Puolison suvun talossa asuminen
Ollaan oltu puolisoni kanssa yhdessä vuosia, mutta ei olla asuttu yhdessä. Yllättäen tarjoutui mahdollisuus muuttaa unelmieni taloon, joka on aiemmin ollut puolison suvun talo. Päätettiin, että kun yhteenmuuton aika koittaa joidenkin vuosien päästä niin asettaudutaan yhdessä taloon asumaan. Itselläni ei ollut varaa asua kahdessa talossa, joten luovuin aikaisemmasta asunnostani. Jouduin olosuhteiden pakosta tekemään muuttopäätöksen tosi nopeasti ja olenkin alkanut katumaan muuttoa, koska taloa pidetään edelleen suvun talona ja koetaan, että tänne voi tulla milloin tahansa. Kun olen yrittänyt vetää rajoja niin eihän sitä hyvällä olla katsottu.
Olen aina ollut itsenäinen ja tarvinnut paljon omaa tilaa. Nyt koen, että olen menettänyt oman tilani eikä mikään tässä talossa tunnu omalta.
Mitä tekisit tilanteessani?
Kommentit (112)
Mitä puolisosi on mieltä tuosta yhteisöllisyydestä? Nauttiiko siitä?
Vierailija kirjoitti:
Puolisosi asia on kommunikoida sukunsa kanssa.
Mitä sen pitäisi kommunikoida? Sehän luultavasti nauttii siitä, kun on sukua ympärillä.
Puhut puolison kanssa ja jos ei asia korjaannu, teet ratkaisusi. Ei ole pakko asua siellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisosi asia on kommunikoida sukunsa kanssa.
Mitä sen pitäisi kommunikoida? Sehän luultavasti nauttii siitä, kun on sukua ympärillä.
Kommunikointi vie luulot. Luuloihin perustuva ihmissuhde on tyhjän päällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisosi asia on kommunikoida sukunsa kanssa.
Mitä sen pitäisi kommunikoida? Sehän luultavasti nauttii siitä, kun on sukua ympärillä.
Miksi nauttisi? Kai nyt jokainen kotirauhan tarvitsee.
Talo tulee aina olemaan suvun talo. Ei sinun.
Puhu asiasta puolisosi kanssa. Pohtikaa kaikkia vaihtoehtoja. Ehkä sinulla voisi edelleen olla oma asunto ja hän vastaisi yksin sukutalon kuluista? Kerro ettet jaksa tilannetta nykyisellään kuin esim korkeintaan puoli vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Mitä puolisosi on mieltä tuosta yhteisöllisyydestä? Nauttiiko siitä?
Ei tykkää, mutta on luonteeltaan liian kiltti eikä haluaisi suututtaa ketään. Hän on pääsääntöisesti hoitanutkin asioita sukunsa suuntaan ja vetänyt mun toivomia rajoja (itse mielummin sopeutuisi), mutta ongelmiahan se on vain aiheuttanut.
-ap
Paikka tulee aina olemaan se suvun talo, jossa kokoonnutaan ja ollaan yhtä perhettä. Joko hyväksyt sen tai sitte muutatte muualle.
Vierailija kirjoitti:
Puhu asiasta puolisosi kanssa. Pohtikaa kaikkia vaihtoehtoja. Ehkä sinulla voisi edelleen olla oma asunto ja hän vastaisi yksin sukutalon kuluista? Kerro ettet jaksa tilannetta nykyisellään kuin esim korkeintaan puoli vuotta.
Omistan tästä puolet, joten kulutkin pitäisi maksaa luonnollisesti puoliksi. En haluaisi tulevaisuudessa yhteistä kotia perustaa niin, että asun miehen kokonaan omistamassa talossa, joten haluan omistaakin sen puolet.
Ehkä on mietittävä jonkun pienen henkireiän ostamista/vuokraamista, jonne voisin mennä latautumaan jos tilanne käy ylivoimaiseksi
-ap
Joko olet sillä silmällä katsonut mitä kaikkea sieltä pitää hävittää?
Eihän tuo käy laatuun. Joko suku hankkii jonkun toisen talon kokoontumistarkoitukseen, tai sitten te hankitte. Tai vedätte ne rajat. Me vaihdettiin sukutaloon lukot kun tähän muutettiin ja meni pari vuotta että suku lopullisesti oppi, että meille soitetaan ja kysytään voiko tulla, jos mielii kyläillä.
Puolison suvun talo? Eikö se ole teidän talo, jos omistatte sen puoliksi. Lopettakaa se nössöily.
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuo käy laatuun. Joko suku hankkii jonkun toisen talon kokoontumistarkoitukseen, tai sitten te hankitte. Tai vedätte ne rajat. Me vaihdettiin sukutaloon lukot kun tähän muutettiin ja meni pari vuotta että suku lopullisesti oppi, että meille soitetaan ja kysytään voiko tulla, jos mielii kyläillä.
Eli toivoa on! Kiitos kun jaot positiivisemman kokemuksen :)
-ap
Jos omistat puolet niin saat vetää rajat muille sukulaisille. Oppivat kyllä. Jos ei onnistu niin ehkäpä se ei ole sinun paikkasi asua ja mies voi ostaa sinut ulos.
Vierailija kirjoitti:
Puolison suvun talo? Eikö se ole teidän talo, jos omistatte sen puoliksi. Lopettakaa se nössöily.
Onhan se tosiaan niin. Vaikka omistan puolet niin hyvin aloituksestakin paistaa, että en koe kuitenkaan että tästä on puolet mun. Ei tämä tilanne varmaan parane ilman että suvun mieli pahoittuu. Niin on tosin jo käynytkin.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Joko olet sillä silmällä katsonut mitä kaikkea sieltä pitää hävittää?
Totta kai mä olen tuonut tänne omia huonekalujani ja vintille on kannettu niitä, jotka eivät ole meille mieleisiä. Olisitko itse heittänyt omat huonekalusi kierrätykseen?
-ap
Vaihtakaa ensin lukot oviin, niin muilla ei ole taloon mitään asiaa. Kyllä se koputtelu lukossa olevan oven takana on aika hyvä vinkki ettei ole tervetullut. Jos pitkä pihatie, niin portti tieliittymään.
"Oltiin yläkerrassa päiväunilla ja puhelimet äänettömällä" jos kehtaa asiasta nostaa jälkeenpäin meteliä.
Tämän takia se unelmatalo kannattaa hommata ihan itse.
Puolisosi asia on kommunikoida sukunsa kanssa.