Lue keskustelun säännöt.
Mikä saa opettajan olemaan julma aralle oppilaalle?
04.08.2023 |
Otsikossa kysymys. Omalla opintotaipaleellani oli muutamia opettajia, jotka olivat hyvin ankaria minua kohtaan. Olen duunariperheen lapsi ja moni opettaja tiesi, että vanhempani käyttivät runsaasti päihteitä. Johtuiko ankaruus siis siitä, että opettaja halusi pitää minut "kurissa" taustojeni takia?
Suoritin ala-asteen 1997-2003. Suoritin yläasteen 2003-2006. Olin koulussa hiljainen arka hissukka. Minulla on ollut koko elämäni ajan äärimmäisen suuria ongelmia sosiaalisissa kanssakäymisissä eli en joko saa sanaa suustani, jäädyn totaalisesti tai en osaa oma-aloitteisesti hakeutua muiden seuraan torjunnan pelossa. Tulen lähes heti torjutuksi tai jos en heti tule, niin tulen myöhemmin torjutuksi kun ikätoveri huomaa, etten ole ihan normaali. Olen aina ollut luokkani hiljaisin tyttö eli en koskaan riehunut tai häirinnyt muiden opiskelurauhaa.
Jostain syystä muutama opettaja otti minut silmätikukseen ja tarkoitan tällä sitä, että he usein nolasivat minut koko luokan edessä. Niin, että muut nauroi. Tai jos joku luokkalainen haukkui minua tyhmäksi, niin opettaja hymähti ja oli samaa mieltä.
Annan muutaman esimerkin.
Joskus harvoin rohkenin olla esillä. Mutta ne tilanteet meni aina pieleen. Esimerkiksi ääneni ei kuulunut tarpeeksi kovaa. Piipitin kuin typerä hiiri. Opettajalla meni hermo ja hän sanoi, etten saa enää ikinä puhua asiasta x, koska kukaan ei kuule minua. Koko luokka nauroi. En uskaltanut enää puhua yhtään mistään asiasta, en enää viitannut tunneilla. Tästähän arvosanat kärsivät.
Kerran menin itkien 7-vuotiaana opettajan luokse ja sanoin, että minulla ei ole yhtään kaveria, enkä tiedä, mitä tehdä. Opettaja sätti ja sanoi, että en ole tarpeeksi reipas ja fiksu tyttö. Että minun täytyy olla reippaampi.
En lapsena siis osannut ilmaista sitä, etten pärjännyt sosiaalisissa tilanteissa. Minua hävetti, etten osannut puhua kuten muut lapset.
Muutama aikuinen on itse asiassa yrittänyt auttaa minua jo päiväkodissa. Mutta vanhempani tappelivat apuja vastaan, koska vanhempieni mielestä olin normaali lapsi ja että muut tekivät tahalleen kiusaa heille.
Kommentit (67)
Sinun kohdallesi on sattunut juuri ketjun kuvaamia opettajia. Heitä on paljon eikä asialle ilmeisesti voida mitään. Opettajien terveyshuollon pitäisi olla kunnollista, että oppilasta eivät joutuisi uhreiksi.
Taustasi on varmasti vaikuttanut siihen, että opettaja on uskaltanut toimia noin. Hän on oivaltanut, että olet sopiva uhri, sinulla ei ole puolustajia kotiväestä eikä kavereista.
On tärkeää, että ymmärrät, ettei sinussa ole vikaa. Löydät varmasti vielä ystäviäkin ja toivotaan, ettet kohtaa enää näitä häirikköihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, minulla oli yläasteella matematiikan opettaja, joka änkytti. Kompensoidakseen änkytystään hän palautti kokeet katedrilta luetellen ääneen jokaisen nimen ja numeron. Hän ei osannut opettaa ja kun pyysin apua laskuissa hän sanoi, että täällä ei anneta tu-tu-tukiopetusta. Luulin aina etten ole matemaattisesti lahjakas, mutta kerran sain ulkopuolista apua ja kun sain hyvän numeron niin mikä nautinto oli hakea se änkyttävän kädestä kun joutui sen ensimmäisten joukossa antamaan. Niin, että tiedän kyllä, että opettajia on joka lähtöön. Tämä lähti armeijaan eikä hänestä sen jälkeen kuultu. Myöhemmin sain lukiossa myös hyviä matematiikan opettajia. Ja opin ihan normaalisti. Nykyään, näin vanhempana tajuan, ettei kukaan voi antaa enemmän kuin mitä heille on suotu. Joten ei Sinun vikasi ap, eikä heidän kohtelunsa tarvitse muuttaa sitä, kuka Sinä olet.
Kaikki opet eivät ole hyviksiä. Mutta onneksi on niitä kultaisia ja viisaita kansankynttilöitäkin.
Vanhempasi olivat oikeassa. Olit normaali, mutta opettajat ammattitaidottomia sadisteja.
Se että sitä ei ole kielletty. Ja käyty läpi miten opetetaan, ilman että lapset saavat traumoja tai ongelmia. Luulevat että kovistelemalla tulee vahva, vaikka se hajottaisi oppilaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ottavat sen jonkinlaisena henkilökohtaisena loukkauksena kun lapsi ei heti ota heitä vastaan.
T hitaasti lämpiävän lapsen äiti
Järkyttävää kohtelua olet saanut, ap. Itku tuli lukiessa. Toivon sinulle kaikkea hyvää ja monia hyviä ystäviä. Olet arvokas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä sain 80-luvun alussa luokanvalvojalta vittuilua kun isäni oli nuoriso-ohjaaja.
Kirkon hommissa, siis, eli porvarilahtari.
- ammattilainen, eikä osaa edes omaa lastaan kasvattaa!
Meillä lapseton miesope otti silmätikuksi myös pienimmät ja itseään ei oleisi saanut myöskään puolustaa. Lopulta lähti ilmeisesti toiseen kouluun. Ehkä kaverin vanhemmat kuuli asiasta ja tunsi jotain kunnan virkamiehiä. Kerran jos toisenkin lähdin itkien jälki- istunnoista hysteerisenä. Opettaja ei puuttunut minuun kohdistuvaan kiusaamiseen, mutta nolasi luokan kuullen ja piti syntipukkina. Meidän luokalla oli paljon lääkäreiden ja muiden lapsia jotka aivan armotta nälvi meitä muita. Silti kävi näin päin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kyllä tämä on totta. Opettajissa on psykopaatteja. Arka oppilas ärsyttää äänekästä noita-akkaa. Ihmettelen miksi ei herätä sääliä ja sympatiaa, ja ennemminhän pitäisi se arka lapsi ohjata terveydenhoitajan luo keskustelemaan, tai psykologille, kotiloloistaan, eikä julkisesti häpäistä koko luokan edessä. Muutamia tällaisia tapauksia nähnyt.
Pitäisi tehdä lastensuojeluilmotust tuoomosesta opettajasta! Henkisesti kiusaa arkaa lasta
Vierailija kirjoitti:
Itse olen ollut aina hiljainen, ujo ja jäätyvä persoona. Olen huomannut, että se on ihmisissä ominaisuus, että he haluavat alistaa ja tuntea itsensä paremmaksi kuin toinen. Tämä ei koske kaikkia, mutta siis minunkin kohdalleni tätä on osunut paljon.
Esimerkiksi kaikenlaisia väkivaltaisia tyyppejä on tullut lapsena ja nuorena vastaan, jotka havaitsevat minut, aremman henkilön joukosta, ja ottavat helpoksi uhrikseen. Ikään kuin lyövät lyötyä.
Kiusaamisen ja haukkumisen kohteeksi joutuu helpommin arka. Taas kerran heikkoa on kiva lyödä ja alistaa.
Armeijassa eräs kantahenkilökunnan tyyppi selvästi vihasi arkaa ihmistä ja rankaisi ja alisti siitä hyvästä erikseen.
Se vaan tuntuu olevan monen ihmisen luonto, ettei siedä heikkouksia. Ehkä jotain omien heikkouksien tai oman taustansa projisointia.
Ihmiset ovat juuri noin typeriä petoja. Eivät siedä heikkoutta, ja kun haistavat epävarmuuden, alkavat heti käyttää sitä hyväkseen ja vahingoittavat heikompaansa.
Samahan toistuu tällä keskustelupalstalla, jossa aloittajalle aina vittuillaan huolella. Ihminen ei vaan saa alhaiselle luonnolleen mitään. Luusereita mitä luusereita.
Harvoja poikkeuksia on, sitä en tiedä miksi kaikki eivät suurisydämisyyteen kykene.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
kyllä tämä on totta. Opettajissa on psykopaatteja. Arka oppilas ärsyttää äänekästä noita-akkaa. Ihmettelen miksi ei herätä sääliä ja sympatiaa, ja ennemminhän pitäisi se arka lapsi ohjata terveydenhoitajan luo keskustelemaan, tai psykologille, kotiloloistaan, eikä julkisesti häpäistä koko luokan edessä. Muutamia tällaisia tapauksia nähnyt.
Pitäisi tehdä lastensuojeluilmotust tuoomosesta opettajasta! Henkisesti kiusaa arkaa lasta
Pitäisi ensinnäkin antaa kaikkien olla sellaisia kuin ovat. Ei haukkua, eikä lähettää terveydenhoitajan puheille viallisena lapsena.
Kaikki on erilaisia ja tarvitsevat eri määrän aikaa ja tottumista eri tilanteisiin. Edelleen yhteiskunnassa valitettavasti suositaan tietynlaisia ihmisiä ja väheksytään erilaisia. Vaikka miten ollaan suvaitsevinaan ja ymmärtävinään, niin paljon on vielä tekemistä, että oikeasti annettaisiin ihmisten olla omia itsejään.
Vierailija kirjoitti:
Osa opettajista on persoonallisuushäiriöisiä, jotka ovat alalla siksi, että pääsevät käyttämään valtaa itseään alemmassa asemassa oleviin. Ujot ja arat, ehkä yksinäisetkin oppilaat ovat helpoimpia kohteita, toisin kuin sanavalmiit ja ison kaveriporukan suojista huutelevat rääväsuut.
Joillain opettajilla puolestaan on häkellyttävän huono sosiaalinen silmä. He tulkitsevat ujouden ja arkuuden ylimielisyydeksi tai tahalliseksi niskotteluksi. On arvoitus, miten näin huonosti ihmisiä lukevat ovat alalle päätyneet. Toisaalta kaikilta ihmissuhdealoilta löytyy työntekijöitä, joiden ei vuorovaikutustaitojen heikkouden ja muiden jatkuvan väärin tulkitsemisen vuoksi pitäisi olla alalla.
Sitten jotkut opet ovat todennäköisesti olleet itse kouluaikoina niitä arkoja ja ujoja oppilaita, joita heidän omat opettajansa ovat pilkanneet ja nöyryyttäneet luokan edessä. Siitä aiheutunut trauma on heillä jäänyt käsittelemättä ja se heijastuu työelämässä primitiivisenä raivoreaktiona ujoja ja herkkiä oppilaita kohtaan. Ajatuksena "kun minä en saanut ujostella, niin et saa sinäkään".
Sitten on vielä nuo opettajien pitkät työpäivät ja lyhyet lomat, jotka varmaan saavat hermot kiristymään entisestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tunnetaidottomia opettajia on sattunut kohdallesi. Ja olet varmaankin myös tulkinnut opettajien reaktiot vielä pahemmiksi, koska sinulla on ollut ennakko-odotus ikävästä kohtelusta ja olet varmasti herkkä ihminen. Lapsuutesi ja nuoruutesi kuulostavat todella rankoilta. Toivottavasti saat tai olet saanut terapiaa. Olen itse opettaja ja entinen koulukiusattu. En työskentele peruskoulussa enää, ajauduin muualle. Mutta huomasin kyllä kouluissa työskennellessäni, että jotkut opettajat olivat ihan sokeita kiusaamiselle tai ylipäätään ryhmädynamiikan ongelmille. Huomasin yhdessä ryhmistäni kiusaamista ja kerroin tästä ryhmän luokanvalvojalle. Hän rupesi selvittämään asiaa ja sieltä löytyikin pitkään jatkunutta kiusaamista, mitä ilmeisesti kukaan muu opettaja ei ollut havainnut. Omasta kouluajastani muistan tilanteen, kun rohkaistuin kertomaan yhdelle kivalle opettajalle, että minua kiusataan. Hän ei uskonut. Kiusaaminen vaan jatkui ja lopulta kerroin toiselle opettajalle, joka uskoi minua ja tarttui asiaan. Hän sai kiusaamisen loppumaan. Ihmisiä opettajatkin ovat omine vajaavaisuuksineen. Toivottavasti nykyään näitä asioita käsitellään opettajankoulutuksessa enemmän. Olen oikeastaan varma, että käsitellään.
Eipä juuri käsitellä, ei ainakaan lukuvuonna 2015-2016, jolloin itse suoritin opettajan pedagogiset opinnot. Ehkä luokanopettajakoulutuksessa?
Opettajissa on se ongelma, että ala on naisvaltainen, ja monet suosittuja, puheliaita, valoisia ja vilkkaita ysin tai kympin tyttöjä. Heillä on aina ollut kavereita, eivätkä he ole mielestään koskaan kiusanneet ketään. He eivät ymmärrä, että myös ulkopuolelle jättäminen ja erilaisuuden karttaminen ovat omanlaistaan kiusaamista. Homogeeninen ryhmä sulkee erilaiset luotaan ja hylkii niitä, joilla ei ole täsmälleen samanlaiset sosiaaliset taidot ja tausta kuin heillä itsellään.
Ehkä sitten ammatissa oppii, kun elämänkokemusta tulee lisää. Mutta vielä koulutusvaiheessa opettajaksi opiskelevat ovat kyllä vihoviimeisiä ehkäisemään kiusaamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epäilen suuresti, että dramatisoit noita tilanteita pahemmaksi kuin ne onkaan. En ollenkaan usko, että kukaan opettaja huutaisi pää punaisena jostain koeaikataulusta. Ehkä on kipakasti sanonut, mutta muuten tuollainen olisi saanut ajat sitten potkut.
Tässä sinulle yksi esimerkki oikeasta elämästä. Opettaja juoksutti lihavaa poikaa alakoulussa pitkää käytävää pitkin ja huusi: juokse läski, juokse!
Näin tämän tilanteen omin silmin oppilaana ja niin näki moni muukin.
Ja tämä on vain yksi esimerkki siitä millaisia opettajat voivat olla.
T: en ole aloittaja
Jötir kertomatta sen, tapahtuiko tämä Suomessa? Vai venäjällä vai pohjois-ekoreassa vai missä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa opettajista on persoonallisuushäiriöisiä, jotka ovat alalla siksi, että pääsevät käyttämään valtaa itseään alemmassa asemassa oleviin. Ujot ja arat, ehkä yksinäisetkin oppilaat ovat helpoimpia kohteita, toisin kuin sanavalmiit ja ison kaveriporukan suojista huutelevat rääväsuut.
Joillain opettajilla puolestaan on häkellyttävän huono sosiaalinen silmä. He tulkitsevat ujouden ja arkuuden ylimielisyydeksi tai tahalliseksi niskotteluksi. On arvoitus, miten näin huonosti ihmisiä lukevat ovat alalle päätyneet. Toisaalta kaikilta ihmissuhdealoilta löytyy työntekijöitä, joiden ei vuorovaikutustaitojen heikkouden ja muiden jatkuvan väärin tulkitsemisen vuoksi pitäisi olla alalla.
Sitten jotkut opet ovat todennäköisesti olleet itse kouluaikoina niitä arkoja ja ujoja oppilaita, joita heidän omat opettajansa ovat pilkanneet ja nöyryyttäneet luokan edessä. Siitä aiheutunut trauma on heillä jäänyt käsittelemättä ja se heijastuu työelämässä primitiivisenä raivoreaktiona ujoja ja herkkiä oppilaita kohtaan. Ajatuksena "kun minä en saanut ujostella, niin et saa sinäkään".
Sitten on vielä nuo opettajien pitkät työpäivät ja lyhyet lomat, jotka varmaan saavat hermot kiristymään entisestään.
Tässähän tämä aloitus, välikommentit ja tällainen kaneetti kiteytti, mistä oikeasti on kyse. Kunhan halutaan taas kerran, kun arki alaa, niin mollata opettajia jo vapaasti, johon purkaa se oman perheen terapian tarve?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epäilen suuresti, että dramatisoit noita tilanteita pahemmaksi kuin ne onkaan. En ollenkaan usko, että kukaan opettaja huutaisi pää punaisena jostain koeaikataulusta. Ehkä on kipakasti sanonut, mutta muuten tuollainen olisi saanut ajat sitten potkut.
Kyllä myös opettaja voi kiusata oppilasta ja luonnevikaisia ihmisiä on kaikissa ammateissa.
Luuletko, että tällaiseen 1950-luvun tapaan ei nykypäivänä kukaan puuttuisi? Mistähän revit näitä juttuja oikein? Sielä mustasta-aukosta, joka kansankielessä on *******?
Alotajan ja parin aloittajan sivupersoonankinnmukaan opettajat ovat tötsiä lahopäitä, eivät ymmärrä mitään ja kunhan ovat narsistisia psykopaatteja - vai miten se viestikeskuatelussa menikään. No, ei kannata enää ihmetellä, kun ei saada opettajia töihin, esim. https://yle.fi/a/3-12231533
Sitä saa mitä tilaa lumihiutalepsykologiallaan!
Tunnetaidottomia opettajia on sattunut kohdallesi. Ja olet varmaankin myös tulkinnut opettajien reaktiot vielä pahemmiksi, koska sinulla on ollut ennakko-odotus ikävästä kohtelusta ja olet varmasti herkkä ihminen. Lapsuutesi ja nuoruutesi kuulostavat todella rankoilta. Toivottavasti saat tai olet saanut terapiaa. Olen itse opettaja ja entinen koulukiusattu. En työskentele peruskoulussa enää, ajauduin muualle. Mutta huomasin kyllä kouluissa työskennellessäni, että jotkut opettajat olivat ihan sokeita kiusaamiselle tai ylipäätään ryhmädynamiikan ongelmille. Huomasin yhdessä ryhmistäni kiusaamista ja kerroin tästä ryhmän luokanvalvojalle. Hän rupesi selvittämään asiaa ja sieltä löytyikin pitkään jatkunutta kiusaamista, mitä ilmeisesti kukaan muu opettaja ei ollut havainnut. Omasta kouluajastani muistan tilanteen, kun rohkaistuin kertomaan yhdelle kivalle opettajalle, että minua kiusataan. Hän ei uskonut. Kiusaaminen vaan jatkui ja lopulta kerroin toiselle opettajalle, joka uskoi minua ja tarttui asiaan. Hän sai kiusaamisen loppumaan. Ihmisiä opettajatkin ovat omine vajaavaisuuksineen. Toivottavasti nykyään näitä asioita käsitellään opettajankoulutuksessa enemmän. Olen oikeastaan varma, että käsitellään.