Lue keskustelun säännöt.
Onko muilla lapsen myötä viilennyt välit eri tavoin kasvattaviin kavereihin?
09.08.2023 |
Saatiin lapsi ja koitetaan opettaa hänelle empatiaa ja esim. lelujen jakamista, toisten huomioimista jne. Ei juoda lapsen aikana ikinä, lapsi on tosi harvoin hoidossa jne.
Aiemmin oltiin lapseton pariskunta kaveriporukassa eikä kiinnitetty huomiota näihin, mutta nyt harmittaa kun ei enää kiinnosta lähteä mihinkään kimpassa kaveriperheiden kanssa.
Kylpylässä lapset viedään leikkipaikalle ja mennään itse kaljalle, tää on ihan normaalia heille. Uutena vuotena ajellaan kännipäissään taksilla tarhaikäinen lapsi kyydissä, lasten uudenvuoden juhlissa otetaan siis kuoharia eikä olla ajokunnossa.
Ei opeteta lapsia jakamaan leluja, tosi haastava neuvoa omaakaan
Annetaan muille käytettyjä synttärilahjoja ja omalle järjestetään neljät synttärit ja hommataan kuusi kummia ja lähetetään lahjalistoja
Lapset kalliisiin harrastuksiin, lätkää, taitoluistelua ja isät hehkuttaa meidän pikku Selänne.
Itsekkyyttä, piittaamattomuutta ja jotenkin niin inhottavaa asennetta, että itseää inhottaa.
Onko muille käynyt näin?! Miehen kanssa on harmiteltu tätä paljon, mutta väkisinkään ei voi kimpassa tehdä asioita, kun ei arvomaailma kohtaa.
Kommentit (227)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse ihmetellä, kun teineillä on sitten masennusta ja mielenterveysongelmia, kun opetetaan pienestä pitäen siihen, että muut ihmiset "haluavat rikkoa sun lelut".. Kyllähän se masentaa, jos ei voi luottaa toisiin ihmisiin ja ensimmäinen oletus on, että toinen ihminen haluaa sulle jotain pahaa tai opetetaan,että muut ihmiset ovat huonompia kuin sä. Tai että tavarat ja omaisuus on tärkeämpää kuin ihmissuhteet?
Teineiltä saa sitten kysellä, että sua ahdistaa kun sä kävelet kaupungilla/koulussa tms. Miksi sua ahdistaa? No kun ihmiset kattoo mua. No mikä sua siinä ahdistaa? Kun ne kattoo mua pahasti. Miksi oletat että ne kattoo sua pahasti tai miksi oletat että ne haluaa sulle jotain pahaa? Ei tarvi ihmetellä, mistä tämmöinen negatiivisuus ja epäluottamus juontaa juurensa, jos vanhemmat opettaa että toiset ihmiset on "pahoja" ja opetetaan, että piilota sun lelut, kun kaveri tulee leikkimään.. Miettikää nyt vähän millaisiin ajatusmalleihin kasvatatte lapsenne? Onko järkevää? Ettekö näe mahdollisia syy-seuraus-suhteita?
Itse ajattelisin, että oman lapseni lelun rikkoutuminen vahingossa leikeissä ei ole niin vakavaa vaan on ihan sellainen ihmisiä elämään kasvattava pettymystilanne.. Lisäksi jos kutsun vieraita kylään niin kehtaan kyllä myös ojentaa ja käskeä vieraitakin lapsia, jos leikit on liian rajuja.. Menen ja sanon, että tässä talossa on sellainen sääntö, että leluja ei heitellä tms. En lähtisi opettamaan lapselle liian kielteisiä ajatusmalleja toisista ihmisistä tai elämästä, koska se voi todella näkyy kielteisesti hänen elämässä myöhemmin..
Miten niin "opetetaan siihen, että muut haluavat rikkoa sun lelut"? Kun lapsi katsoo vieressä, miten kylään tullut monsteri järjestelmällisesti hajottaa lapsen leluja, niin ei siinä ole mitään opettamista vai tarkoitatko, että kun vieras lapsi opettaa, että hänellä on valta hajottaa?
Jos oman lapsen lelu ei ole mennyt omissa leikeissä rikki, niin miten ihmeessä se hajoaa, kun tietty vieras lapsi sillä leikkii, ei siis lainkaan vahingossa vaan silkkaa ilkeyttää ja tahallaan sen hajottaa. Minusta oman lapsen ei tarvitse kestää pettymyksiä, joita tuleva nuorisorikollinen aiheuttaa, joten lastenhuoneen ovi pysyy kiinni ja vieraalle lapselle sanotaan, että meillä ei kahvipöydästä poistuta. Tässä perheessä on sellainen sääntö.
Ja muunlaisia lapsia teillä ei käy? Miksi ylipäätään pitää kutsua tuollainen monsteri kylään?
Koska otsikon mukaisesti kyse on kaveriperheestä, jossa on toisenlaiset kasvatustavat kuin meillä. Sinäkö et koskaan kutsu ystäviäsi kylään jakamaan kotiasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on käytössä ns malli, jossa lapset opetetaan käymään omia sotiaan eli emme kulje koko ajan perässä ohjaamassa ja säätelemässä. Kyllä meitä vähän häirii pari perhettä, jossa aikuisten pitäisi olla koko ajan vieressä kertomassa miten missäkin tilanteessa kunkin lapsen tulisi toimia(luetaan sen oman lapsen tahdon mukaan), jne. Näihin on vähän tullut otettua etäisyyttä. Me luotamme meidän periyttämiin raameihin ja kyllä jätämme lapsemme leikkipaikkoihin ja saatetaan ottaa jopa tuopilliset olutta.
Teidänlaisia on paljon, enkä minä sitä niinkään kritisoi vaan harmittelen, että meitä kaltaisiamme ei ole enempää.
Olisi tosi outoa ottaa tuoppi jos lapsi leikkipaikalla, ja siksi meillä ei olekaan ketään keiden kanssa lomailla.
Mä haluan olla itse siellä lapsen kanssa leikkimässä enkä laittaa häntä hoitoon lomalla. Ikävää, että tätä kantaa ei ymmärretä vaan haukutaan, vaikka lapsi tuskin kärsii jos äiti haluaa lomalla ilakoida mukana
En ole ikinä osannut yhdistää alkoholia perhe-elämään, ei kotonakaan juotu koskaan.
Mieheni vanhemmat taas ovat alkoholisteja, siksi mieheni ei halua juoda lapsen aikana.
Hänelle se vanhempiensa esimerkki jätti trauman, isänsä kuoli viinaan ja se oli kova paikka.
Onneksi meillä sentään on yhteneväinen käsitys miehen kanssa tästä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuhun en ota kantaa, mutta en ikinä opettaisi lastani jakamaan leluja. Ei aikuisetkaan jaa ompelukoneita, kattiloita tai meikkejä tuosta vain tuntemattomien kanssa, miksi ihmeessä lapsen pitäisi jakaa? Leikki kun ei ole sitä, että sinä otat minulta.
Kyllä mä lainaan ompelukonetta kaverilta. Lainaan myös sukkani kaverille joka oli meille tullessa kastellut omansa. Samoin annan laastarin lapselle joka oli kaatunut pihatien edessä. Johan se meillä leikkiminen olisi aikamoista kun toinen ei saisi leikkiä millään lelulla kylässä ollessa. Aika kusipäistä menoa.
Niin, lainaat nimenomaan kaverille, mutta entä tuntemattomalle?
Minäkin annan laastarin lapsen haavaan, mutta en todellakaan oleta, että se palautetaan minulle. Sen sijaan en hyväksy sitä, että lapseni polvesta napataan laastari vieraan lapsen haavaan, sinäkö pidät tuollaista ihan OK-toimintana?
Meillä on kyläileville lapsille lelut erikseen, lapsen ei tarvitse antaa omiaan muiden leikkeihin. Kun lapsiperhe tulee kylää, on ovet lastenhuoneisiin suljettu eikä niihin mennä kivampia tavaroita etsimään.
Mitä vit tuua minä luin 😳
Aina vaan paranee! Itku meinaa tulla siitä, millainen vanhempi olet!
Nyt alan ymmärtää miksi lastensuojelu on niin kuormittunut!
Kerro lisää. En minä ole tehnyt yhtäkään lasua eikä meistä ole tehty lasua siksi, että lapsivieraat ei pääse lastenhuoneisiin.
Totta kai olen paska vanhempi, kun en anna rikkoa lasten tavaroita tai sotkea lastenhuoneita, mutta tämmöistä se elämä on. Aina ei pääse tekemään tuhojaan muiden kodeissa, vaikka miten haluaisi.
Ap taitaa olla melkoinen kontrollifriikki! Et vaikuta kovin onnelliselta ja seesteiseltä, kun muiden toiminta niin kovin harmittaa. Ihan kuin kaikkien pitäisi jakaa juuri sinun arvosi ja toimintatapasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen kasvattanut ainokaisen lapseni kauniisti käyttäytyväksi. Valitettavasti useimmat perhheet, jotka meillä ovat käyneet, ovat vailla minkäänlaisia käytöstapoja. Eniten ihmetyttää, että vanhemmat divät lainkaan kiellä kullannuppujaan.
Mknä sitten saan toimia poliisina ja komentaa, että meidän sohva ei ole tramboliini, etenkään kun ulkona on juosru ulman kenkiä.
Toisekseen, ei olw soveliasta kaivella kaappeja ja ottaa ominpäin toisten leluja tai keittiöstä herkkuja jne. Kolmanneksi lemmikkejä ei kiusata. Neljänneksi kukkia ja muota istutuksia ei revitä irti, leikkitelinettä ei hakata kirveellä jne jne....Meillä koti on elämistä varten ja siellä on tilaa mielikuvitukselle ja eri leikeille. Koti ei ole sisustuslehden aukeama ja täynnä kieltoja. Eli sohvalla saa hyppiä, tyynyistä, peitoista, jne saa rakentaa majoja, jne. Koti on lastenkin koti, ei vain meidän aikuisten.
Meillä ei saa hyppiä sohvalla eikä sängyllä. Ihan vain siksi, ettei tarvitse ostaa uusia joka vuosi. Tämäkin on osa rajoja ja opetetaan lapsia pitämään omasta ja muiden omaisuudesta huolta. Majoja saa rakentaa, niissä on jopa nukuttu useampi yö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse lapseton, mutta tehnyt Ap:n kanssa samansuuntaisia huomioita. Joillain on puheet ja teot pahasti ristiriidassa. Lässytetään asioista, mutta sitten käytännön tilanteissa ne periaatteet ei näy.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten lapsi oppii normaalin suhtautumisen alkoholiin, jos ette juo hänen nähtensä? Nyt viinilasit sunnuntailounaalle!
Liioitella ei pidä, mutta tämä on totta. Jos koko lapsuus eletään niin, että kaikki alkoholiin liittyvä hyssytellään, peitellään ja siitä tehdään numero saattaa se alkaa kiinnostaa myöhemmin turhankin paljon tai muulla tavalla kehittyä kieroutunut suhtautuminen aiheeseen. Kyllä esim uutta vuotta voi hyvin juhlistaa muutamalla kuohuvalla!
Miksi lapsen varsinkin alle yläasteikäisen täytyy nähdä alkoholin käyttöä. Entä ne, joiden vanhemmat ei käytä alkoholia ollenkaan? Vaikka ei kuuluisi mihinkään lahkoon, alkoholi ei välttämättä kuulu elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo, välit suorastaan jäätyi yhteen kaveriin. Hänen lapsensa oli väkivaltainen omaani kohtaan. Ymmärrän että taaperot ja leikki-ikäiset vasta harjoittelevat, mutta kun lapsellani oli mustelmia ja puremajälkiä aina tapaamisten jälkeen, en vain jaksanut. Kaveri sanoi että ei voi asialle mitään. Kyllä minusta lapselle voi ja pitää yrittää tehdä jotain, jos hän alkaa lyömään kaveria heti kun aikuisen silmä välttää muutamaksi sekunniksi. Tilanteita ei edeltänyt mikään riita leluista tms, lapsi hakkasi muuten vaan.
Rajaton, turvaton lapsi toimii mm. noin.
Vierailija kirjoitti:
No en kyllä oikeasti tunne ketään kuka ajelisi kännissä taksilla tarhaikäisen(!)kanssa tai lykkäisi lapset kylpylässä leikkipaikalle ja lähtisi kaljalle ja pitäisi tuota vielä normaalina. Erikoinen kaveripiiri ap:lla.
Tosin vähän kyllä vaikuttaa että ap:n pointtina olikin vain ylentää itseään.
Jaa, minä tunnen useamman. Koko miehen kaveriporukka.
Mun mies oli vaan ainoa, joka lopetti dokailun lasten jälkeen.
Käytiin yhden kerran kylpylässä tän miehen parhaimman kaverin perheen kanssa, he siis tulivat meidän mukaan extempore.
Oli tosi kiusallista, kun miehen kaveri yritti houkutella miestä baariin..vauva herätti tuolloin vielä pari kertaa yössä ja heräsi 5.30, ihan absurdi ajatuskin oli jaksaa baariin!
Mutta heillä isät eivät jää vanhempainvapaalle eivätkä edes pidä isyyslomaa, on ihan normaalia ryypätä varpajaisissaan 3pvää ja dokata festareilla kun lapset on mummolassa kaksi viikkoa putkeen.
Ihan että ketään alennetaan tai ylennetään, niin aika vähän yhtymäkohtia löydän vrt. meidän elämä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen kasvattanut ainokaisen lapseni kauniisti käyttäytyväksi. Valitettavasti useimmat perhheet, jotka meillä ovat käyneet, ovat vailla minkäänlaisia käytöstapoja. Eniten ihmetyttää, että vanhemmat divät lainkaan kiellä kullannuppujaan.
Mknä sitten saan toimia poliisina ja komentaa, että meidän sohva ei ole tramboliini, etenkään kun ulkona on juosru ulman kenkiä.
Toisekseen, ei olw soveliasta kaivella kaappeja ja ottaa ominpäin toisten leluja tai keittiöstä herkkuja jne. Kolmanneksi lemmikkejä ei kiusata. Neljänneksi kukkia ja muota istutuksia ei revitä irti, leikkitelinettä ei hakata kirveellä jne jne....Meillä koti on elämistä varten ja siellä on tilaa mielikuvitukselle ja eri leikeille. Koti ei ole sisustuslehden aukeama ja täynnä kieltoja. Eli sohvalla saa hyppiä, tyynyistä, peitoista, jne saa rakentaa majoja, jne. Koti on lastenkin koti, ei vain meidän aikuisten.
Minun ystävieni lapset eivät välttämättä ole lasteni ystäviä, joten he eivät saa raahata vuodevaatteita olohuoneeseen ja rakennella majoja, vaikka heistä se ihanaa olisi. Vastaavasti he eivät saa tyhjentää keittiön alakaappeja majoittuakseen niihin, vaikka kotonaan sellainen tapa olisikin ja vaikka tämä on myös lasteni koti. Eikä sekään ilahduta, että kodinhoitohuoneesta löytyneet vessapaperirullat vieritellään lattialle siksi, että kotonakin näin saa tehdä. Tilaa mielikuvitukselle saa luvan olla omassa kotona, ei minun kodissani.
Vieraiden tulisi ymmärtää, missä menee raja. Nykyisin läheskään kaikki eivät sitä ymmärrä, siksi eilenkin lähti pihasta kimppu kukkia naapurin vieraiden matkaan. Kun ne on niin ihania ja Liisi ne itse keräsi! Äiti seisoi vieressä ja katseli, miten ihanan omatoiminen tyttö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuhun en ota kantaa, mutta en ikinä opettaisi lastani jakamaan leluja. Ei aikuisetkaan jaa ompelukoneita, kattiloita tai meikkejä tuosta vain tuntemattomien kanssa, miksi ihmeessä lapsen pitäisi jakaa? Leikki kun ei ole sitä, että sinä otat minulta.
Kyllä mä lainaan ompelukonetta kaverilta. Lainaan myös sukkani kaverille joka oli meille tullessa kastellut omansa. Samoin annan laastarin lapselle joka oli kaatunut pihatien edessä. Johan se meillä leikkiminen olisi aikamoista kun toinen ei saisi leikkiä millään lelulla kylässä ollessa. Aika kusipäistä menoa.
Niin, lainaat nimenomaan kaverille, mutta entä tuntemattomalle?
Minäkin annan laastarin lapsen haavaan, mutta en todellakaan oleta, että se palautetaan minulle. Sen sijaan en hyväksy sitä, että lapseni polvesta napataan laastari vieraan lapsen haavaan, sinäkö pidät tuollaista ihan OK-toimintana?
Meillä on kyläileville lapsille lelut erikseen, lapsen ei tarvitse antaa omiaan muiden leikkeihin. Kun lapsiperhe tulee kylää, on ovet lastenhuoneisiin suljettu eikä niihin mennä kivampia tavaroita etsimään.
Mitä vit tuua minä luin 😳
Aina vaan paranee! Itku meinaa tulla siitä, millainen vanhempi olet!
Nyt alan ymmärtää miksi lastensuojelu on niin kuormittunut!Kerro lisää. En minä ole tehnyt yhtäkään lasua eikä meistä ole tehty lasua siksi, että lapsivieraat ei pääse lastenhuoneisiin.
Totta kai olen paska vanhempi, kun en anna rikkoa lasten tavaroita tai sotkea lastenhuoneita, mutta tämmöistä se elämä on. Aina ei pääse tekemään tuhojaan muiden kodeissa, vaikka miten haluaisi.
Meillä lasten kaverit eivät ole rikkoneet leluja, mutta hyvin nopeasti kääntävät legolaatikot ja heittelevät muut lelut pitkin lattiaa. Voi sitä shokin määrää, kun on tuolle kaverille sanottu, että äiti tulee hakemaan vartin kuluttua, nyt on aika kerätä lelut paikoilleen. Tyhjä katse silmissä tuijottaa, kun ei ymmärrä että palvelu ei pelaa meillä yhtä hyvin kuin kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap taitaa olla melkoinen kontrollifriikki! Et vaikuta kovin onnelliselta ja seesteiseltä, kun muiden toiminta niin kovin harmittaa. Ihan kuin kaikkien pitäisi jakaa juuri sinun arvosi ja toimintatapasi.
En mä kyllä näin sanonut, mutta kaipaan ympärilleni sosiaalisuutta, empaattisuutta, ymmärtävyyttä, päihteettömyyttä että ei ole minäminä vaan me.
Että opetetaan lapsia jakamaan ja antamaan omastaankin ilman, että asetutaan kynnysmatoksi. Opetetaan rajat ja luodaan turvallinen kasvuympäristö, jossa ei ajella kännissä taksilla lasten kanssa.
Jos tämä on ylenkatsomista, niin sun täytyy itse olla aika alhaalla jos näet sen niin?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen kasvattanut ainokaisen lapseni kauniisti käyttäytyväksi. Valitettavasti useimmat perhheet, jotka meillä ovat käyneet, ovat vailla minkäänlaisia käytöstapoja. Eniten ihmetyttää, että vanhemmat divät lainkaan kiellä kullannuppujaan.
Mknä sitten saan toimia poliisina ja komentaa, että meidän sohva ei ole tramboliini, etenkään kun ulkona on juosru ulman kenkiä.
Toisekseen, ei olw soveliasta kaivella kaappeja ja ottaa ominpäin toisten leluja tai keittiöstä herkkuja jne. Kolmanneksi lemmikkejä ei kiusata. Neljänneksi kukkia ja muota istutuksia ei revitä irti, leikkitelinettä ei hakata kirveellä jne jne....
Miten se kirves on lapsen ulottuvilla 😳
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuhun en ota kantaa, mutta en ikinä opettaisi lastani jakamaan leluja. Ei aikuisetkaan jaa ompelukoneita, kattiloita tai meikkejä tuosta vain tuntemattomien kanssa, miksi ihmeessä lapsen pitäisi jakaa? Leikki kun ei ole sitä, että sinä otat minulta.
Eli jos teille tulee lapsivieraita kylään, niin sinun lapsesi saa kieltää toista lasta leikkimästä leluillaan? Mäkin tunnen tällaisen tyypin, kerran käytiin eikä toista kertaa, vaikka äiti kuinka yritti kutsua uudestaan.
Emme sosialiseeraa kuspäiden kanssa.
Ei kukaan varmasti käske lastaan jakamaan lelujaan tuntemattomien kanssa, vaan olemaan sosiaalinen ja vieraanvarainen. Ja jos on jotain minkä haluaa pitää jemmassa, niin sitten pitää, mutta ei niin, että toisten edessä leveillään jollain leluilla ja kielletään koskemasta.
Mutta näkeehän näitä, työkaveri asui Helsingissä " arvoalueella", ja siellä piti päiväkodeista lopettaa lelupäivätkin, kun lapset vaan kilpaili kenellä oli kallein ja hienoin ja mihin muut ei saa koskea. Meillä täällä persaukisten puolella kaikki lapset saa joka päivä viedä leluja pk:hon, eikä niitä arvoteta hinnan mukaan. Välillä sinne viedään vanha mehupilli, kun lapsella on joku hieno idea mikä se just tänään on, ja kaverit yhtä innoissaan, kukaan ei ala kiusaamaan että miksi sä tollasen halvan roskan toit?
Teidän lapset taitaa olla jotain 2-vuotiaita?
Meidän lapsilla on leluja, joita heidän ei tarvitse jakaa kavereileen, eikä perheen muille vieraille. Lapsilla on tietokone, omista rahoista säästetty sähköpotkulauta, pienoismalleja ja hieno nukkekoti. Lapset ovat käyttäneet omia rahojaan näihin, eikä niitä tarvitse lainata edes sisaruksilleen. Toki voi, mutta lapsi saa itse päättää.
Usein ihan taaperoiden vanhemmat ovat sellaisia, kuten aloituksessa, jotka kokevat, että he vaikuttavat lapseen täysin, kasvattavat siitä tietynlaisen jne. Isompien lasten vanhemmat tietävät, että se ei ole niin yksinkertaista, ja lisäksi voi valita taistelunsa. Eli vieraiden läsnäollessa tai matkoilla, hotelleissa ja ravintoloissa ei tartte alkaa kaikesta vääntämään ja olla niin ehdoton.
Vierailija kirjoitti:
Yhden kaverin kanssa ei olla enää tekemisissä. Hänen lapset saavat tehdä ihan mitä haluavat, kiusaamiseen ei puututa mitenkään, asia ohitetaan perinteisellä lapset on lapsia - tokaisulla. Kun oma lapsi on jatkuvasti se kohde, ei minua paljon kiinnosta nähdä tätä perhettä enää, ei lasten kanssa, eikä ilman. Olen sanonut suoraa mistä kiikastaa ja tokihan se oli kovin loukkaavaa. Aivan sama.
Mulla sama kokemus, kahdesti. Yhteen katkoin välit kun sen poika löi mun tyttöä mahaan ja seuraavana päivänä soitti että voiko poika tulla hoitoon. Kysyin tytöltä tahtooko leikkiä pojan kanssa, johon vastasi "ei kiitos". Sanoin että tyttö ei nyt halua ja sain takaisin ryöpytyksen siitä miten hankala mun lapsi on että poikahan pyysi jo anteeksi. Totesin että tehäänkö niin että mä lyön sua täysiä mahaan, ja pyydän anteeksi ja sit katotaan haluatko lähteä huomenna kahville. Miksi lapsen pitäisi ottaa kotiinsa ja huoneenseensa joku joka hakkaa? Joku joka ei tajua miksi se on väärin?
Toinen kirpaisee enemmän kun tämä eka. Nämä oli mun pitkäaikaisimmat ystävät tässä kaupungissa. Niiden tyttö löi mun poikaa kunnolla nyrkillä naamaan ja nauroi päälle,ja isänsä asenne oli että unohetaan koko juttu ja ens kerralla on taas kivaa. Totesin että ette tee lapsellenne palvelusta tällä asenteella, että ei pitäisi opettaa että hakkaa vaan ja kaikki unohtaa ja sit on taas kivaa. Perheen äiti sit repi mulle perseensä tästä. Totesin sit että pitäkää tunkkinne. Molemmilla kerroilla jonkun muun lapsi teki väkivaltaa minun lapselle ja minä olin se pahis kun sanoin että eihän tämmönen käy. Ihan persiestä ite nähä se vaiva että opettaa omalle että ei saa tehdä väkivaltaa ja sitten muiden ala-arvoinen kasvatus vaan tuhoaa kaiken sen työn mitä oot tehny. Lapsi ei ymmärrä että miksi mua lyödään ja ainoa toimiva tapa saada kiusaamiset päiväkodissa tms. on sit se että no itsepuolustus on musta ihan ok ja suotavaa että noh, lyö sitten takasin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten lapsi oppii normaalin suhtautumisen alkoholiin, jos ette juo hänen nähtensä? Nyt viinilasit sunnuntailounaalle!
Liioitella ei pidä, mutta tämä on totta. Jos koko lapsuus eletään niin, että kaikki alkoholiin liittyvä hyssytellään, peitellään ja siitä tehdään numero saattaa se alkaa kiinnostaa myöhemmin turhankin paljon tai muulla tavalla kehittyä kieroutunut suhtautuminen aiheeseen. Kyllä esim uutta vuotta voi hyvin juhlistaa muutamalla kuohuvalla!
Tämä on ihan puppua. t. jo aikuisten lasten äiti
Ai mikä? Tottakai kaikki kielletty kiinnostaa tai jos vanhemmat käyttäytyvät ihan hysteerisesti tuota aihetta kohtaan voi se alkaa jopa pelottaa. Terveellä maalaisjärjellä pötkii pitkälle monessa asiassa
Ei sitä alkoholia ole kielletty, kun se ei kuulu elämään ensinkään.
Vierailija kirjoitti:
Osa mainitsemistasi on minusta ihan normaaleja asioita, kuten lasten harrastukset, kalliitkin, joissa menestymisestä vanhemmat on ylpeitä. Enpä olisi itsekään uskonut, että minusta, lapsuuteni tanssi- ja soittoharrastuksissa viettäneestä, tulee futismutsi, joka itkee ilon kyyneleitä kentän laidalla.
Pari lasia kuohuviiniä uutena vuotena ei sekään kuulosta pahalta, mutta lasten jättäminen yksin on tietysti vastuutonta, riippuen vähän iästä.
Olisiko kokemuksesi osin kysymys siitä, että omanne on vielä selvästi nuorempi kuin kavereiden lapset? Kun lapsi kasvaa, asiat ja omat asenteet ehtivät muuttua moneen kertaan.
Minulla on neljä lasta. Ajatusmaailmani ja kasvatustyylini ei ole poikennut kenenkään kohdalla. Ikinä en ole laittanut alkoholia lasten edelle. En edes käytä alkoholia heidän nähden. Ei ole tarvetta. Kaksi aikuista, joita kiinnostaa muu kuin alkoholi, eivät tupakoi. Sitten vielä kaksi alaikäistä kotona, toinen jo teini. Ei alkoholia, ei tupakkaa. Kerkeävät vielä, mikäli haluavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmuus muuttaa ihmisiä. Kovista juhlijoista voi tulla tiukkoja ja autoritäärisiä kasvattajia.
Tiedän muutaman ihmisen joille päihteet maistui paremmin kuin hyvin, mutta lapsen myötä heistä tuli omasta mielestään parempaa väkeä ja voi luoja niitä juttuja ja lyttäystä. Se että päihteet olivat heille ongelma ei tarkoita etteikö muut osaa ottaa kohtuudella näille se vain on kaikki tai ei mitään.
Näin alkoholisti toimii
Mulla on mennyt kärsivällisyys pariin tuttuun yhden lapsen äitiin jotka on täysin joustamattomia ja fanaattisia kaikessa.
Heidän mielestään lapsella pitää olla rytmi - mutta käytännössä ainoa oikea rytmi on heidän rytminsä, jolloin meidän kaikkien kolmen lapsen rytmiä ei voida koskaan noudattaa.
Nukkumaanmeno on sekunnilleen 20.00. Ei joustoa jouluna eikä juhannuksena.
Ruoan pitää aina olla sekunnilleen tiettyinä aikoina ja tietynlaista.
Pelien, leikkien ja kirjojen kehittäviä. Äitien valvottava kaikkea.
Kaikki kankeaa ja ankeaa.
Mitä vit tuua minä luin 😳
Aina vaan paranee! Itku meinaa tulla siitä, millainen vanhempi olet!
Nyt alan ymmärtää miksi lastensuojelu on niin kuormittunut!