Tyhjästä syntynyt maailmankaikkeus on tosiasia

Jos viereisestä huoneesta kuuluisi pamaus ja sitten kun menisi katsomaan, siellä olisi rikkinäinen esine ja vasara kädessään ihminen, joka väittäisi että tavara itsekseen ja turhaan suotta pamahti, pidettäisiin sitä hölynpölynä. Mutta maailmankaikkeus voi itsekseen turhaan suotta päättää alkaa olemaan ja monet ihan tosissaan hymäilevät, että kyllä käy järkeen ja näin sen täytyy olla.

Huolissaan saa olla ateisteista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun sanotaan, että maailmankaikeus on syntynyt alkuräjähdyksestä ja se on todistettukkin jollain tasolla niin itse olen enemmän huolissani siitä, että voisiko alkuräjähdyksen kaltainen tapahtuma tapahtua uudelleen, esim meidän galaksissa. Nythän se ei olisi ns tyhjästä mutta nykyisessä tilassa voisiko alkuräjähdys tapahtua uudelleen. Mitä se tekisi nykyiselle maailmankaikkeudelle.

Mistä sen voi tietää ennen kun jysähtää? Toisaalta ennen alkuräjähdystä ei ollut aikaa eli koska alkuräjähdys oli mahdollinen niin se tapahtui. Vähän sillä tavalla että jos joku tapahtuu ennemmin tai myöhemmin niin se tapahtuu varmasti. Jos alkuräjähdys tapahtuu vaikka kerran tsiljoonassa triljoonassa biljoonassa vuodessa niin on aika paska tsägä että se tapahtuisi uudestaan meidän elinaikana.

Onko avaruudessa millainen "paine"? Eli voisiko räjähdyksen aiheuttama painovoima tehdä tuhoa meille? Siis lähdetään siitä, että paine tekee sen suurimman vahingon, ei niinkään se lämpö. Vai leviääkö taas ympäriinsä alkuaineita ja loisiko se uusia aurinkoja tähtiä. Kauan siihen menisi vuosissa, että esim uusia tähtiä kehittyy? Ei varmaan ihan muutamassa vuodessa meidänkään aurinko kehittynyt.

Kun siis avaruushan on tyhjiö jossa ei ole painovoimaa. Tai on pimeää ainetta mutta sitä ei hirveesti viellä tunneta, että mitä se on

Onhan avaruudessa ja joka paikassa painovoimaa tai toisin sanoen aika-avaruus kaareutuu. Se kaareutuminen on vain todella tasaista eikä siinä ole pystytty mittaamaan mitään värähtelyitä kuin aivan viime aikoina. Odottakaahan jos ehdin kaivaa yhden videolinkin

Mulla on kaalilaatikko kohta valmis ja nälkä

Tässä se videolinkki. Kannattaa katsoa. Melko tarkat mittalaitteet ja päheät aurinkolasit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voidaanko me oikeasti olla sattuma? Itsellä tulee lähinnä mieleen joku viimeisen päälle mietitty taskukello.

Sopiva etäisyys auringosta, sopiva kuu joka liikuttelee vesiä, sopiva pyörimisnopeus, magneettikentät jne jne.

En sano, että ollaan jonkun jumalan luoma, mutta mielestäni elämme paikassa, jossa on liian monta täysosumaa ollaksemme vain sattuman tuotos.

Niin, koska et voisi siinä olla olemassa ja pohtimassa asiaa muuten. Se luo mieleesi harhan siitä, että ne olosuhteet olisi syntyneet, jotta voisit olla olemassa, eikä niin, että olet olemassa, koska ne olosuhteet on olleet olemassaolosi mahdollistavat.

Maailmankaikkeus on 13,8 miljardia vuotta vanha.

Maapallo synytynyt 4,7 miljardia vuotta sitten.

Ihminen on 2 miljoonaa vuotta sitten kehittynyt.

Jos miettii, että vaikka maailmankaukkeuden synnyttyä on mennyt 5 miljardia vuotta, että on kehittynyt jossain joku älykäs laji (ei ihminen) ja se on kehittynyt seuraavat 3 miljardia vuotta ja sitten tullut maapallolle ja "luonut" maapallolle nykyisen kaltaiset olotilat tai sitten löytänyt maapallon ja edesauttanut ihmistä kehittymään. Miettii mitä kaikkea ihminen on saanut aikaan 2miljoonassa vuodessa, kun on kehittynyt vr sivilisaatio joka olisi elänyt jo 7 miljardia vuotta ja kehittynyt. Ihminen saattaa hyvinkin ja (todennäköisesti olla) vieraan elämänmuodon aikaansaannos.

Huvittaa kaikki selitykset, joissa jonkun on täytynyt luoda tämä maailmankaikkeus, koska maapallo on juuri oikealla paikalla, jotta sillä on edellytykset elämälle. Olen syntynyt, elänyt ja elän vieläkin. Loiko sen Jumala vai onko kaikki vain sattumaa? Ihan sama, voihan tämä olla vain simulaatiota, mutta koen kirjoittavani tämän viestin. Luulen siis olevani olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Mitenköhän näissä argumenteissa määritellään tyhjä.

Niin, ja missä se "tyhjä" on.

Vierailija kirjoitti:

Huvittaa kaikki selitykset, joissa jonkun on täytynyt luoda tämä maailmankaikkeus, koska maapallo on juuri oikealla paikalla, jotta sillä on edellytykset elämälle. Olen syntynyt, elänyt ja elän vieläkin. Loiko sen Jumala vai onko kaikki vain sattumaa? Ihan sama, voihan tämä olla vain simulaatiota, mutta koen kirjoittavani tämän viestin. Luulen siis olevani olemassa.

Ihan samalla lailla mua huvittaa, että tulet kommentoimaan asiaa, joka ei sua kiinnosta. Sä luulet olevasi olemassa, minä haluan tietää miten ja miksi olen olemassa.

Tuossa videossa oli, että mitä on eroa simulaatioteoriaan uskovalla ja uskovaisella- esittäen että ei juurikaan mitään. Olen vahvasti eri mieltä: toinen funtsii olevaisen rakennetta, ja toinen tahtoo lohtututin.

Ihme maailmankaikkeusjankkaaja täällä tänään

Haluatko ennemmin puhua pewsuista? Ne on kamalia otuksia, asuvat luolissa ja ryöstävät sosialistien rahat

Tänään illalla pitkästä aikaa aloin miettimään myös maailmankaikkeutta, kevyttä iltamietintää. Mitä oli ennen Big Bangia? Jotainhan sitä oli, tyhjyyskin on jotakin. Ei ole olemassa tyhjyyttä. Sitä ei ole kukaan pystynyt selittämään tai oikein ymmärtämään. 

Mitä on aika? Sitä ei välttämättä ole olemassa.

Avaruus on ääretön, ei lopu koskaan. Sitäkään ei voi ihminen ymmärtää. Miten joku asia voi olla ääretön? 

Olen tullut tulokseen, että ihminen ei sitä kertakaikkiaan voi ymmärtää, vaikka olemme älykkäin laji maailmassa. Ihminen ymmärtää paljon, mutta on paljon asioita, mitä ihminen ei voi käsittää. Tämä on yksi niistä asioista. 

Toinen esimerkki: ihminen ei voi ymmärtää toisten ihmisten tietoisuutta. Ihmisellä on oma, yksinoma tietoisuus, ja kaikki muu maailma on muuta maailmaa. Sitäkään ei voi tavallaan oikein ymmärtää. 

Joten, loppupäätelmänä on, että on paljon asioita, mihin ihmisaivot eivät pysty käsittelemään. Ehkä on olemassa jokin toinen ns. voima/maailma/energia (en puhu Jumalasta, en usko siihen) mitä ihminen ei voi myöskään havaita tai aistia tai millään mittareilla havaita, eikä koskaan tule havaitsemaan.