Uudet äidit, kertokaa asioita mitä vanhat äidit luultavasti ovat jo unohtaneet tai lapsettomat eivät tienneet

Aloitus on aseteltu väärin. Kyllä vanhat äidit tietävät paljon enemmän. Siitä huolimatta, että jotain on unohtunut ja aika kullannut muistot. Uutena äitinä on pihalla vähän kaikesta ennen kuin kokemus opettaa.

Niskakakka on tuttu juttu täälläkin. Ei onneksi kovin usein mutta muutaman kerran kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

Aloitus on aseteltu väärin. Kyllä vanhat äidit tietävät paljon enemmän. Siitä huolimatta, että jotain on unohtunut ja aika kullannut muistot. Uutena äitinä on pihalla vähän kaikesta ennen kuin kokemus opettaa.

Niskakakka on tuttu juttu täälläkin. Ei onneksi kovin usein mutta muutaman kerran kuitenkin.

Kyllä ne vanhatkin äidit hyvin pihalla tuntuvat olevan esimerkiksi uusista ohjeistuksista ja suosituksista. Ja normaalia se onkin, maailma muuttuu ja uusia tutkimuksia tehdään koko ajan. Eri juttu sitten, kun aletaan tuoreita vanhempia arvostelemaa ties mistä "vanhemman oikeudella".

Vanhojen äitien aikaan kasvatus oli tosi erilaista kuin nykyisin. Esim. hait vaan koivuniemen herran pusikosta ja heti alkoi lapsi totella.

Vierailija kirjoitti:

Joskus kysyin työkaverilta e jotakin lastenhoitoon liittyvää juttua, joka oli seitsemän lapsen äiti, niin huokasi syvään ja kertoi jokaisen lapsen hänellä olleen yksilö ja erilainen ja se mikä päti yhteen, ei enää käynyt toiselle.

Yksi lapsista oli imenyt rintaa vain hämärässä huoneessa, yksi lapsista oli herännyt 20 min. välein yöllä, joku lapsista oli jouduttu syntymästä lähtien herättämään yöllä syömään ja nukkui 10h yöunia jne. Toiselle riitti kun katsoi silmiin ja toista sai kieltää kymmenen kertaa, eikä silloinkaan sana mennyt perille.

Minä nukuin, ja myös oma lapseni nukkui 12h yöunet muutaman viikon ikäisestä eikä todellakaan herätetty yöllä syömään.

Vierailija kirjoitti:

Unohtaneet kuinka omat vanhemmat ja appivanhemmat auttoivat lasten kanssa.

Ei kaikilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitus on aseteltu väärin. Kyllä vanhat äidit tietävät paljon enemmän. Siitä huolimatta, että jotain on unohtunut ja aika kullannut muistot. Uutena äitinä on pihalla vähän kaikesta ennen kuin kokemus opettaa.

Niskakakka on tuttu juttu täälläkin. Ei onneksi kovin usein mutta muutaman kerran kuitenkin.

Kyllä ne vanhatkin äidit hyvin pihalla tuntuvat olevan esimerkiksi uusista ohjeistuksista ja suosituksista. Ja normaalia se onkin, maailma muuttuu ja uusia tutkimuksia tehdään koko ajan. Eri juttu sitten, kun aletaan tuoreita vanhempia arvostelemaa ties mistä "vanhemman oikeudella".

Joo, mutta ne ohjeistukset ja suositukset muuttuvat kaiken aikaa ja uusi tutkimus kumoaa vanhan, eikä niihin voi sokeasti luottaa. Jopa vuoden aikana.

Esim. alergisen lapsen äidiltä kielletään raskauden aikana nauttimasta monia ruoka-aineita ja sitten taas vuoden parin päästä tutkimukset antavatkin toisen tuloksen ja ohjeistetaan taas syömään mahdollisemman paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vanhojen äitien aikaan kasvatus oli tosi erilaista kuin nykyisin. Esim. hait vaan koivuniemen herran pusikosta ja heti alkoi lapsi totella.

Lapsen ruumiillinen kuritus kiellettiin lailla jo 80-luvun alussa eli 40v sitten ja on rikos.

Suurin osa tämän päivän esim. 70v ei ikinä ole saaneet piiskaa, sillä sitä paheksuttiin jo 50-60-luvulla ja pidettiin alemman luokan kasvatuksena. Ihan samalla tavalla kuin perheväkivaltaa.

Vierailija kirjoitti:

Lapseton ystäväni kysyi meiltä esikoisemme vauva-aikana, että "jaatteko tasan ne kaksi yösyöttöä". Hän siis luuli, että kaikki vauvat syövät yöllä aina kahdesti.

Ja luuli, että mieskin imettää? Tästä tuli mieleen että olen tavannut naisen, joka luuli, että ankanpoikaset ovat nisäkkäitä ja tarvitsevat emonsa maitoa...

Vanhemmat ikäpolvet tuntuvat olevan katkeria, kun isät nykyään osallistuvat paremmin lasten hoitoon kuin heidän aikanaan. Sitten tulee kommenttia miten "taasko se vaimo laittoi Jaakon syöttämään/nukuttamaan/vaihtamaan vaippaa, kyllä on laiskaa, minun aikanani...."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitus on aseteltu väärin. Kyllä vanhat äidit tietävät paljon enemmän. Siitä huolimatta, että jotain on unohtunut ja aika kullannut muistot. Uutena äitinä on pihalla vähän kaikesta ennen kuin kokemus opettaa.

Niskakakka on tuttu juttu täälläkin. Ei onneksi kovin usein mutta muutaman kerran kuitenkin.

Kyllä ne vanhatkin äidit hyvin pihalla tuntuvat olevan esimerkiksi uusista ohjeistuksista ja suosituksista. Ja normaalia se onkin, maailma muuttuu ja uusia tutkimuksia tehdään koko ajan. Eri juttu sitten, kun aletaan tuoreita vanhempia arvostelemaa ties mistä "vanhemman oikeudella".

Joo, mutta ne ohjeistukset ja suositukset muuttuvat kaiken aikaa ja uusi tutkimus kumoaa vanhan, eikä niihin voi sokeasti luottaa. Jopa vuoden aikana.

Esim. alergisen lapsen äidiltä kielletään raskauden aikana nauttimasta monia ruoka-aineita ja sitten taas vuoden parin päästä tutkimukset antavatkin toisen tuloksen ja ohjeistetaan taas syömään mahdollisemman paljon.

Asioita testataan. (Eli kyse ei ole siitä, minkä arvellaan olen yksilöille parasta mahdollista.)

Vierailija kirjoitti:

Enemmän on pistänyt silmään nykyisten nuorten äitien tai vanhempien avuttomuus. Vauva tuntuu halvaannuttavan koko perheen. Usein myös tarvitaan kaksi vanhempaa hoitamaan perustoimintoja kuten nukutusta, vaipanvaihtoa, ruokailua...

Samaa olen ihmetellyt itsekin. Toinenhan vois just niitä kotitöitä hoitaa sillä aikaa. Miks ihmeessä vauvan perushoito vaatii nykyisin kaks?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus kysyin työkaverilta e jotakin lastenhoitoon liittyvää juttua, joka oli seitsemän lapsen äiti, niin huokasi syvään ja kertoi jokaisen lapsen hänellä olleen yksilö ja erilainen ja se mikä päti yhteen, ei enää käynyt toiselle.

Yksi lapsista oli imenyt rintaa vain hämärässä huoneessa, yksi lapsista oli herännyt 20 min. välein yöllä, joku lapsista oli jouduttu syntymästä lähtien herättämään yöllä syömään ja nukkui 10h yöunia jne. Toiselle riitti kun katsoi silmiin ja toista sai kieltää kymmenen kertaa, eikä silloinkaan sana mennyt perille.

Minä nukuin, ja myös oma lapseni nukkui 12h yöunet muutaman viikon ikäisestä eikä todellakaan herätetty yöllä syömään.

Sekin riippuu lapsesta.

Jos normaalipainoinen ja lapsi kasvaa normaalisti, mitään yösyöttämistä ei välttämättä tarvita.

Mutta jos lapsi syntyy keskosena tai kasvussa ongelmia, yöllä syöttämistä suositellaan.

Onhan se eri asia, onko lapsi syntyessään 3kg vai alle kahden kilon.

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat ikäpolvet tuntuvat olevan katkeria, kun isät nykyään osallistuvat paremmin lasten hoitoon kuin heidän aikanaan. Sitten tulee kommenttia miten "taasko se vaimo laittoi Jaakon syöttämään/nukuttamaan/vaihtamaan vaippaa, kyllä on laiskaa, minun aikanani...."

Mitä katkeraa siinä on, että saa vauvansa hoitaa? Miesten käyttäminen usein naisten hommissa vain antaa vaikutelman, ettei nainen itse pärjää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enemmän on pistänyt silmään nykyisten nuorten äitien tai vanhempien avuttomuus. Vauva tuntuu halvaannuttavan koko perheen. Usein myös tarvitaan kaksi vanhempaa hoitamaan perustoimintoja kuten nukutusta, vaipanvaihtoa, ruokailua...

Samaa olen ihmetellyt itsekin. Toinenhan vois just niitä kotitöitä hoitaa sillä aikaa. Miks ihmeessä vauvan perushoito vaatii nykyisin kaks?

Naisten arvo on laskenut. Eivät koe vauvanhoitoa kunnia-asiaksi, vaan yrittävät vaihtaa aikaa miesten töihin tai vapaa-aikaan. Surullista. Ja kyseenalaista lapsen kannalta!

Anoppini korostaa omaa erinomaisuuttaan siinä, miten hyvin pärjäsi yh.na ja kasvatti poikansa niin täydellisen hyvin, sitten minä tulin kuvioihin teininä ja pilasin hänen kasvatustyönsä tulokset.

No, oikeastihan mieheni kummitäti ja isoäiti muuttivat heidän luokseen mieheni syntyessä, molemmat asuivat siellä yli vuoden auttelemassa lapsiarjessa. Heidän kertomansa perusteella anoppi humputteli menemään aika paljon ja jätti pojan heidän huolekseen. Ja mieheni kyllä "teki pahojaan" jo ennen minun kuvioihin astumistani, mutta piti sen vain salassa äidiltään, sattui minun aikanani vain jäämään kiinni näistä pahuuksistaan, niin minähän olin syypää. Äitinsä on aina vihannut minua, joten kyttäsi varmaan kahta kauheammin poikaansa silloin ja siksi huomasi. 

Anoppi myös kertoilee miten joku asia on mennyt tavalla x, mutta en tiedä muistaako oikeasti väärin vai eikö vain halua muistaa oikein. Kun siis mieheni ja muut sukulaiset sanovat, että ei se kyllä noin ollut/mennyt, vaan näin ja anoppi vänkää silti itsepäisesti vastaan, nämä jutut ovat yleensä sellaisia, että anopin versiossa hän on aina onnistunut tai häntä on kohdeltu väärin jollain tasolla, hyvin huomattavissa oleva kaava. Samoin kun kertoo jostain mieheni "kauheasta kapinasta" ja kuvailee sen suurin piirtein maailmanlopuksi, zombie apokalyptiksi, asian oikea laita on se, että mieiheni 16v kieltäytyi petaamasta petiään. On silti kaikessa todellinen draamaqueen ja kuulemma ollut sitä aivan koko ikänsä, mutta nyt vanhemmiten pahentunut.

Vierailija kirjoitti:

Vanhojen äitien aikaan kasvatus oli tosi erilaista kuin nykyisin. Esim. hait vaan koivuniemen herran pusikosta ja heti alkoi lapsi totella.

Se muuten toimi tosi hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat ikäpolvet tuntuvat olevan katkeria, kun isät nykyään osallistuvat paremmin lasten hoitoon kuin heidän aikanaan. Sitten tulee kommenttia miten "taasko se vaimo laittoi Jaakon syöttämään/nukuttamaan/vaihtamaan vaippaa, kyllä on laiskaa, minun aikanani...."

Tilastojen valossa kuitenkin 80-ja 90-luvulla koti-isyys oli yleisempää miehillä, kuin nykyään. Näin tilastojen valossa.

Samoin sairaanlapsenhoito, jos vanhemmat työelämässä, sillä vielä 90-luvulle saakka sairaanlapsenhoito piti jakaa 50/50 vanhempien kesken ja työnantajat vaihtoivat tietoja poissaoloista.

Nykyään monessa työpaikassa nykyään se näyttää jäävän äitien harteille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhojen äitien aikaan kasvatus oli tosi erilaista kuin nykyisin. Esim. hait vaan koivuniemen herran pusikosta ja heti alkoi lapsi totella.

Lapsen ruumiillinen kuritus kiellettiin lailla jo 80-luvun alussa eli 40v sitten ja on rikos.

Suurin osa tämän päivän esim. 70v ei ikinä ole saaneet piiskaa, sillä sitä paheksuttiin jo 50-60-luvulla ja pidettiin alemman luokan kasvatuksena. Ihan samalla tavalla kuin perheväkivaltaa.

Ruumiillinen kuritus oli hyvin yleistä vielä 90-luvulla. Ei siitä silloin tehty lasuja kuin aniharvoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enemmän on pistänyt silmään nykyisten nuorten äitien tai vanhempien avuttomuus. Vauva tuntuu halvaannuttavan koko perheen. Usein myös tarvitaan kaksi vanhempaa hoitamaan perustoimintoja kuten nukutusta, vaipanvaihtoa, ruokailua...

Samaa olen ihmetellyt itsekin. Toinenhan vois just niitä kotitöitä hoitaa sillä aikaa. Miks ihmeessä vauvan perushoito vaatii nykyisin kaks?

Naisten arvo on laskenut. Eivät koe vauvanhoitoa kunnia-asiaksi, vaan yrittävät vaihtaa aikaa miesten töihin tai vapaa-aikaan. Surullista. Ja kyseenalaista lapsen kannalta!

Sairas ajatusmaailma. Varmaan joku tenaleidi tai miestenmies asialla. Kyllä se on ihan kunnia-asia MOLEMMILLE hoitaa omaa jälkikasvuaan. Se kuuluu molemmille vanhemmille. Ja mitä nämä miesten hommat on, jotka on verrattavissa vauvan hoitamiseen? 😂

Vierailija kirjoitti:

Vanhoilla äideillä on usein aika kullannut muistot. Ihmetellään miten joku asia voi olla pienen kanssa hankalaa, ei minun lapseni vaan kiukutellut koskaan vaan totteli kuin enkeli aina.

Vanhat ihmiset usein muistavat väärin oman toimintansa. Koskaan he ei hermostuneet lapsilleen vaan heillä oli aina lehmänhermot ja lempeät sanat.