Lopettaisitko ystävyyden jos sinulle tulisi vähän väliä paha mieli
siksi, koska ystävä ei pidä sinua yhtä hyvänä ystävänä? Hänellä on omat kaverit joita ei esittele sinulle, ei pyydä sinua porukoihin mukaan jne. Hän on kuitenkin mukava ja hyvää seuraa aina kun nähdään.
Tuntuu vähän samalta kuin jotkut miehet roikkuvat naisen kaverina siinä toiveessa, että nainen rakastuisi mieheen takaisin ja ystävyys muuttuisi kaveruudeksi.
Tuntuu pahalta. Lähtisitkö menemään?
Kommentit (95)
Kuulostaa ihan järkyttävältä konseptilta. Toivottavasti minun ystävät ei koskaan keksi että minun pitää tutustua heidän kaikkiin ystäviinsä. Plaah
Joo lähde menemään. Et ansaitse ystävyyttä kaveriltasi.
Minulla on 6 ystäväksi kutsumaani ihmistä. Enhän minä ehtisi mitään muuta tehdä kuin juosta heidän kanssaan ties missä, jos aina pitäisi ottaa minut mukaan, kun tapaavat omia ystäviään, joita minä en tunne.
Vierailija kirjoitti:
Kaveri kirjoitti:
Minulla on kavereita teinivuosilta, armeijasta, työpaikoilta, harrastuksista ja ties mistä. Eikä ne tunne toisiaan. Miksi minun pitäisi tutustuttaa heidät keskenään ?
Ei tarvitse, mutta itse tutustutan parhaimmat ystäväni esim juhlissa, illanistujaisissa, illallisilla, reissuilla yms eli integroin heidät anteliaasti elämääni. T.Ap
On sellainen juttu, että on ihmisiä, joilla on lapsuustraumoja, joista johtuen he eivät yhdistä ystäviään toisiinsa. Tämä ei johdu ystävistä vaan siitä, että henkilö näyttää itsestään eri puolet eri ihmisille.
En ole pahin versio tuosta itse, mutta en halua olla facebookissa, koska siellä tulisivat eri puoleni esille.
Yhdistääkö ystäväsi kaikki muut ystävänsä ja jättää ainoastaan juuri sinut ulkopuolelle?
Lopettaisin ystävyyden, jos se triggeröisi minua jatkuvasti.
Ei kannata lopettaa jos toisen kanssa on kivaa. Sen sijaan kannattaa muuttaa omia odotuksia. Miksi tuo ystävä on niin tärkeä, että pahoittaa mielen, kun ei ole bestis?
Hanki lisää mielenkiinnon kohteita elämääsi. Ole ystävällinen ja hauskaa seuraa itse. Lakkaa vertailemasta.
Yleisohje: ympäröi itsesi hyvillä ystävillä, ei kusipäillä.
Tuttavat ja naapurit erikseen, heille ei kerrota kovin syvällisiä asioita, eikä heidän juttujaan oteta niin "vakavasti". Kevyttä, iloista small talkia vaan.
Työtovereille kerro korkeintaan 5% omista asioistasi. Työpaikka ei ole sydänystävä- eikä juorukerho.
Itse olen huomannut, että jotkut ystävyydet ovat jopa parempia, jos ollaan vaan kahden kesken. Keskustelut ovat parempia ja syvällisempiä ja toiseen tutustuu aidosti ihmisenä.
Kun sekoittaa muita ihmisiä pakkaan, tulee kaikenlaista säätöä ja keskustelut muuttuvat pinnallisiksi.
Ainakin itse pyrin olemaan juuri niiden tiettyjen erityisten ihmisten kanssa kahden, jotta kuulen aidosti heidän kuulumisensa ja saan olla heidän seurassaan.
Toki kaikki kutsutaan esimerkiksi synttäreille, juhannuksen viettoon jne.
Tässä nyt tälläinen näkökulma :)
Halusit selkeitä vastauksia aloituksen kysymykseen. Vastaan, että lähde. Lähde rauhallisesti mutta selkeästi, laita viesti "valitettavasti en halua enää olla kaverisi, tämä ei johdu mistään mitä teit tai sanoit, vaan minusta ja traumoistani" tms.
Ap
Ymmärsin ihan täysin, mitä fiksusti kirjoitat.
Pari henkilöä ovat provoilleet ketjun täyteen etteivät ymmärrä muka mistä puhut.
Kerron yhdestä ystävästä, jonka kanssa harkitsen nyt samaa kuin sinä, tämän takia:
- Jättää myös kaikesta ulkopuolelle. Pihajuhlat, rapujuhlat, veneilyt. Meille siis tulisi kylään aina ja heti, mutta nyt sitten kun heillä on mm. vene, meitä ei ole kertaakaan kutsuttu.
- Aikataulut. Ei pysty joustamaan päivittäisestä aikataulustaan ml herääminen ja lenkki, tähän ei koskaan mahdu esim. kahvihetki ystävän kanssa kerran kuukaudessa. Sitten kuitenkin tekee ohareita koko ajan: aikatauluun mahtuukin matka jonkun random-ihmisen kanssa. Tämä on suora sanominen: seuramme ei kiinnosta. Sinä tajuat varmaan, kun ystäväsi käyttäytyy samoin.
- Matkiminen. Hankkii samanlaisen sisustuksen/ auton/ mökin/ vaatteet ja valehtelee päälle että kun äiti/ isä/ mummo toi ihan samanlaisen sohvan kuule kuin teillä ! Mikä yllätys!
- Paskat lahjat (minun synttäreillä kävi, toi näytetuotteen lahjaksi. Samalla kerää muille kavereillemme tuhansien eurojen matkoja/tauluja yms you Name It)
- Ei kiitä lahjoista heille vs muut kaverit laittavat kiitos hienoista huomionosoituksista lapsemme juhlapäivänä yms
- Ei tykkää meidän kuvista, profiilikuvista, mutta samaan aikaan muista. Juu, ja kyllä näkyvät kuvat hyvin hänelle. Tutkii ne hyvin tarkkaan
- Ei toimittaneet onnitteluja, tai edes kukkia kun meidän nuorempi lapsi syntyi. Eikä lahjaa. Kukkia saatiin mm lapsuuden koulukavereiltani, joten heidän tylyys hyvinä kavereina oikein vielä korostui
Aina: minä olen ollut se joka ei välitä, ja yrittää pitää yhteyttä, mutta olen päätymässä ihan samanlaisiin ajatuksiin kuin sinä. Olemme kohteliaita, ystävällisiä, ja tämä em käytös loukkaa ihan todella.
Aina jos kysyn häntä jonnekin, lyhyellä tai pitkällä aikataululla, hän esittelee oman menonsa/juhlansa/tärkeän tapaamisensa, kun muut ml itse teemme siten että vaikka la päivänä käymme ensin kaupungilla, sitten löydämme pari tuntia jollekin ystävälle aikaa, ja sitten ehdimme tärkeään menoomme myös 😁
Ymmmärrän sinua täysin!
Jatkaisin kaveruutta, mutta lakkaisin odottamasta merkkejä paremmasta ystävyydestä. Odottaisin myös toisen tekevän aloitteita, en itse ottaisi montaa kertaa peräkkäin yhteyttä.
Kyllä olen lopettanut.Sama sukulais- suhteen.En ole kenenkään roska -astia.
Musta tuo on sellainen tilanne, jossa haluatte ihmissuhteeltanne eri asioita. Kaveri haluaa olla kaveri/hyvänpäiväntuttu, sinä haluat olla hyvä ystävä. Ymmärrän omasta kokemuksesta, että sinusta tuntuu kurjalta, vaikkei tilanne ole kenenkään syy. Tuollaisiin asioihin parisuhteetkin kaatuvat. Minun kaverini lakkasi lopulta pitämästä yhteyttä ja nyt on jotenkin kevyempi olo, kun ei itsekään enää kaipaa tätä kaveria. Kaverisuhteita on erilaisia, mutta minulle sopii parhaiten se, jos molemmat haluavat toisen kanssa suunnilleen yhtä tiiviin ihmissuhteen.
No siis se ns. ystävä on vissin jo pitempään koittanut epäsuorasti ilmaista että voisit lähteä menemään
Lopettaisin varmaan. Itsellä oli lapsuudenystävä josta huomasin että hän on minulle tärkeämpi kuin minä hänelle. Sen huomasi siitä että hän priorisoi vähän tökerösti muita ihmisiä minun edelleni. Yllätys: minulle voi tulla paha mieli jos kanssani perutaan menoja toisen kaverin vuoksi, tai jos minulle piikitellään ja suhtaudutaan nuivasti kertomiini asioihin! Lopulta kuitenkin hän taisi olla se joka pisti välit poikki, sillä siinä vaiheessa kun päätin että no ottakoon hän seuraavaksi yhteyttä, sitä kertaa ei koskaan tullut. Mielestäni en olisi ansainnut tuollaista kohtelua, mutta oikea syy olisi mielenkiintoinen tietää. Että miksi hän ei halunnut olla ystäväni.
Olen lopettanut kun tuli vähän väliä paha mieli tosin eri syystä. Tai ns ghostasin ex kaverin. Eipä ole hänkään ottanut kertaakaan yhteyttä joten olkoot. Parempi molemmilla ilmeisesti näin.
Tuohon edelliseen vielä jatkoa, eli nyt kun emme sitten ole enää olleet tekemisissä, olo on kyllä vähän kevyempi. Ei voi tulla enää paha mieli ohareista tai siitä etten ole niin tärkeä, kun ei olla ollenkaan tekemisissä. Mutta ymmärrän kyllä että toinen osapuoli varmaan ajatteli eri tavalla ja ehkä hänkin on helpottunut ettei joku lapsuudenystävä enää ole tiellä ja roikkumassa, tai mikä lie olikaan käytöksen syynä.
Vierailija kirjoitti:
Ap
Ymmärsin ihan täysin, mitä fiksusti kirjoitat.
Pari henkilöä ovat provoilleet ketjun täyteen etteivät ymmärrä muka mistä puhut.
Kerron yhdestä ystävästä, jonka kanssa harkitsen nyt samaa kuin sinä, tämän takia:
- Jättää myös kaikesta ulkopuolelle. Pihajuhlat, rapujuhlat, veneilyt. Meille siis tulisi kylään aina ja heti, mutta nyt sitten kun heillä on mm. vene, meitä ei ole kertaakaan kutsuttu.
- Aikataulut. Ei pysty joustamaan päivittäisestä aikataulustaan ml herääminen ja lenkki, tähän ei koskaan mahdu esim. kahvihetki ystävän kanssa kerran kuukaudessa. Sitten kuitenkin tekee ohareita koko ajan: aikatauluun mahtuukin matka jonkun random-ihmisen kanssa. Tämä on suora sanominen: seuramme ei kiinnosta. Sinä tajuat varmaan, kun ystäväsi käyttäytyy samoin.
- Matkiminen. Hankkii samanlaisen sisustuksen/ auton/ mökin/ vaatteet ja valehtelee päälle että kun äiti/ isä/ mummo toi ihan samanlaisen sohvan kuule kuin teillä ! Mikä yllätys!
- Paskat lahjat (minun synttäreillä kävi, toi näytetuotteen lahjaksi. Samalla kerää muille kavereillemme tuhansien eurojen matkoja/tauluja yms you Name It)
- Ei kiitä lahjoista heille vs muut kaverit laittavat kiitos hienoista huomionosoituksista lapsemme juhlapäivänä yms
- Ei tykkää meidän kuvista, profiilikuvista, mutta samaan aikaan muista. Juu, ja kyllä näkyvät kuvat hyvin hänelle. Tutkii ne hyvin tarkkaan
- Ei toimittaneet onnitteluja, tai edes kukkia kun meidän nuorempi lapsi syntyi. Eikä lahjaa. Kukkia saatiin mm lapsuuden koulukavereiltani, joten heidän tylyys hyvinä kavereina oikein vielä korostuiAina: minä olen ollut se joka ei välitä, ja yrittää pitää yhteyttä, mutta olen päätymässä ihan samanlaisiin ajatuksiin kuin sinä. Olemme kohteliaita, ystävällisiä, ja tämä em käytös loukkaa ihan todella.
Aina jos kysyn häntä jonnekin, lyhyellä tai pitkällä aikataululla, hän esittelee oman menonsa/juhlansa/tärkeän tapaamisensa, kun muut ml itse teemme siten että vaikka la päivänä käymme ensin kaupungilla, sitten löydämme pari tuntia jollekin ystävälle aikaa, ja sitten ehdimme tärkeään menoomme myös 😁
Ymmmärrän sinua täysin!
Sulla on kamalan materialistinen käsitys ystävyydestä! Onneksi en tunne sinua.
Vierailija kirjoitti:
Olen lopettanut kun tuli vähän väliä paha mieli tosin eri syystä. Tai ns ghostasin ex kaverin. Eipä ole hänkään ottanut kertaakaan yhteyttä joten olkoot. Parempi molemmilla ilmeisesti näin.
Mistä syystä sinulle tuli paha mieli kaverisi kanssa?
Sanoo hän joka on tunnistavinaan trolli-pätijän :D Mitäs se sinun päivystämisestäsi kertoo, että olet tunnistavinasi minut? :D