloitteista.
Miniällä rahapula. Ylimääräiselle pankkitilille olisi käyttöä.
Fiksu miniä, nuo asiat kannattaa laittaa kuntoon mieluummin liian aikaisin. Et voi koskaan tietää milloin joudut esim akuutisti sairaalaan ja kukaan ei voi maksaa laskujasi tai hoitaa muuten asioitasi sillä välin jollet ole ajoissa antanut valtuuksia ja ohjeita.
Kun kerrsn noin pelkäät miniöitä ja vävyjä niin kannattaisi kuunnella sitä miniää ja tehdä testamentti jolla suljet lapsien puolisot perinnön ulkopuolelle. Voisit vaikka määrät testamentissa niin, että sinkkulapsesi perii sinut kokonaan ja parisuhteessa oleville jäisi pelkkä lakiosa.
Annat nuo avaimet sille sinkulle. Miniä kärkkyy rahoja....
Vierailija kirjoitti:
Poikasi on ihan reppana, kun lähettää vaimonsa hoitamaan asioita sinun kanssasi. Mitä se poikasi niin pelkää?
Äitiään ? Ihmettelen että osa syyttää miniää, joka uskaltaa puhua asioista ja ei ole vaatimassa itselleen pankki avaimia vaan aloittajan pojalle. Oikeassahan miniä, vanhemmuuteen voi sattua ja tapahtua kaikenlaista, yhtäkkiä ollaankin sairaalassa, eikä voikaan asioitaan hoitaa edes sen vertaa että laskut saa maksettua.
Onpa ystävällinen miniä kun jaksaa vierailla dementikon luona.