Lue keskustelun säännöt.
Voitteko selittää anopin käytöstä, kiitos
09.08.2023 |
Anoppi ostaa tavaraa/vaatetta kirppareilta ja Tokmannilta ja lahjoittaa niitä meille kysymättä onko tarvetta.
Muutaman vuoden jälkeen on kieltäydytty kaikesta ja palautetaan romut takaisin. Niiden tulo loppui.
On sanottu, että KYSY ensin ennen kuin ostaa, että onko tarve.
Nyt hän ostaa lapsenlapselleen liian pieniä vaatteita jatkuvasti, joten ikinä ne ei päädy käyttöön. On sanottu mikä on oikea koko mutta hän LOUKKAANTUU siitä?
Siis mököttää kun kerrotaan mitä vaatekokoa lapsi on?
Niin voisiko joku selittää, mistä tässä on kyse..aivan kaikki muut kysyvät että mitä kokoa lapsi on ennen kuin mitään hankkivat.
Sama vaipoissa ja leluissa, on sanottu jo pitkään että poika rakastaa autoja, niin osti jonkun vanhan, vedettävän puukoiran.
Poika katsoi sitä mutta ei leikkinyt sillä. Vastaavia ikäkaudelle sopimattomia leluja ostanut aina, vaipat on liian pientä kokoa yms.
On sanottu molemmat että KYSY se koko/tarve ensin. Viimeksi kivahti miehelle että no myykää kirpparilla jos ei kelpaa.
KELPAA? Että juu tämähän onkin asia, josta kannattaa suuttua meille, kun ei pueta poikaa kinnaaviin vaatteisiin.
Mistä anopin käytös voi johtua, miksi tietoisesti tekee näin
Kommentit (138)
Vierailija kirjoitti:
Meillä syy oli se että minä, äiti,
- tungin mummon mielestä hänen ja lasten väliin, kun ns. sekaannuin kertomalla oikean koon
- arvostelin häntä
Me saimme joko liian pieniä tai sitten täysin vääränmallisia D-mitoituksia jotka oli lasten päällä purjeita ja jätti nilkat ja ranteet paljaiksi
Minkä takia miniät ja lapsenlapset joutuvat aina luonnevikaisen mummelin negatiivisen energian vastaanottajiksi? Näillä eukoilla on jotain omia ongelmia, jotka ovat päättäneet purkaa juuri poikansa perheeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä syy oli se että minä, äiti,
- tungin mummon mielestä hänen ja lasten väliin, kun ns. sekaannuin kertomalla oikean koon
- arvostelin häntä
Me saimme joko liian pieniä tai sitten täysin vääränmallisia D-mitoituksia jotka oli lasten päällä purjeita ja jätti nilkat ja ranteet paljaiksi
Minkä takia miniät ja lapsenlapset joutuvat aina luonnevikaisen mummelin negatiivisen energian vastaanottajiksi? Näillä eukoilla on jotain omia ongelmia, jotka ovat päättäneet purkaa juuri poikansa perheeseen.
Voisiko olla että oma tytär on kasvatettu kuuliaiseksi (lytätty, alistettu) ja poika on ollut vaikeampi kontrolloida niin sitten kostetaan kaikki ne omat patoumat sille pojan perheelle. Mun eksällä oli sisko ja aika erilaista kohtelua sai siskon perhe ja meidän perhe. Jännästi mummo on ollut paljon asiallisempi mulle eron jälkeen, verrattuna siihen kun oltiin poikansa kanssa yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Ja nämä jotka sanoo että myyköä kirpparilla, saatte hyvät rahat.
Olin viimeksi sunnuntaina myymässä eikä mikään noista mummon aarteista mennyt kaupaksi.
Osa on ollut kolme kertaa Torissa, neljä kertaa kirppilsellä eikä niitä kukaan muukaan halua!
No joko uskot, että ne olisi kantsinut heti suoraan vaan heittää roskiin?
Itsekin siis kuvittelet, että joku niitä voisi käyttää.
On taas huoli varakas mummo joka ei itse tarvitse rahojaan.
Eikö se anopin poika voi sanoa anna rahana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja nämä jotka sanoo että myyköä kirpparilla, saatte hyvät rahat.
Olin viimeksi sunnuntaina myymässä eikä mikään noista mummon aarteista mennyt kaupaksi.
Osa on ollut kolme kertaa Torissa, neljä kertaa kirppilsellä eikä niitä kukaan muukaan halua!
No joko uskot, että ne olisi kantsinut heti suoraan vaan heittää roskiin?
Itsekin siis kuvittelet, että joku niitä voisi käyttää.
Täällä väitetään jarkuvasti että pitää kiitollisuudella ottaa vastaan koska niillä tahkoaa suuret rahat myymällä ne. Ei tahkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten voikin olla noin tuttua. Ilmeisesti kaikki anopit ovat tuollaisia.
No ei todellakaan ole. Tänne vaan kirjoittavat ne anoppiinsa syystä tai toisesta tympiintyneet miniät.
Mulla oli kolme lapsenlasta (no on tietysti vieläkin, mutta eivät ole enää lapsia). Jos ostin niille vaatteita, mentiin yhdessä kauppaan ja sovitettiin. Siinä asiassa minä en luottanut omaan intuitiooni ja pitihän sen vaatteen muutenkin olla sellainen, mistä pitivät.
Leluja ostin vain niitä mitä haluttiin.
Meillä oli kotona lelukoppa nurkassa ja siellä oli pikkuveljeni vanhoja leluja ja joitakin uudempia ja sille kopalle ne mummolaan tullessaan jokainen vuorollaan innolla ryntäsi, hyvin kelpasi.
En ymmärrä täysin näitä selityksiä, joita nämä miniät täällä latelee, että muka mummo kateellinen lapsesta ja kuinka on lytätty milloin tytärtä, milloin poikaa jne.
Jokainen mummo eli anoppi on vain sellainen kuin on luonteeltaan ja sen mukaisesti ne käyttäytyy. Jotkut ehkä luulee olevansa oikeasti avuksi, kun ostelevat tavaroita ja vaatteita. Eivät vaan ikinä osu oikeaan.
Syitä on täältä turha kysellä, kun se ainoa joka tietää, on se anoppi itse.
Väärän tavaranhan voi jättää käyttämättä ja jossain vaiheessa vain hävittää, samoin liian pienen vaatteen.
Numeron teko siitä on turhaa, sitä saa kyllä tehdä asiasta kuin asiasta ihan riittävästi muutenkin.
Kuinkahan monta kertaa olen lukenut nää samojen naisten kirjoittamat jutut vajaan vuoden aikana mitä olen vauvaa seurannut?
Samat tarinat samoista ilkeistä anopeista.
Joku vielä 30 vuoden jälkeen muistelee anopilta saatua "rättejä" ja väärää lelua.
Pientä on nuotmrtenkin naisten elämä jos samoissa "väärä koko ja väri" jutuissa roikutaan vuoskausia.
Iäkkäillä se olis muistisairauden alku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja nämä jotka sanoo että myyköä kirpparilla, saatte hyvät rahat.
Olin viimeksi sunnuntaina myymässä eikä mikään noista mummon aarteista mennyt kaupaksi.
Osa on ollut kolme kertaa Torissa, neljä kertaa kirppilsellä eikä niitä kukaan muukaan halua!
No joko uskot, että ne olisi kantsinut heti suoraan vaan heittää roskiin?
Itsekin siis kuvittelet, että joku niitä voisi käyttää.Täällä väitetään jarkuvasti että pitää kiitollisuudella ottaa vastaan koska niillä tahkoaa suuret rahat myymällä ne. Ei tahkoa.
Oletteko te koskaan kuulleet kontista, fidasta, johon voi viedä tavaraa.
Jokaisen kauppamatkalla näkyy vähintään yksi uffin laatikko johon voi heittää väärät vaatteet.
Ei kaikki millään voi asua niin haja-asutusalueilla??
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan monta kertaa olen lukenut nää samojen naisten kirjoittamat jutut vajaan vuoden aikana mitä olen vauvaa seurannut?
Samat tarinat samoista ilkeistä anopeista.
Joku vielä 30 vuoden jälkeen muistelee anopilta saatua "rättejä" ja väärää lelua.Pientä on nuotmrtenkin naisten elämä jos samoissa "väärä koko ja väri" jutuissa roikutaan vuoskausia.
Iäkkäillä se olis muistisairauden alku.
Lasta on todella vaikea pukea vääränkokoiseen vaatteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja nämä jotka sanoo että myyköä kirpparilla, saatte hyvät rahat.
Olin viimeksi sunnuntaina myymässä eikä mikään noista mummon aarteista mennyt kaupaksi.
Osa on ollut kolme kertaa Torissa, neljä kertaa kirppilsellä eikä niitä kukaan muukaan halua!
No joko uskot, että ne olisi kantsinut heti suoraan vaan heittää roskiin?
Itsekin siis kuvittelet, että joku niitä voisi käyttää.Täällä väitetään jarkuvasti että pitää kiitollisuudella ottaa vastaan koska niillä tahkoaa suuret rahat myymällä ne. Ei tahkoa.
Oletteko te koskaan kuulleet kontista, fidasta, johon voi viedä tavaraa.
Jokaisen kauppamatkalla näkyy vähintään yksi uffin laatikko johon voi heittää väärät vaatteet.
Ei kaikki millään voi asua niin haja-asutusalueilla??
Täällä on väitetty että ne lahjat voi myydä hyvällä tuotolla. Kerroin että ei voi.
Nää pitäis kirjoittaa englanniksi niin ei mummot ja anopit sotkeentuisi keskusteluihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päässä se vika on. Sama homma se on meillä. Tuntuu kuin ilkeyttään tekisi.
Siis minustakin tuo tuntuu kiusaamiselta?! On ihan paha mieli kun tiedän että anoppi tietää kyllä, että hommaa asioita mielivaltaisesti.
Pojan kummit eivät toimi näin eikä kukaan muukaan, aina kysytään mitä tartteis tai sitten ostetaan oikeasti ikäkudelle sopiva yllätyslelu.Anoppi on tuonut parittomia vauvanpussilakanoita kirpparilta (lapsi käyttää jjo normaalia peittoa,
) vauvan lättänän ensityynyn 2-vuotiaalle, paskatahraisia harsoja kirpparilta.
Ristiäislahjaksi toi pinottavan pellen, sanoin että ei näitä palikoita enempää sitten kun ei leiki pariin vuoteen. No seuraavalla kerralla osti lisää palikoita.
Rotinoiksi toi miehelle maitoon tehdyn lasagnen ja suklaakakun, en voinut syödä allergisena kumpaakaan.
Vituttaa kun kerronkin tästätuleeko se aina olemaan tällasta..
Vieläkö vauvoilla käytetään harsoja?
Ne oli ennen niitä, mitä käytettiin vaippoina, kun näitä kertakäyttövaippoja ei vielä ollut.
Kuitenkin joku ostanut niitä vielä kirpparilta... vieläkö niitä tosiaan käytetään? Tuleeko niitä äitiyspakkauksessa?
Viimeinen vauva, jota hoidin, on nyt parikymppinen. En yhtään muista, että sillä olisi ollut mitään harsovaippoja missään käytössä. Omalla lapsella vielä oli, on nyt jo yli 50 v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan monta kertaa olen lukenut nää samojen naisten kirjoittamat jutut vajaan vuoden aikana mitä olen vauvaa seurannut?
Samat tarinat samoista ilkeistä anopeista.
Joku vielä 30 vuoden jälkeen muistelee anopilta saatua "rättejä" ja väärää lelua.Pientä on nuotmrtenkin naisten elämä jos samoissa "väärä koko ja väri" jutuissa roikutaan vuoskausia.
Iäkkäillä se olis muistisairauden alku.Lasta on todella vaikea pukea vääränkokoiseen vaatteeseen.
On mutta jos kymmeniä kertoja vuoden aika toistaa saman tarinan oisko aika lähteä töihin tai etsiä elämään sisältöä.
Ei nyt joku anopin tuoma lasten juttu voi olla elämänkokoinen asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päässä se vika on. Sama homma se on meillä. Tuntuu kuin ilkeyttään tekisi.
Siis minustakin tuo tuntuu kiusaamiselta?! On ihan paha mieli kun tiedän että anoppi tietää kyllä, että hommaa asioita mielivaltaisesti.
Pojan kummit eivät toimi näin eikä kukaan muukaan, aina kysytään mitä tartteis tai sitten ostetaan oikeasti ikäkudelle sopiva yllätyslelu.Anoppi on tuonut parittomia vauvanpussilakanoita kirpparilta (lapsi käyttää jjo normaalia peittoa,
) vauvan lättänän ensityynyn 2-vuotiaalle, paskatahraisia harsoja kirpparilta.
Ristiäislahjaksi toi pinottavan pellen, sanoin että ei näitä palikoita enempää sitten kun ei leiki pariin vuoteen. No seuraavalla kerralla osti lisää palikoita.
Rotinoiksi toi miehelle maitoon tehdyn lasagnen ja suklaakakun, en voinut syödä allergisena kumpaakaan.
Vituttaa kun kerronkin tästätuleeko se aina olemaan tällasta..Vieläkö vauvoilla käytetään harsoja?
Ne oli ennen niitä, mitä käytettiin vaippoina, kun näitä kertakäyttövaippoja ei vielä ollut.
Kuitenkin joku ostanut niitä vielä kirpparilta... vieläkö niitä tosiaan käytetään? Tuleeko niitä äitiyspakkauksessa?
Viimeinen vauva, jota hoidin, on nyt parikymppinen. En yhtään muista, että sillä olisi ollut mitään harsovaippoja missään käytössä. Omalla lapsella vielä oli, on nyt jo yli 50 v.
Kyllä mun lastenlapsilla, nyt päälle 10, oli harsovaippoja äidin olkapäällä puklusuojana, vauvalla unirättinä, imetyksessä ohuena suojana.
Silitysliinoina ne ovat hyviä.
Tuttua niin tuttua.
Paras oli kun erehdyttiin luottaan anoppiin lastenvaunujen hommaamisen kans, ainoa toivomukset oli, "ei nahkaa, eikä varsinkaan vaaleaa, koska meillä on kissoja. Ja me asutaan kerrostalossa jossa ei ole hissiä joten se tarvii pystyä kantaan rappusissa, kokoontaittuva malli"
No se sit toi kauhean metakan saattelemana meille kirkkaan valkoiset nahkaiset lastenrattaat suoraan 70 luvulta, painaa 100 kilo ja mitään ei saa osiin ja maksoi aivan perkeleesti.
Nyt meiän kissoilla on kallis ja ihan tuhannen paskaks revitty antiikkivauvatankki.
Käytin sit omat silmälasirahat uuden ostamiseen pakon edessä kiireellä ja ihan liian kalliilla vs jos ois ollu aika säätää sitä ja mulllon nyt sit edelleen 20 vuotta vanhat silmälasit jotka lääkärin mukaan pilaa mun näön pysyvästi, joka on kuvataiteilijana aika raskas rasti, kiitti mutsi, et tuu ikinä tapaan lapsenlapsias. <3
Ostoksien teko aiheuttaa riippuvuutta. Anoppi perustelee ostamista, lahjoina ja ilon tuomisena, mutta oikeasti on riippuvainen itse ostamisesta.
Koska itse ostaminen kokemuksena on tärkeämpi, kuin tavara tai vaate minkä ostaa, hän ei kysele kokoja tai edes lahjan saajan halua saada lahjaa.
Mikäli ostaisi itselleen, perustelua ostamiselle olisi vaikeampi löytää, turhan ostaminen itselle aiheuttaa mielipahaa, kun taas lahjaksi ostessa ihminen kokee mielihyvää, vaikka lahja olisi vääränlainen, toiselle ostaessa mielipaha jää pienemmäksi, eikä se riitä estämään tai pilaamaan ostokokemusta.
Monet hamstraajat täyttävät kotinsa toisille ostetuilla lahjoilla, joita eivät välttämättä edes anna eteenpäin. Koska itse ostamisen nautinto on tärkein.
Anoppisi saisi huomattavaa apua terapiasta, mutta riippuvuuksiin liittyy vahvasti ongelman kieltäminen, joten tuskin saatte häntä sinne.
Voin selittää anopin käytöstä. Se anoppi ostaa noita juttuja alennuksesta tai valitsee halvimman. Sopivuudella ei ole niin väliä, eikä sillä onko lahja tai vaate mieleinen. Vaan pääasia on, että halvalla sai. Hinta on ainoa ostoperuste.
Ja koska hinta on anopin mielestä todella hyvä määräävä tekijä ostoksen valinnassa, niin hän ei myöskään ymmärrä sitä kiittämättömyyttä. Teidänhän pitäisi olla kiitollisia, kun hän löysi pilkkahintaan jotain oikeaa tavaraa tai ihan uutta vaatetta.
Miten aikuiset ihmiset edes ottaa vastaan esim. lastenvaunuja tai muuta kallista? Eikö ees voi puhua niiden anoppien/äitien kanssa ja lähteä mukaan?
Jos joku mummu tuo kolmenkympin rievun pyyhkii sillä vaikka koiran oksennukset eikä itke somessa.
Äidit/anopit on auttavinaan varattomia lapsiaan, eivät ehkä uskalla antaa rahaa jos se ei menekään lapsille. Se väärä vaate on tietysti yhtä huono avustus.
Kyse on paitsi ostoriippuvuudesta, myös tarpeesta olla sille lapselle tärkeä ja elää omaa äitiyttä uudelleen tai lapsettomalla ylipäätään kokea se äitiys.
Minulla meni lopulta välit äitiini ja lapsettomaan siskooni kaiken tuon sekaantumisen takia.
Mun lapset on nyt 18 ja 21 ja edelleen siivoan nurkista kotona ja mökillä sitä turhaa roinaa mitä he kantoivat.
Isoäitini osti minulle aikuisten vaatteita, kun olin vielä ala-asteella. Ei tullut käytettyä niitä telttoja. En tiedä mihin hävisivät, varmaan äitini lahjoitti eteenpäin. :D