Onko kotiäiteydessä jotain pahaa vai miksi meitä usein haukutaan?
Olen kotiäiti. Omasta tahdostani, en miehen pakottamana. On minulla kyllä ihan hyvä koulutuskin ja oman alan työkokemusta useampi vuosi, mutta päätin nyt olla ihan kotiäiti vain. Saan siitä välillä haukkuja ja arvostelua osakseni. Vähintään kulmien kohottelua. Mutta myös ihan suoraa kritiikkiä. Kukaan tuttu tai puolituttu ei ole koskaan sanonut mitään hyvää ratkaisustani eikä kyllä kukaan vieraskaan. Arvostellut vain. Lapset on päiväkoti-iässä ja aion olla kotiäiti kunnes nuorin menee kouluun. Nykyään päiväkodit on aika huonossa tilanteessa ja moni sanoo, ettei haluaisi lastaan niihin laittaa. Minä en laittanut ja silti saan haukkuja. Miksi?
Kommentit (711)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi kuin arvostaa.
Harmi, että kotivanhemmuus ei ole suurimmalle osalle kansaa vaihtoehto taloudellisista syistä. Uskon vakaasti, että jälkikasvu hyötyy suuresti siitä, että kotona on paikalla vanhempi, jolla on aikaa keskittyä kasvattamiseen.Ryhtyisin itse mielellään koti-isäksi, jos ei olisi lainoja maksettavana. Uskon tosin, että puoliso olisi myös halukas siihen.
Kotiäitien mollaaminen on feministien uuden aallon agendaa. Meidän perheessä ja meidän perheen aikuisten työpaikoilla ei nähdä sukupuolisortoa tai eroa miesten ja naisten euron suuruudessa. En tiedä missä nähdään. Ilmeisesti vain feministien vuosikokouksessa.
Feministi sitä ja Feministi tätä, voi lässynlässynlää. Kun fakta on se, että te miehet ette taatusti koko sinä aikana kun nainen on kotiäiti ajattele hetkeäkään niin, että minä olen nyt OIKEASTI sitoutunut tähän naiseen loppuelämäkseni. Ehei, sitten käy niin kuin Helena Koivulle että tietynlaisen elämän itselleen rakentaneen ihmisen pitäisi yhtäkkiä vaan heittää kaikki menemään ja muuttaa toiseen maahan ja ruveta tekemään jotain minimipalkkatyötä ja kaikki nauraa ja osoittelee sormella, jos tämä plot twist tuntuu pahalta. Te miehet olette aiheuttaneet sen että tällä kuviolla on huono maine, eivät feministit jotka vaan yrittävät varoittaa naisia joutumasta ikinä tähän ansaan. Koska se mies EI ole sitoutunut sinuun loppuelämäksi vaikka mitä väittää. Hän ei tule pitämään lupaustaan.
Miten ihmeessä Helena on tässä joku uhri??Hänellä oli kaikki mahdollisuudet elää hulppeaa elämää, johon ei ikinä olisi omalla "urallaan" mahdollista. Kaikki annettiin kultatarjottimella eteen ja päätti toimia todella typerästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa jännä ilmiö. En kyllä omassa lähipiirissäni ole koskaan kuullut kotiäitejä haukuttavan.
Se minkä huomasin ja olen useille sanonut, on ihmisten suhtautuminen koti-isään verrattuna kotiäitiin. Itse olen siis mies ja olen ollut koti-isänä 2,5 vuotta muutamassa eri ajanjaksossa. Se mikä tuntui hölmöltä oli että minua pidettiin jotenkin sankarina verrattuna ihan samaa vastuuta hoitaviin kotiäiteihin. Ihmiset kehuivat ja taputtivat selkään kuinka hienoa vastuunkantoa se on. Esim. olimme lapsen kanssa muskareissa, vauvajumpassa jne. ja aina ylistystä kuinka hienoa on, että on koti-isä. Mielestäni vastuunkanto on ihan yhtä arvokasta tekee sitä äiti tai isä.
Sama asia vaikka työhaastattelussa. Toimin yritysjohtajana ja haastatteluissa oikein ihasteltiin kuinka olen ollut koti-isänä muutamia CV:n tyhjiä pätkiä. En tiedä, miten kotiäitien kohdalla tämä menee, mutta itse työhaastattelussa annan arvoa, jos ei ihan 15 vuotta ole kotiäitiys kestänyt.
Mikä vika kotiäitiydessä silloin on, jos se on kestänyt 15v?
Olen siis tuo aiemmin kirjoittanut, joka palasi töihin nuorimmaisen ollessa nyt tokalla. 13 vuotta siihen meni että tilanne on tämä. Ei kolme lasta kasva koululaisiksi kovin usein alle 10 vuoden.
Lähinnä kai se on paha ammattitaidon ja siis rekrytoinnin näkökulmasta, ei muuten.
Mikä ammatti on semmoinen että ammattitaito katoaa kotivuosien aikana?
Monikin. Esimerkkinä oma alani eli it-ala. Täällä on monta ammattia. Esim. koodaaja, arkkitehti, testaaja, projektipäällikkö, tuotepäällikkö, myynti jne. Tekniikat ja ympäristö muuttuu koko ajan vauhdilla.
It-alalta 9 vuotta kotiäitinä olleena olen sitä mieltä, että tällä alalla se ei ole mitenkään vaikeaa. Juuri koska tekniikat vaihtuu niin nopeaan, että vaikka ei olisikaan ollut taukoa, niin vähän väliä olet sen tilanteen edessä projekteissa, että on opeteltava nollasta uusi ohjelmointikieli, uusi pilviympäristö, uusi arkkitehtuurityyli tms. Ammattilaiset selviää siitä ihan yhtä lailla kotiäitiyden jälkeen kuin tilanteessa jossa uusi tekniikka tulee vastaan kun on töissä. Kummassakaan tapauksessa yleensä näihin ei anneta opetteluaikaa, vaan on opittava lennosta samalla projektissa uudella tekniikalla työtä tehden. Jos tähän ei pysty, ei ainakaan devaajan hommat taida nykymaailmassa juuri missään onnistua.
Vierailija kirjoitti:
Ei voi kuin arvostaa.
Harmi, että kotivanhemmuus ei ole suurimmalle osalle kansaa vaihtoehto taloudellisista syistä. Uskon vakaasti, että jälkikasvu hyötyy suuresti siitä, että kotona on paikalla vanhempi, jolla on aikaa keskittyä kasvattamiseen.Ryhtyisin itse mielellään koti-isäksi, jos ei olisi lainoja maksettavana. Uskon tosin, että puoliso olisi myös halukas siihen.
Kotiäitien mollaaminen on feministien uuden aallon agendaa. Meidän perheessä ja meidän perheen aikuisten työpaikoilla ei nähdä sukupuolisortoa tai eroa miesten ja naisten euron suuruudessa. En tiedä missä nähdään. Ilmeisesti vain feministien vuosikokouksessa.
Anteeksi, mutta onko Petteri Orpon hallitus nyt täynnä feministejä kun haluavat poistaa kotihoidon tuen ja patistaa äidit töihin? Enpä usko, joten feministien syyttelyn voi huoletta lopettaa.
Monet feministit kannattavat ajatusta, että jokaisella on omaa rahaa, koska raha tuo vapautta. Mutta jos kotiäiti on neuvotellut puolisonsa kanssa siitä, miten hänelle rahallisesti kompensoidaan palkkatyöstä poisjäänti ja eläkekertymän aukko, niin ei kai siinä. Toki jokaisella on oikeus myös olla turvaamatta omaa talouttaan, eikä se feministejä niin hirveästi liikuta, paitsi ehkä säälittää. Mutta meitä on moneen junaan ja jokainen taaplaa tyylillään. Olennaista feministeille on, että valinta on aidosti ihmisen itsensä, eikä ympäristön tai olosuhteiden pakottamana tehty.
Olin kotiäitinä siihen saakka,kun lapsi täytti 3v. Tuet on pieniä,niin onhan se pennin venyttämistä ja säästöjen käyttämistä. Toki kaikkia asioita ei voi mitata rahassa. Luulimme, että emme edes saa enempää kuin yhden lapsen. Kun toinen sitten tuli,olin myös kotiäitinä jonkun aikaa, mutta en niin pitkää. Nyt teen lyhyempää työaikaa, koska lapset vielä pieniä. Mutta eihän se kotihoidon tuki kompensoi sitä 20% palkan menetystä. Sekin loppuu, kun nuorin täyttää 3v. Miehellä ei ole mahdollisuutta lyhyempään työhön. Avioehtoon on kirjattu, että jos tulisi ero, saan kompensaation siitä, että olin kotiäitinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos miehesi ei ole todella kovatuloinen, ehkä hämmästelyä aiheuttaa se, että haluatte tietoisesti lastenne elävän vaatimatonta elämää. Vaikka palaisit työelämään myöhemmin, et todennäköisesti koskaan tule pääsemään samalle tulotasolle, kuin jolla olisit ollut tiiviimmälllä työhistorialla. Jo lyhyet äitiyslomat aihettavat naisille pysyvän haitan urakehitykseen.
Nyt lasten ollessa pieniä asia ei varmasti tunnu haastavalta, säästätte päiväkotimaksuissa, mahdollisesti ehdit ostaa ja laittaa edullisempaa ruokaa, sinulle ei tule kuluja työmatkoista, -lounaista ja -vaatteista. Kun lapset ovat kouluikäisiä ja varsinkin teinejä, tulette mahdollisesti koko perhe kohtaamaan tämän ongelman.
Itse olin pääasiassa hyvin tyytyväinen lasten päiväkoteihin. Toki toivoisin, että ryhmäkokoja voitaisiin pienentää ja palkata lisäkäsiä. Pääasiassa päiväkodeissa oli ihania, työlleen ja lapsille omistautuneita ihmisiä töissä ja tilat toimivat lapsille. Oli toimintaa, retkiä ja juhlia ja ensisijaisesti hyvää, tasaista arkea. Omat lapseni saivat kokemuksia ja hyviä kavereita, osa nykyisistä ystävistä on päiväkotivuosilta.
Tiedätkö mikä se haitta on keskimäärin euroissa?
Nopealla haulla tuli vastaan esim. tämä tutkimus https://www.etla.fi/to/perhejaura/muuta/103_web.pdf, jossa todetaan: Kaltaistamisella lasten negatiivinen vaikutus äidin vuosipalkkaan on noin 10 prosenttia. Kolme tai useampi lapsi alentaa vuosipalkkaa 18 prosentilla. Alle kouluikäisten lasten negatiivinen vaikutus palkkaan on noin 20 prosenttia.
https://www.stat.fi/tup/poimintoja-tilastovuodesta/aidit-tilastoissa.ht… 3-6-vuotiaden äideistä työllisiä on n. 80 %, mikä vastaa normaalia työllisyysastetta. Yritin löytää tutkimusta, miten pidempi kotiäitiys (tai muu poissaolo) vaikuttaa tuloihin pitkällä aikavälillä, mutta en löytänyt heti ainakaan suomenkielistä tutkimusta. Vaikea nähdä, että se vaikuttaisi ainakaan positiivisesti.
Aiheesta https://duunitori.fi/tyoelama/perhevapaiden-vaikutus-palkkaan
Muut ovat vain kateellisia, koska uskallat pitää taukoa oravanpyörästä. Tärkeintä on, että valinta parantaa sinun elämänlaatuasi. Itselleni työ on rentoutumista verrattuna pikkulapsiarkeen, mutta hienoa että sinulla on toisinpäin. Kateelliset voi sitten olla huolissaan eläkkeistä ja nauttia elämästä vasta toinen jalka haudassa.
Vierailija kirjoitti:
Kotona lasten hoitaminen ei ole tuottavaa työtä.
Jokainen saa jäädä vaikka loppuiäkseen kotiin hoitamaan lapsiaan, mutta omalla rahalla.
Älkää aina käykö muiden rahapusseilla. Toiset menevät marraskuun räntäsateisina aamuina töihin ja te haluatte heidän maksavan kotona olemisenne?
Työttömiä on kaupungin yksiköissä työkokeilussa ja jatkossa, kun olet kahvitauolla yli lakisääteisen 10 minuuttia niin lähetän sun nimen kaupunginvaltuustoon ja viestin, että sua ei työt kiinnosta töissä.
Onko asuntovelkaa?
Varmaan nämä ihmiset tietää jonkun tai useampiakin, joille on käynyt huonosti kun ovat kotiin jääneet. Mies on kohdellut huonosti tai jättänyt tai hän on esim sairastunut, eikä töitä ei olekaan kotivuosien jälkeen löytynyt, ei ainakaan sellaisia joilla perheen mukavasti elättäisi. Ja siksi ihmetys, että joku vapaaehtoisesti haluaa niille riskeille altistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa jännä ilmiö. En kyllä omassa lähipiirissäni ole koskaan kuullut kotiäitejä haukuttavan.
Se minkä huomasin ja olen useille sanonut, on ihmisten suhtautuminen koti-isään verrattuna kotiäitiin. Itse olen siis mies ja olen ollut koti-isänä 2,5 vuotta muutamassa eri ajanjaksossa. Se mikä tuntui hölmöltä oli että minua pidettiin jotenkin sankarina verrattuna ihan samaa vastuuta hoitaviin kotiäiteihin. Ihmiset kehuivat ja taputtivat selkään kuinka hienoa vastuunkantoa se on. Esim. olimme lapsen kanssa muskareissa, vauvajumpassa jne. ja aina ylistystä kuinka hienoa on, että on koti-isä. Mielestäni vastuunkanto on ihan yhtä arvokasta tekee sitä äiti tai isä.
Sama asia vaikka työhaastattelussa. Toimin yritysjohtajana ja haastatteluissa oikein ihasteltiin kuinka olen ollut koti-isänä muutamia CV:n tyhjiä pätkiä. En tiedä, miten kotiäitien kohdalla tämä menee, mutta itse työhaastattelussa annan arvoa, jos ei ihan 15 vuotta ole kotiäitiys kestänyt.
Mikä vika kotiäitiydessä silloin on, jos se on kestänyt 15v?
Olen siis tuo aiemmin kirjoittanut, joka palasi töihin nuorimmaisen ollessa nyt tokalla. 13 vuotta siihen meni että tilanne on tämä. Ei kolme lasta kasva koululaisiksi kovin usein alle 10 vuoden.
Lähinnä kai se on paha ammattitaidon ja siis rekrytoinnin näkökulmasta, ei muuten.
Mikä ammatti on semmoinen että ammattitaito katoaa kotivuosien aikana?
Esim. omani. Sommittelun perussäännöt yms. voisi nyt vielä hallita, mutta kaikki ohjelmistot olisi kyllä tuossa ajassa muuttuneet totaalisesti.
😅 Sekö se sun ammattitaitosi on?
Ohjelmistot oppii vaikka silmät kiinni uudelleen eikä mikään estä niiden opettelua kotona ollessaan.
Ei kyllä ole sellasta ammattia, johon ei voisi palata 10-15 vuoden tauon jälkeen.
Nyt puhutaan ammattilaistason ohjelmistoista, joiden muutoksista ei kyllä harrastellen pysytä ajantasalla.
Miksi siitä ammattilaisesta tulee harrastelija kotona ollessa?
Ei pysy perillä alan kehityksestä eikä aikaa muutosten seuraamiseen ole niin paljon, että oma osaaminen pysyisi riittävän hyvällä tasolla.
Vierailija kirjoitti:
Kotona lasten hoitaminen ei ole tuottavaa työtä.
Jokainen saa jäädä vaikka loppuiäkseen kotiin hoitamaan lapsiaan, mutta omalla rahalla.
Älkää aina käykö muiden rahapusseilla. Toiset menevät marraskuun räntäsateisina aamuina töihin ja te haluatte heidän maksavan kotona olemisenne?
Hyvä, että yhteiskunta tukee edes joskus lastenkin parasta. Ei tarvi hälyisiin täysiin päiväkoteihin mennä 8-17 joka päivä.
Toinen vaihtoehto olisi, että verotusta lasketaan huomattavasti, joten toisen palkalla tultaisiin toimeen. Tai muulla tavalla huomioitaisiin perheet ja perheiden asema.
Syntyvyys on laskussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa jännä ilmiö. En kyllä omassa lähipiirissäni ole koskaan kuullut kotiäitejä haukuttavan.
Se minkä huomasin ja olen useille sanonut, on ihmisten suhtautuminen koti-isään verrattuna kotiäitiin. Itse olen siis mies ja olen ollut koti-isänä 2,5 vuotta muutamassa eri ajanjaksossa. Se mikä tuntui hölmöltä oli että minua pidettiin jotenkin sankarina verrattuna ihan samaa vastuuta hoitaviin kotiäiteihin. Ihmiset kehuivat ja taputtivat selkään kuinka hienoa vastuunkantoa se on. Esim. olimme lapsen kanssa muskareissa, vauvajumpassa jne. ja aina ylistystä kuinka hienoa on, että on koti-isä. Mielestäni vastuunkanto on ihan yhtä arvokasta tekee sitä äiti tai isä.
Sama asia vaikka työhaastattelussa. Toimin yritysjohtajana ja haastatteluissa oikein ihasteltiin kuinka olen ollut koti-isänä muutamia CV:n tyhjiä pätkiä. En tiedä, miten kotiäitien kohdalla tämä menee, mutta itse työhaastattelussa annan arvoa, jos ei ihan 15 vuotta ole kotiäitiys kestänyt.
Mikä vika kotiäitiydessä silloin on, jos se on kestänyt 15v?
Olen siis tuo aiemmin kirjoittanut, joka palasi töihin nuorimmaisen ollessa nyt tokalla. 13 vuotta siihen meni että tilanne on tämä. Ei kolme lasta kasva koululaisiksi kovin usein alle 10 vuoden.
Lähinnä kai se on paha ammattitaidon ja siis rekrytoinnin näkökulmasta, ei muuten.
Mikä ammatti on semmoinen että ammattitaito katoaa kotivuosien aikana?
Monikin. Esimerkkinä oma alani eli it-ala. Täällä on monta ammattia. Esim. koodaaja, arkkitehti, testaaja, projektipäällikkö, tuotepäällikkö, myynti jne. Tekniikat ja ympäristö muuttuu koko ajan vauhdilla.
Mutta eihän se sun ammattitaitoa vähennä että opettelet uuden ohjelmiston tai ympäristön. Niinhän sä ne opettelet töissäollessaskin. Ei ne töissä olemalla sulle taivaasta tipahda.
Kyllä ne vähän eri tavalla tipahtaa, kun et ole tippunut työelämästä pois kokonaan.
Vai niin. Sulla sit ehkä tekee tiukkaa oppia uusia juttuja muutenkin.
Tai sit sä et oo koskaan tuon vaativuustason juttuja edes opetellut voisin sanoa, jos haluaisin olla ilkeä.
Se oma homma tuntuu vaativammalta kun siinä pyörii koko ajan. Hommaan kun hommaan tulee porukkaa koulunpenkiltäkin, henkilö, joka on sitä tehnyt aiemmin ja sit palaa, on vähintään yhtä kykenevä hommaan.
Vierailija kirjoitti:
Kotona lasten hoitaminen ei ole tuottavaa työtä.
Jokainen saa jäädä vaikka loppuiäkseen kotiin hoitamaan lapsiaan, mutta omalla rahalla.
Älkää aina käykö muiden rahapusseilla. Toiset menevät marraskuun räntäsateisina aamuina töihin ja te haluatte heidän maksavan kotona olemisenne?
Ja samaan aikaan puhutaan, miten syntyvyyttä täytyisi saada lisättyä. Se ei tule onnistumaan, jos asenne on tämä, että lasten tekeminen ja kasvattaminen on jotain tuottamatonta työtä ja lähes loisimista muiden rahalla.
Se minusta on hassua, että kotiäitinä voi olla vuosien ajan ilman että se vaikuttaa ammattitaitoon, mutta työttömäksi jääneellä ammattitaito romahtaa kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen. Yli vuoden työttömänä olleet ovatkin sitten pitkäaikaistyöttömiä ja kelvollisia vain kuntouttavaan työtoimintaan. Vaikka työtönkin tekisi päivät samaa mitä kotiäiti eli hoitaisi lapsiaan ja kotia.
Niin se aina muuttuu vuosikymmenen mukaan. Juuri nyt kotiäitiys on hirveä rikos. Samaan aikaan ristiriitaisesti paasataan missä olosuhteissa vanhemmilla on oikeus se lapsi sinne päivähoitoon viedä. Tärkeintä (kuten aina ennenkin) on tuntea paremmuutta niistä omista ratkaisuista.
Vierailija kirjoitti:
Se minusta on hassua, että kotiäitinä voi olla vuosien ajan ilman että se vaikuttaa ammattitaitoon, mutta työttömäksi jääneellä ammattitaito romahtaa kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen. Yli vuoden työttömänä olleet ovatkin sitten pitkäaikaistyöttömiä ja kelvollisia vain kuntouttavaan työtoimintaan. Vaikka työtönkin tekisi päivät samaa mitä kotiäiti eli hoitaisi lapsiaan ja kotia.
Meinaat, että 3 vuoden kotiäitiyden jälkeen on helppo saada duunia....?
Vierailija kirjoitti:
Varmaan nämä ihmiset tietää jonkun tai useampiakin, joille on käynyt huonosti kun ovat kotiin jääneet. Mies on kohdellut huonosti tai jättänyt tai hän on esim sairastunut, eikä töitä ei olekaan kotivuosien jälkeen löytynyt, ei ainakaan sellaisia joilla perheen mukavasti elättäisi. Ja siksi ihmetys, että joku vapaaehtoisesti haluaa niille riskeille altistaa.
Suomessa elämä on yhtä kuin työt. Se on tätä lutterilaisuutta. Muissa maissa osataan elää ja nauttia elämästä. Surullista tämä Suomen asenneilmapiiri. Moni pelkää jäävänsä tyhjän päälle, kun työt loppuvat. Oikein pelottaa, että mitä jos ei keksikään tekemistä eläkkeellä.
Sääli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotona lasten hoitaminen ei ole tuottavaa työtä.
Jokainen saa jäädä vaikka loppuiäkseen kotiin hoitamaan lapsiaan, mutta omalla rahalla.
Älkää aina käykö muiden rahapusseilla. Toiset menevät marraskuun räntäsateisina aamuina töihin ja te haluatte heidän maksavan kotona olemisenne?
Työttömiä on kaupungin yksiköissä työkokeilussa ja jatkossa, kun olet kahvitauolla yli lakisääteisen 10 minuuttia niin lähetän sun nimen kaupunginvaltuustoon ja viestin, että sua ei työt kiinnosta töissä.
Onko asuntovelkaa?
Osa myös puhuu lapsistaan ja omista asioistaan kahvitaukojen ulkopuolella. Jatkossa teen noista lusmuista kaupunginvaltuustoon ilmoituksen.
Irtisanomissuoja heikkenee ja on aika pistää lusmut pihalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos miehesi ei ole todella kovatuloinen, ehkä hämmästelyä aiheuttaa se, että haluatte tietoisesti lastenne elävän vaatimatonta elämää. Vaikka palaisit työelämään myöhemmin, et todennäköisesti koskaan tule pääsemään samalle tulotasolle, kuin jolla olisit ollut tiiviimmälllä työhistorialla. Jo lyhyet äitiyslomat aihettavat naisille pysyvän haitan urakehitykseen.
Nyt lasten ollessa pieniä asia ei varmasti tunnu haastavalta, säästätte päiväkotimaksuissa, mahdollisesti ehdit ostaa ja laittaa edullisempaa ruokaa, sinulle ei tule kuluja työmatkoista, -lounaista ja -vaatteista. Kun lapset ovat kouluikäisiä ja varsinkin teinejä, tulette mahdollisesti koko perhe kohtaamaan tämän ongelman.
Itse olin pääasiassa hyvin tyytyväinen lasten päiväkoteihin. Toki toivoisin, että ryhmäkokoja voitaisiin pienentää ja palkata lisäkäsiä. Pääasiassa päiväkodeissa oli ihania, työlleen ja lapsille omistautuneita ihmisiä töissä ja tilat toimivat lapsille. Oli toimintaa, retkiä ja juhlia ja ensisijaisesti hyvää, tasaista arkea. Omat lapseni saivat kokemuksia ja hyviä kavereita, osa nykyisistä ystävistä on päiväkotivuosilta.
Tiedätkö mikä se haitta on keskimäärin euroissa?
Nopealla haulla tuli vastaan esim. tämä tutkimus https://www.etla.fi/to/perhejaura/muuta/103_web.pdf, jossa todetaan: Kaltaistamisella lasten negatiivinen vaikutus äidin vuosipalkkaan on noin 10 prosenttia. Kolme tai useampi lapsi alentaa vuosipalkkaa 18 prosentilla. Alle kouluikäisten lasten negatiivinen vaikutus palkkaan on noin 20 prosenttia.
https://www.stat.fi/tup/poimintoja-tilastovuodesta/aidit-tilastoissa.ht… 3-6-vuotiaden äideistä työllisiä on n. 80 %, mikä vastaa normaalia työllisyysastetta. Yritin löytää tutkimusta, miten pidempi kotiäitiys (tai muu poissaolo) vaikuttaa tuloihin pitkällä aikavälillä, mutta en löytänyt heti ainakaan suomenkielistä tutkimusta. Vaikea nähdä, että se vaikuttaisi ainakaan positiivisesti.
Aiheesta https://duunitori.fi/tyoelama/perhevapaiden-vaikutus-palkkaan
Mä voin kertoa. Eläkkeeseen kolme vuotta kotona vaikuttaa keskimäärin 100€. Onpas kauheeta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa jännä ilmiö. En kyllä omassa lähipiirissäni ole koskaan kuullut kotiäitejä haukuttavan.
Se minkä huomasin ja olen useille sanonut, on ihmisten suhtautuminen koti-isään verrattuna kotiäitiin. Itse olen siis mies ja olen ollut koti-isänä 2,5 vuotta muutamassa eri ajanjaksossa. Se mikä tuntui hölmöltä oli että minua pidettiin jotenkin sankarina verrattuna ihan samaa vastuuta hoitaviin kotiäiteihin. Ihmiset kehuivat ja taputtivat selkään kuinka hienoa vastuunkantoa se on. Esim. olimme lapsen kanssa muskareissa, vauvajumpassa jne. ja aina ylistystä kuinka hienoa on, että on koti-isä. Mielestäni vastuunkanto on ihan yhtä arvokasta tekee sitä äiti tai isä.
Sama asia vaikka työhaastattelussa. Toimin yritysjohtajana ja haastatteluissa oikein ihasteltiin kuinka olen ollut koti-isänä muutamia CV:n tyhjiä pätkiä. En tiedä, miten kotiäitien kohdalla tämä menee, mutta itse työhaastattelussa annan arvoa, jos ei ihan 15 vuotta ole kotiäitiys kestänyt.
Mikä vika kotiäitiydessä silloin on, jos se on kestänyt 15v?
Olen siis tuo aiemmin kirjoittanut, joka palasi töihin nuorimmaisen ollessa nyt tokalla. 13 vuotta siihen meni että tilanne on tämä. Ei kolme lasta kasva koululaisiksi kovin usein alle 10 vuoden.
Lähinnä kai se on paha ammattitaidon ja siis rekrytoinnin näkökulmasta, ei muuten.
Mikä ammatti on semmoinen että ammattitaito katoaa kotivuosien aikana?
Monikin. Esimerkkinä oma alani eli it-ala. Täällä on monta ammattia. Esim. koodaaja, arkkitehti, testaaja, projektipäällikkö, tuotepäällikkö, myynti jne. Tekniikat ja ympäristö muuttuu koko ajan vauhdilla.
Mutta eihän se sun ammattitaitoa vähennä että opettelet uuden ohjelmiston tai ympäristön. Niinhän sä ne opettelet töissäollessaskin. Ei ne töissä olemalla sulle taivaasta tipahda.
Ala on tosi kilpailtu. Vaikka olet työelämässä ja todella hyvä, ei ole mitään takeita siitä, että. 1/2 päästä olet vielä töissä. Kyllä kaksikin vuotta poissa tiputtaisi sut auttamatta pois piireistä ja niiden ihmisten joukosta, jotka töitä saa.
Ainakin VTJ on helppo.
Niin on, tuon tyyppisistä ei ole kyse.
Ainakin VTJ on helppo.