Lue keskustelun säännöt.
Mummola-elokuva
Puutarhuri
08.08.2023 |
Ensi-ilta oli 2023 Sodankylässä. Suosittelen todella lämpimästi (paitsi yhtä kohtausta, tietäjät tietää) Tulee levitykseen täs syksyn aikana.
Kommentit (693)
Oikein lämpimään pakettiin käärittyä miesvihaa täynnä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oikein lämpimään pakettiin käärittyä miesvihaa täynnä!
Ei todella ollut! Sisaruudesta, isyydestä, lapsuudesta kerätty tragedia. Loistava kahdestikin nähtynä :)
Vierailija kirjoitti:
Oikein lämpimään pakettiin käärittyä miesvihaa täynnä!
Mitäköhän elokuvaa sinä olet katsonut :D Tässä leffassa kypsimmät ja sympaattisimmat henkilöhahmot olivat molemmat miehiä (Simo ja Risto) ja heitä on kehuttu tässä ketjussakin. Myös alkoholisoituneeseen Lasseen elokuva suhtautuu myötätunnolla näyttäessään, miksi hänestä oli kasvanut käytännössä itsensä hengiltä juonut onneton mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikein lämpimään pakettiin käärittyä miesvihaa täynnä!
Ei todella ollut! Sisaruudesta, isyydestä, lapsuudesta kerätty tragedia. Loistava kahdestikin nähtynä :)
Huono! En saanut kunnolla yhtäkään kertaa katsottua. Enkä kestä sitä Leena Uotilan venynyttä naamaa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Minusta elokuva oli loistava. Katsoin nyt toisen kerran. Löysin siitä perheeni piirteitä paljon. Ei ehkä noin överiä, mutta pinnan alla samaa. Hössötys ja ohipuhuminen - ah niin tuttua. Tosi hienosti kuvattu ja leikattu.
Iso poika oli aito ja tajusi tosiaan asioita enemmän kuin hössöt. Alussa jo sanoi mummon kommentoimaan olet tullut isääsi, että ei, vaan vaariin olen tullut.
Mun teini tekisi kans saman, lähtisi vielä jouluna ostamaan joululahjoja. Kun sitten ajeli yksin kaupunkiin, kadulla hoiperteli joulupukki änkyräkännissä. Huoltsikan autiossa salissa se kärryjen rämistely läpi salin oli hyvin kuvattu.
Toinen hyvä kohtaus oli Ella supermarketissa. Siinä kaikessa värikkyydessä ja yltäkylläisyydessä, jota Ella niin ihaili. Kuitenkin se on vaan ruokakauppa. Tuli mieleen, että ollaanko me ihmiset ihan tolloja. Ajan kuva.
Ja se sairauksista, etenkin naapureiden ja tuttujen sairauksista puhuminen, juo
On teillä tylsät sukulaiset. Oma sukuni on ihan toisenlainen, keskustelemme paljon asioista: historiasta, politiikasta, ihmissuhteista. Kun tavataan, laitetaan takkaan tulet ja jutellaan, viihdymme yhdessä. Isäni on ysikymppinen, äiti vähän alle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällä leffalla on selkeästi tilausta. Moni ymmärtää, vaikkei oma elämä tälläistä olekaan. Toiset ei tajua. Ne ei vaan tajua.
Puutarhuri
Mielenkiintoista keskustelua täällä on ollut. Mielipiteitä ainakin elokuva herättää.
Viimeksi kävin katsomassa Kesäkirjan. Seuraavaksi: Aina jossain on valoa. Nämä missasin Sodiksessa.
Vierailija kirjoitti:
Tällä leffalla on selkeästi tilausta. Moni ymmärtää, vaikkei oma elämä tälläistä olekaan. Toiset ei tajua. Ne ei vaan tajua.
Puutarhuri
Mielenkiintoista keskustelua täällä on ollut. Mielipiteitä ainakin elokuva herättää.
Viimeksi kävin katsomassa Kesäkirjan. Seuraavaksi: Aina jossain on valoa. Nämä missasin Sodiksessa.
Luulen, että osa vierastaa elokuvaa sen epätyypillisen kuvakerronnan takia. Pitkät otot, joissa osa henkilöistä näkyy ruudussa vain osittain tai jää kokonaan sen ulkopuolelle, antavat vaikutelman amatöörimäisyydestä ja huolittelemattomuudesta. Todellisuudessahan se on selvästi harkittu tehokeino, jossa luodaan illuusio siitä, että katsoja on vakoilemassa erään perheen joulunviettoa ja sittemmin arkeakin. Mielestäni Mummola onnistuu tässä täydellisesti: vakuuttamaan katsojan siitä, että kaikki ruudulla nähty on aitoa, koska se on niin hiomatonta, naturalistista ja arvaamatonta. Aivan kuin ihmisten elämä yleensäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kävin aikoinaan katsomassa elokuvissa ,en tykännyt. Nyt katsoin telkusta kun tuli enkä tykännyt edelleenkään. Oli liian lähellä oleva aihe ja tuli vain huono fiilis koko elokuvasta.
Aihe on monille kipeä ja kuten sanoit, se tulee liian lähelle. Silloin on ihan inhimillistä, että tämä elokuva herättää torjuntareaktion eikä siitä vain yksinkertaisesti tykkää.
Itse mietin, että en olisi nuorena ja käsittelemättömiä traumoja vielä kantavana saanut tästä elokuvasta mitään irti. Olisin ollut liian lukossa tajutakseni yhtymäkohtia omaan elämääni ja varmaan muutenkin miettinyt, että taas tällainen tylsä perhejoulukuvaus, jossa ei ole mitään uutta. Nyt traumani pääosin käsitelleenä ja muutenkin enemmän sinut itseni kanssa olevana pystyin katsomaan sitä laajemmasta perspektiivistä. Myös sisäinen turvan tunteeni on toipumisen myötä vahvistunut, joten pystyin ottamaan vastaan myös leffan kipeimmätkin hetket ja näkemään niissä jotain omasta menneisyydestäni. Katsomiskokemus ei siis aina ollut miellyttävä mutta tervehdyttävä ja tarpeellinen se oli. Mummola on mielestäni erinomainen esimerkki siitä, kuinka fiktion kautta voi turvallisesti peilata ja reflektoida omaa elämäänsä, jos vain aika on oikea. Väärään aikaan väärässä elämäntilanteessa katsottuna se voi joko vain tulehduttaa vanhoja haavoja lisää tai jättää kokonaan kylmäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vois tulla perinteeksi telkkaan joulun aikaan. Tykkäisin. Pieni pyhiinvaellus tuli monesti joulun tienoossa ja se mustavalkonen Illallispätkä. Nautin
Mummola katsottavissa Yle Areenassa vielä ensi viikon maanantaihin asti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kymmenisen elokuvaa näin, keskustelut ja haastattelut päälle. Nukkuakin ehdin. Paljon mielenkiintoisia tapaamisia.
Ihana reissu :)
Puutarhuri