Lue keskustelun säännöt.
Kivunlievitys synnytyksessä ennen vanhaan?
02.08.2023 |
Joiko synnyttäjät viinaa? Miksi nykyään ei käytetä viinaa kivunlievitykseen? Se turruttaa keskushermostoa todella hyvin.
Kommentit (136)
Tekis mieli motata mniitä luonnollisen synnytyksen puolesta nillittäjiä.
Kauhistelevat, että hui kauheeta olla huumeessa sun muuta. Voimaantuukaa te keskenänne kun eläimet.
Itse olisin halunnut sektion nukutuksessa mieluiten. Ei suostuttu. Sain vain spinaali puudutuksessa. Jos teillä on rahaa, menkää vaikka jenkkeihin sektioon. Täällä ainakin naistenklinikalla lääkäreiden taso on oksetravan ala-arvoista. Ei ammattitaitia ja ei haittaa, vaikka ei noudatettaisi edes lakeja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos kivunlievitys on syntiä, miten pitää tulkita seuraava:
Vaivaa nähden sinun pitää elättämän itseäsi siitä koko elinaikasi;
18orjantappuroita ja ohdakkeita
se on kasvava sinulle,
ja kedon ruohoja sinun on syötävä.
19Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi,
kunnes tulet maaksi jälleen,
sillä siitä sinä olet otettu.
Onko rikkaruohomyrkky myös syntiä, koska rikkaruohot ovat Jumalan rangaistus Aadamin synnin tähden?
Maatalouskoneet ovat myös syntiä, koska ne helpottavat viljelyn vaivaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sairaaloissa hoidettiin kipua esim 70- ja 80-luvuilla? Ainakin mummoni aikaan siellä kuulemma oltiin viikko toipumassa synnytyksestä, vauvat nukutettiin erillisessä vauvalassa ja tuotiin äideille imetettäviksi.
Olen syntynyt -85. Äidille annettiin joku kivunlievitysruiske alapäähän, mistä ei kuulemma ollut juurikaan apua. Ei ollut vielä epiduraalia saatavilla. Tuskallinen synnytys kuulemma oli. Heti sen jälkeen äidille tehtiinkin sterilisaatio
Äitini synnytti isoveljeni v. 82 ja kyllä sai epiduraalipuudutuksen.
Vierailija kirjoitti:
Toinen mummoni toisteli aina ettei kannata tehdä lapsia "Niin se koskee kuin tulessa olisit , per se repeää ja siinäpä kuljet vaipoissa (mummo oikeasti käytti ilmaisua per se, ei ollut mikään kaino tapaus).
Mummo synnytti 1960 ja 1962, saunassa käsittääkseni molemmat ja ilman viinaa tai mitään. Mikään rakastava äiti tai isoäiti ei koskaan ollut ja nyt mietinkin johtuiko se traumasta? Saiko hän repeämiä jotka olisi pitänyt hoitaa?
P erse on oikeastikin voinut revetä. En tietäisi muuten mutta eräs tosi-tv tähtönen (Real housewives...) kertoi omassa ekassa synnytyksessään käyneen näin, peräsuolen repeämä. Se leikattiin kuntoon mutta siihen asti oli kivuliasta vessassa käynti, ja tietenkään ei ennen vanhaan tällaisia edes voitu hoitaa mitenkään.
Yhtä hiton h v ttiä ollut naisen elämä ennen. Oikeasti. En sano että miehilläkään herkkua (saattoi joutua sotaan) mutta naisilla ihan jo pelkästään biologian vuoksi.
Ei ihme että jotkut nunnaluostarit ei oikeasti olleet kaikista pahin vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen mummoni toisteli aina ettei kannata tehdä lapsia "Niin se koskee kuin tulessa olisit , per se repeää ja siinäpä kuljet vaipoissa (mummo oikeasti käytti ilmaisua per se, ei ollut mikään kaino tapaus).
Mummo synnytti 1960 ja 1962, saunassa käsittääkseni molemmat ja ilman viinaa tai mitään. Mikään rakastava äiti tai isoäiti ei koskaan ollut ja nyt mietinkin johtuiko se traumasta? Saiko hän repeämiä jotka olisi pitänyt hoitaa?
P erse on oikeastikin voinut revetä. En tietäisi muuten mutta eräs tosi-tv tähtönen (Real housewives...) kertoi omassa ekassa synnytyksessään käyneen näin, peräsuolen repeämä. Se leikattiin kuntoon mutta siihen asti oli kivuliasta vessassa käynti, ja tietenkään ei ennen vanhaan tällaisia edes voitu hoitaa mitenkään.
Yhtä hiton h v ttiä ollut naisen elämä ennen. Oikeasti. En sano että miehilläkään herkkua (saattoi joutua sotaan) mutta naisilla ihan jo pelkästään biologian vuoksi.
Ei ihme että jotkut nunnaluostarit ei oikeasti olleet kaikista pahin vaihtoehto.
Vielä näinäkin aikoina kehittyvien maiden lapsiäidit synnyttävät ilman lääketieteellistä apua ja jos paikat repeävät, niin siinäpä sitten kärsivät. Kun on jo ennestään silvottu alapää, niin on kestämistä.
Suomessa on sentään ollut ammattikätilöitä synnyttäjien apuna, ja sängyssä maaten synnyttäminen tuli perustavaksi vasta sairaaloissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillakin äideillä on taipumus rehvastella sillä ettei ole halunnut tai saanut kivunlievitystä alatiesynnytykseen.
Jos mahdollista niin eikö tuo ole hyvä asia että kipuun saa lievytystä?
En ole koskaan kuullut esimerkiksi leikkauksesta toipuvalta, ettei ole halunnut kipuun ollenkaan lääkitystä.
En kyllä yhtään ymmärrä, miksi synnytys vertautuisi leikkaukseen. Ennemmin sitten vaikka lapsen alullepanoon, jos kaikki menee tosi hyvin ja saa positiivisen hormonimyrskyn.
Keisarileikkaus, tollo.
Ahaa, luulin että tässä ketjussa puhuttiin alatiesynnytyksestä. Erikoinen nikki sinulla.
Alatiesynnytyksestäkin hyvin usein saa tikkejä, jopa kymmeniä, kuten leikkauksesta. Miksi ihmeessä, kun mitään "ei leikata"? Miksi ei siis voisi kivunlievitystä saada, kun ihminen repeää auki? Vuoden 2023 synnytystarinassa oli muuten sattumoisin kerrottu, miten nainen ei saanut edes tikkejä laittaessa puudutusta, koska "lääkärillä loppuu vuoro ei ehdi odottamaan". Kertakaikkiaan silmittömän törkeää kivun vähättelyä.
Siinä tarinassa ei tiedetty sitä, että kätilö on se, joka ompelee ja puuduttaa - jos puuduttaa.
Lapseni syntyneet 1969 ja 1972. Mitään kivunlievitystä ei ollut, ekassa leikattiin eppari, joka tikattiin puudutettuna. Minussa on jotain vikaa, kun ensimmäisen kipu oli umpilisäkkeen tulehduksen luokkaa ja toinen ei sitäkään. En varmaan olisi älynnyt lähteä sairaalaankaan, ellei lapsivesi olisi holahtanut molemmissa. Sairaalassa oltiin molemilla kerroilla viikko ja vauvat olivat vauvalassa. Episiotomia parani hyvin, mutta yllätys, nyt yli 50 vuoden jälkeen siinä tuntuu joskus kiristystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luulen että ennen kristinuskoa naisilla on ollut helpompaa. Yhteisön parantaja tai muu poppamuori tiesi luonnonlääkinnästä kaiken, ja monista kasveista on saatu kivunlievitystä. Onhan moni nykyisinkin käytettävä lääke kasviperäinen, kuten morfiini. Kristinuskon tullessa raamatusta luettiin, että Eevan syntiinlankeemuksen vuoksi hänen oli kivulla synnytettävä. Parantajat tukahdutettiin kerettiläisinä ja luonnonlääkinnän perimätieto ei enää kulkenut eteenpäin. Varmasti paljon tietoa luonnosta on hävinnyt historiaan.
Tämä. Kristinuskossa on myös paljon hyvää mutta kyllähän se naisten alisteiseen asemaan on voimakkaasti vaikuttanut, muissakin asioissa kuin synnytyksissä. "Eevan tyttäriä" on pidetty myös miestä petollisempina, juurikin tuon syntiinlankeemuskertomuksen takia. Sitten vielä "nainen vaietkoon seurakunnassa" ym
Vierailija kirjoitti:
Käsittääkseni äiti kiintyy lapseen suurelta osin synnytyskipujen kautta. Täten ollen kivunlievitys tai jopa epiduraalipuudutus enteilevät huonoja välejä lapsen kanssa tai jopa heitteillejättöä. Synnyttäkää vain kuten Luoja on käskenyt: kivulla ja kärsimyksellä.
trollolloo nyt taas :D
Ethän sinä mies, vaan käytä työssäsi mitään työtä helpottavia koneita, koska miesten on otsa hiessä leipänsä ansaittava, kuten Raamattu kertoo?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se huutaminen auttaa? Ei mitään. Jos 100kg synnyttäjä huutaa ja riehuu niin voi estää kätilön tekemästä työtään ja saattaa itsensä ja vauvan vaaraan. Turpa tukkoon vaan. Kaikki ne sieltä on syntynyt jollain tavalla. Yksikään ei ole mahaan jäänyt.
Se auttaa kestämään kipua, samoin kuin kiroilu. Jos sinulla on kova kipukynnys ja ei tarvitse huutaa synnytyksessä niin ole kiitollinen...
Tämä. Moni ihminen ei vaan tajua että kaikilla ei se kipukynnys ole luonnostaan yhtä korkea
Vierailija kirjoitti:
Itse oon synnyttänyt -80-90 ja 2000-luvulla. Ikinä en oo epiduraalia ottanyt, enkä kiljunut/huutanut. Hyvin oon luomuna, tai paraservicaalilla? pärjännyt. Se huutamisen voima kannattaa käyttää siihen ponnistamiseen ennemmin, mun pisin ponnistusaika on ollut 4 minuuttia. Ja muutamankin olen tähän eloon ponnistanut 😅
Tuon paraservikaalipuuduksen antaminen on kyllä ollut kivuliain juttu kaikista synnytyksistä, eikä siitä ollut juurikaan apua. Jopa luomusynnytys oli kivuttomampi. Epiduraalin antaminen ei sentään sattunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillakin äideillä on taipumus rehvastella sillä ettei ole halunnut tai saanut kivunlievitystä alatiesynnytykseen.
Jos mahdollista niin eikö tuo ole hyvä asia että kipuun saa lievytystä?
En ole koskaan kuullut esimerkiksi leikkauksesta toipuvalta, ettei ole halunnut kipuun ollenkaan lääkitystä.
En kyllä yhtään ymmärrä, miksi synnytys vertautuisi leikkaukseen. Ennemmin sitten vaikka lapsen alullepanoon, jos kaikki menee tosi hyvin ja saa positiivisen hormonimyrskyn.
Keisarileikkaus, tollo.
Ahaa, luulin että tässä ketjussa puhuttiin alatiesynnytyksestä. Erikoinen nikki sinulla.
Alatiesynnytyksestäkin hyvin usein saa tikkejä, jopa kymmeniä, kuten leikkauksesta. Miksi ihmeessä, kun mitään "ei leikata"? Miksi ei siis voisi kivunlievitystä saada, kun ihminen repeää auki? Vuoden 2023 synnytystarinassa oli muuten sattumoisin kerrottu, miten nainen ei saanut edes tikkejä laittaessa puudutusta, koska "lääkärillä loppuu vuoro ei ehdi odottamaan". Kertakaikkiaan silmittömän törkeää kivun vähättelyä.
Siinä tarinassa ei tiedetty sitä, että kätilö on se, joka ompelee ja puuduttaa - jos puuduttaa.
Pahat repeämät kyllä käsittääkseni ompelee lääkäri, mutta en usko, että niitäkään ilman puudutuksia tai nukutusta tehtäisiin, missä kursitaan kerroksittain kasaan, mutta ne pienemmät hoitaa kätilö. Minulta kätilö kysyi, että annetaanko puudutuspistos vai laitetaanko yksi tikki ilman, molemmat sattuu saman verran. Laitettiin ilman tai sain jonkin puudutussuihkeen, mutten mitään kunnon puudutusta.
Keskimmäinen lapseni syntyi vauhdilla ja virhetarjonnassa. Ehdin sairaalaaan, mutta mitään kivunlievitystä ei ehditty järjestää. Repeämiä tuli useaan suuntaan.
Onneksi synnytys oli nopea. Niitä kipuja en olisi pitkään pystynyt sietämään. Hatunnostoni kaikille pitkään synnyttäneille - olivatpa sitten lääkkeellisiä tai lääkkeettömiä. Mitkään "neljän minuutin mammat" eivät ole nopeuttansa omilla ansioillaan aiheuttaneet, mutta maratonin läpikäyneet ovat todellisia selviytyjiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sairaaloissa hoidettiin kipua esim 70- ja 80-luvuilla? Ainakin mummoni aikaan siellä kuulemma oltiin viikko toipumassa synnytyksestä, vauvat nukutettiin erillisessä vauvalassa ja tuotiin äideille imetettäviksi.
Olen syntynyt -85. Äidille annettiin joku kivunlievitysruiske alapäähän, mistä ei kuulemma ollut juurikaan apua. Ei ollut vielä epiduraalia saatavilla. Tuskallinen synnytys kuulemma oli. Heti sen jälkeen äidille tehtiinkin sterilisaatio
Olen syntynyt vuonna 1984 ja kyllä epiduraali oli käytössä isoissa sairaaloissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä 50- luvulla synnytettiin paljon kotona.
Ilman lievityksiä.
Ja kuoltiin myös.
Viina on vahingollista lapselle ja kipua lievittävän määrän juominen aiheuttaa täydellisen kontrollin puutteen.
En ole koskaam kuullut viinaa käytetyn synnytyskipujen lievitykseen.
Millä tavalla viina on vahingollista synnytyksen aikana?
Kysytkö tosissasi? Se vauva saa samat promillet kuin äitinsä. Etkö tosiaan tiedä, miksi sikiön ei kuulu saada viinaa?
Se napanuora on synnytyksen ajan vauvassa edelleen kiinni ja tuo vauvan vereen kaiken mitä äidinkin veressä on
Toinen mummoni toisteli aina ettei kannata tehdä lapsia "Niin se koskee kuin tulessa olisit , per se repeää ja siinäpä kuljet vaipoissa (mummo oikeasti käytti ilmaisua per se, ei ollut mikään kaino tapaus).
Mummo synnytti 1960 ja 1962, saunassa käsittääkseni molemmat ja ilman viinaa tai mitään. Mikään rakastava äiti tai isoäiti ei koskaan ollut ja nyt mietinkin johtuiko se traumasta? Saiko hän repeämiä jotka olisi pitänyt hoitaa?