Ajatteleeko naiset koskaan, että miten tuo nainen on saanut tuollaisen miehen?

Hyvä kommentti tuo missä joku totesi että ulkopuolinen ei näe kuin pienen osan pariskuntien keskinäisestä dynamiikasta. Se minkä joku tulkitsee että onpa kamala luonne tuolla vaimolla tai miehellä voi olla vain pieni osa sitä arkea, eihän sinne seinien sisäpuolelle, työelämään, matkoille tai ystävien tapaamisiin näe. Jos näkee mielestään epäsuhtaisen pariskunnan niin todennäköisesti ovat hyvä tiimi keskenään ja sopivat toisilleen tavalla tai toisella. Toisinaan juuri se parisuhteen haasteellisuus eli se ettei toinen olekaan niin helppo nakki pitää yhdessä, jotkut haluavat että puoliso on ikään kuin taistelupari eikä mikään lapanen. Jotkut tykkäävät kinastella tai ettei ole tylsää parisuhteessa. Ei ulkonäkö ole ainut asia mikä liimaa pareja yhteen, pitkässä juoksussa tarvitaan varmaan muutakin

Kyllähän tuo Ihamäen pariskunta vähän eriparia on. Oma isä oli todella komea, äiti tavallinen. Mutta se ottikin kai huoltajan itselleen.

Aika usein kyllä, mutta vähintään yhtä usein mietin, että miten ihmeessä minä olen saanut miehen ja pidettyä hänet myös. Olen niin kaukana kauneusihanteista, vähän outo, lapsellinen ja vielä työtön ja köyhäkin!

Olen miettinyt asiaa useammankin tutun pariskunnan kohdalla!

Esimerkiksi lasten kaverien vanhemmat. Mies peruskomea duunari ja ihan mukava. Vaimonsa on taas NIIN hajuton ja mauton kun ihminen vain voi olla! Sekä luonteeltaan ja ulkonäöltään. Olisi kiva tietää mihin mies tässä naisessa ihastui. Ovat olleet yhdessä kohta 30 vuotta.

Minä ja mieheni olemme mielestäni hyvin samaa tasoa. Vaikka joku miehen tuttu joskus ihmettelikin, miksi olen mieheni kanssa. Nuorena mieheni oli aivan kiiltokuvapoika, nyt 5-kymppisenä tietysti vähän äijääntynyt.

Aina ei tosiaan voi tietää onko pariskunta kyseessä. Minäkin juuri liikuin kesätapahtumassa siskon miehen ja heidän lasten kanssa yhdessä.

Kerran menin baaritiskille työkaverin kanssa ja baarimikko oletti että ollaan pariskunta, vaikka minä voisin melkein olla työkaverini äiti iän puolesta! Eli tuntemattomia pareja ei kannata kovin tosissaan arvioida.

Ensinnäkin kaikkien mielestä se "hyvännäköinen" ei tarkoita sitä, mitä yleisesti/kauneusihanteiden mukaan pidetään komeana/kauniina. Oma lihava mieheni on ihan superseksikäs vaikka muut ei ehkä sitä tajua. Mieluummin hengaan sellaisen ihmisen kanssa, joka on mun mielestä hottis, enkä sellaisen, joka on muiden mielestä "komea". Toisekseen pelkkä ulkonäkö ei määrää seksuaalista vetovoimaa vaan esim. tuoksulla on siinä aika iso rooli monilla ihmisillä. Kolmanneksi sillä luonteella ja henkisellä yhteydellä on kyllä myös merkittävä vaikutus.

Olette pöhköjä kun luulette, että parin valinnassa määrää jotkut muiden keksimät kauneusihaneet.

Kyllä näin on tullut joskus ajateltua. Varsinkin, kun tiedetään, että miehelle naisen ulkonäkö on kovin tärkeä asia, niin silloin alkaa pohtimaan, että sillä naisella taitaa olla jotain muita avuja, joitain todella hyviä ominaisuuksia, jotka ei näy päälle.

Vierailija kirjoitti:

Moni mies joutuu tyytymään. Siksi tuo on yleistä.

Yksinkin voi olla. Ei ole mitään parisuhdepakkoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt, ja häpeän itseäni sen vuoksi.

Mietin myös jatkuvasti, miten ihmeessä sain oman mieheni, ja känninen kaverini ihmetteli kerran asiaa ihan ääneen myös. :) Ehdin nimittäin lihoa ja tupsahtaa ennen ensi tapaamista, en vasta suhteen aikana. Olen +30kg ylipainoinen, enkä edes kasvoiltani nätti. Mies taas on pitkä, komea, timmi ja urheilullinen, ja hyväksyy sen, että saa urheilla ilman minua. Mies on ilo silmälle, mutta kyllä parasta on luonne. Eiköhän se oma ja miehen luonne ja miehen riittävän hyvä itsetunto ole syynä sille, että ysin mies kestää kutosen rouvan.

Tämä oli hyvin sanottu. Hyvä itsetuntoinen mies ei tarvitse koristetta vierellensä. Hyvä parisuhde, hyvä äiti lapsille ja hyvä kaveri. Siinä vaimon tärkeimmät ominaisuudet.

M57, aika varakas ja komea

Otin parikymppisenä komean ,varakkaan ,urheilullisen ja mukavan miehen. Mies jopa seurusteli tavatessamme missityypisen opiskelukaverimme kanssa. Hän oli selkeästi alempaa luokkaa ja hyvin perso ginille ja kännissä vieraille miehille eikä mitenkään älyllä pilattu. Miehellä ja minulla samanlainen tausta ja hyvin samanlaiset tavoitteet elämässä. Itse olen suorastaan ruma erään lapsuudenaikaisen onnettomuuden seurauksena, joten yhteenmenomme vaikutti olevan kaikille tutuille yllätys. Pystyn kuitenkin olemaan halutessani viheättävä ja luen miestäni kuin avointa kirjaa jopa ennenkuin hän itsekään tajuaa. Luotettavuus, samanlainen tausta ja arvot kyllä vaikuttaa parisuhteen muodostumiseen.

ap voisi ehkä jo lopettaa leikkimisen barbienukeilla ja hyväksyä, että oikeassa elämässä ulkonäkö on jokseenkin sivuseikka

Vierailija kirjoitti:

Joo myönnän joskus ajattelevani noin. Juuri yksi päivä näin timmin miehen lihavan itseään vanhemman naisen kanssa. Ajattelin, että mies varmasti rakastaa naista todella paljon, kun ei välitä ulkoisista seikoista.

Huvittavaa että kaikki idiootit kuvittelevat että mies ja nainen yhdessä julkisella paikalla on aina pariskunta.

Ja heti alkoi alanuolettaminen! :D Zero respect.

Vierailija kirjoitti:

Hyvin yleistä, koska suomalainen mies joutuu tyytymään Suomessa.

Mutta jos miehellä on aasialainen vaimo, niin se saa suominaiset heti epäilemään ostoa, hyväksikäyttöä ja miehen kunnioitus tippuu nollaan.

Miksi?

Koska suominaiset haluaa miehen tyytyvän suomalaiseen.

Onneksi minulla on korealaistaustainen GF.

Ei kukaan pakota tyytymään. Mutta sitä en kyllä ymmärrä miksei useat miehet tutustu ulkomaalaisiin naisiin. Olisi enemmän valinnanvaraa.

Vierailija kirjoitti:

ap voisi ehkä jo lopettaa leikkimisen barbienukeilla ja hyväksyä, että oikeassa elämässä ulkonäkö on jokseenkin sivuseikka

Kyllä se pariutumisen välineenä toimii mutta jos se on jotenkin prioriteetti niin mitä olen sivusta seurannut niin eroon tuppaavat päättymään. Se kun ei pitkälle kanna sellainen toisen ulkonäön ihailu arjessa.

Piers Brosnan ja 200 kg vaimo.

Sit seYT pari missä nainen on kaunis mut mies 6v keho pyörätuoli. Squirmy et Grubs.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt, ja häpeän itseäni sen vuoksi.

Mietin myös jatkuvasti, miten ihmeessä sain oman mieheni, ja känninen kaverini ihmetteli kerran asiaa ihan ääneen myös. :) Ehdin nimittäin lihoa ja tupsahtaa ennen ensi tapaamista, en vasta suhteen aikana. Olen +30kg ylipainoinen, enkä edes kasvoiltani nätti. Mies taas on pitkä, komea, timmi ja urheilullinen, ja hyväksyy sen, että saa urheilla ilman minua. Mies on ilo silmälle, mutta kyllä parasta on luonne. Eiköhän se oma ja miehen luonne ja miehen riittävän hyvä itsetunto ole syynä sille, että ysin mies kestää kutosen rouvan.

Tämä oli hyvin sanottu. Hyvä itsetuntoinen mies ei tarvitse koristetta vierellensä. Hyvä parisuhde, hyvä äiti lapsille ja hyvä kaveri. Siinä vaimon tärkeimmät ominaisuudet.

M57, aika varakas ja komea

Otin parikymppisenä komean ,varakkaan ,urheilullisen ja mukavan miehen. Mies jopa seurusteli tavatessamme missityypisen opiskelukaverimme kanssa. Hän oli selkeästi alempaa luokkaa ja hyvin perso ginille ja kännissä vieraille miehille eikä mitenkään älyllä pilattu. Miehellä ja minulla samanlainen tausta ja hyvin samanlaiset tavoitteet elämässä. Itse olen suorastaan ruma erään lapsuudenaikaisen onnettomuuden seurauksena, joten yhteenmenomme vaikutti olevan kaikille tutuille yllätys. Pystyn kuitenkin olemaan halutessani viheättävä ja luen miestäni kuin avointa kirjaa jopa ennenkuin hän itsekään tajuaa. Luotettavuus, samanlainen tausta ja arvot kyllä vaikuttaa parisuhteen muodostumiseen.

Myönnät siis että miehesi oli golddiggeri, vaikkakin kenties jotain oletettua varallisuutta omistikin?, mutta haki elättäjää tai halusi päästä käsiksi vanhempiesi perintöihin.voinu olla salaveloissa, peliriippuvuus, tms.

Ei kuulosta hyvältä. Tarkistappa onko mies ottanu sulle henkivakuutusta, saajana hän?

Ite en ottaisi tuommosta, epäily heräisi mikä juoni on.

Vierailija kirjoitti:

Meistä varmaan mietitään usein just silleen, että mitä tuo mies näkee tuossa naisessa 😂 Mun mies on mua 12 vuotta nuorempi ja ollaan oltu yhdessä 13 vuotta. Kun tapasimme, olin vähän yli kolmenkymmenen ja tosi hyvässä kuosissa. Kävin salilla ja lenkillä säännöllisesti ja tarkkailin syömisiäni. Moni sanoi että näytin reilusti itseäni nuoremmalta. Vuodet on tehneet tehtävänsä ja neljänkymmentä täytettyäni painonhallinta on ollut koko ajan vaikeampaa, eli nykyisin olen pyöreä ja ihan ikäiseni näköinen. Mieskin on saanut painoa vuosien mittaan, mutta onhan se nyt ihan selvää että on nuorempi kuin minä. Kaipa tuo edelleen minusta tykkää kun ei ole lähtenyt etsimään nuorempaa naista, vaikka on edelleen komea ja kääntää päitä.

Itse tarkkailen kans muita pariskuntia, ja etenkin Kreikan lomalla ihmetytti moni brittipariskunta, joissa mies oli ihan kivan näköinen ja normaalipainoinen, ja vaimo sairaalloisen ylipainoinen, siis ihan sellainen Dr. Nown potilaiden näköinen. Onnellisia näyttivät olevan.

Samaten huomasin yhden todella komean saksalaismiehen, sopivan lihaksikas, tatuoitu ja kasvot todella komeat. Hänen seuralaisensa oli aika vaatimattoman näköinen arviolta satakiloinen nainen. Mietin että nainen on varmaan tosi mukava.

Miehesi vaihtaa varmasti jossain vaiheessa nuorempaan. Todella iso ikäero ja käytännössähän miehesi on ollut vasta teini kun on alkanut suhteeseen kanssasi. Miksi hän haluaisi olla vanhenevan ja noin paljon vanhemman kanssa koko ikänsä.

Vierailija kirjoitti:

Ajattelevat, mutta naiset harvoin pisteyttävät ketään numeroilla. Yleisesti ihmettelevät, että ulkoisesti epäsuhta pari ja että naisessa on varmaan jotain muita tosi hienoja piirteitä.

Onko se nyt sitten jotenkin jalompaa jos ei mieti asiaa numeraalisesti? Ihan samasta asiasta kyse kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse ajattelen paria pinnalliseksi, jos molemmat kauniita, urheilullisia, huoliteltuja ym. Minua ja miestäni moni katsoo aina pitkään. Mies on tummapiirteinen ulkomaalaistaustainen, ihan kuin jostain lähi-idän mafiasta tatuointeineen ja nahkatakkeineen ja minä taas kiltti, uskovainen, opiskelijatyttö, en käytä meikkiä tai koruja, räikeitä vaatteita ym. 😅 Meillä kuitenkin luonteet sopii tosi hyvin yhteen, samat arvot ja kiinnostuksen kohteet. Jos näen esim. lihavan naisen ja urheilullisen miehen tai jonkun tosi kauniin naisen ja mielestäni ei niin kaksisen miehen, ajattelen, että heidän luonteensa sopivat yhteen.

Ihanaa, miehesi kuulostaa todella jännältä.

Kyllä, on varmaan tosi uskollinen ja ihana.

Vierailija kirjoitti:

"Miesten kesken on usein puhuttu siitä, että kun joskus tulee vastaan jotain pariskuntia, jossa on hyvännäköinen nainen ja jätkä sitten on joku vähemmän komea tapaus. Sitä sitten pohtii, että mitähän tuokin ysin muija näkee tuossa kutosen jätkässä."

Tämänkö takia tuijotatte, jos kadulla liikkuu eriparisen näköinen pariskunta? Naisia ei vaikuta kiinnostavan, mutta miehet pällistelevät kuin pikkulapset. Missä käytöstavat?

Totuus tulee lasten ja miesten suusta, naisilla on pakko feikata ja miellyttää kaikkia.

Vierailija kirjoitti:

En ajattele parisuhteiden perustuvan ulkonäköön. Tiedän toki esimerkiksi itse herättäneen kyllä paljon seksuaalista kiinnostusta ulkonäön perusteella, mutta se on eri asia. Erittäin harvat ihmuset ovat oikeasti mielettömän hyvännäköisiä. Kyse on enemmänkin aika rakennetuista jutuista.

Parisuhde ei ehkä perustu ulkonäköön, mutta se on kuitenkin ensimmäinen asia jonka toisesta näkee ja määrittelee aika pitkälle sitä että saako suhde alkunsa vai ei. Ja keskimäärin ihminen pariutuu suunnilleen yhtä viehättävän kanssa kuin mitä itse on ulkoisesti. Siksi nämä suuret poikkeamat herättävät välillä ihmetystä, se on ihan luonnollista.