Lue keskustelun säännöt.
Onko lapsesi "arki viritetty liian kireälle"?
Itse olen teinipojan äitinä aina ollut sitä mieltä, että lapsella on hyvä olla jokin harrastus, josta lapsi itse tykkää. Mutta liika on aina liikaa, yksi harrastus mielestäni riittää. Lapsen täytyy saada myös rentoutua ja vain olla.
Samoilla linjoilla on myös lapsiasiavaltuutettu:
"Lasten mielenterveyttä kuormittavat nykyaikoina muutkin kuin traumaattiset kokemukset. Lasten kasvuympäristöt ovat usein hyvin virikkeellisiä ja kasvatus tavoitteellista. Ärsykkeiden tulva on aiempaa suurempaa. Niin kotona kuin varhaiskasvatuksessa, koulussa ja ohjatuissa vapaa-ajan toiminnoissa panostetaan lapsen kehitykseen ja tavoitellaan mahdollisimman hyviä suorituksia. Liian paineistettu arki vailla riittävää lepoa ja vapaa-aikaa muodostaa kuitenkin riskin lapsen mielenterveydelle. Liian kireälle viritetty arki ei tee hyvää myöskään lapsen kasvatuksesta vastaaville aikuisille."
Ote lapsiasiavaltuutetun aloitteesta "Lasten mielenterveyden kriisi on koko yhteiskunnan asia" (28.3.2023)
https://lapsiasia.fi/-/kannanotto_mielenterveyden-kriisi
Joten pienten lasten vanhemmat - myös tulevat - älkää täyttäkö lastenne arkea harrastus- yms. menojen paljoudella.
Kommentit (162)
En näe asiassa mitään ongelmaa, jos lapsi haluaa itse harrastaa useampaa kuin yhtä lajia. Toki mitään 10 lajin kavalkadia ei voi ylläpitää, mutta ainakin urheilussa monipuolinen lajiharjoittelu tukee kehittymistä paremmin kuin liian nuorena keskittyminen vain yhteen lajiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätä samaa jankutusta jauhettiin jo 20 vuotta sitten
Vierailija kirjoitti:
Tätä samaa jankutusta jauhettiin jo 20 vuotta sitten
Silti meistä 20 vuotta sitten lapsena olleista kasvoi pääsääntöisesti ihan terveitä ja hyvinvoivia aikuisa, vaikka harratuksia oli enemmän kuin yksi.
Lapsen arjen tiukalle virittäminen on kuolemantuomio :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En näe asiassa mitään ongelmaa, jos lapsi haluaa itse harrastaa useampaa kuin yhtä lajia. Toki mitään 10 lajin kavalkadia ei voi ylläpitää, mutta ainakin urheilussa monipuolinen lajiharjoittelu tukee kehittymistä paremmin kuin liian nuorena keskittyminen vain yhteen lajiin.
Mutta mistä tulee ajatus, että täytyy kehittyä paremmin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En näe asiassa mitään ongelmaa, jos lapsi haluaa itse harrastaa useampaa kuin yhtä lajia. Toki mitään 10 lajin kavalkadia ei voi ylläpitää, mutta ainakin urheilussa monipuolinen lajiharjoittelu tukee kehittymistä paremmin kuin liian nuorena keskittyminen vain yhteen lajiin.
Mutta mistä tulee ajatus, että täytyy kehittyä paremmin?
Se on varsin luonnollinen tarve terveelle ihmiselle. Harva jaksaa junnata paikallaan koko ikäänsä. Kyllä suurin osa haluaa kehittyä ja edistyä asioissa, joista pitää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En näe asiassa mitään ongelmaa, jos lapsi haluaa itse harrastaa useampaa kuin yhtä lajia. Toki mitään 10 lajin kavalkadia ei voi ylläpitää, mutta ainakin urheilussa monipuolinen lajiharjoittelu tukee kehittymistä paremmin kuin liian nuorena keskittyminen vain yhteen lajiin.
Itse ajattelisin, että sopiva määrä on yksi liikuntaharrastus ja yksi kulttuuriharrastus. Lapsi saa sitten itse päättää, harrastaako näitä tavoitteellisesti vai ihan hyvän mielen ja rentoutumisen vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En näe asiassa mitään ongelmaa, jos lapsi haluaa itse harrastaa useampaa kuin yhtä lajia. Toki mitään 10 lajin kavalkadia ei voi ylläpitää, mutta ainakin urheilussa monipuolinen lajiharjoittelu tukee kehittymistä paremmin kuin liian nuorena keskittyminen vain yhteen lajiin.
Mutta mistä tulee ajatus, että täytyy kehittyä paremmin?
Se on varsin luonnollinen tarve terveelle ihmiselle. Harva jaksaa junnata paikallaan koko ikäänsä. Kyllä suurin osa haluaa kehittyä ja edistyä asioissa, joista pitää.
Minä näkisin nuoren elämän ensisijaisena tarkoituksena kehittyä ja edistyä koulussa. Harrastuksien tarkoitus on sitten tarjota vastapainoa koulutyölle ja rentouttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä samaa jankutusta jauhettiin jo 20 vuotta sitten
Silti meistä 20 vuotta sitten lapsena olleista kasvoi pääsääntöisesti ihan terveitä ja hyvinvoivia aikuisa, vaikka harratuksia oli enemmän kuin yksi.
Ja koronan aikaan suurin huoli oli liika rauhoittuminen ja harrastusten puute
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En näe asiassa mitään ongelmaa, jos lapsi haluaa itse harrastaa useampaa kuin yhtä lajia. Toki mitään 10 lajin kavalkadia ei voi ylläpitää, mutta ainakin urheilussa monipuolinen lajiharjoittelu tukee kehittymistä paremmin kuin liian nuorena keskittyminen vain yhteen lajiin.
Mutta mistä tulee ajatus, että täytyy kehittyä paremmin?
Se on varsin luonnollinen tarve terveelle ihmiselle. Harva jaksaa junnata paikallaan koko ikäänsä. Kyllä suurin osa haluaa kehittyä ja edistyä asioissa, joista pitää.
Minä näkisin nuoren elämän ensisijaisena tarkoituksena kehittyä ja edistyä koulussa. Harrastuksien tarkoitus on sitten tarjota vastapainoa koulutyölle ja rentouttaa.
Miksi luulet, että tavoitteellinen harrastaminen estää koulussa menestymisen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En näe asiassa mitään ongelmaa, jos lapsi haluaa itse harrastaa useampaa kuin yhtä lajia. Toki mitään 10 lajin kavalkadia ei voi ylläpitää, mutta ainakin urheilussa monipuolinen lajiharjoittelu tukee kehittymistä paremmin kuin liian nuorena keskittyminen vain yhteen lajiin.
Itse ajattelisin, että sopiva määrä on yksi liikuntaharrastus ja yksi kulttuuriharrastus. Lapsi saa sitten itse päättää, harrastaako näitä tavoitteellisesti vai ihan hyvän mielen ja rentoutumisen vuoksi.
Käytännössä kaikki ammattiurheilijat ovat harrastaneet enemmän kuin yhtä lajia vielä pitkälle teini-ikään saakka. Siitä voit päätellä, onko se hyvä asia vai ei, että rajataan laji vain yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En näe asiassa mitään ongelmaa, jos lapsi haluaa itse harrastaa useampaa kuin yhtä lajia. Toki mitään 10 lajin kavalkadia ei voi ylläpitää, mutta ainakin urheilussa monipuolinen lajiharjoittelu tukee kehittymistä paremmin kuin liian nuorena keskittyminen vain yhteen lajiin.
Mutta mistä tulee ajatus, että täytyy kehittyä paremmin?
Se on varsin luonnollinen tarve terveelle ihmiselle. Harva jaksaa junnata paikallaan koko ikäänsä. Kyllä suurin osa haluaa kehittyä ja edistyä asioissa, joista pitää.
Minä näkisin nuoren elämän ensisijaisena tarkoituksena kehittyä ja edistyä koulussa. Harrastuksien tarkoitus on sitten tarjota vastapainoa koulutyölle ja rentouttaa.
Miten ihmeessä joku voi alapeukuttaa ajatusta, että koulu on tärkein?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En näe asiassa mitään ongelmaa, jos lapsi haluaa itse harrastaa useampaa kuin yhtä lajia. Toki mitään 10 lajin kavalkadia ei voi ylläpitää, mutta ainakin urheilussa monipuolinen lajiharjoittelu tukee kehittymistä paremmin kuin liian nuorena keskittyminen vain yhteen lajiin.
Itse ajattelisin, että sopiva määrä on yksi liikuntaharrastus ja yksi kulttuuriharrastus. Lapsi saa sitten itse päättää, harrastaako näitä tavoitteellisesti vai ihan hyvän mielen ja rentoutumisen vuoksi.
Käytännössä kaikki ammattiurheilijat ovat harrastaneet enemmän kuin yhtä lajia vielä pitkälle teini-ikään saakka. Siitä voit päätellä, onko se hyvä asia vai ei, että rajataan laji vain yhteen.
Ja ehdittiinkin kirjoittaa peräti 13 viestiä ennen kuin joku pelasi ammattiurheilijakortin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En näe asiassa mitään ongelmaa, jos lapsi haluaa itse harrastaa useampaa kuin yhtä lajia. Toki mitään 10 lajin kavalkadia ei voi ylläpitää, mutta ainakin urheilussa monipuolinen lajiharjoittelu tukee kehittymistä paremmin kuin liian nuorena keskittyminen vain yhteen lajiin.
Mutta mistä tulee ajatus, että täytyy kehittyä paremmin?
Se on varsin luonnollinen tarve terveelle ihmiselle. Harva jaksaa junnata paikallaan koko ikäänsä. Kyllä suurin osa haluaa kehittyä ja edistyä asioissa, joista pitää.
Minä näkisin nuoren elämän ensisijaisena tarkoituksena kehittyä ja edistyä koulussa. Harrastuksien tarkoitus on sitten tarjota vastapainoa koulutyölle ja rentouttaa.
Miten ihmeessä joku voi alapeukuttaa ajatusta, että koulu on tärkein?
Ei tuossa sitä alapeukutettu. En ainakaan minä. Alapeukutin varsin yksioikoista ajatusta, että kehittyminen harrastuksissa olisi pois koulumenestyksestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En näe asiassa mitään ongelmaa, jos lapsi haluaa itse harrastaa useampaa kuin yhtä lajia. Toki mitään 10 lajin kavalkadia ei voi ylläpitää, mutta ainakin urheilussa monipuolinen lajiharjoittelu tukee kehittymistä paremmin kuin liian nuorena keskittyminen vain yhteen lajiin.
Mutta mistä tulee ajatus, että täytyy kehittyä paremmin?
Urheiluharrastus sisältää usein kilpailemista ja voittaminen on keskimäärin kivempaa kuin häviäminen. Monipuolinen ja määrällisesti riittävä harjoittelu jo lapsuudessa antaa valmiudet parempaan suoriutumiseen nuorena ja aikuisena sekä mahdollisuuden tavoitella omaa maksimiaan, saada kehostaan irti sen mitä siitä on saatavissa. Jos lapsena ei harjoittele monipuolisesti ja riittävästi, ei aikuisena voi saada niitä tuloksia, joita olisi voinut tehdä, jos lapsena/nuorena harjoitteli kunnolla. Eli tarjotaan lapselle/nuorelle edes se mahdollisuus tavoitella huippua, jos hän niin jossain vaiheessa päättää. Se huippu-urheulu on tekemätön paikka jos ei liiku ja urheile jo nuorena.
Toki monessa lajissa on nykyään sekin mahdollisuus, että jos olet tarpeeksi hyvä ikävuosina 20-40 niin ei ole taloushuolia loppuelämän aikana. Tai vaikka jos et olisikaan niin saat ihan hyvän liksan, vaikket ihan tähti olisikaan.
Tietenkään kaikki eivät halua tavoitella parastaan ja heille riittää se, että saavat harrastaa rakastamaansa lajia omalla tasollaan ja tavallaan. Suotakoon se heille, mutta tarjotaan myös mahdollisuus niille, jotka haluavat huipulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En näe asiassa mitään ongelmaa, jos lapsi haluaa itse harrastaa useampaa kuin yhtä lajia. Toki mitään 10 lajin kavalkadia ei voi ylläpitää, mutta ainakin urheilussa monipuolinen lajiharjoittelu tukee kehittymistä paremmin kuin liian nuorena keskittyminen vain yhteen lajiin.
Itse ajattelisin, että sopiva määrä on yksi liikuntaharrastus ja yksi kulttuuriharrastus. Lapsi saa sitten itse päättää, harrastaako näitä tavoitteellisesti vai ihan hyvän mielen ja rentoutumisen vuoksi.
Käytännössä kaikki ammattiurheilijat ovat harrastaneet enemmän kuin yhtä lajia vielä pitkälle teini-ikään saakka. Siitä voit päätellä, onko se hyvä asia vai ei, että rajataan laji vain yhteen.
Ja ehdittiinkin kirjoittaa peräti 13 viestiä ennen kuin joku pelasi ammattiurheilijakortin.
Mitä sitten? Miksi ei saisi puhua myös ammattiurheilijoista? Hekin ovat olleet lapsia, joilla on ollut harrastuksia. Ja nykyisissä lapsissa on sellaisia, jotka tavoittelevat urhelua ammattina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En näe asiassa mitään ongelmaa, jos lapsi haluaa itse harrastaa useampaa kuin yhtä lajia. Toki mitään 10 lajin kavalkadia ei voi ylläpitää, mutta ainakin urheilussa monipuolinen lajiharjoittelu tukee kehittymistä paremmin kuin liian nuorena keskittyminen vain yhteen lajiin.
Mutta mistä tulee ajatus, että täytyy kehittyä paremmin?
Se on varsin luonnollinen tarve terveelle ihmiselle. Harva jaksaa junnata paikallaan koko ikäänsä. Kyllä suurin osa haluaa kehittyä ja edistyä asioissa, joista pitää.
Minä näkisin nuoren elämän ensisijaisena tarkoituksena kehittyä ja edistyä koulussa. Harrastuksien tarkoitus on sitten tarjota vastapainoa koulutyölle ja rentouttaa.
Miksi luulet, että tavoitteellinen harrastaminen estää koulussa menestymisen?
Ei se estäkään. Mutta jos hakee täydellisyyttä sekä koulussa että harrastuksissa, voi mielenterveys joutua myöhemmin koetukselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En näe asiassa mitään ongelmaa, jos lapsi haluaa itse harrastaa useampaa kuin yhtä lajia. Toki mitään 10 lajin kavalkadia ei voi ylläpitää, mutta ainakin urheilussa monipuolinen lajiharjoittelu tukee kehittymistä paremmin kuin liian nuorena keskittyminen vain yhteen lajiin.
Mutta mistä tulee ajatus, että täytyy kehittyä paremmin?
Se on varsin luonnollinen tarve terveelle ihmiselle. Harva jaksaa junnata paikallaan koko ikäänsä. Kyllä suurin osa haluaa kehittyä ja edistyä asioissa, joista pitää.
Minä näkisin nuoren elämän ensisijaisena tarkoituksena kehittyä ja edistyä koulussa. Harrastuksien tarkoitus on sitten tarjota vastapainoa koulutyölle ja rentouttaa.
Miksi luulet, että tavoitteellinen harrastaminen estää koulussa menestymisen?
Ei se estäkään. Mutta jos hakee täydellisyyttä sekä koulussa että harrastuksissa, voi mielenterveys joutua myöhemmin koetukselle.
Miksi luulet, että kehittyminen=täydellisuuden hakeminen? Entä miksi et tue lastasi ajatuksessa, että ei tarvitse olla täydellinen, vaikka teikisikin monipuolisesti eri asioita?
Tärkeä aihe. Haluaisin vielä lisätä, että lapsia on monenlaisia. Tai karkeasti sanoen kahdenlaisia.
Toiset ovat sähköjäniksiä, jotka kaipaavat paljon tekemistä. He addiktoituvat usein helposti ruutuihin jos eivät saa toteuttaa itseään, liikkua, tutkia ja rakentaa.
Toiset taas tarvitsevat paljon aikaa uneen, ihmettelyyn, palautumiseen sosiaalisista tilanteista. Heillä kuormitus vie helposti raivarien puolelle, etenkin jos he sattuvat olemaan tunnollisia.
Itselleni on sattunut molemman sortin lapsia, ja heidän vapaa-aikansa on pitänyt järjestää eri tavoin.
Sitten on vielä erikseen pikku herkkiksiä, jotka tulkitsevat vanhempiensa sanattomia toiveita ja usein alkavat toteuttaa vanhempien omia lapsuuden unelmia koulussa ja harrastusrintamalla. Ihan omasta tahdostaan. Ehkä. He ovat ehkä suurimmassa vaarassa.