Jos ei itse käytä alkoholia, mutta puoliso käy baareissa

Kellään ollut samanlaista tilannetta?

Ap

Älä oo mustis. Ilman luottamusta ei voi olla hyvää suhdetta.

Mikä on siis ongelma? Itse en käytä teatteria ollenkaan, mutta puolisoni käyttää. Pitäisikö mun ahdistua teatterireissuista?

Minä en lapsia tuohon suhteeseen tekisi. Piste.

Anna miehen käydä ulkona. Miehellä oikeus siihen. Turhaan olet mustasukkainen mikäli asiat välillänne hyvin niin ei syytä huoleen. Molemmilla paikka suhteessa.

Kuinka usein näitä keikkoja on? Mikä niissä häiritsee? Kuinka kovat kännit vetää, eli onko ihan läpät vai muuten "sopivasti" viihteellä ja sua vain asia häiritsee, koska et itse käytä?

Vierailija kirjoitti:

Kellään ollut samanlaista tilannetta?

Ap

Mun mies aikanaan kävi keikkailemassa ja ties millä keikoilla. Olin silloin kavereiden kanssa tai tein omia juttuja yksin. Miehen runsas juopottelu kyllä häiritsi suhdetta, mutta ei se keikkailu ollut ongelma. 

Mikä on se juurisyy siellä ahdistuksen takana?

Jos suhteessa on kaikki hyvin, en usko noiden reissujen silloin ahdistavan. On olemassa syy mikä saa sinulle kyseiset tuntemukset aikaan miehen reissuista.

Pohdi tätä niin saat ratkaisun asiaan.

Luottamus? Alkoholinkäyttö? Käytös?

Vierailija kirjoitti:

Mikä on siis ongelma? Itse en käytä teatteria ollenkaan, mutta puolisoni käyttää. Pitäisikö mun ahdistua teatterireissuista?

Sanoisin että kun selväpäinen joutuu katselemaan umpitunnelissa kotiin toikkaroivaa puolisoa, niin kyseessä on vähän eri asia kuin se että toinen tykkää käydä teatterissa ja toinen katsoa toimintaelokuvia.

Itse en jaksanut. Käytän itse myös alkoholia mutta en humalaan asti. Minusta kännääminen ei kuulu aikuisen ihmisen elämään eikä varsinkaan perhe-elämään. Tässä asiassa on parempi että samanlaiset pariutuvat keskenään, selvin päin olevalle on raskasta katsoa kännissä sössöttävää ja krapulaansa nukkuvaa haisevaa puolisoa, juomisesta tykkäävää taas harmittaa kun puolisosta ei saa juopottelukaveria ja yhteisillä reissuilla ei voi kännätä.

En olisi kännejå vetävän miehen kanssa yhtään. Mies kuulostaa niin typerältä, että en edes harkitsisi jotain lapsien tekemistä tuollaisen kehittymättömän pikkupojan kanssa.

Mustasukkainen en ole, mutta en vain jaksaisi tuollaista typerystä yhtään. En olisi jaksanut silloin kun itse join vähän joskus, mutta en varmasti nyt kun en juo alkoholia ollenkaan. En välttämättä jaksaisi hänen juttujaan edes silloin, kun hän olisi selvinpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on siis ongelma? Itse en käytä teatteria ollenkaan, mutta puolisoni käyttää. Pitäisikö mun ahdistua teatterireissuista?

Sanoisin että kun selväpäinen joutuu katselemaan umpitunnelissa kotiin toikkaroivaa puolisoa, niin kyseessä on vähän eri asia kuin se että toinen tykkää käydä teatterissa ja toinen katsoa toimintaelokuvia.

Itse en jaksanut. Käytän itse myös alkoholia mutta en humalaan asti. Minusta kännääminen ei kuulu aikuisen ihmisen elämään eikä varsinkaan perhe-elämään. Tässä asiassa on parempi että samanlaiset pariutuvat keskenään, selvin päin olevalle on raskasta katsoa kännissä sössöttävää ja krapulaansa nukkuvaa haisevaa puolisoa, juomisesta tykkäävää taas harmittaa kun puolisosta ei saa juopottelukaveria ja yhteisillä reissuilla ei voi kännätä.

Miksi yhteisillä reissuilla ei voi kännätä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on siis ongelma? Itse en käytä teatteria ollenkaan, mutta puolisoni käyttää. Pitäisikö mun ahdistua teatterireissuista?

Sanoisin että kun selväpäinen joutuu katselemaan umpitunnelissa kotiin toikkaroivaa puolisoa, niin kyseessä on vähän eri asia kuin se että toinen tykkää käydä teatterissa ja toinen katsoa toimintaelokuvia.

Itse en jaksanut. Käytän itse myös alkoholia mutta en humalaan asti. Minusta kännääminen ei kuulu aikuisen ihmisen elämään eikä varsinkaan perhe-elämään. Tässä asiassa on parempi että samanlaiset pariutuvat keskenään, selvin päin olevalle on raskasta katsoa kännissä sössöttävää ja krapulaansa nukkuvaa haisevaa puolisoa, juomisesta tykkäävää taas harmittaa kun puolisosta ei saa juopottelukaveria ja yhteisillä reissuilla ei voi kännätä.

Amen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on siis ongelma? Itse en käytä teatteria ollenkaan, mutta puolisoni käyttää. Pitäisikö mun ahdistua teatterireissuista?

Sanoisin että kun selväpäinen joutuu katselemaan umpitunnelissa kotiin toikkaroivaa puolisoa, niin kyseessä on vähän eri asia kuin se että toinen tykkää käydä teatterissa ja toinen katsoa toimintaelokuvia.

Itse en jaksanut. Käytän itse myös alkoholia mutta en humalaan asti. Minusta kännääminen ei kuulu aikuisen ihmisen elämään eikä varsinkaan perhe-elämään. Tässä asiassa on parempi että samanlaiset pariutuvat keskenään, selvin päin olevalle on raskasta katsoa kännissä sössöttävää ja krapulaansa nukkuvaa haisevaa puolisoa, juomisesta tykkäävää taas harmittaa kun puolisosta ei saa juopottelukaveria ja yhteisillä reissuilla ei voi kännätä.

Kokemuksella samaa mieltä. Tosin ei parisuhteita eikä ystävyyssuhteita kannata pyörittää kännissä. 

Meillä suhteen alussa käytiin paljonkin yhdessä baareissa. Alun jälkeen tuohon kyllästyin ja nyt tuon kännisen/krapulaisen miehen olemus inhottaa. Alkoholi selkeästi minua tärkeämpi, joten kännäilköön jatkossa muussa seurassa.

Kylläpä olet helmen löytänyt, onnittelut!

Tuohon soossiin kun väännät pari lapsukaista, niin onni on varmasti täydellinen.

Vierailija kirjoitti:

Mikä on se juurisyy siellä ahdistuksen takana?

Jos suhteessa on kaikki hyvin, en usko noiden reissujen silloin ahdistavan. On olemassa syy mikä saa sinulle kyseiset tuntemukset aikaan miehen reissuista.

Pohdi tätä niin saat ratkaisun asiaan.

Luottamus? Alkoholinkäyttö? Käytös?

Mies sanoo, että ei ikinä petä minua. En nyt sano, että alkoholi on syy pettää. Ei ole missään nimessä. Mutta joillakin miehillä se voi sekoittaa harkintakyvyn, jos on tasokkaita naisia siinä ympärillä hyörimässä.

Mutta on muitakin syitä. Minua vaan yksinkertaisesti ärsyttää tämä tapa. Mitä kivaa kännäämisessä? Ja sikarin polttamisesta. Sitten mies haisee jne.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Meillä suhteen alussa käytiin paljonkin yhdessä baareissa. Alun jälkeen tuohon kyllästyin ja nyt tuon kännisen/krapulaisen miehen olemus inhottaa. Alkoholi selkeästi minua tärkeämpi, joten kännäilköön jatkossa muussa seurassa.

Tuo riski on olemassa, kun tutustuu miehiin baarissa. Kyllä mullakin niitä ukkoja on paljastunut alkoholisteiksi sen jälkeen, kun ensihuuma on ohi. Sen ensihuuman verran parin kuukauden ajan ne jaksaa esittää normaalia ja rajoittavat juomistaan tai kusettavat. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä suhteen alussa käytiin paljonkin yhdessä baareissa. Alun jälkeen tuohon kyllästyin ja nyt tuon kännisen/krapulaisen miehen olemus inhottaa. Alkoholi selkeästi minua tärkeämpi, joten kännäilköön jatkossa muussa seurassa.

Oletko kertonut miehelle, että hän on kuvottava kännissä?

Entä miksi jäät suhteeseen, jossa sinä tulet tärkeysjärjestyksessä vasta jossain kaukana kännien ja viinan takana? En ymmärrä miksi joku jää noin huonoon suhteeseen, etkö arvosta itseäsi ollenkaan?

Ei onnistuisi minulta. Mä olen tarpeeksi katsellut känniläisten toikkarointeja. Älytöntä. Mieluummin olen yksin niin kauan kunnes löydän kumppanin, joka käyttää alkoholia vain vähän tai ei ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on siis ongelma? Itse en käytä teatteria ollenkaan, mutta puolisoni käyttää. Pitäisikö mun ahdistua teatterireissuista?

Sanoisin että kun selväpäinen joutuu katselemaan umpitunnelissa kotiin toikkaroivaa puolisoa, niin kyseessä on vähän eri asia kuin se että toinen tykkää käydä teatterissa ja toinen katsoa toimintaelokuvia.

Itse en jaksanut. Käytän itse myös alkoholia mutta en humalaan asti. Minusta kännääminen ei kuulu aikuisen ihmisen elämään eikä varsinkaan perhe-elämään. Tässä asiassa on parempi että samanlaiset pariutuvat keskenään, selvin päin olevalle on raskasta katsoa kännissä sössöttävää ja krapulaansa nukkuvaa haisevaa puolisoa, juomisesta tykkäävää taas harmittaa kun puolisosta ei saa juopottelukaveria ja yhteisillä reissuilla ei voi kännätä.

Ot, mutta mitä järkeä käyttää alkoholia, jos ei halua humalaa? Enkä tarkoita nyt mitään perskännejä, mutta jos otan vaikka 2 lasia punkkua, niin a) siitä tulee kiva rentoutunut fiilis (humala) ja b) se on hyvää. En kuitenkaan maun takia ole koskaan ottanut alkoa...