Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mihin naiset tarvitsevat parisuhdetta?
Happy single lady
13.08.2023 |
Olen nyt ollut sinkkuna useamman vuoden. Aluksi se oli ahdistavaa ja pelottavaa, koska olinhan ollut parisuhteissa koko aikuisikäni. Nyt kun on tottunut yksinoloon, en halua miestä vaivoikseni enää ikinä. Suurin osa parisuhteistahan on täyttä pashaa ja tästähän on tehty tutkimuksiakin, että sinkut ja lapsettomat naiset on kaikista onnellisimpia, koska miehet luistavat vastuusta kotona ja lapsien hoidosta ja ovat tunnetaidoiltaan vauvan tasolla. Mihin tarviitte niitä miehiä parisuhteilijat?
Kommentit (127)
Vierailija kirjoitti:
Koska mies rakastaa sinua?
Tiedän että rakkaus on vieras käsite useille naisille nykyään.
Rakkaus?
Minulle rakkautta on osoitettu mm. rajoittamalla opiskelua ja vaatimalla kotiäidiksi jäämistä (puoliso #1), haukkumalla ulkonäköä, vaatimalla langan laihuutta ja uhkaamalla tappaa (puoliso #2), valehtelemalla perhesuunnitelmista, jotta saa pildeä (puoliso #3), kontrolloinnilla ja mustasukkaisuudella (puoliso #4).
Nykyinen ja lasteni isä ei myöskään perusta rakkaudesta, mutta hoitaa kohtuudella oman tonttinsa perheestä. Odotan sinkkuelämää lasten jälkeen, kun ei tarvitse siivota kenenkään jälkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska mies rakastaa sinua?
Tiedän että rakkaus on vieras käsite useille naisille nykyään.
Rakkaus?
Minulle rakkautta on osoitettu mm. rajoittamalla opiskelua ja vaatimalla kotiäidiksi jäämistä (puoliso #1), haukkumalla ulkonäköä, vaatimalla langan laihuutta ja uhkaamalla tappaa (puoliso #2), valehtelemalla perhesuunnitelmista, jotta saa pildeä (puoliso #3), kontrolloinnilla ja mustasukkaisuudella (puoliso #4).
Nykyinen ja lasteni isä ei myöskään perusta rakkaudesta, mutta hoitaa kohtuudella oman tonttinsa perheestä. Odotan sinkkuelämää lasten jälkeen, kun ei tarvitse siivota kenenkään jälkiä.
Ok. Oliko sellainen Dark Triad mies?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän parisuhteessa pidä ollakaan siksi, että tarvitsee sitä. Vaan koska haluaa sitä.
Ja minkä takia kukakin nyt parisuhteessa haluaa olla. Koska kaipaa seuraa, läheisyyttä, elämänkumppanin, kuka mitäkin.
Kyllähän se on tarve, jos tarvitset sitä läheisyyttä ja seuraa.
Ei ihminen ole enää ihminen, jos ei kaipaa lainkaan seuraa tai läheisyttää. on varmaan todella harvoja jotka viihtyvät vuosikausia yksin täysin eristyksissä kaikista ihmisistä ja eivät masennu lainkaan? Kyllä ihminen tarvitsee jonkun verran seuraa ja ystäviä ympärilleen, tai sitten kumppanin
Se on silti tarve. Totta kai seuraa ja läheisyyttä saa myös ei-romanttisista suhteista. Ja toisekseen onnellisuus lähtee itsestä ei muista ihmisistä.
Ei tuo ole totta, että onnellisuus lähtisi vain itestä. Kyllä se muista ihmisistä lähtee. Välittäminen, seura, seksi jne jne.
Sitten sun onnellisuus on aika hataralla pohjalla jos se riippuu ulkoisista tekijöistä. Onnellisuuden tukemisessä perhe ja ystävät ovat tärkeitä!
Sama toisinpäin. Naista ei tarvitse muuhun kuin seksiin. Ja sitä saa maksullisilta yllin kyllin.
Aikalailla kaikkeen koska nainen ei jaksa kantaa painavaa kauppakassia tai selviydy ilman miehen apua monestakaan asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minä tarpeesta tiedä, pärjäisin hyvin yksinkin. Mutta haluan elämänkumppanin. Ei siinä sen kummempaa.
En minäkään ole tarvinnut naisia ollenkaan. Pärjään ihan hyvin itsekseni ja osaan tehdä kotityöt sekä käyn töissä. Olen kuitenkin avoin rakkaudelle jos sopiva löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska mies rakastaa sinua?
Tiedän että rakkaus on vieras käsite useille naisille nykyään.
Rakkaus?
Minulle rakkautta on osoitettu mm. rajoittamalla opiskelua ja vaatimalla kotiäidiksi jäämistä (puoliso #1), haukkumalla ulkonäköä, vaatimalla langan laihuutta ja uhkaamalla tappaa (puoliso #2), valehtelemalla perhesuunnitelmista, jotta saa pildeä (puoliso #3), kontrolloinnilla ja mustasukkaisuudella (puoliso #4).
Nykyinen ja lasteni isä ei myöskään perusta rakkaudesta, mutta hoitaa kohtuudella oman tonttinsa perheestä. Odotan sinkkuelämää lasten jälkeen, kun ei tarvitse siivota kenenkään jälkiä.
Miksi et valinnut kilttiä miestä?
Eron jälkeen (yli 20v suhde) tuntui aika pitkään etten tarvitse miehiltä kuin silloin tällöin läheisyyttä ja seksiä. Nyt muutaman kk ajan on toiminut hyvin suhde jossa asutaan erillään mutta nähdään aika tiiviisti. Viihdytään yhdessä mutta kumpikin hoitaa oman kodin pyörityksen, omaa aikaa ja menot ystävien kanssa voi sopia vapaasti. Välillä on toista ikävä, mutta se ei ole huono tunne. Silloin kaipaan miehen seuraa, läheisyyttä ja seksiä. Eli siihen tarvitsen miestä tässä elämäntilanteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen asunut ilman miestä 11v. Lapset on jo aikuisia. En tarvitse miestä.
Voin harkita parisuhdetta, jos hyvä mies astuu elämääni.
Sen pitäisi lisätä onneani.
Ei viedä sitä pois.
N47
Vierailija kirjoitti:
Nainen tarvitsee parisuhdetta eri asioihin, riippuen naisen iästä.
Lisääntymis- ikäinen nainen tarvitsee parusuhdetta lisääntymiseen. Pari- kolmekymppisenä hormonit jylläävät kiivaimmillaan, biologinen kello kilisee sitä kovemmin mitä lähemmäksi kolmenkympin taitetta mennään. Kolmenkympin jälkeen ilmassa alkaa olla epätoivon merkkejä, jos siihen mennessä ei ole onnistanut. Ollaan valmiita laskemaan rimaa reippastikin, että saadaan perhe, eli siis lapsi tai lapsia. Se mieskin tulee siinä kaupan päälle.
Nelikymppinen nainen tarvitsee parisuhdetta sekä sosiaalisista syistä ("etteivät luule että mä vallan vanhaksipiiaksi jään"), että perhearjen tai uusperhearjen pyörittämis- avuksi.
+50 vuotias nainen tarvitsee parisuhdetta yksinäisyyden torjuntaan.
En ole koskaan halunnut lapsia ja olen ollut yhdessä mieheni kanssa 6 vuotta sinun puheesi on huuhaata
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kumppani rakastaa ja sitä saa rakastaa. Ne ovat ne syyt. Ei miestä "tarvitse" mihinkään. Olen sinkkunainen ja kaikki muu hoituu paitsi rakkaus.
Miesten pitäis olla tyytyväisiä tästä. Jos alan suhteeseen, siinä on sitten sitä rakkautta. En kaipaa remonttimiestä tai maksajaa.
Olen sinkku, koska rakkautta ei ole ollut tarjolla. Epämääräisiä "ois kiva nähdä joskus"-juttuja kyllä on ollut, mutta on paljastunut, ettei toinen halua sitoutua vaan käydä joskus p@**massa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan kyllä aloittanut parisuhdetta niin, että "tarvitsisin" jotain ihmistä. On vaan sattunut sopiva ihminen vastaan, olen tykästynyt, ja ihastunut ja sitten rakastunut häneen. Eikös se noin kaikilla mene? Tietyti jos suhde on huono niin ei siinä kannata olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen tarvitsee parisuhdetta eri asioihin, riippuen naisen iästä.
Lisääntymis- ikäinen nainen tarvitsee parusuhdetta lisääntymiseen. Pari- kolmekymppisenä hormonit jylläävät kiivaimmillaan, biologinen kello kilisee sitä kovemmin mitä lähemmäksi kolmenkympin taitetta mennään. Kolmenkympin jälkeen ilmassa alkaa olla epätoivon merkkejä, jos siihen mennessä ei ole onnistanut. Ollaan valmiita laskemaan rimaa reippastikin, että saadaan perhe, eli siis lapsi tai lapsia. Se mieskin tulee siinä kaupan päälle.
Nelikymppinen nainen tarvitsee parisuhdetta sekä sosiaalisista syistä ("etteivät luule että mä vallan vanhaksipiiaksi jään"), että perhearjen tai uusperhearjen pyörittämis- avuksi.
+50 vuotias nainen tarvitsee parisuhdetta yksinäisyyden torjuntaan.
En ole koskaan halunnut lapsia ja olen ollut yhdessä mieheni kanssa 6 vuotta sinun puheesi on huuhaata
Sinun kohdallasi voi olla noin. Isommassa mittakaavassa katsottuna on niin kuin kirjoitin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeastaan sama mulla - tosin olen mies. Nyt tuli toinen avioero, olen ollut suhteissa parikymppisestä lähtien. Viimeisimmän avioliiton päätin eroon kun vaimo ei antanut vuoteen seksiä, ei edes kosketusta. Pari lastakin on, aiemmista suhteista, onneksi ovat jo aikuisia.
En ota enää eukkoa vaivoikseni, pärjään tosi hyvin kaikilta osin sinkkuna. Ei silti, tarjokkaita ois. Minulla on hyvä työ, olen suht.varakas, 185cm, käyn salilla ja jaksan juosta vaikka kaksi tuntia putkeen. Naama toki vanhentunut, ja valkoista siistissä tummassa parrassa ja ohimoilla toki.
Jatkossa naiseni ovat nuori hauskanpitäjä yön yli tai maksullinen.
En ymmärrä mihin tässä iässä enää parisuhteeseen naista tarvitsee, ei mihinkään
M50
Musta on taas inhottavaa, kun ihmiset katkeroituu erojen jälkeen. Asenteella "en ota ketään, hyi kaikki ihmiset, naiset inhottavia ja miehet" Vain koska yksi ihminen kohteli huonosti. Mun äiti on just tuollainen ja tosi raskasta kuunneltavaa. Ymmärrän että ero satuttaa ja huono suhde, mutta silti.
En ole tuo jolle vastasit, mutta itsekin siinä vaiheessa, etteivät uudet parisuhteet enää kiinnosta.
En kylläkään puhuisi katkeroitumisesta. Enemmänkin olen alkanut kyseenalaistaa koko tarpeen parisuhteeseen. Että onko se itselleni tullut enemmänkin siitä ajatuksesta, että niin elämä kuuluu elää, eli löytää joku jonka kanssa olla ja asua yhdessä.
Lopetin vastikään yhden suhteen, ja huomasin kuinka suhteen jälkeen kaikki ahdistus katosi. Saa olla yksin ja tehdä omia juttuja, ilman että tarvitsee ajatella toisen aikatauluja ja muuta.
Vierailija kirjoitti:
Seksi on tärkein minulle.
Ilman ehkäisyvälineitä ois sunkin elämäs hiukka erinäköinen! Oisit jatkuvien raskauksien ja synnytysten väsyttävä lakana.
Koska naiset tarvitsee miehen ollakseen onnellisia. Mies on onnellisin sinkkuna. "Vapaaehtoisesti sinkut naiset (inkkelinaiset) ovat noloja, kun puolustavat toisiaan miehiä vastaan. :D M28
Vierailija kirjoitti:
Nainen ilman miestä lakkaa olemasta.
Olen ollu kuusi vuotta sinkkuna. Hankin oman asunnon, uuden ammatin, harrastuksen ja täydennän kohta koulutustani. Olenko siis joku olematon, koska minulla ei ole miestä.
*dramatisoitu pyörtyminen*
Alue: Aihe vapaa
Ei kaikki varmaan "tarvitsekaan". Olen huomannut, että jotkut naiset ovat todella läheisiä naisystäviensä ja perheensä kaikki. Minä en ole koskaan ollut enkä ehkä haluaisikaan. Oli minulla kerran yksi naispuoleinen ystävä,josta pidin ja keskustelimme syvällisiä mutta jostain syystä tiet erkanivat. Olen aina halunnut kuitenkin kumppanin, jonka kanssa voin jakaa elämäni, jonka kanssa jakaa läheisyys (kaikissa muodoissaan...!).Mutta nuorenkaaan en pakonomaisesti etsinyt kumppania, vaan elelin vain omaa elämääni.