Tönöt lahoaa ja täynnä vanhaa tavaraa... kuka ne kaikki tyhjää kun aika jättää???
Tilanne että anoppi sekä appiukko ja omat vanhemmat nyt yli 80v eli kohta on jo jollakin lähtö lähellä. Nämä sota-ajan lapset ovat keränneet kaikki nurkat ja pirtit täyteen tavaraa, jokaisella on vähintään yksi ellei useampikin kesämökki, omien vanhempiensa kotitalo ja vielä omat kodit aivan täynnä vanhaa roinaa. Mitään ei oikein enää ole jaksettu remontoida tai korjata mutta mistään ei myökään luovuta, ei todellakaan.
Minäkö sitten arjen ruuhkavuosissa pienten lasten kanssa menen nämä pirtit ja mökit ja töllit tyhjentämään niistä "tärkeistä" tavaroista??? Kaikista voisi vielä saada rahaa myydessäkin, jokainen tönö kuitenkin huononee vuosi vuodelta kun ei pidetä enää huolta ja lopputulema on se että kaikki saisi varmaan tuikata mielummin tuleen kun yrittää myydä jollekin kesälomaparatiiseja.
Miksei meidän omat vanhemmat ymmärrä että ei kaikkea voi jättää vaan taakseen muiden huoleksi? Nyt kyllä ollaan niin helvetin omatoimisia, ei saa auttaa, ei saa neuvoa, kaikesta vastaukseksi tulee vaan että "kyllä minä vielä itse pystyn huolehtimaan". Ja me lapset sitten kannetaan niitä vuoden -84 vessaremontissa poistettuja vessanpönttöjä, vanhoja potkukelkkoja, -92 vuoden vuosikerrat kotiliedestä ja heidän omien vanhempiensa jättävät rojut suoraan roskiin?
ei hitto.... tekee jo nyt mieli kieltäytyä kokonaan perinnöstä ja jättää jonkun muun vaivaksi kaikki. Harmi vaan kun sukujen kesämökit on aidosti kivoja paikkoja jotka olisi jo 15 vuotta sitten pitänyt jättää nuorempien sukupolvien hoidettavaksi. Mutta ei, näiden käärinliinoissa ilmeisesti on taskut.
Kommentit (155)
Vierailija kirjoitti:
Juuri näin. Miksi eivät +60v vain jaa omaisuuttaa ja töllejä nuoremmalle sukupolville ja muuta johonkin vanhainkotiin pikkuhuoneeseen, odottamaan kuolemaan.
Kauhulla katselen omia varastoja, komeroita ja astiakaappeja, jotka pursuavat tavaroista, vaikka olen alle 40v. Onneksi lapset ovat vielä pieniä, etteivät ymmärrä, mikä heitä odottaa. Nyt riittäå, kun antaa viikkorahan.
Sinulla varsin omituinen ajatuksenjuoksu. Odottele kun olet itse 60 v. ylittänyt. Houkkuteleeko mennä terveenä 60 v. johonkin koppiin asumaan? Ei 60 v. vielä mitään kuolemaa odotella, vaan eletään, päästään eläkkeelle ja tehdään vaikka mitä oletuksena tietenkin ettei ole monisairas tai vammainen. Ei minua vaan kiinnosta yhtään onko tavaraa paljon tai vähän. Itsellä sopivasti ja raivaan silloin tällöin yhden ja toisenkin kaapin, mutta en alkuunkaan ota itselleni ongelmaa asiasta, saatikka ahdistuksia.
Vierailija kirjoitti:
Henkilökohtaisesti ärsyttää nämä, jotka ovat jo jakamassa omaisuutta ennen kuin asia on edes ajankohtainen. Osoittaa harvinaisen röyhkeää luonnetta ja kaikenlaisen kunnioituksen puutetta. Kyseessä on kuitenkin oletettavasti omat vanhemmat, jotka ovat tällaista kyytä povellaan kasvattaneet. Lisäksi kun kysymyksessä ei ole mikään heppoinen omaisuus, vaan ilmeisesti monta kiinteistöä, mökkiä ym.
Pienten lasten kanssa voi hyvin rauhassa odottaa siihen asti kunnes näistä aika jättää. Ei ennen. Irtaimisto on pieni juttu. Tavarasta pääsee kyllä aina eroon.
Niin, just oli lehdessä kiva juttu. Leski ja perikunta oli myynyt omakotitalon ja siitä löytyikin hometta, talon kauppahinta piti maksaa takaisin + oikeudenkäyntikulut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkilökohtaisesti ärsyttää nämä, jotka ovat jo jakamassa omaisuutta ennen kuin asia on edes ajankohtainen. Osoittaa harvinaisen röyhkeää luonnetta ja kaikenlaisen kunnioituksen puutetta. Kyseessä on kuitenkin oletettavasti omat vanhemmat, jotka ovat tällaista kyytä povellaan kasvattaneet. Lisäksi kun kysymyksessä ei ole mikään heppoinen omaisuus, vaan ilmeisesti monta kiinteistöä, mökkiä ym.
Pienten lasten kanssa voi hyvin rauhassa odottaa siihen asti kunnes näistä aika jättää. Ei ennen. Irtaimisto on pieni juttu. Tavarasta pääsee kyllä aina eroon.
Niin, just oli lehdessä kiva juttu. Leski ja perikunta oli myynyt omakotitalon ja siitä löytyikin hometta, talon kauppahinta piti maksaa takaisin + oikeudenkäyntikulut.
Noista taloista 5 vuoden homevastuu on myös perikunnalla, jos ostaja jotain löytää.
Vierailija kirjoitti:
Potkukelkat ovat arvokasta tavaraa eivätkä ne vanhene miksikään. Myös vanhoille lehdille on paljon ottajia. Saat vähintään pari euroa per numero jos myyt ne vuoden 1992 Kotiliesi-lehdet.
Ei. Eivät ole. Itsepetosta moinen höpinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri näin. Miksi eivät +60v vain jaa omaisuuttaa ja töllejä nuoremmalle sukupolville ja muuta johonkin vanhainkotiin pikkuhuoneeseen, odottamaan kuolemaan.
Kauhulla katselen omia varastoja, komeroita ja astiakaappeja, jotka pursuavat tavaroista, vaikka olen alle 40v. Onneksi lapset ovat vielä pieniä, etteivät ymmärrä, mikä heitä odottaa. Nyt riittäå, kun antaa viikkorahan.
Sinulla varsin omituinen ajatuksenjuoksu. Odottele kun olet itse 60 v. ylittänyt. Houkkuteleeko mennä terveenä 60 v. johonkin koppiin asumaan? Ei 60 v. vielä mitään kuolemaa odotella, vaan eletään, päästään eläkkeelle ja tehdään vaikka mitä oletuksena tietenkin ettei ole monisairas tai vammainen. Ei minua vaan kiinnosta yhtään onko tavaraa paljon tai vähän. Itsellä sopivasti ja raivaan silloin tällöin yhden ja toisenkin kaapin, mutta en alkuunkaan ota itselleni ongelmaa asiasta, saatikka ahdistuksia.
Taidat olla "hieman" yksinkertainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkilökohtaisesti ärsyttää nämä, jotka ovat jo jakamassa omaisuutta ennen kuin asia on edes ajankohtainen. Osoittaa harvinaisen röyhkeää luonnetta ja kaikenlaisen kunnioituksen puutetta. Kyseessä on kuitenkin oletettavasti omat vanhemmat, jotka ovat tällaista kyytä povellaan kasvattaneet. Lisäksi kun kysymyksessä ei ole mikään heppoinen omaisuus, vaan ilmeisesti monta kiinteistöä, mökkiä ym.
Pienten lasten kanssa voi hyvin rauhassa odottaa siihen asti kunnes näistä aika jättää. Ei ennen. Irtaimisto on pieni juttu. Tavarasta pääsee kyllä aina eroon.
Niin, just oli lehdessä kiva juttu. Leski ja perikunta oli myynyt omakotitalon ja siitä löytyikin hometta, talon kauppahinta piti maksaa takaisin + oikeudenkäyntikulut.
Noista taloista 5 vuoden homevastuu on myös perikunnalla, jos ostaja jotain löytää.
Lisäksi voi tulla joku määräys, että on pakko tehdä jotain homeremontteja.
Eläkeläiset voi asua omakotitalossaan loppuun asti ja perikunta on 5 vuotta vastuussa, jos löytyy hometta, jos myy talon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Potkukelkat ovat arvokasta tavaraa eivätkä ne vanhene miksikään. Myös vanhoille lehdille on paljon ottajia. Saat vähintään pari euroa per numero jos myyt ne vuoden 1992 Kotiliesi-lehdet.
Ei. Eivät ole. Itsepetosta moinen höpinä.
Et vaan tiedä, että lehtien vanhoista vuosikerroista saa aika tavalla euroja. Käypä antikvariaateissa kysymässä niin opit jotain uutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkilökohtaisesti ärsyttää nämä, jotka ovat jo jakamassa omaisuutta ennen kuin asia on edes ajankohtainen. Osoittaa harvinaisen röyhkeää luonnetta ja kaikenlaisen kunnioituksen puutetta. Kyseessä on kuitenkin oletettavasti omat vanhemmat, jotka ovat tällaista kyytä povellaan kasvattaneet. Lisäksi kun kysymyksessä ei ole mikään heppoinen omaisuus, vaan ilmeisesti monta kiinteistöä, mökkiä ym.
Pienten lasten kanssa voi hyvin rauhassa odottaa siihen asti kunnes näistä aika jättää. Ei ennen. Irtaimisto on pieni juttu. Tavarasta pääsee kyllä aina eroon.
Niin, just oli lehdessä kiva juttu. Leski ja perikunta oli myynyt omakotitalon ja siitä löytyikin hometta, talon kauppahinta piti maksaa takaisin + oikeudenkäyntikulut.
Noista taloista 5 vuoden homevastuu on myös perikunnalla, jos ostaja jotain löytää.
Lisäksi voi tulla joku määräys, että on pakko tehdä jotain homeremontteja.
Eläkeläiset voi asua omakotitalossaan loppuun asti ja perikunta on 5 vuotta vastuussa, jos löytyy hometta, jos myy talon.
Eläkeläinen nauttii elämästään ja matkustelee.
Vastuu talosta ja sen remonteista kaatuu perikuntien niskaan.
Vierailija kirjoitti:
Henkilökohtaisesti ärsyttää nämä, jotka ovat jo jakamassa omaisuutta ennen kuin asia on edes ajankohtainen. Osoittaa harvinaisen röyhkeää luonnetta ja kaikenlaisen kunnioituksen puutetta. Kyseessä on kuitenkin oletettavasti omat vanhemmat, jotka ovat tällaista kyytä povellaan kasvattaneet. Lisäksi kun kysymyksessä ei ole mikään heppoinen omaisuus, vaan ilmeisesti monta kiinteistöä, mökkiä ym.
Pienten lasten kanssa voi hyvin rauhassa odottaa siihen asti kunnes näistä aika jättää. Ei ennen. Irtaimisto on pieni juttu. Tavarasta pääsee kyllä aina eroon.
Suurin ongelma on silloin, jos vainaja on asunut vuokralla eikä omaisilla tai kuolinpesällä ole varaa maksaa vainajan asunnosta vuokraa. Asunto pitää silloin tyhjentää todella nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Potkukelkat ovat arvokasta tavaraa eivätkä ne vanhene miksikään. Myös vanhoille lehdille on paljon ottajia. Saat vähintään pari euroa per numero jos myyt ne vuoden 1992 Kotiliesi-lehdet.
Ei. Eivät ole. Itsepetosta moinen höpinä.
Helsingissä eivät potkukelkat ole ehkä arvossa mutta pohjoisemmilla paikkakunnilla maaseudulla saattavat hyvinkin olla tarpeellisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkilökohtaisesti ärsyttää nämä, jotka ovat jo jakamassa omaisuutta ennen kuin asia on edes ajankohtainen. Osoittaa harvinaisen röyhkeää luonnetta ja kaikenlaisen kunnioituksen puutetta. Kyseessä on kuitenkin oletettavasti omat vanhemmat, jotka ovat tällaista kyytä povellaan kasvattaneet. Lisäksi kun kysymyksessä ei ole mikään heppoinen omaisuus, vaan ilmeisesti monta kiinteistöä, mökkiä ym.
Pienten lasten kanssa voi hyvin rauhassa odottaa siihen asti kunnes näistä aika jättää. Ei ennen. Irtaimisto on pieni juttu. Tavarasta pääsee kyllä aina eroon.
Suurin ongelma on silloin, jos vainaja on asunut vuokralla eikä omaisilla tai kuolinpesällä ole varaa maksaa vainajan asunnosta vuokraa. Asunto pitää silloin tyhjentää todella nopeasti.
No sitten tyhjentää nopeasti. Miksi se olisi kauhean vaikeaa? Suurin ongelma ihan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkilökohtaisesti ärsyttää nämä, jotka ovat jo jakamassa omaisuutta ennen kuin asia on edes ajankohtainen. Osoittaa harvinaisen röyhkeää luonnetta ja kaikenlaisen kunnioituksen puutetta. Kyseessä on kuitenkin oletettavasti omat vanhemmat, jotka ovat tällaista kyytä povellaan kasvattaneet. Lisäksi kun kysymyksessä ei ole mikään heppoinen omaisuus, vaan ilmeisesti monta kiinteistöä, mökkiä ym.
Pienten lasten kanssa voi hyvin rauhassa odottaa siihen asti kunnes näistä aika jättää. Ei ennen. Irtaimisto on pieni juttu. Tavarasta pääsee kyllä aina eroon.
Suurin ongelma on silloin, jos vainaja on asunut vuokralla eikä omaisilla tai kuolinpesällä ole varaa maksaa vainajan asunnosta vuokraa. Asunto pitää silloin tyhjentää todella nopeasti.
Ei omistusasujallakaan välttämättä tilillä rahaa ole, sä maksat kerrostalon vastikettakin 500 euroa kuukaudessa, jos se ei mene kaupaksi. Vuokralaisia ei joka kaupungissa riitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Potkukelkat ovat arvokasta tavaraa eivätkä ne vanhene miksikään. Myös vanhoille lehdille on paljon ottajia. Saat vähintään pari euroa per numero jos myyt ne vuoden 1992 Kotiliesi-lehdet.
Ei. Eivät ole. Itsepetosta moinen höpinä.
Et vaan tiedä, että lehtien vanhoista vuosikerroista saa aika tavalla euroja. Käypä antikvariaateissa kysymässä niin opit jotain uutta.
Tämäkö on syy, että säästetään kaikki roju? Kuvitellaan, että niissä on kiinni isot rahat? Itsepetostahan tuo on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kymmenisen vuotta sitten tyhjensin vanhempieni asuntoa. Kokeeksi annoin arvioida pari taulua. Toisessa taulussa oli takana hintalappu 5 mk, sen heitin ensin pois. Kyseisestä taulusta sain tuhat euroa kun myin sen. Toisesta taulusta vielä enemmän, en viitsi summaa mainita. Siellä olivat käyttämättöminä makoilleet vuosikymmeniä myös erilaisia Arabian astiastoja ja maitokannuja ym. muistan äidin sanoneen, että olivat heidän häählahjojaan. Myin kaikkea mahdollista ja hyvin meni kaupaksi. En katsonut edes rasitteeksi itselleni, oli mielenkiitoista tutkia vuosikymmeniä vanhoja esineitä, lehtiä ja muita tavaroita. Osa tietenkin meni roskiinkin. Melkein kymppitonnin sieltä kuitenkin rahoiksi sain.
Ihmiset lienevät erilaisia. Minusta ei ollut "mielenkiintoista" yrittää myydä tauluja, vaaseja jne. irtoroinaa.
Joko olet erityisen taitava myymään tai sitten sinulla on paljon vapaa-aikaa. Minusta oli melko tuskaista varastoida pöytiä, tauluja sun muuta kotona ja yrittää löytää niille markkinat ja ostaja jostain. Esim. taulut on asia jolle voi arvioitsija hyvin lätkäistä arvon 1000€+, mutta arvosta huolimatta sille ei löydy ostajaa.
Suomessako ei mielestäsi ole vanhojen tavaroiden kauppiaita ja taidekauppiaita ollenkaan? Kummasti itse löysin niitä useampia Turun seudulla ja soittelin heille, tulivat katsomaan pidemmänkin matkan päästä.
Kuka olisi Turussa hyvä ja empaattinen (ne tavarat ja koti on kuuluneet rakkaalle)?
En pitänyt Simolinista. 
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Potkukelkat ovat arvokasta tavaraa eivätkä ne vanhene miksikään. Myös vanhoille lehdille on paljon ottajia. Saat vähintään pari euroa per numero jos myyt ne vuoden 1992 Kotiliesi-lehdet.
Ei. Eivät ole. Itsepetosta moinen höpinä.
Helsingissä eivät potkukelkat ole ehkä arvossa mutta pohjoisemmilla paikkakunnilla maaseudulla saattavat hyvinkin olla tarpeellisia.
Asun Lapissa ja voin kertoa, ettei täällä vanhoilla potkukelkoilla rikastu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkilökohtaisesti ärsyttää nämä, jotka ovat jo jakamassa omaisuutta ennen kuin asia on edes ajankohtainen. Osoittaa harvinaisen röyhkeää luonnetta ja kaikenlaisen kunnioituksen puutetta. Kyseessä on kuitenkin oletettavasti omat vanhemmat, jotka ovat tällaista kyytä povellaan kasvattaneet. Lisäksi kun kysymyksessä ei ole mikään heppoinen omaisuus, vaan ilmeisesti monta kiinteistöä, mökkiä ym.
Pienten lasten kanssa voi hyvin rauhassa odottaa siihen asti kunnes näistä aika jättää. Ei ennen. Irtaimisto on pieni juttu. Tavarasta pääsee kyllä aina eroon.
Suurin ongelma on silloin, jos vainaja on asunut vuokralla eikä omaisilla tai kuolinpesällä ole varaa maksaa vainajan asunnosta vuokraa. Asunto pitää silloin tyhjentää todella nopeasti.
Ei omistusasujallakaan välttämättä tilillä rahaa ole, sä maksat kerrostalon vastikettakin 500 euroa kuukaudessa, jos se ei mene kaupaksi. Vuokralaisia ei joka kaupungissa riitä.
Tuttava on yrittänyt myydä paritalon puolikasta jo 3 vuotta, kun isänsä kuoli. Lämmitys + muut laskut on maksettava joka kuukausi.
Jos nuoremmilla ei ole tes-palkka töitä niin ei ole ostajia asunnoille.
Kammottavaa itsekeskeisyyttä tulla jostain ulkomailta 2 viikoksi ja käyttää se hautajaisiin ja talon tyhjennykseen.
Eikö se aika olisi kannattanut käyttää sen kuolevan kanssa, mikäli oli tiedossa.
Ja 2 viikossa ei kyllä ehdi hoitaa paperiasioita ja tutkia taloa hellästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Potkukelkat ovat arvokasta tavaraa eivätkä ne vanhene miksikään. Myös vanhoille lehdille on paljon ottajia. Saat vähintään pari euroa per numero jos myyt ne vuoden 1992 Kotiliesi-lehdet.
Ei. Eivät ole. Itsepetosta moinen höpinä.
Et vaan tiedä, että lehtien vanhoista vuosikerroista saa aika tavalla euroja. Käypä antikvariaateissa kysymässä niin opit jotain uutta.
Niin paljon olen vanhojen rojujen kanssa joutunut säätämään, että oppi ei enää ole tarpeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Potkukelkat ovat arvokasta tavaraa eivätkä ne vanhene miksikään. Myös vanhoille lehdille on paljon ottajia. Saat vähintään pari euroa per numero jos myyt ne vuoden 1992 Kotiliesi-lehdet.
Ei. Eivät ole. Itsepetosta moinen höpinä.
Et vaan tiedä, että lehtien vanhoista vuosikerroista saa aika tavalla euroja. Käypä antikvariaateissa kysymässä niin opit jotain uutta.
Niillä parilla eurolla ei tee mitään verrattuna siihen, miten kalliiksi kaiken rojun hävittäminen tulee.
Olen vasta 52v, mutta kuolinsiivousta olen tehnyt muutamat vuodet. En jätä aikuisille lapsilleni samaa taakkaa mikä minulla oli ainoana perillisenä tyhjentäessä edesmenneiden omaisten kuolinpesiä. Vielä on itselläni sikäli työsarkaa, että pitää muuttaa irtainta sekä kiinteistöjä rahaksi ja sijoittaa ne parhaalla mahdollisella tavalla.
Meillä on suvuissa muistisairautta, joten ehkäpä omakin kuuppani haperoituu ennenaikojaan. Haluan, että kaikki on mahdollisimman simppeliä sitten kun aika koittaa. Niin, että perattavana on vain yhden asunnon verran ja sekin muuta kuin roskaa.