Isän avopuoliso hoitokotiin -> avopuolison lapset vaativat asunnon myyntiä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos muistisairaan edunvalvoja hakee käräjiltä yhteusomistuksen purkua, niin isäsi on joko pakko ostaa muistisairaan puolikas itselleen tai myydä oma puolikkaansa koko asunnon osana ulkopuolisille.

Oikeus ottaa huomioon esim. sen, että asunnon toinen omistaja on hyvin iäkäs, joten voi olla, että yhteisomistusta ei pureta perillisten vaatimuksesta kovinkaan ripeästi. Senkin jälkeen asukkaalla on oikeus olla hyväksymättä kauppoja liian alhaisella hinnalla.

Ei mene noin. Olen ollut tilanteessa, jossa hain yhteisomistuksen purkua. Toinen omistaja oli iäkäs henkilö. Käräjäoikeus määräsi suoraan yhteisomistuksen purun miettimättä mitään tuollaisia ikään tms liittyviä asioita. Samalla käräjäoikeus määräsi että pesänselvittäjä hoitaa myynnin, kumpikaan meistä omistajista ei saanut sanoa myyntiin mitään vaan kun pesämselvittäjä oli myynyt asunnon niin saimme vasta kuulla että myyty on ja mikä oli hinta.

Miksi tuohon pesänselvittäjä tarvittiin?

Oliko se kuolinpesä. Vaiko avioeron ositus.

Missään muissa tapauksssa pesänselvittäjä ei tarvita, kuin riitaisssa perintöasioissa.

Ja riitaisssa avioeroissa.

Pesänselvittäjän määrää käräjäoikeus.

En muista oliko sen nimi pesänselvittäjä vai pesänjakaja. Mutta haettiin yhteisomistuksen purku niin, että haettiin samalla määräys siihen, että sen hoitaa ulkopuolinen pesänjakaja/pesänselvittäjä. Se asunnon toinen omistaja oli niin kovin asunnon myyntiä vastaan, että haluttiin, että käräjät määrää kuka hoitaa käytännössä myynnin.

Jatkan vielä, että voi olla, että sen myynnin hoitaneen jakajan virallinen termi käräjäoikeuden papereissa oli uskottu mies. Mutta me kutsuttiin sitä pesänjakajaksi ja pesänselvittäjäksi. En ole juristi niin ei ole nuo termit täysin hallussa. Hän itsekin kutsui itseään pesänjakajaksi.

Selvittäkään asunnon arvo ja kunto, puhelu isännöitsijällekin. Jos mahdollista ja kannattavaa, ostakaa asunto ja isänne maksaa teille vuokraa.

Vierailija kirjoitti:

Jos henkilö joutuu / pääsee,edunvalvontaan, niin edunvalvoja saa tehdä kaikki päätökset, valvottavansa puolesta.

Siihen ei vaikuta mikään omaisten huutelu.

Ainoastaan kiinteän omaisuuden myynti voi olla sellainen, että en tiedä, saako sitä myydä.

Osakehuoneisto ei ole kiinteistö.

Myyntilupa on haettava, myös osakehuoneistosta, maistraatista, nykyisin joku digivirasto. Lääkärintodistukset ym. Mukaan.

Ei edes edunvalvoja voi myydä ilman ko lupaa edustettavansa omaisuutta.

Edunvalvoja tekee vuosittain tilityksen tuolle virasyolle

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos muistisairaan edunvalvoja hakee käräjiltä yhteusomistuksen purkua, niin isäsi on joko pakko ostaa muistisairaan puolikas itselleen tai myydä oma puolikkaansa koko asunnon osana ulkopuolisille.

Oikeus ottaa huomioon esim. sen, että asunnon toinen omistaja on hyvin iäkäs, joten voi olla, että yhteisomistusta ei pureta perillisten vaatimuksesta kovinkaan ripeästi. Senkin jälkeen asukkaalla on oikeus olla hyväksymättä kauppoja liian alhaisella hinnalla.

Ei mene noin. Olen ollut tilanteessa, jossa hain yhteisomistuksen purkua. Toinen omistaja oli iäkäs henkilö. Käräjäoikeus määräsi suoraan yhteisomistuksen purun miettimättä mitään tuollaisia ikään tms liittyviä asioita. Samalla käräjäoikeus määräsi että pesänselvittäjä hoitaa myynnin, kumpikaan meistä omistajista ei saanut sanoa myyntiin mitään vaan kun pesämselvittäjä oli myynyt asunnon niin saimme vasta kuulla että myyty on ja mikä oli hinta.

Miksi tuohon pesänselvittäjä tarvittiin?

Oliko se kuolinpesä. Vaiko avioeron ositus.

Missään muissa tapauksssa pesänselvittäjä ei tarvita, kuin riitaisssa perintöasioissa.

Ja riitaisssa avioeroissa.

Pesänselvittäjän määrää käräjäoikeus.

En muista oliko sen nimi pesänselvittäjä vai pesänjakaja. Mutta haettiin yhteisomistuksen purku niin, että haettiin samalla määräys siihen, että sen hoitaa ulkopuolinen pesänjakaja/pesänselvittäjä. Se asunnon toinen omistaja oli niin kovin asunnon myyntiä vastaan, että haluttiin, että käräjät määrää kuka hoitaa käytännössä myynnin.

Laissa (Laki eräistä yhteisomistussuhteista) puhutaan uskotusta miehestä, jos on tuiki tavallinen yhteisomistuksen purku, pesänjakaja jos avioliitto-ositus tai jakamaton kuolinpesä, jaetussa sitten taas samainen uskottu mies koska omistus määräytyy em. lain mukaan. 

Laki eräistä yhteisomistussuhteista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asunto kannattaisi myydä ilman pesänjakajaa eli suostua myyntiin toisen osapuolen vaatimuksesta. Silloin hinta voisi olla parempi, kun saisi itsekin olla päättämässä eikä rahaa menisi pesänjakajan kuluihin. Aivan turha riidellä selvästä asiasta. Pois hän kodistaan joutuu joka tapauksessa. Mikäli olisi avioliitossa, niin saisi jäädä asumaan asuntoon ja vastaamaan asunnon käyttökuluista yksinään sekä omasta omistusosuudestaan vastaamaan pääomakuluista eli asunnon remonttikuluista, myös taloyhtiön lainaosuudesta. Asumisoikeus olisi myös aviopuolison kuoleman jälkeen ja myös vainajan eli perikunnan yksin omistamassa yhteisessä kodissa. Asumisoikeus voidaan myös siirtää eri asuntoon, jonka vainaja eli perikunta omistaa. Perikunta vastaa pääomakuluista eli kunnossapidosta ja leski käyttömenoista.

Mitä ihmeen PESNJAKAJAA?! Kukaan ei ole kuollut joten ei ole mitään kuolinpesää.0

Pesänjakaja jakaa kuule riitaisassa avioerossakin omaisuuden. Ei vain kuolinpesässä. Ja yhteisomistuksen purussa välillä hoitaa myynnin, vaikka kukaan ei olisi kuollut.

Älä hölötä. Et käsitä mitään pesänjakasta

Pesänjakajaa voi ehdottaa kumpi tahansa eroavista puolisoista tai kuka,tahansa kuolinpesän osakas.

Ja ehdottaa tehtävään lakimiestä.

Käräjäoikeus on se, joka lopulta hyväksyy pesänjakajan

Nimensä mukaisesti pesänjakaja hoitaa vain pesiä.

Kuolinpesää, avioeron pesänjakoa ja konkurssipesiä.

Tietysti hän JURISTINA voi hoitaa, muitakin asioita, heillähän on aina oma asianajotoimisto.

Vierailija kirjoitti:

Selvittäkään asunnon arvo ja kunto, puhelu isännöitsijällekin. Jos mahdollista ja kannattavaa, ostakaa asunto ja isänne maksaa teille vuokraa.

Lapset eivät voi myydä asuntoa, ilman edunvalvojan lupaa, koska äiti elää edelleen.

Nythän edunvalvojaksi haetaan yhtä naisen lapsista

Oikeustoimikelvottoman omaisuuden myynti on aika monimutkaista. Edunvalvojakaan ei sitä voi tehdä eikä isän lapset ostaa avopuolisen lapsilta ilman digiviraston lupaa.

Tai mikä.lie nyt, ennen maistraatista.

Juuri äskettäin sukulaispojat toimittivat kaiken maailman lausunnot jotta saivat myydä muistisairaan äidin asunnon. He omistivat siitä isänsä osuuden mutta lupa on oltava. Kerrostaloasunto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selvittäkään asunnon arvo ja kunto, puhelu isännöitsijällekin. Jos mahdollista ja kannattavaa, ostakaa asunto ja isänne maksaa teille vuokraa.

Lapset eivät voi myydä asuntoa, ilman edunvalvojan lupaa, koska äiti elää edelleen.

Nythän edunvalvojaksi haetaan yhtä naisen lapsista

Ei riitä mikään edunvalvojan lupa, hänhän on tilitysvelvollinen hoitamastaan omaisuudesta.

Edunvalvojan on haettava myyntilupa.

Vierailija kirjoitti:

Oikeustoimikelvottoman omaisuuden myynti on aika monimutkaista. Edunvalvojakaan ei sitä voi tehdä eikä isän lapset ostaa avopuolisen lapsilta ilman digiviraston lupaa.

Tai mikä.lie nyt, ennen maistraatista.

Juuri äskettäin sukulaispojat toimittivat kaiken maailman lausunnot jotta saivat myydä muistisairaan äidin asunnon. He omistivat siitä isänsä osuuden mutta lupa on oltava. Kerrostaloasunto.

Monimutkaista ja hidasta myyminen voi olla, mutta luvan myyntiin saa kyllä. Eli apn isä joutuu suostumaan asunnon myyntiin ja muuttamaan siitä pois, halusi tai ei. Mutta se ei tapahdu ihan hetkessä vaan vie tosiaan useita kuukausia.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa lukea virallisilta sivuilta, mitä holhooja eli edunvalvoja saa tehdä.

Hän saa tehdä päätökset holhottavansa puolesta, myös myydä tarvittaessa jopa asunnon.

Hänen on kaikessa toiminnassaan valvottava holhottovansa etua.

Ei perijöiden.

Edunvalvojan tehtävä on kuitenkin valvoa nimenomaan sen valvottavan etua - ei omaisten.

Kaikki myymiset, rahankäytöt ym. tulee perustua VALVOTTAVAN etuun, vaikka se olisi omaisille epäedullista ja valvoja olisi itse omainen.

Aloitus on pelkkä hömelö trolli.

Tälläisissa asioissa ei kukaan normaali ihminen käänny typerän vauvapalstan puoleen.

Vaan marssii lakimiehen puheille. Vaikka oikeusaputoimistojen.

Siis jos olisi todellaan huolissaan isänsä asumisasioista.

Keksitty provo on aloitus.

Edinvalvojalla on oikeus allekirjoittaa ja tehdä kaupat kun on myyntilupa haettu , ennen maistraatista, nyt joku dvv

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa pitää tehdä yhteisomistuksen purku ensin eikä puoliksi omistamastaan asunnosta joudu pois siksi, että toisen omistajan edustaja haluaa myydä asunnon.

Mahtaakohan toi olla yhteisomistus, kun eivät ole naimisissa? Sinuna ap ottaisin nyt yhteyden joko sen pankin lakimieheen, jonka asiakas isäsi on tai ihan perhelakiin erikoistuneeseen juristiin, parin tunnin konsultaatio ei nyt montaa sataa maksa.

Ja kaikilla on aina ylimääräisiä satasia vaikka mihin. Hohhoijakkaa....

Tuomioistuinmenettely yhteisomistuksen purkamiseksi on kallista: mikäli joudut palkkaamaan asianajajan tai lakimiehen, kustannukset voivat nousta yli 10 000 euron. Yhteisomistajat vastaavat näistä kustannuksista omien osuuksiensa mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa lukea virallisilta sivuilta, mitä holhooja eli edunvalvoja saa tehdä.

Hän saa tehdä päätökset holhottavansa puolesta, myös myydä tarvittaessa jopa asunnon.

Hänen on kaikessa toiminnassaan valvottava holhottovansa etua.

Ei perijöiden.

Edunvalvojan tehtävä on kuitenkin valvoa nimenomaan sen valvottavan etua - ei omaisten.

Kaikki myymiset, rahankäytöt ym. tulee perustua VALVOTTAVAN etuun, vaikka se olisi omaisille epäedullista ja valvoja olisi itse omainen.

Kyllä. Mutta jos hoivakotiin joutuneen ainoa omaisuus on käytännössä asunnon puolikas ja hänellä on kuitenkin paljon kuluja (lääkkeet, lääkärit, ambulanssikyydit, ehkä vaatteet jne mitä näitä nyt on) niin valvottavan etu voi usein olla asunnon myynti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeustoimikelvottoman omaisuuden myynti on aika monimutkaista. Edunvalvojakaan ei sitä voi tehdä eikä isän lapset ostaa avopuolisen lapsilta ilman digiviraston lupaa.

Tai mikä.lie nyt, ennen maistraatista.

Juuri äskettäin sukulaispojat toimittivat kaiken maailman lausunnot jotta saivat myydä muistisairaan äidin asunnon. He omistivat siitä isänsä osuuden mutta lupa on oltava. Kerrostaloasunto.

Monimutkaista ja hidasta myyminen voi olla, mutta luvan myyntiin saa kyllä. Eli apn isä joutuu suostumaan asunnon myyntiin ja muuttamaan siitä pois, halusi tai ei. Mutta se ei tapahdu ihan hetkessä vaan vie tosiaan useita kuukausia.

Tää isä kuitenkin omistaa avopuolisonsa kanssa yhdessä asunnon.

Tottahan tämä isä asunnon myyntihinnasta sen oman osuutensa.

Jos omistavat asunonon 50 / 50 %.

Isä saa myyntihinnasta puolet.

Alaikäisen lapsen omistuksessa olleen huoneiston myyntilupa haettiin DVV:sta (entinen maistraatti).

Myynnin hoidimme kiinteistövälitysfirman kautta. Kun sopiva ostaja löytyi, lähetettiin DVV:lle sekä välittäjän tekemä huoneiston hinta-arvio ja toteutumassa oleva hinta eli myyntipöytäkirja, joka odotti DVV:n hyväksyntää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asunto kannattaisi myydä ilman pesänjakajaa eli suostua myyntiin toisen osapuolen vaatimuksesta. Silloin hinta voisi olla parempi, kun saisi itsekin olla päättämässä eikä rahaa menisi pesänjakajan kuluihin. Aivan turha riidellä selvästä asiasta. Pois hän kodistaan joutuu joka tapauksessa. Mikäli olisi avioliitossa, niin saisi jäädä asumaan asuntoon ja vastaamaan asunnon käyttökuluista yksinään sekä omasta omistusosuudestaan vastaamaan pääomakuluista eli asunnon remonttikuluista, myös taloyhtiön lainaosuudesta. Asumisoikeus olisi myös aviopuolison kuoleman jälkeen ja myös vainajan eli perikunnan yksin omistamassa yhteisessä kodissa. Asumisoikeus voidaan myös siirtää eri asuntoon, jonka vainaja eli perikunta omistaa. Perikunta vastaa pääomakuluista eli kunnossapidosta ja leski käyttömenoista.

Tuskinpa tuon ikäisillä enää on mitään taloyhtiö lainoja.

Tai muitakaan lainoja.

Taloyhtiö voi ottaa taloyhtiölainaa vaikka vanhan talon putki- tai hissiremonttiin. Laina jaetaan osakkaiden kesken. Sen voi maksaa pois kertasuorituksena tai sitten se siirretään rahoitusvastikkeeseen. Jos osakeen vastike on 300 e/kk, rahoitusvastike tulee tämän päälle ja voi olla korkojen ollessa korkealla vaikka 1.000 e/kk. Kokonaisvastike on silloin 1.300 e/kk. Monet eläkeläiset yrittävät myydä tällaisen asunnon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selvittäkään asunnon arvo ja kunto, puhelu isännöitsijällekin. Jos mahdollista ja kannattavaa, ostakaa asunto ja isänne maksaa teille vuokraa.

Lapset eivät voi myydä asuntoa, ilman edunvalvojan lupaa, koska äiti elää edelleen.

Nythän edunvalvojaksi haetaan yhtä naisen lapsista

Edunvalvojakaan ei voi myydä sitä ilman DVV:n myöntämää lupaa. Jossain tapauksissa hän tarvitsee jopa sijaisen, jos hänen katsotaan itsensä olevan esteellinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa lukea virallisilta sivuilta, mitä holhooja eli edunvalvoja saa tehdä.

Hän saa tehdä päätökset holhottavansa puolesta, myös myydä tarvittaessa jopa asunnon.

Hänen on kaikessa toiminnassaan valvottava holhottovansa etua.

Ei perijöiden.

Edunvalvojan tehtävä on kuitenkin valvoa nimenomaan sen valvottavan etua - ei omaisten.

Kaikki myymiset, rahankäytöt ym. tulee perustua VALVOTTAVAN etuun, vaikka se olisi omaisille epäedullista ja valvoja olisi itse omainen.

Kyllä. Mutta jos hoivakotiin joutuneen ainoa omaisuus on käytännössä asunnon puolikas ja hänellä on kuitenkin paljon kuluja (lääkkeet, lääkärit, ambulanssikyydit, ehkä vaatteet jne mitä näitä nyt on) niin valvottavan etu voi usein olla asunnon myynti.

Hoitomaksu julkisissa hoivakideissa on hoidettavan tuloihin sidottu.

Käytännössä hoidettavan koko eläke menee hoitokuluihin.

Pientä parin sadan osuutta lukuunottamatta, jonka

vanhus saa omaan käyttöön.

Omaisuus ei vaikuta esim. asunnon omistaminen ei vaikuta hoitomaksuun.

Eivätkä lapset voi vaatia tai voivat vaatia, mutta EIVÄT määrätä äidin asunnon myyntiä vain siksi, että äiti on hoivakodissa.

Se ei ole vielä mikään jaettava perintö, eikä kuolinpesä, koska äiti elää.

Rahat myynnistä menisivät äidin omalle tilille.

Ei lapsille.