Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tyhjästä syntynyt maailmankaikkeus on tosiasia
08.08.2023 |
Alussa oli abstrakti, tilaton piste ei missään, mutta aina silti jossain. Tämä 0-mittainen piste sitten pamahti, ja tuloksena syntyi ääretön maailmankaikkeus.
Kommentit (130)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me eletään simulaatiossa
Missäs simulaatio sitten on?
'
Jonkun tietokoneessa
Ja missä se tietokone on? Jossain maailmankaikkeudessa, joka on saanut alkunsa alkuräjähdyksessä.
Se koko maailmakaikkeus on siinä samassa tietokoneessa. Tilanne on sama kuin jos pelaisit itse jotain simulaatiopeliä, nyt vaan olet itse osa sitä peliä.
Ei. Kun se tietokone, joka pyörittäis simulaatiota tästä maailmankaikkeudesta mitä me koetaan, ei tokikaan olis tämän simulaation sisällä. Vaan se ois ns. oikeassa maailmankaikkeudessa. Joka ois saanut alkunsa alkuräjähdyksessä.
Eikä olisi. Tämä maailmankaikkeus on annettu asia aivan kuten peleissä annetaan pelin ympäristö ja sen rajatekijät. Alkuräjähdys on osa pelin tarinaa.
En minä puhu tästä meidän kokemasta maailmankaikkeudesta, vaan siitä maailmankaikkeudesta, mistä käsin tämä simulaatio olisi luotu. Ymmärrätkö mitä tarkoitan?
Mistä sä tiedät, että sellainen maailmankaikkeus on edes olemassa? Me tiedetään ja nähdään ainoastaan sen minkä pelin tekijä on antanut meille mahdollista nähdä.
Mutta, joo pelin tekijä on ulkona meidän maailmankaikkeudesta ja ehkä siellä on oma maailmakaikkeus tai jotain ihan muuta.
No tiedän sen siitä, että jos näin olisi, niin pelin tekijä olis ulkona meidän maailmankaikkeudesta, niinkuin sanoitkin.
En mä nyt oikein hahmota, mitä "jotain ihan muuta" olis, kuin joku toinen maailmankaikkeus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jostain syystä alkuräjähdys ilmeisesti tapahtui ja loi meidän tuntemamme ja kokemamme universumin.
Tämä universumi voi olla hiekanjyvän kaltainen osa jotain muuta. Meillä ei ole edellytyksiä ymmärtää tuota muuta koska emme saa siitä tietoa ja se ei kuulu mitenkään meidän kokemusmaailmaamme.
Emme siis tiedä miksi universumi on.
Se on kuitenkin varmaa, että mikään keksitty hassu jumala-olio ei sen lähde ja olemassaolon syy ole.
On mahdollista, että on olemassa universumi, jossa antimateria on vallitseva ja materia on piilossa. Meidän universumissa materia on vallitseva ja antimatria on piilossa. Jos nämä kaksi universumia törmäisivät, seuraisi valtava pamahdus ja kaikki räjähtäisi silmäräpayksessä energiaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me eletään simulaatiossa
Missäs simulaatio sitten on?
'
Jonkun tietokoneessa
Ja missä se tietokone on? Jossain maailmankaikkeudessa, joka on saanut alkunsa alkuräjähdyksessä.
Se koko maailmakaikkeus on siinä samassa tietokoneessa. Tilanne on sama kuin jos pelaisit itse jotain simulaatiopeliä, nyt vaan olet itse osa sitä peliä.
Ei. Kun se tietokone, joka pyörittäis simulaatiota tästä maailmankaikkeudesta mitä me koetaan, ei tokikaan olis tämän simulaation sisällä. Vaan se ois ns. oikeassa maailmankaikkeudessa. Joka ois saanut alkunsa alkuräjähdyksessä.
Eikä olisi. Tämä maailmankaikkeus on annettu asia aivan kuten peleissä annetaan pelin ympäristö ja sen rajatekijät. Alkuräjähdys on osa pelin tarinaa.
Kukaan ei puhu tästä maailmankaikkeudesta, vaan siitä jossa se simulaatiota pyörittävä kone sijaitsee. Ymmärrät kai edes sen, että simulaatio ei voi pyöriä ilman simulaattoria? Ymmärräthän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me eletään simulaatiossa
Tuliko simulaation luojien maailmankaikkeus tyhjästä vai loiko luoja simulaation luojat?
Sitä ei pelissä olijat saa koskaan tietää.
No ethän sä voi tuota tietää.
Vierailija kirjoitti:
Voiko siis olettaa, että se pamaus on symmetrinen? Eli sama määrä materiaa sitten leviää joka suuntaan, eli jos vedetään maapallolta viiva alkupisteen läpi sama matka, niin siellä on samanlainen maapallo?
Ei. Ja mitään alkupistettä ei ole, vaan se alkupiste on ihan kaikkialla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei vain voida myöntää että ei tiedetä eikä osata. Senhän pitäisi olla koko tieteen ydin eikä tuollainen narsistinen epätoivoisten teorioiden todeksi julistaminen. Se että joku on paras mahdollinen ihmisen keksimä teoria ei vielä tarkoita että se on hyvä.
Tuokin kause että meidän tuntemamme fysiikka ei voi selittää jotain tapahtumaa antaa viitteen siitä että ne on kuitenkin jonkin fysiikan lakien mukaan selitettävissä. Arvatenkin fyysikko on tätä mieltä.
Tieteessä on hyvin selkeää mitä tiedetään ja mitä ei tiedetä.
Tieteessä ei myöskään noin vain julisteta jotain todeksi vaan tieteellinen ymmärrys syntyy siitä että jotain pystytään mittaamaan ja havainnoimaan. Joskus asia voidaan todistaa teoreettisesti esim laskemalla mutta silloinkin teoria pyritään vahvistamaan kokeellisesti. Ja koe katsotaan onnistuneeksi vasta kun useampi toisistaan riippumaton tieteilijä joko onnistuu toistamaan saman kokeen tai muuten toteaa todistuksen aukottomaksi.
Höpsistä, tieteen nimissä on julkaistu käsittämätön määrä hölynpölyä ilman, että asiaa on todistettu mitenkään "aukottomasti". Tieteellinen julkaisu on näkemys asiasta perusteluineen ja todisteineen, jonka seuraava tutkimus voi sitten kiistää ja tarvittaessa muuttaa toiseksi.
Ei ole.
Kyllä on. Tieteellisiä tutkimuksia julkaistaan jatkuvasti samasta asiasta erilaisin tuloksin. Näkemys kehittyy ja ymmärretään paremmin mitä kaikkea muuta asiaan liittyy ja tullaan erilaisiin johtopäätöksiin. Esim. kahvin, viinin ja kanamunien terveellisyydestä on tehty paljon tutkimuksia erilaisin lopputuloksin. Välillä ne on vaarallisia terveydelle ja välillä ei. Sun ajatuksen mukaan kerran tehty tutkimus on jumalan sanaa ja kiistatonta faktaa. Joskus ehkä onkin, mutta ajatusta ei voi yleistää kaikkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me eletään simulaatiossa
Missäs simulaatio sitten on?
'
Jonkun tietokoneessa
Ja missä se tietokone on? Jossain maailmankaikkeudessa, joka on saanut alkunsa alkuräjähdyksessä.
Se koko maailmakaikkeus on siinä samassa tietokoneessa. Tilanne on sama kuin jos pelaisit itse jotain simulaatiopeliä, nyt vaan olet itse osa sitä peliä.
Ei. Kun se tietokone, joka pyörittäis simulaatiota tästä maailmankaikkeudesta mitä me koetaan, ei tokikaan olis tämän simulaation sisällä. Vaan se ois ns. oikeassa maailmankaikkeudessa. Joka ois saanut alkunsa alkuräjähdyksessä.
Eikä olisi. Tämä maailmankaikkeus on annettu asia aivan kuten peleissä annetaan pelin ympäristö ja sen rajatekijät. Alkuräjähdys on osa pelin tarinaa.
Et nyt saa kiinni siitä, mistä puhutaan.
Jos mä pelaan Zeldaa, niin se mun pelikone ja minä ei olle Hyrulessa.
Samoin jos joku "pelaa" simulaatiota meidän maailmankaikkeudesta, niin se pelaaja ei ole meidän maailmankaikkeuden sisällä.
Ehkä kirjoittaja kirjoitti liian vaikeasti sun pienelle mielelle, mutta tuossa lukee täysin sama asia ei sanoin.
Ei tässä "Eikä olisi. Tämä maailmankaikkeus on annettu asia aivan kuten peleissä annetaan pelin ympäristö ja sen rajatekijät. Alkuräjähdys on osa pelin tarinaa" kyllä lue mitenkään sama asia eri sanoin, kuin noissa viesteissä, joissa yritetään havainnollistaa, että pelaaja ei ole pelin sisällä, joten pelin ulkopuolinen todellisuus täytyy olla olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me eletään simulaatiossa
Missäs simulaatio sitten on?
'
Jonkun tietokoneessa
Ja missä se tietokone on? Jossain maailmankaikkeudessa, joka on saanut alkunsa alkuräjähdyksessä.
Se koko maailmakaikkeus on siinä samassa tietokoneessa. Tilanne on sama kuin jos pelaisit itse jotain simulaatiopeliä, nyt vaan olet itse osa sitä peliä.
Ei. Kun se tietokone, joka pyörittäis simulaatiota tästä maailmankaikkeudesta mitä me koetaan, ei tokikaan olis tämän simulaation sisällä. Vaan se ois ns. oikeassa maailmankaikkeudessa. Joka ois saanut alkunsa alkuräjähdyksessä.
Eikä olisi. Tämä maailmankaikkeus on annettu asia aivan kuten peleissä annetaan pelin ympäristö ja sen rajatekijät. Alkuräjähdys on osa pelin tarinaa.
Kukaan ei puhu tästä maailmankaikkeudesta, vaan siitä jossa se simulaatiota pyörittävä kone sijaitsee. Ymmärrät kai edes sen, että simulaatio ei voi pyöriä ilman simulaattoria? Ymmärräthän?
Vtu sä olet tyhmä. Sitä samaa olen yrittänyt kertoa sulle koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tyhjä ollut. Siinähän oli kaikki!
Tyhjäkin on jotain.
Tyhjä on eri asia kuin se että ei ole mitään. Tyhjä tarkoittaa että on tila joka on tyhjä, mutta entä jos ei ole tilaa eikä edes aikaa?
Ajattele vaikka näin, jos sinulla ei ole laatikkoa niin onko se laatikko tyhjä?
Niin, oliko alussa tyhjää tilaa eli tyhjää avaruutta? Jos tyhjä avaruus oli olemassa a priori, niin avaruus ei loogisesti laajene a posteriori, koska oli jo olemassa a priori.
Toisaalta jos tyhjä tarkoittaa olemattomuutta, joka on loogisesti ei-yhtään-mitään, minne se alkupiste voi sitten laajentua? Olemattomuuteenko? Mutta eihän siellä ole mitään, minne laajentua.Kysymyksesi ovat kiinni siinä ajatuksessa että ennen alkuräjähdystä olisi ollut aikaa ja avaruutta.
Koita ajatella asiaa näin: mies lähtee kulkemaan pohjoisnavalle ja aina tavatessaan matkan varrella ihmisiä hän kysyy näiltä miten pääsee vielä pohjoisemmaksi. Nämä viittaavat aina pohjoisnavan suuntaan. Lopulta mies tulee pohjoisnavalle ja hän kysyy saman kysymyksen, miten pääsen pohjoisemmaksi? Mitä on tästä pohjoiseen? Kysymys ei kuitenkaan enää ole järjellinen eikö siihen voi vastata. Omassa koordinaatistossaan mies on saapunut pisteeseen josta ei enää pääse pohjoiseen vaan kaikki suunnat johtavat etelään.
Alkuräjähdystä ja ajan alkua voi ajatella samalla tavalla. Kun olet (meidän tuntemamme) ajan alkupisteessä niin kysymys: Mitö tapahtui ennnen tätä hetkeä, ei enää ole järkevä.
On se oleellista kysyä, että mitä oli ennen alkupistettä. Energia oli toki olemassa, koska sitä ei voida synnyttää eikä tuhota energian säilymislain mukaan, vaan energia on aina ollut olemassa. Se voi toki muuttaa muotoaan, mutta se on ollut olemassa ikuisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä tämä alkupiste oikein tuli?
Kvanttifysiikan sääntöjen mukaan, energiaa voi tulla täysin tyhjästäkin.
Meitä vain hämää se, että ihminen ei ole minkään luomakunnan kruunu, ei riittävän älykäs ymmärtämään näin monimutkaisia asioita, eikä savanniapinan aivot sellaiseen ole tarkoitettukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me eletään simulaatiossa
Missäs simulaatio sitten on?
'
Jonkun tietokoneessa
Ja missä se tietokone on? Jossain maailmankaikkeudessa, joka on saanut alkunsa alkuräjähdyksessä.
Se koko maailmakaikkeus on siinä samassa tietokoneessa. Tilanne on sama kuin jos pelaisit itse jotain simulaatiopeliä, nyt vaan olet itse osa sitä peliä.
Ei. Kun se tietokone, joka pyörittäis simulaatiota tästä maailmankaikkeudesta mitä me koetaan, ei tokikaan olis tämän simulaation sisällä. Vaan se ois ns. oikeassa maailmankaikkeudessa. Joka ois saanut alkunsa alkuräjähdyksessä.
Eikä olisi. Tämä maailmankaikkeus on annettu asia aivan kuten peleissä annetaan pelin ympäristö ja sen rajatekijät. Alkuräjähdys on osa pelin tarinaa.
Kukaan ei puhu tästä maailmankaikkeudesta, vaan siitä jossa se simulaatiota pyörittävä kone sijaitsee. Ymmärrät kai edes sen, että simulaatio ei voi pyöriä ilman simulaattoria? Ymmärräthän?
Vtu sä olet tyhmä. Sitä samaa olen yrittänyt kertoa sulle koko ajan.
Miten niin? Tuossahan sä vastasit ekana, että se simulaatiota pyörittävä tietokone on siinä simuloidussa maailmankaikkeudessa? Vaikka senhän täytyy olla sen simuloidun maailmankaikkeuden ulkopuolella.
Vai onko sun ilmaisu vaan jotenkin niin vaikeasti tulkittavaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kari Enqvistin kirja Ensimmäinen sekunti kertoo nykykäsityksen maailmankaikkeuden synnystä. Monet tässä keskustelussa kysytyt asiat on "kysytty väärin" koska ihmisten yleinen käsitys ja tutkijoiden nykyinen käsitys aiheesta eroavat niin paljon. Esimerkiksi tutkijoiden mukaan universumin valoakin nopeampi laajeneminen (inflaatio) tapahtui ennen alkuräjähdystä.
Sopii minusta tähänkin yhteyteen:
"Sillä minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra."
JESAJA 55
1. Kuulkaa, kaikki janoavaiset, tulkaa veden ääreen. Tekin, joilla ei
ole rahaa, tulkaa, ostakaa ja syökää; tulkaa, ostakaa ilman rahatta, ilman hinnatta viiniä ja maitoa.
2. Miksi annatte rahan siitä, mikä ei ole leipää, ja työnne ansion siitä, mikä ei ravitse? Kuulkaa minua, niin saatte syödä hyvää, ja teidän sielunne virvoittuu lihavuuden ääressä.
3. Kallistakaa korvanne ja tulkaa minun tyköni; kuulkaa, niin teidän sielunne saa elää. Ja minä teen teidän kanssanne iankaikkisen liiton, annan lujat Daavidin armot.
4. Katso, hänet minä asetin kansoille todistajaksi, kansojen ruhtinaaksi ja käskijäksi.
5. Katso, sinä olet kutsuva pakanoita, joita sinä et tunne, ja pakanat, jotka eivät sinua tunne, rientävät sinun tykösi Herran, sinun Jumalasi, tähden, Israelin Pyhän tähden, sillä hän kirkastaa sinut.
6. Etsikää Herraa silloin, kun hänet löytää voidaan; huutakaa häntä avuksi, kun hän läsnä on.
7. Jumalaton hyljätköön tiensä ja väärintekijä ajatuksensa ja palatkoon Herran tykö, niin hän armahtaa häntä, ja meidän Jumalamme tykö, sillä hänellä on paljon anteeksiantamusta.
8. Sillä minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra.
9. Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne.
10. Sillä niinkuin sade ja lumi, joka taivaasta tulee, ei sinne palaja, vaan kostuttaa maan, tekee sen hedelmälliseksi ja kasvavaksi, antaa kylväjälle siemenen ja syöjälle leivän,
11. niin on myös minun sanani, joka minun suustani lähtee: ei se minun tyköni tyhjänä palaja, vaan tekee sen, mikä minulle otollista on, ja saa menestymään sen, mitä varten minä sen lähetin.
12. Sillä iloiten te lähdette, ja rauhassa teitä saatetaan; vuoret ja kukkulat puhkeavat riemuun teidän edessänne, ja kaikki kedon puut paukuttavat käsiänsä.
13. Orjantappurain sijaan on kasvava kypressejä, nokkosten sijaan on kasvava myrttipuita; ja se tulee Herran kunniaksi, iankaikkiseksi merkiksi, joka ei häviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tyhjä ollut. Siinähän oli kaikki!
Tyhjäkin on jotain.
Tyhjä on eri asia kuin se että ei ole mitään. Tyhjä tarkoittaa että on tila joka on tyhjä, mutta entä jos ei ole tilaa eikä edes aikaa?
Ajattele vaikka näin, jos sinulla ei ole laatikkoa niin onko se laatikko tyhjä?
Niin, oliko alussa tyhjää tilaa eli tyhjää avaruutta? Jos tyhjä avaruus oli olemassa a priori, niin avaruus ei loogisesti laajene a posteriori, koska oli jo olemassa a priori.
Toisaalta jos tyhjä tarkoittaa olemattomuutta, joka on loogisesti ei-yhtään-mitään, minne se alkupiste voi sitten laajentua? Olemattomuuteenko? Mutta eihän siellä ole mitään, minne laajentua.Kysymyksesi ovat kiinni siinä ajatuksessa että ennen alkuräjähdystä olisi ollut aikaa ja avaruutta.
Koita ajatella asiaa näin: mies lähtee kulkemaan pohjoisnavalle ja aina tavatessaan matkan varrella ihmisiä hän kysyy näiltä miten pääsee vielä pohjoisemmaksi. Nämä viittaavat aina pohjoisnavan suuntaan. Lopulta mies tulee pohjoisnavalle ja hän kysyy saman kysymyksen, miten pääsen pohjoisemmaksi? Mitä on tästä pohjoiseen? Kysymys ei kuitenkaan enää ole järjellinen eikö siihen voi vastata. Omassa koordinaatistossaan mies on saapunut pisteeseen josta ei enää pääse pohjoiseen vaan kaikki suunnat johtavat etelään.
Alkuräjähdystä ja ajan alkua voi ajatella samalla tavalla. Kun olet (meidän tuntemamme) ajan alkupisteessä niin kysymys: Mitö tapahtui ennnen tätä hetkeä, ei enää ole järkevä.
On se oleellista kysyä, että mitä oli ennen alkupistettä. Energia oli toki olemassa, koska sitä ei voida synnyttää eikä tuhota energian säilymislain mukaan, vaan energia on aina ollut olemassa. Se voi toki muuttaa muotoaan, mutta se on ollut olemassa ikuisesti.
Tätä universumia koskee tuollainen energian häviämättömyyden laki, mutta emme tiedä onko se yleispätevä kaikkeen - myös siihen, josta emme tiedä mitään.
Emme tiedä mitä ikuinen on - emme tiedä edes mitä aika on.
Se mitä näistä asioista tiedetään on hyvin puutteellista ja tutkimus on vasta alkuasemissaan,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on siinä että meidän kielemme tai arkijärkemme ei pysty käsittelemään asioita jotka eivät ole tilassa ja ajassa kiinni. Matematiikka on ainoa kieli jolla näiden käsittely ja niistä keskustelu onnistuu järkevästi.
Pelkästään aloituspostauksen ensimmäinen lause (Alussa oli abstrakti, tilaton piste ei missään),
pitää jo sisällään oletuksen että ennen meidän tuntemamme ajan ja tilan alkua oli aikaa ja tilaa.Se on vähän sama kuin menisi pohjoisnavalle ja alkaisi miettimään että mitä on vielä pohjoisempana ja miten sinne pääsee. Eli kysymyksessä ei ole mitään mieltä.
On sinänsä totta, että matematiikka on tieteen peruskieli, joka mahdollistaa täsmällisen esityksen, eikä luonnollista kieltä ole kehitetty kirjoittamista varten, vaan puhumista varten.
Tämä ei kuitenkaan estä esittämistä järkeviä tieteenfilosofia kysymyksiä, kuten: onko aikaa edes olemassa?
Tieteenfilosofiaa tarvitaan tieteen tueksi ja kriittiseksi silmäksi.Olen samaa mieltä tieteenfilosofian tarpeellisuudesta. Tieteenfilosofia auttaa meitä sijoittamaan eksaktin tieteen tuottaman tiedon omaan viitekehykseemme jotta voimme sisäistää ja ymmärtää sen.
Näen tärkeänä myös tieteen popularisoinnin ja kansantajuistamisen koska mitä pidemmälle perustuviin kysymyksiin (kuten mitä aika on) niin ne muuttuvat nopeasti niin abstrakteiksi ja vaikeiksi ettei edes keskiverto matematiikan opettaja välttämättä pysty niitä ymmärtämään pelkän matematiikan avulla.
En kuitenkaan näe että esim ajan olemassaolo olisi tieteenfilosofinen vaan eksaktin luonnontieteen alaan kuuluva asia joka ei ole debatoitavissa. Aika joko on olemassa tai ei ole olemassa. Tieteenfilosofia voi sitten auttaa meitä ymmärtämään havainnon merkitystä ja käsittelemään asiaa meille relevantissa kontekstissa.
Se mitä toivoisin useamman suomalaisen ymmärtävän on tieteellisen prosessin periaatteet. Monella tuntuu olevan tosi kummallisia käsityksiä tieteestä kuten esim se, että teoriat syntyisivät vain siitä ettå joku vetäisee ne hatustaan ja sitten niihin uskotaan usein myös käytetään termiä tiedeuskovainen joka mielestäni aivan älytön sana koska tiede nimenomaan ei nojaa uskoon vaan havaintoihin jotka pystytään osoittamaan todeksi.
Carl Saganin klassikkoteos ,The demon-haunted world - Science as candle In the dark, pitöisi olla peruskoulussa pakollinen luettava.
Ontologiset kysymykset ovat filosofian ydinaluetta. Ne eivät aina ole mustavalkoisia asioita, esimerkkinä juuri ajan olemassaolo. Aika on olemassa heikossa muodossa, joka mahdollistaa sen hyödyntämisen teknologiassa, mutta vahvassa mielessä se on tieteenfilosofisesti olematon asia.
Kvanttifysiikka on siitä jännä, että se ylittää arkijärjen kovaa ja korkealta. Täysin epärealistisen oloiset "taikatemput" ovat mahdollisia. Osa fyysikoistakaan ei aluksi oikein tykännyt kvanttifysiikasta. Se olisi joutanut epäonnistuneiden teorioiden romukoppaan. Oli vain se ongelma, että kvanttifysiikka täsmäsi havaintoihin. Sen kanssa oli siis pakko jatkaa.
Vierailija kirjoitti:
Kvanttifysiikka on siitä jännä, kiiettä se ylittää arkijärjen kovaa ja korkealta. Täysin epärealistisen oloiset "taikatemput" ovat mahdollisia. Osa fyysikoistakaan ei aluksi oikein tykännyt kvanttifysiikasta. Se olisi joutanut epäonnistuneiden teorioiden romukoppaan. Oli vain se ongelma, että kvanttifysiikka täsmäsi havaintoihin. Sen kanssa oli siis pakko jatkaa.
Kvanttifysiikka on mikrotason fysiikkaa. Ei päde siis makromaailmassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kvanttifysiikka on siitä jännä, kiiettä se ylittää arkijärjen kovaa ja korkealta. Täysin epärealistisen oloiset "taikatemput" ovat mahdollisia. Osa fyysikoistakaan ei aluksi oikein tykännyt kvanttifysiikasta. Se olisi joutanut epäonnistuneiden teorioiden romukoppaan. Oli vain se ongelma, että kvanttifysiikka täsmäsi havaintoihin. Sen kanssa oli siis pakko jatkaa.
Kvanttifysiikka on mikrotason fysiikkaa. Ei päde siis makromaailmassa.
Niin, sovitapa siinä sitten yhteen Newtonin painovoimateoriaa, suhteellisuusteoriaa ja kvanttifysiikkaa 😀
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on siinä että meidän kielemme tai arkijärkemme ei pysty käsittelemään asioita jotka eivät ole tilassa ja ajassa kiinni. Matematiikka on ainoa kieli jolla näiden käsittely ja niistä keskustelu onnistuu järkevästi.
Pelkästään aloituspostauksen ensimmäinen lause (Alussa oli abstrakti, tilaton piste ei missään),
pitää jo sisällään oletuksen että ennen meidän tuntemamme ajan ja tilan alkua oli aikaa ja tilaa.Se on vähän sama kuin menisi pohjoisnavalle ja alkaisi miettimään että mitä on vielä pohjoisempana ja miten sinne pääsee. Eli kysymyksessä ei ole mitään mieltä.
On sinänsä totta, että matematiikka on tieteen peruskieli, joka mahdollistaa täsmällisen esityksen, eikä luonnollista kieltä ole kehitetty kirjoittamista varten, vaan puhumista varten.
Tämä ei kuitenkaan estä esittämistä järkeviä tieteenfilosofia kysymyksiä, kuten: onko aikaa edes olemassa?
Tieteenfilosofiaa tarvitaan tieteen tueksi ja kriittiseksi silmäksi.Olen samaa mieltä tieteenfilosofian tarpeellisuudesta. Tieteenfilosofia auttaa meitä sijoittamaan eksaktin tieteen tuottaman tiedon omaan viitekehykseemme jotta voimme sisäistää ja ymmärtää sen.
Näen tärkeänä myös tieteen popularisoinnin ja kansantajuistamisen koska mitä pidemmälle perustuviin kysymyksiin (kuten mitä aika on) niin ne muuttuvat nopeasti niin abstrakteiksi ja vaikeiksi ettei edes keskiverto matematiikan opettaja välttämättä pysty niitä ymmärtämään pelkän matematiikan avulla.
En kuitenkaan näe että esim ajan olemassaolo olisi tieteenfilosofinen vaan eksaktin luonnontieteen alaan kuuluva asia joka ei ole debatoitavissa. Aika joko on olemassa tai ei ole olemassa. Tieteenfilosofia voi sitten auttaa meitä ymmärtämään havainnon merkitystä ja käsittelemään asiaa meille relevantissa kontekstissa.
Se mitä toivoisin useamman suomalaisen ymmärtävän on tieteellisen prosessin periaatteet. Monella tuntuu olevan tosi kummallisia käsityksiä tieteestä kuten esim se, että teoriat syntyisivät vain siitä ettå joku vetäisee ne hatustaan ja sitten niihin uskotaan usein myös käytetään termiä tiedeuskovainen joka mielestäni aivan älytön sana koska tiede nimenomaan ei nojaa uskoon vaan havaintoihin jotka pystytään osoittamaan todeksi.
Carl Saganin klassikkoteos ,The demon-haunted world - Science as candle In the dark, pitöisi olla peruskoulussa pakollinen luettava.
Ontologiset kysymykset ovat filosofian ydinaluetta. Ne eivät aina ole mustavalkoisia asioita, esimerkkinä juuri ajan olemassaolo. Aika on olemassa heikossa muodossa, joka mahdollistaa sen hyödyntämisen teknologiassa, mutta vahvassa mielessä se on tieteenfilosofisesti olematon asia.
Ah, onpas virkistävää että tällä palstalla voi käydä tälläistäkin keskustelua. Kiitos!
En ole varma ymmärränkö heikon ja vahvan muodon käsitteen tässä oikein, voitko selittää/avata?
Oma ajatteluni lähtee siitä, että koska aika on fysiikassa kiistatta mitattavissa oleva suure, jonka käyttäytymistä voimme laskea, mitata, havainnoida ja ymmärtää (vaikka enme sen syvintä olemusta ymmärräkään) niin kyseessä on samanlainen suure kuin vaikka massa tai etäisyys. Tätä ajatustani vahvistaa myös se, että etäisyyden (tilan), massan ja ajan kiinteä yhteys on pystytty selvästi osoittamaan. Eli neliulotteinen aika-avaruus joka kaareutuu painovoimakentän vaikutuksesta.
Siksi ajatus siitä että ajan olemassaoloa voisi debatoida filosofisena kysymyksenä on itselleni yhtä vieras kuin se, että filosofoidaan onko pöydälleni oleva kaljatölkki tyhjä vai täysi. Itse löhden siitä että koska voin mitata sen painon niin asia on eksakti eikä tulkinnanvarainen.
Toisaalta tästä päästään myös perustavanlaatuiseen kysymykseen siitä, että mitä tarkoittaa että jotain on olemassa. Miten olemassaolo määritellään. Mietin asiaa kun tyhjensin tuon tölkin ja päädyin siihen että ainoa järkevä määritelmä on, että jos jonkun asian olemassaolo voidaan (tai voitaisiin) kiistatta todentaa ja havaita tässä meidän maailmassamme niin silloin se on olemassa. Tuo voitaisiin suluissa on sen takia että muuten puu kaatuisi ääneti metsässä.
Alue: Aihe vapaa
Ei ole.