Koulukiusattujen lasten vanhemmat! Miten lapsesi voi?

Vierailija kirjoitti:

Voi kunpa tietäisit. Hyvin harvoin kiusaaminen on sellaista että keskellä seisoo "Jeesus", joka on ainut hyvä ja muut ympärillä pahoja. Silti kiusattu aina näkee tilanteen näin ja selittää sen kotona näin. Kun hän kasvaa aikuiseksi hän muistaa tilanteen näin.

Ihmisen luontainen vaisto on puolustautua, silloin kun häntä ahdistetaan.

Kun kiusaamista aletaan selvittää, sieltä paljastuu lähes aina vaikka minkälainen vyyhti.

Koko tilanne lähtee liikkeelle harmittomasta sananvaihdosta, jossa kierrokset nousevat.

"Minä sanoin näin" "Sitten se sanoi niin". Kiusattujen kotona lapsi kertoo että se sanoi että "haisuli". Kiusaajien kotona lapsi kertoo että se sanoo että "tunkki".

Ja molemmat kertovat totuuden, ymmärtäkää nyt hyvät ihmiset tämä. Me opettajat kyllä näemme kokemuksemme perusteella tottuneina hahmottamaan lasten hierarkiaa, että kumpi

on alisteisessa asemassa. Me tunnistamme kiusatut ja kärsimme mekin.

Mutta emme me voi tuntemuksen perusteella jaella rangaistuksia. "Tunkki" ja "haisuli" sen sijaan ovat molemmat loukkauksia. Kumpi tuomitaan? Kumpi lähetetään toiseen kouluun? Kumpi liittyy isona perussuomalaisiin ja julistaa kaiken kyynelsilmin puhujanpöntöstä?

Todellakin tämä! Ns kiusattu on usein kielikello ja opettajan lellikki tai ihan vaan itsekäs kuspää, joka ansaitsee ryhmäkurinpalautuksen.

5 vuoden yksinjättämisen jälkeen (peruskoulun viimeiset ja lukion eka) on nyt mennyt 4 vuotta toipuessa. Tuon neljän vuoden aikana oli koronavuodet ja etäopiskelut. Nyt lapsi on iloinen ja tyytyväinen kun ei ole enää ryhmässä, eli ei koe yksinäisyyttä. Kotona on oma ihana itsensä.9 vuotta on siis jo ollut ilman kaveria tai mitään sosiaalista kanssakäymistä perheen ulkopuolella. Jännittää sosiaalisia tilanteita eikä käy kodin ulkopuolella, kiusaaminen jätti ikuiset arvet. 

Jos jossain koulussa oikeasti on Tyttökerjo, aion tehdä siitä ilmoituksen tasa-arvovaltuutetulle.