Mihin naiset tarvitsevat parisuhdetta?
Olen nyt ollut sinkkuna useamman vuoden. Aluksi se oli ahdistavaa ja pelottavaa, koska olinhan ollut parisuhteissa koko aikuisikäni. Nyt kun on tottunut yksinoloon, en halua miestä vaivoikseni enää ikinä. Suurin osa parisuhteistahan on täyttä pashaa ja tästähän on tehty tutkimuksiakin, että sinkut ja lapsettomat naiset on kaikista onnellisimpia, koska miehet luistavat vastuusta kotona ja lapsien hoidosta ja ovat tunnetaidoiltaan vauvan tasolla. Mihin tarviitte niitä miehiä parisuhteilijat?
Kommentit (127)
Samassa tilanteessa kuin ap. Mietin juuri että haluaisinko alkaa uudestaan deittailemaan vai en. Toisaalta koen olevani melko yksinäinen enkä saa ystävyyssuhteissa tai vanhemmilta samanlaista tukea kuin että asuisin taas miehen kanssa. Nämä ovat nyt ihan pikkujuttuja mutta kun niitä kertyy paljon niin ne menevät plussalle deittailun suhteen.
Eli jos löytäisin oikeasti kivan miehen, jonka kanssa olisi yhteistä tekemistä, joka olisi empaattinen ja pystyisimme puhumaan asioista avoimesti niin kallistuisin seurustelun puolelle. Mitään mököttäjä öyhöttäjää, joka luulee että parisuhde on olemassa pelkästään miehen palvelemista varten en halua.
Minulla elämänlaatu parani huomattavasti kun aloitin parisuhteen hyvän miehen kanssa.
Ns. ystäviltä olen saanut selkäänpuukotusta ja kateutta, mutta mieheltä en koskaan. Saan kivaa seuraa, mies tekee puolet kotitöistä, ajaa autoa surkeillakin keleillä, tykkäämme tehdä samoja asioita, saan seksiä, saan kiitollisuutta tekemistäni hyvistä ruuasta jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän parisuhteessa pidä ollakaan siksi, että tarvitsee sitä. Vaan koska haluaa sitä.
Ja minkä takia kukakin nyt parisuhteessa haluaa olla. Koska kaipaa seuraa, läheisyyttä, elämänkumppanin, kuka mitäkin.
Kyllähän se on tarve, jos tarvitset sitä läheisyyttä ja seuraa.
Ei ihminen ole enää ihminen, jos ei kaipaa lainkaan seuraa tai läheisyttää. on varmaan todella harvoja jotka viihtyvät vuosikausia yksin täysin eristyksissä kaikista ihmisistä ja eivät masennu lainkaan? Kyllä ihminen tarvitsee jonkun verran seuraa ja ystäviä ympärilleen, tai sitten kumppanin
Onnellisessa parisuhteessa kumppani ei ole "vaiva" vaan viihdytte yhdessä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän parisuhteessa pidä ollakaan siksi, että tarvitsee sitä. Vaan koska haluaa sitä.
Ja minkä takia kukakin nyt parisuhteessa haluaa olla. Koska kaipaa seuraa, läheisyyttä, elämänkumppanin, kuka mitäkin.
Kyllähän se on tarve, jos tarvitset sitä läheisyyttä ja seuraa.
Ei ihminen ole enää ihminen, jos ei kaipaa lainkaan seuraa tai läheisyttää. on varmaan todella harvoja jotka viihtyvät vuosikausia yksin täysin eristyksissä kaikista ihmisistä ja eivät masennu lainkaan? Kyllä ihminen tarvitsee jonkun verran seuraa ja ystäviä ympärilleen, tai sitten kumppanin
Se on silti tarve. Totta kai seuraa ja läheisyyttä saa myös ei-romanttisista suhteista. Ja toisekseen onnellisuus lähtee itsestä ei muista ihmisistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän parisuhteessa pidä ollakaan siksi, että tarvitsee sitä. Vaan koska haluaa sitä.
Ja minkä takia kukakin nyt parisuhteessa haluaa olla. Koska kaipaa seuraa, läheisyyttä, elämänkumppanin, kuka mitäkin.
Kyllähän se on tarve, jos tarvitset sitä läheisyyttä ja seuraa.
Ei ihminen ole enää ihminen, jos ei kaipaa lainkaan seuraa tai läheisyttää. on varmaan todella harvoja jotka viihtyvät vuosikausia yksin täysin eristyksissä kaikista ihmisistä ja eivät masennu lainkaan? Kyllä ihminen tarvitsee jonkun verran seuraa ja ystäviä ympärilleen, tai sitten kumppanin
Se on silti tarve. Totta kai seuraa ja läheisyyttä saa myös ei-romanttisista suhteista. Ja toisekseen onnellisuus lähtee itsestä ei muista ihmisistä.
Niin mitä sitten?minä ainaki olen ihan ok sen kanssa, että minulla on tuo tarve. Kauheaa olisi jos ei olisi koskaan mitään läheisyyttää kenenkään kanssa,edes läheisen ystävän.
Säännöllinen seksi tutun ihmisen kanssa. Arjen jakaminen, toisen puolelle oleminen.
Itse olen sinkku, mutta avoin suhteelle.
Passaajaa minusta ei tule koskaan, en ole kummoinen ruoanlaittaja eika kiinnostaa hoitaa miesvauvaa. En myoskaan halua tulla aidiksi.
Mulle toimisi suhde missa mies on hyva hoitamaan huushollia. Jos ei sellaista tule vastaan, niin osaan olla ilmankin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeastaan sama mulla - tosin olen mies. Nyt tuli toinen avioero, olen ollut suhteissa parikymppisestä lähtien. Viimeisimmän avioliiton päätin eroon kun vaimo ei antanut vuoteen seksiä, ei edes kosketusta. Pari lastakin on, aiemmista suhteista, onneksi ovat jo aikuisia.
En ota enää eukkoa vaivoikseni, pärjään tosi hyvin kaikilta osin sinkkuna. Ei silti, tarjokkaita ois. Minulla on hyvä työ, olen suht.varakas, 185cm, käyn salilla ja jaksan juosta vaikka kaksi tuntia putkeen. Naama toki vanhentunut, ja valkoista siistissä tummassa parrassa ja ohimoilla toki.
Jatkossa naiseni ovat nuori hauskanpitäjä yön yli tai maksullinen.
En ymmärrä mihin tässä iässä enää parisuhteeseen naista tarvitsee, ei mihinkään
M50
Musta on taas inhottavaa, kun ihmiset katkeroituu erojen jälkeen. Asenteella "en ota ketään, hyi kaikki ihmiset, naiset inhottavia ja miehet" Vain koska yksi ihminen kohteli huonosti. Mun äiti on just tuollainen ja tosi raskasta kuunneltavaa. Ymmärrän että ero satuttaa ja huono suhde, mutta silti.
Odota vaan kun osuu omalle kohdalle, niin muuttuu ääni kellossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän parisuhteessa pidä ollakaan siksi, että tarvitsee sitä. Vaan koska haluaa sitä.
Ja minkä takia kukakin nyt parisuhteessa haluaa olla. Koska kaipaa seuraa, läheisyyttä, elämänkumppanin, kuka mitäkin.
Kyllähän se on tarve, jos tarvitset sitä läheisyyttä ja seuraa.
Ei ihminen ole enää ihminen, jos ei kaipaa lainkaan seuraa tai läheisyttää. on varmaan todella harvoja jotka viihtyvät vuosikausia yksin täysin eristyksissä kaikista ihmisistä ja eivät masennu lainkaan? Kyllä ihminen tarvitsee jonkun verran seuraa ja ystäviä ympärilleen, tai sitten kumppanin
Se on silti tarve. Totta kai seuraa ja läheisyyttä saa myös ei-romanttisista suhteista. Ja toisekseen onnellisuus lähtee itsestä ei muista ihmisistä.
Ei tuo ole totta, että onnellisuus lähtisi vain itestä. Kyllä se muista ihmisistä lähtee. Välittäminen, seura, seksi jne jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeastaan sama mulla - tosin olen mies. Nyt tuli toinen avioero, olen ollut suhteissa parikymppisestä lähtien. Viimeisimmän avioliiton päätin eroon kun vaimo ei antanut vuoteen seksiä, ei edes kosketusta. Pari lastakin on, aiemmista suhteista, onneksi ovat jo aikuisia.
En ota enää eukkoa vaivoikseni, pärjään tosi hyvin kaikilta osin sinkkuna. Ei silti, tarjokkaita ois. Minulla on hyvä työ, olen suht.varakas, 185cm, käyn salilla ja jaksan juosta vaikka kaksi tuntia putkeen. Naama toki vanhentunut, ja valkoista siistissä tummassa parrassa ja ohimoilla toki.
Jatkossa naiseni ovat nuori hauskanpitäjä yön yli tai maksullinen.
En ymmärrä mihin tässä iässä enää parisuhteeseen naista tarvitsee, ei mihinkään
M50
Musta on taas inhottavaa, kun ihmiset katkeroituu erojen jälkeen. Asenteella "en ota ketään, hyi kaikki ihmiset, naiset inhottavia ja miehet" Vain koska yksi ihminen kohteli huonosti. Mun äiti on just tuollainen ja tosi raskasta kuunneltavaa. Ymmärrän että ero satuttaa ja huono suhde, mutta silti.
Odota vaan kun osuu omalle kohdalle, niin muuttuu ääni kellossa.
Osaisin käsitellä sen niin että tämä oli yksi ihminen, joka kohteli minua huonoti, ei kaikki. Miksi siis minun täytyisi katkeroitua kaikille miehille/naisille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän parisuhteessa pidä ollakaan siksi, että tarvitsee sitä. Vaan koska haluaa sitä.
Ja minkä takia kukakin nyt parisuhteessa haluaa olla. Koska kaipaa seuraa, läheisyyttä, elämänkumppanin, kuka mitäkin.
Kyllähän se on tarve, jos tarvitset sitä läheisyyttä ja seuraa.
Ei ihminen ole enää ihminen, jos ei kaipaa lainkaan seuraa tai läheisyttää. on varmaan todella harvoja jotka viihtyvät vuosikausia yksin täysin eristyksissä kaikista ihmisistä ja eivät masennu lainkaan? Kyllä ihminen tarvitsee jonkun verran seuraa ja ystäviä ympärilleen, tai sitten kumppanin
Se on silti tarve. Totta kai seuraa ja läheisyyttä saa myös ei-romanttisista suhteista. Ja toisekseen onnellisuus lähtee itsestä ei muista ihmisistä.
No ei tuokaan täysin totta. Jos ei ole esim mitään tukiverkostoja,niin aika vaikeaa se on sieltä pinnistää täysin yksin.
Eiköhän tämä ole tullut selväksi että miehiä ei tarvita. Kiitos taas tiedosta... Hohhoijjaa,
En tarvitse yhtään mihinkään, mutta se on yksinkertaisesti mukavaa, kun on löytynyt kumppani jonka kanssa jakaa ilot ja surut ja arki on hänen kanssaan paljon hauskempaa.
Nainen tarvitsee parisuhdetta eri asioihin, riippuen naisen iästä.
Lisääntymis- ikäinen nainen tarvitsee parusuhdetta lisääntymiseen. Pari- kolmekymppisenä hormonit jylläävät kiivaimmillaan, biologinen kello kilisee sitä kovemmin mitä lähemmäksi kolmenkympin taitetta mennään. Kolmenkympin jälkeen ilmassa alkaa olla epätoivon merkkejä, jos siihen mennessä ei ole onnistanut. Ollaan valmiita laskemaan rimaa reippastikin, että saadaan perhe, eli siis lapsi tai lapsia. Se mieskin tulee siinä kaupan päälle.
Nelikymppinen nainen tarvitsee parisuhdetta sekä sosiaalisista syistä ("etteivät luule että mä vallan vanhaksipiiaksi jään"), että perhearjen tai uusperhearjen pyörittämis- avuksi.
+50 vuotias nainen tarvitsee parisuhdetta yksinäisyyden torjuntaan.
Kyllähän se on tarve, jos tarvitset sitä läheisyyttä ja seuraa.