Olisinpa tajunnut tämän parisuhdeasian aiemmin - vinkkiketju muille
Lapsen nimeämisketjun innoittamana samalla teemalla jatketaan, mutta aihepiiri vaihtuu. Annetaan vinkkejä muille sen perusteella, mitä on havaittu oman parisuhde-elämän/historian pohjalta. Nyt kehiin hyvät vinkit, jotka olisit toivonut tietäväsi jo aiemmin.
Minä en nuorena ensimmäiseen avioliittoon päätyessäni tajunnut sitä, kuinka iso merkitys puolison perhetaustalla on. Ihmisen ikääntyessä se perhetausta tuppaa usein vain korostumaan (toki poikkeuksiakin on, mutta monilla näin). Lika barn leka bäst. Olisi kannattanut jo nuorena etsiä puolisoksi ihminen, jonka kanssa taustamme ovat suunnilleen samanlaiset. Jälkimmäisen liiton kohdalla olenkin ollut tässä asiassa viisaampi. :)
Kommentit (120)
Älä ota puolisoksi ihmistä jonka kanssa haluat mennä sänkyyn, vaan sellainen, jonka vierestä haluat herätä.
Katso kumppanisi vanhempaa, joka on samaa sukupuolta kumppanisi kanssa. Saat hyvää osviittaa siitä, millainen kumppanisi on muutaman kymmenen vuoden päästä.
Kun huomaat jo suhteen alussa, että toinen on ajatuksissaan mustavalkoinen/haluaa hallita tai omistaa sinut (ei ole rakkautta)/mustasukkainen niin nämä piirteet eivät ihmisessä muutu. Lopeta suhde mahdollisimman pian niin vältyt paljolta.
Koulutustausta suurin piirtein sama.
Jos seurusteluaikana sinua arvostellaan ja haukutaan, on parempi kävellä eri suuntiin. Sama meno jatkuu myöhemminkin.
Parisuhdetta aloittaessa mieti, että jos teidän väliltä otetaan seksi pois, mitä yhteistä teille jää? Haluatko vanheta hänen kanssaan?
Sinulla ei ole velvollisuutta olla parisuhteessa.
Itselleni tämä terapeutin lause oli tosi merkittävä ja käänsi elämän suunnan. Olin vuosia huonossa suhteessa, jonka eteen mykkä mies ei pannut tikkua ristiin, mutta minä yritin yrittämästä päästyäni, koska lapset, asuntolaina jne. Koin velvollisuudekseni yrittää ja olla parisuhteessa, vaikka en ollut vuosiin onnellinen enkä saanut yritykselleni mitään vastakaikua.
Kiinnitä huomiota siihen miten mies puhuu äidilleen ja kohtelee häntä. Niin hän lopulta kohtelee sinuakin. Kiinnitä myös huomiota, miten mies käyttäytyy ja kohtelee palvelutilanteissa esim. ravintolassa henkilökuntaa kohtaan. Yllättävän paljon saat jo selville, minkälainen hän on sosiaalisissa tilanteissa. Jos käyttäytyy ylimielisesti, huonosti, aggressiivisesti tms. niin samaa tapahtuu muissakin sosiaalisissa suhteissa.
Jos itse olet sosiaalinen ja haluat säilyttää kaverisuhteet seurustelun aloitettuasikin niin kiinnitä huomiota millaiset suhteet toisella osapuolella on. Mikäli toisella ei ole kavereita juuri ollenkaan tai ei heitä juuri koskaan näe, niin lopulta suhteen kuluessa päinvastaiset sosiaaliset tarpeet muodostuvat hyvin usein ongelmaksi.
Kaveriton parisuhteen osapuoli vaatii hyvin usein, että sosiaalisempi osapuolikin vähentää kaverikontaktejaan ja kapeuttaa elämäänsä samanlaiseen kapeuteen kuin omansakin on. Vaatii vapaa-ajan sitoutumaan yhdessä olemiselle, eikä kavereita saisi nähdä. Suhteen kestäessä pidempään nämä piirteet vahvistuvat ja niistä tulee säännöllinen kiistakapula ja rajoittamisen väline epäsosiaaliselle osapuolen taholta.
Vierailija kirjoitti:
Jos itse olet sosiaalinen ja haluat säilyttää kaverisuhteet seurustelun aloitettuasikin niin kiinnitä huomiota millaiset suhteet toisella osapuolella on. Mikäli toisella ei ole kavereita juuri ollenkaan tai ei heitä juuri koskaan näe, niin lopulta suhteen kuluessa päinvastaiset sosiaaliset tarpeet muodostuvat hyvin usein ongelmaksi.
Kaveriton parisuhteen osapuoli vaatii hyvin usein, että sosiaalisempi osapuolikin vähentää kaverikontaktejaan ja kapeuttaa elämäänsä samanlaiseen kapeuteen kuin omansakin on. Vaatii vapaa-ajan sitoutumaan yhdessä olemiselle, eikä kavereita saisi nähdä. Suhteen kestäessä pidempään nämä piirteet vahvistuvat ja niistä tulee säännöllinen kiistakapula ja rajoittamisen väline epäsosiaaliselle osapuolen taholta.
Minä olen tällainen introvertti, mutta en ole hänen menoja rajoittanut. Osaan pitää itseni kiireisenä.
Vierailija kirjoitti:
Kiinnitä huomiota siihen miten mies puhuu äidilleen ja kohtelee häntä. Niin hän lopulta kohtelee sinuakin. Kiinnitä myös huomiota, miten mies käyttäytyy ja kohtelee palvelutilanteissa esim. ravintolassa henkilökuntaa kohtaan. Yllättävän paljon saat jo selville, minkälainen hän on sosiaalisissa tilanteissa. Jos käyttäytyy ylimielisesti, huonosti, aggressiivisesti tms. niin samaa tapahtuu muissakin sosiaalisissa suhteissa.
Tämä on hyvä neuvo, asia on just näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnitä huomiota siihen miten mies puhuu äidilleen ja kohtelee häntä. Niin hän lopulta kohtelee sinuakin. Kiinnitä myös huomiota, miten mies käyttäytyy ja kohtelee palvelutilanteissa esim. ravintolassa henkilökuntaa kohtaan. Yllättävän paljon saat jo selville, minkälainen hän on sosiaalisissa tilanteissa. Jos käyttäytyy ylimielisesti, huonosti, aggressiivisesti tms. niin samaa tapahtuu muissakin sosiaalisissa suhteissa.
Tämä on hyvä neuvo, asia on just näin.
Olen hieman eri mieltä. Riippuu nimittäin myös äidistä. Mieheni äiti oli alkoholisti, joka jätti poikansa jo taaperona selviämään itsekseen. Seurasi laitosta ja sijaisperheitä. Mieheni ei kyllä kovin kunnioittavasti puhunut suhteemme alkuaikoina äidistään. Mutta hän kunnioittaa kyllä ihmisiä, jotka ovat sen ansainneet.
Vierailija kirjoitti:
Älä ota puolisoksi ihmistä jonka kanssa haluat mennä sänkyyn, vaan sellainen, jonka vierestä haluat herätä.
Suoraan sanoen todella huono vinkki :D näin ajateltiin 50-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Tapasimme kolmekymppisinä. Mieheni oli elänyt pitkälle aikuisikään yksin, takana oli vain yksi avoliitto, joka oli päättynyt vähän aikaa ennen tapaamistamme. Mies on usein puhunut, kuinka hänellä on ollut huono itsetunto sen vuoksi, ettei ole ollut naisten suosiossa nuorena ja kokee siksi kelpaamattomuutta. Ollaan oltu jo liki vuosikymmen yhdessä, mutta yhä heittäytyy esimerkiksi riitatilanteissa kuvailemaan kuinka hän "on ihan paska, jota kukaan ei rakasta ja mitään hän ei osaa tehdä oikein". On muuten raskasta tuo, kun toinen heittäytyy tuollaiseksi marttyyriksi.
Miksi sinulla ei löydy empatiaa hänen kipeälle kokemukselleen elämässä? totta hemmetissä nuoruudessa koettu validoinnin puute voi johtaa huonoon itsetuntoon. Kukaan ei valitse huonoa itsetuntoa ja itseluottamusta, huonot kokemukset vain vahvistavat niitä valitettavasti.
Jos jotain niin naisilla pitäisi olla enemmän ymmärrystä + empatiaa sille faktalle että suurin osa miehistä eivät saa sitä positiivista validointia mitä he kaipaavat eniten elämässä, eli kehuja ja huomiota vastakkaiselta sukupuolelta.
Vierailija kirjoitti:
Älä ota puolisoksi ihmistä jonka kanssa haluat mennä sänkyyn, vaan sellainen, jonka vierestä haluat herätä.
Minkälainen olisi oikeasti ihminen jonka kanssa ei halua sänkyyn, mutta hänen viereltään haluaisi herätä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnitä huomiota siihen miten mies puhuu äidilleen ja kohtelee häntä. Niin hän lopulta kohtelee sinuakin. Kiinnitä myös huomiota, miten mies käyttäytyy ja kohtelee palvelutilanteissa esim. ravintolassa henkilökuntaa kohtaan. Yllättävän paljon saat jo selville, minkälainen hän on sosiaalisissa tilanteissa. Jos käyttäytyy ylimielisesti, huonosti, aggressiivisesti tms. niin samaa tapahtuu muissakin sosiaalisissa suhteissa.
Tämä on hyvä neuvo, asia on just näin.
Olen hieman eri mieltä. Riippuu nimittäin myös äidistä. Mieheni äiti oli alkoholisti, joka jätti poikansa jo taaperona selviämään itsekseen. Seurasi laitosta ja sijaisperheitä. Mieheni ei kyllä kovin kunnioittavasti puhunut suhteemme alkuaikoina äidistään. Mutta hän kunnioittaa kyllä ihmisiä, jotka ovat sen ansainneet.
Eiköhän tässä tarkoitettu ns. aika normaalia perhetaustaa ja äiti-lapsisuhdetta. Kuka tahansa on katkera ja puhuu huonosti vanhemmalleen tuolla taustalla. Toki myös tuolla taustalla suhde ja ajatus naisista saattaa olla vaikea ja näyttäytyä monenlaisena ongelmakäytöksenä naista kohtaan, koska tärkein naissuhde eli suhde äitiin on ollut rikki pienestä saakka.
Nainen voi aina muuttaa mieltään ja jättää sinut, vaikka olisit ollut kuinka hyvä mies ja antanut kaikkesi suhteelle. Lapsetkaan eivät ole este hylkäämiselle.
Merlot39 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapasimme kolmekymppisinä. Mieheni oli elänyt pitkälle aikuisikään yksin, takana oli vain yksi avoliitto, joka oli päättynyt vähän aikaa ennen tapaamistamme. Mies on usein puhunut, kuinka hänellä on ollut huono itsetunto sen vuoksi, ettei ole ollut naisten suosiossa nuorena ja kokee siksi kelpaamattomuutta. Ollaan oltu jo liki vuosikymmen yhdessä, mutta yhä heittäytyy esimerkiksi riitatilanteissa kuvailemaan kuinka hän "on ihan paska, jota kukaan ei rakasta ja mitään hän ei osaa tehdä oikein". On muuten raskasta tuo, kun toinen heittäytyy tuollaiseksi marttyyriksi.
Miksi sinulla ei löydy empatiaa hänen kipeälle kokemukselleen elämässä? totta hemmetissä nuoruudessa koettu validoinnin puute voi johtaa huonoon itsetuntoon. Kukaan ei valitse huonoa itsetuntoa ja itseluottamusta, huonot kokemukset vain vahvistavat niitä valitettavasti.
Jos jotain niin naisilla pitäisi olla enemmän ymmärrystä + empatiaa sille faktalle että suurin osa miehistä eivät saa sitä positiivista validointia mitä he kaipaavat eniten elämässä, eli kehuja ja huomiota vastakkaiselta sukupuolelta.
Miksi se ei riitä, että tuossa parisuhteessa tyttöystävä/vaimo kehuu ja huomioi miestään? Mihin sitä enää sitten muiden naisten antamaa huomiota tarvitaan?
Kerran pettäjä on aina pettäjä.