Mummola-elokuva
Ensi-ilta oli 2023 Sodankylässä. Suosittelen todella lämpimästi (paitsi yhtä kohtausta, tietäjät tietää) Tulee levitykseen täs syksyn aikana.
Kommentit (714)
Oikein lämpimään pakettiin käärittyä miesvihaa täynnä!
Vierailija kirjoitti:
Oikein lämpimään pakettiin käärittyä miesvihaa täynnä!
Ei todella ollut! Sisaruudesta, isyydestä, lapsuudesta kerätty tragedia. Loistava kahdestikin nähtynä :)
Vierailija kirjoitti:
Oikein lämpimään pakettiin käärittyä miesvihaa täynnä!
Mitäköhän elokuvaa sinä olet katsonut :D Tässä leffassa kypsimmät ja sympaattisimmat henkilöhahmot olivat molemmat miehiä (Simo ja Risto) ja heitä on kehuttu tässä ketjussakin. Myös alkoholisoituneeseen Lasseen elokuva suhtautuu myötätunnolla näyttäessään, miksi hänestä oli kasvanut käytännössä itsensä hengiltä juonut onneton mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikein lämpimään pakettiin käärittyä miesvihaa täynnä!
Ei todella ollut! Sisaruudesta, isyydestä, lapsuudesta kerätty tragedia. Loistava kahdestikin nähtynä :)
Huono! En saanut kunnolla yhtäkään kertaa katsottua. Enkä kestä sitä Leena Uotilan venynyttä naamaa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Minusta elokuva oli loistava. Katsoin nyt toisen kerran. Löysin siitä perheeni piirteitä paljon. Ei ehkä noin överiä, mutta pinnan alla samaa. Hössötys ja ohipuhuminen - ah niin tuttua. Tosi hienosti kuvattu ja leikattu.
Iso poika oli aito ja tajusi tosiaan asioita enemmän kuin hössöt. Alussa jo sanoi mummon kommentoimaan olet tullut isääsi, että ei, vaan vaariin olen tullut.
Mun teini tekisi kans saman, lähtisi vielä jouluna ostamaan joululahjoja. Kun sitten ajeli yksin kaupunkiin, kadulla hoiperteli joulupukki änkyräkännissä. Huoltsikan autiossa salissa se kärryjen rämistely läpi salin oli hyvin kuvattu.
Toinen hyvä kohtaus oli Ella supermarketissa. Siinä kaikessa värikkyydessä ja yltäkylläisyydessä, jota Ella niin ihaili. Kuitenkin se on vaan ruokakauppa. Tuli mieleen, että ollaanko me ihmiset ihan tolloja. Ajan kuva.
Ja se sairauksista, etenkin naapureiden ja tuttujen sairauksista puhuminen, juo
On teillä tylsät sukulaiset. Oma sukuni on ihan toisenlainen, keskustelemme paljon asioista: historiasta, politiikasta, ihmissuhteista. Kun tavataan, laitetaan takkaan tulet ja jutellaan, viihdymme yhdessä. Isäni on ysikymppinen, äiti vähän alle.
Tällä leffalla on selkeästi tilausta. Moni ymmärtää, vaikkei oma elämä tälläistä olekaan. Toiset ei tajua. Ne ei vaan tajua.
Puutarhuri
Mielenkiintoista keskustelua täällä on ollut. Mielipiteitä ainakin elokuva herättää.
Viimeksi kävin katsomassa Kesäkirjan. Seuraavaksi: Aina jossain on valoa. Nämä missasin Sodiksessa.
Vierailija kirjoitti:
Tällä leffalla on selkeästi tilausta. Moni ymmärtää, vaikkei oma elämä tälläistä olekaan. Toiset ei tajua. Ne ei vaan tajua.
Puutarhuri
Mielenkiintoista keskustelua täällä on ollut. Mielipiteitä ainakin elokuva herättää.
Viimeksi kävin katsomassa Kesäkirjan. Seuraavaksi: Aina jossain on valoa. Nämä missasin Sodiksessa.
Luulen, että osa vierastaa elokuvaa sen epätyypillisen kuvakerronnan takia. Pitkät otot, joissa osa henkilöistä näkyy ruudussa vain osittain tai jää kokonaan sen ulkopuolelle, antavat vaikutelman amatöörimäisyydestä ja huolittelemattomuudesta. Todellisuudessahan se on selvästi harkittu tehokeino, jossa luodaan illuusio siitä, että katsoja on vakoilemassa erään perheen joulunviettoa ja sittemmin arkeakin. Mielestäni Mummola onnistuu tässä täydellisesti: vakuuttamaan katsojan siitä, että kaikki ruudulla nähty on aitoa, koska se on niin hiomatonta, naturalistista ja arvaamatonta. Aivan kuin ihmisten elämä yleensäkin.
Vierailija kirjoitti:
Kävin aikoinaan katsomassa elokuvissa ,en tykännyt. Nyt katsoin telkusta kun tuli enkä tykännyt edelleenkään. Oli liian lähellä oleva aihe ja tuli vain huono fiilis koko elokuvasta.
Aihe on monille kipeä ja kuten sanoit, se tulee liian lähelle. Silloin on ihan inhimillistä, että tämä elokuva herättää torjuntareaktion eikä siitä vain yksinkertaisesti tykkää.
Itse mietin, että en olisi nuorena ja käsittelemättömiä traumoja vielä kantavana saanut tästä elokuvasta mitään irti. Olisin ollut liian lukossa tajutakseni yhtymäkohtia omaan elämääni ja varmaan muutenkin miettinyt, että taas tällainen tylsä perhejoulukuvaus, jossa ei ole mitään uutta. Nyt traumani pääosin käsitelleenä ja muutenkin enemmän sinut itseni kanssa olevana pystyin katsomaan sitä laajemmasta perspektiivistä. Myös sisäinen turvan tunteeni on toipumisen myötä vahvistunut, joten pystyin ottamaan vastaan myös leffan kipeimmätkin hetket ja näkemään niissä jotain omasta menneisyydestäni. Katsomiskokemus ei siis aina ollut miellyttävä mutta tervehdyttävä ja tarpeellinen se oli. Mummola on mielestäni erinomainen esimerkki siitä, kuinka fiktion kautta voi turvallisesti peilata ja reflektoida omaa elämäänsä, jos vain aika on oikea. Väärään aikaan väärässä elämäntilanteessa katsottuna se voi joko vain tulehduttaa vanhoja haavoja lisää tai jättää kokonaan kylmäksi.
Vois tulla perinteeksi telkkaan joulun aikaan. Tykkäisin. Pieni pyhiinvaellus tuli monesti joulun tienoossa ja se mustavalkonen Illallispätkä. Nautin
Mummola katsottavissa Yle Areenassa vielä ensi viikon maanantaihin asti!
Tänään näyttää Mummola poistuneen Areenasta. Harmi. Onneksi on muualla vielä katsottavissa.
Ketju on täynnä hyviä ja kiinnostavia huomioita elokuvasta ja sen hahmoista. Lisätään vielä muutama, joita ei ainakaan kaikilta osin liene mainittu:
Susanna yrittää selvästi tehdä luokkahyppäystä ylöspäin, kuten moneen kertaan on todettu. Insinööri-Ristoa lukuun ottamatta kaikki aikuiset edustavat ammatillisesti alaluokkaa: somistaja-Susanna, parturi-kampaaja-Helena, merimies-Lasse. Ellan mahdollista aiempaa ammattia ei mainita, mutta tuskinpa hänkään on tähtitieteilijä ollut. Kreikan-matka, hieno voide ja rypäletietoisuuden esilletuonti eivät olleet ainoita asioita, jotka ilmensivät Susannan pyrkimyksiä. Siinä missä Helena sanoi: "Lahen Sokos", Susanna artikuloi selvästi: "Lahden Sokos."
Hilla oli ainoa, joka uskalsi konkreettisilla teoilla osoittaa mielipiteensä Lassen toiminnasta. Mutta Lasse toisaalta oli ainoa, joka teollaan uskalsi ilmaista, millainen Hillan epäviereinen ja läsnäolijoita vaivaannuttanut lauluesitys oli: "Paskaa!"
Kukaan ei ehdottanut joulun lounaspöydässä maljan juomista Susannan ylennyksen vuoksi, vaan hänen piti tehdä se itse. Työpaikalla taas skoolauksen aiheena oli Katjan adoptioreissu eikä Susannan ylennys. Katja myös sanoi uskovansa, että häntä sijaistamaan tuleva Laura "varmasti suoriutuu siitä erinomaisesti". Susannan mahdollisesta onnistumisesta hän ei sanonut sanaakaan. Muutenkin monille tuntui olevan jopa vaikeaa onnitella Susannaa. Esimerkiksi naapurin diabetespariskunta meni asiasta hiljaiseksi, kunnes diabetesrouva keksi kääntää huomion toisaalle: "Helena, vieläkös sulla on se kampaamo siellä Karjalankadulla?" Kerta toisensa jälkeen Susannan saavutus mitätöitiin. Risto toki yritti edes esittää olevansa asiasta mielissään, mutta hieman päälleliimatulta hänenkin kiinnostuksensa asiaan vaikutti.
^
Ihmiset pyörivät itsensä ympärillä. Vain Katjan työpanoksen korvaaja oli Katjasta kiinnostava. Diabetespariskunta ei ymmärtänyt mitä Susanna tekee, ja onnittelemista tärkeämpää oli yrittää olla humoristinen ("vai oikein pääomistaja") ja alkaa puhua muusta. Erittäin todentuntuista ja ahdistavaa.
Jos alkoholi ei olisi tullut Lassen ja perheenjäsenten väliin ja hän olisi pystynyt huomioimaan toisten tunteet, ja jos hän olisi elänyt pidempään, hän ja Hilla olisivat voineet tulla hyvinkin juttuun.
Vierailija kirjoitti:
^
Ihmiset pyörivät itsensä ympärillä. Vain Katjan työpanoksen korvaaja oli Katjasta kiinnostava. Diabetespariskunta ei ymmärtänyt mitä Susanna tekee, ja onnittelemista tärkeämpää oli yrittää olla humoristinen ("vai oikein pääomistaja") ja alkaa puhua muusta. Erittäin todentuntuista ja ahdistavaa.
Jos alkoholi ei olisi tullut Lassen ja perheenjäsenten väliin ja hän olisi pystynyt huomioimaan toisten tunteet, ja jos hän olisi elänyt pidempään, hän ja Hilla olisivat voineet tulla hyvinkin juttuun.
Myös Lasse ja Simo vaikuttivat hyvin samanluonteisilta ja -henkisiltä: päällepäin jäyhiä oman tiensä kulkijoita, joilla on kuitenkin omanlaisensa, velmuilevan tumma huumori aina mukana. Simo oli perheestä ilmeisesti ainoa, joka tajusi Lassen seksuaalisen suuntautumisen mutta ei hienotunteisena halunnut tehdä asiasta numeroa. Toisaalta hienotunteisuuden kääntöpuoli oli se, ettei hän myöskään osannut ottaa Lassen itsensä kanssa asiaa puheeksi eikä Lasse toisaalta olisi ehkä ollut siitä valmis puhumaankaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Simo oli perheestä ilmeisesti ainoa, joka tajusi Lassen seksuaalisen suuntautumisen mutta ei hienotunteisena halunnut tehdä asiasta numeroa. Toisaalta hienotunteisuuden
Sanoisin, että Simon lisäksi asia oli kyllä tuttu niin Ellalle, Susannalle kuin Helenallekin. Ella oli varmaankin sopeutunut asiaan vuosien myötä, kun taas Susanna ja Helena reagoivat pohjimmiltaan asiaan torjuvasti, koska lapselle oman vanhemman seksuaalisuus on jo sinänsä hämmentävä tai jopa epämiellyttävältä tuntuva asia, ja tässä tapauksessa kyse vielä oli (huonosti) peitelty perhenormista poikkeava suuntautuminen.
Yksi huomiota herättävä yksityiskohta oli se, että Hilla ja Kassu olivat ilmeisesti kasvissyöjiä (kasvispullat, seitankinkku), vaikka vanhempansa eivät olleet. Toki jotkut sekasyöjävanhempien lapset ryhtyvät kasvissyöjiksi, mutta ei se vielä tuossa iässä kovin tavallista ole.
Mummola tulee Teemalta jouluaaton iltana, ja palaa myös Areenaan 👌
En tykännyt.
- Puutarhurin vaimo
Kymmenisen elokuvaa näin, keskustelut ja haastattelut päälle. Nukkuakin ehdin. Paljon mielenkiintoisia tapaamisia.
Ihana reissu :)
Puutarhuri