Puolison suvun talossa asuminen
Ollaan oltu puolisoni kanssa yhdessä vuosia, mutta ei olla asuttu yhdessä. Yllättäen tarjoutui mahdollisuus muuttaa unelmieni taloon, joka on aiemmin ollut puolison suvun talo. Päätettiin, että kun yhteenmuuton aika koittaa joidenkin vuosien päästä niin asettaudutaan yhdessä taloon asumaan. Itselläni ei ollut varaa asua kahdessa talossa, joten luovuin aikaisemmasta asunnostani. Jouduin olosuhteiden pakosta tekemään muuttopäätöksen tosi nopeasti ja olenkin alkanut katumaan muuttoa, koska taloa pidetään edelleen suvun talona ja koetaan, että tänne voi tulla milloin tahansa. Kun olen yrittänyt vetää rajoja niin eihän sitä hyvällä olla katsottu.
Olen aina ollut itsenäinen ja tarvinnut paljon omaa tilaa. Nyt koen, että olen menettänyt oman tilani eikä mikään tässä talossa tunnu omalta.
Mitä tekisit tilanteessani?
Kommentit (112)
Vierailija kirjoitti:
Talo tulee aina olemaan suvun talo. Ei sinun.
Se joka omistaa talon (tai kenen hallussa se on) määrittelee säännöt ja suvun nyt vaan on se nieltävä.
Miehen siskon pitäisi päästä käyttämään meidän uima-allasta koska kesällä uimahallit on kiinni.
Ihan vakavalla naamalla tuli tällaista esittämään.
Niin kuin minun velvollisuuteni olisi pitää kesälomallani ilmaista uimalaa koko suvulle.
Vierailija kirjoitti:
Miehen siskon pitäisi päästä käyttämään meidän uima-allasta koska kesällä uimahallit on kiinni.
Ihan vakavalla naamalla tuli tällaista esittämään.Niin kuin minun velvollisuuteni olisi pitää kesälomallani ilmaista uimalaa koko suvulle.
Minun mieheni sisko halusi viettää perheensä kanssa (epäsosiaalien epäsiisti työtön mies ja kaksi adhd-poikaa) meillä kesälomansa.
Suomalaisille pitäisi opettaa alkeellisia käytöstapoja koulussa.
Ainakin pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Tosin näille nykyisille keski-ikäisille ja nuorille aikuisille se tulee liian myöhään.
1) Toisen kotiin ei mennä oleilemaan tai asumaan kutsumatta.
Ei vaikka kyseessä olisi veli, serkku, täti, setä, kaveri jne.
Jopa mummolla tai papalla voi olla omaa yksityiselämää tai tarve välillä levätä ihan itsekseen.
2) Toisen loma-asunnolle tai sen pihamaalle/ tontille ei mennä oleilemaan tai asumaan kutsumatta.
Toisen pihalle / tontille ei hyökätä kesällä yllättäen eikä toisen uima-altaaseen mennä kutsumatta.
3) Jos kutsutaan, tullaan ajallaan ja lähdetään kun vierailu päättyy.
On ihan kauhea moka jos vaan ilmoittaa isännille että jääkin vähän pitemmäksi aikaa.
NIIN EI TEHDÄ !
Yli vuorokauden mittaiset vierailut ovat isännille raskaita.
4) Jos mennään kyläilemään tai oleskelemaan toisen asuntoon, loma-asunnolle tai sen pihalle, siivotaan omat jäljet ja osallistutaan töihin.
Jos käytetään toisen mökkiä, venettä, uima-allasta tms siivotaan omat jäljet ja osallistutaan huoltoon.
5) Jos mennään toisen mökille tai loma-asunnolle tuodaan omat ruuat ja juomat mukanaan.
6)
Vierailija kirjoitti:
Joko olet sillä silmällä katsonut mitä kaikkea sieltä pitää hävittää?
Tämä on muuten jännä. Asutaan minun synnyinkodissani josta minä omistan 100%. Avovaimo ei olisi täältä halunnut säilyttää suurinpiirtein mitään. Tuossa joku päivä sitten yritin sanoa yhdestä todella rikkonaisesta lasten lelusta että ehkä tuo pitäisi jo heittää roskiin. "Tämä on kuule Eila kummin ostama eikä sitä hävitetä yhtään mihinkään!" eli omat ja oman suvun hankkimat aivan risatkin tavarat kyllä påitäisi kaikki säilyttää..
Aivan oikein 108 kommentti.
Minä oli suu auki, kun pariskunta, jotka tapasin eka kerran kun tulivat kylään, ja jäivät kysymättä kolmeksi päiväksi. Ovat puolison lähisukua.
En todella kehdannut heille sanoa asiasta.
Puolisolle sanoin jälkeen päin, että noi ei tule meille enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joko olet sillä silmällä katsonut mitä kaikkea sieltä pitää hävittää?
Tämä on muuten jännä. Asutaan minun synnyinkodissani josta minä omistan 100%. Avovaimo ei olisi täältä halunnut säilyttää suurinpiirtein mitään. Tuossa joku päivä sitten yritin sanoa yhdestä todella rikkonaisesta lasten lelusta että ehkä tuo pitäisi jo heittää roskiin. "Tämä on kuule Eila kummin ostama eikä sitä hävitetä yhtään mihinkään!" eli omat ja oman suvun hankkimat aivan risatkin tavarat kyllä påitäisi kaikki säilyttää..
Anna avovaimosi muokata kotia mieleisekseen.
On tärkeää että koti tuntuu molemmista omalta kodilta ja että siinä on sellaisia esineitä jotka tuovat molemmille mukavia muistoja.
Turhaa riidellä yksittäisistä esineistä.
Vierailija kirjoitti:
Aivan oikein 108 kommentti.
Minä oli suu auki, kun pariskunta, jotka tapasin eka kerran kun tulivat kylään, ja jäivät kysymättä kolmeksi päiväksi. Ovat puolison lähisukua.
En todella kehdannut heille sanoa asiasta.
Puolisolle sanoin jälkeen päin, että noi ei tule meille enää.
Lokkien toiminta perustuu siihen, ettei kehdata sanoa, että vierailu saa jo loppua tai ettei se käy. Siihen tulokseen olen tullut. Heillä on aina valmiit selitykset jos yrittää rajoittaa heitä.
Ihan tietoista toimintaa heiltä. Esim on kiva lomailla ilmaiseksi, kaikki kustannetaan, siivotaan jäljet jne. Ja tällaisia on paljon! Monesti se yksi sukulainen valikoituu hyväksikäytön kohteeksi koska on liian kiltti. Kuten ap ja sukutalo. Mukavahan sinne on tulla lomailemaan ja kestitettäväksi sukupolvesta toiseen. Ei se lopu itsekseen, vaan on pakko tehdä siitä itse lopu. Eikä tarvitse tuntea syyllisyyttä yhtään.
Siis mitä ihmettä?! Pohdit uuden asunnon ostamista, koska tarvitset pakopaikan omasta talostasi, jota entiset omistajat pitävät omanaan? Onko hullumpaa kuultu! Ihan oikeasti, eihän tuossa ole järjen hiventä.
Mitä se haittaa että sukulaiset suuttuvat? Sittenhän pysyvät poissa. Heille pitää sanoa että talo on teidän ja ovat lisäksi aivan vieraita ihmisiä sinulle muutenkin. Entiset omistajat eivät yleensä asustele ja hallinnoi vanhaa taloaan. Jos siellä on heidän tavaroitaan niin anna määräaika jolloin ne haetaan pois ja tee paikasta omannäköisesti. Lukot vaihtoon ja lukittava portti pihaan. Älä päästä sisälle ketään jota et ole kutsunut itse.
Uskomatonta, että jollakulla muullakin on näitä kaheleita miehen sukulaisia.
Meille on tungettu ilmoittamatta, meille on lähetetty sukulaisia kysymättä meiltä, meille on myös tehty ohareita niin, että ajamme sovitusti (hyvissä ajoin sovittu eriksene), että tulemme siilloin ja silloin. Me ajamme kuusi tuntia ja löydämme tyhjän tönön, kun appi halusikin just silloin sitten lähteä veljensä luo marjaan.