Lue keskustelun säännöt.
Olisiko mahdollista löytää mies, joka ei kommentoi ulkonäköäni millään tavalla?
31.07.2023 |
Minulle tulee ulkonäön kommentoinnista kiusaantunut olo. En halua haukkuja mutta en kehujakaan. Kun kukaan ei sanoisi mitään.
Kommentit (225)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En yhtään ihmettele, että sinkkujen määrä kasvaa vuosi vuodelta. Moni ihan tahallaan omalla käytöksellään aihettaa sen, että on sinkku. Esimerkiksi riehuminen siitä, että KEHUTAAN, on jotain kovin sairasta.
Okei, eli sinä projisoit keskustelun riehumiseksi, onko se sinulle normaalia kommunikointia kun asetat sen muidenkin ominaisuudeksi?
Ja miksi se on niin pyhää että sinun pitäisi päästä arvostelemaan toisen ihmisen ulkonäköä? Otatko vastaan yhtä autuaasti sitten vastapuolen omaisuudella "kehumisen" vai oletko omia sanojasi lainaten kovin sairas? Että ihanaa kun sulla on urheiluauto ja asunto bulevardilla, kerrassaan fantastista kun tuli taas osinkoja että päästään Monacoon katsomaan formuloita.
Öyhöttämisen sijaan voisit opetella suomea. Kehua tarkoittaa ihan eri asiaa kuin arvostella. Voit siis rauhoittua.
Projisoinnin sijaan sinä voisit myös treenata suomenkieltä. Arvostelu on arvostelua, olkoot se negatiivista tai positiivista. Miksihän muutoin siihen ylipäätään lisätään se etuliite jollei kuvaamaan millaisesta arvostelusta on kyse?
Hienoa, että olet oppinut uuden sanan nimeltä projisointi. Vielä kun oppisit käyttämään sitä oikeassa asiayhteydessä niin hyvä olisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On mahdollista. Joillekin suomalaisille sellainen toisen piikittely on osoitus läheisyydestä. Tämä tietenkin menee auttamattomasti pieleen jos piikittelyn aihe on toiselle arka. Kun tutustut uuteen ihmiseen, kannattaa kertoa että sinulla on tällaisia kokemuksia etkä sen vuoksi pidä ulkonäkösi kommentoinnista suuntaan tai toiseen. Ei ole kenellekään normaalijärkiselle liian hankala asia ymmärtää ja pitää suunsa kiinni, jos sinusta välittää. Jos ei välitä niin bye.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies ei kehu niin mulle ainakin tulee epävarma olo ja koen ettei hän pidä ulkonäöstäni. Enkä halua olla miehen kanssa joka ei pidä.
Sama. Tämä on oikeastaan ahdistavaa. Omatoimisesti kumppanini ei minua kehu. Plus minä halusin hänet aikoinaan eikä hän sinänsä valinnut minua itse. Rakastaa kyllä, mutta aina mietin, olenko hänelle vain se, johon tyytyi. Ja olenko minä tuhannen kilometrin päässä siitä, mitä hän pitäisi kauniina. Kyllä sillä on minulle merkitystä. En halua olla se, johon tyydytään. Haluaisin, että rakkaani tykkää siitä mitä näkee. Kehuisi hymyä vaikka. Mutta ei. Kehun häntä paljon. Ehkä kerran vuodessa hän pakottaa itsensä vastaamaan "sinäkin olet kaunis". Ja sen näkee hänestä kyllä, miten älyttömän vaikea hänen on sitä sanoa. Kaikki valehtelemisen merkit näkyy.
Tai sitten hän on kasvanut ympäristössä jossa ei kehuttu. Se on oikeasti todella vaikea opetella myöhemmin. Ja itse asiassa suomalaisessa kulttuurissa aika yleistä! Eihän ketään saa kehua ettei vaan ylpisty!
Ei minunkaan lapsuudessa ketään kehuttu. En mä silti ole niin urpo. Tiedän, miten hyvältä se (normaalista ihmisestä) tuntuu, kun joku kehuu. Niin miksipä ei kehuisi. Varsinkin sitä omaa rakasta, jolle haluaa olla ihanin ja jota katselee pelkästään rakkaudella? Helppo asia, jolla saa toiselle hyvän mielen. Sanoa kauniita sanoja. Muuten ei ole mikään tuppisuukaan tuo mies. Niin en mä osaa ajatella muuta vaihtoehtoa, kuin että en ole ulkonäöllisesti niinkään hänen mieleensä. Oon lähes päinvastainen kuin hänen exänsä.
Mutta onko todella aina pakko kehua nimenomaan ulkonäköä? Eikö voisi kehua vaikka sitä kuinka ihana toinen on, kuinka fiksu, mukava, ihan mitä vaan.
Tuohon listaasi solahtaa ihan mukavasti ulkonäkökehut myös. Ihan kiva on kuulla jos kumppanin silmissä olen kaunis.
Kyllä särähtää korvaan jos tulee plussalitania mitä olet, mutta ulkoisesta olemuksesta ei mainita sanaakaan. Suuri huutomerkki: olenko todella niin epämieluisan näköinen ettei mitään hyvää löydy.
Minulle tuo olisi ihan ok. Tulisi tunne, että suhde todellakin perustuu johonkin pysyvään. En halua, että minua sanotaan kauniiksi, koska se ei ole totta. Minulle ei tarvitse valehdella.
- ap
Surullista, että olet saanut mielesi niin pahasti solmuun, että kuvittelet oman mielipiteesi olevan ainut mahdollinen. Oikeasti on varmasti ihmisiä, jotka pitävät sinua vilpittömästi kauniina. Harmi, ettet pysty uskomaan sitä, vaan tahallasi haluat nähdä kaiken negaation kautta.
Kiusaamisella on pitkät jäljet. Tiedän kokemuksesta itsekin. Olen opetellut ottamaan kehut vastaan ja antamaan niitä myös, mutta luontevaa se ei mulle ole ja kyllä koen kehut kiusallisina. Kun se oma kokemus ei vaan vastaa lainkaan sitä mitä toinen sanoo.
Eri
Kovin itsekäs ajatus, että kaikki, jotka eivät ole samaa mieltä kuin minä ovat väärässä. Oletko muissakin asioissa kuin ulkonäkösi suhteen tuolla kannalla?
En tietenkään. Vain ulkonäöstäni mua kiusattiin, vain siihen tämä vaikeus liittyy.
Älä usko kiusaajia. He ovat väärässä.
Minuakin kiusattiin ulkonäöstäni. Muutin isommalle paikkakunnalle ja sainkin kehuja. Kesti vuosia ennen kuin ymmärsin, etten ole mikään poikkeuksellisen ruma, vaan jonkun mielestä jopa kaunis.
En vieläkään tiedä, pidettiinkö minua oikeasti koulussa niin rumana, vai oliko siinä kateutta.
Minusta tuntuu, että kiusaajat olivat oikeassa. Minussa on piirteitä, jotka on lueteltu kaikissa mahdollisissa rumien piirteiden listoissa. Ei myöskään ole sattumaa, että ulkonäköpiirteideni arvostelu on pysynyt samanlaisena vuodesta toiseen ja paikasta riippumatta. Samat haukut olen kuullut sekä teininä samanikäisiltä pojilta että aikuisena aikuisilta miehiltä.
- ap
Eli olet rumempi kuin petolinnnun perse.
Tuonko halusit kuulla vai mikä tämän jankkauksen pointti on?
Toki on varmasti vaikeaa hahmottaa, jos se on kerrottu JO HETI OTSIKOSSA. Älä kommentoi millään tavalla? Muussa tapauksessa, touretteen on varmasti saatavilla apua hyviltä psykologeilta ja muilta mielenterveyden ammattilaisilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et siis ole sinut ulkonäkösi kanssa. Red flag.
Miksi minun pitäisi olla jotenkin erityisen sinut ulkonäköni kanssa, kun koin rajua ulkonäkökiusaamista usean vuoden ajan nuorena? Kaikki minussa on haukuttu: iho, kasvonpiirteet, hiukset, hampaat. Minut uhattiin pahoinpidellä, kun olin kuulemma niin vastenmielinen.
- ap
Tota noin... jos tilanne on tuollainen niin kannattaisikohan ensin aloittaa siitä että saatko ketään miestä ylipäätään ennen kuin laitat vaatimukseksi miehelle ettei hän kommentoi ulkonäköä? :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En yhtään ihmettele, että sinkkujen määrä kasvaa vuosi vuodelta. Moni ihan tahallaan omalla käytöksellään aihettaa sen, että on sinkku. Esimerkiksi riehuminen siitä, että KEHUTAAN, on jotain kovin sairasta.
Okei, eli sinä projisoit keskustelun riehumiseksi, onko se sinulle normaalia kommunikointia kun asetat sen muidenkin ominaisuudeksi?
Ja miksi se on niin pyhää että sinun pitäisi päästä arvostelemaan toisen ihmisen ulkonäköä? Otatko vastaan yhtä autuaasti sitten vastapuolen omaisuudella "kehumisen" vai oletko omia sanojasi lainaten kovin sairas? Että ihanaa kun sulla on urheiluauto ja asunto bulevardilla, kerrassaan fantastista kun tuli taas osinkoja että päästään Monacoon katsomaan formuloita.
Öyhöttämisen sijaan voisit opetella suomea. Kehua tarkoittaa ihan eri asiaa kuin arvostella. Voit siis rauhoittua.
Projisoinnin sijaan sinä voisit myös treenata suomenkieltä. Arvostelu on arvostelua, olkoot se negatiivista tai positiivista. Miksihän muutoin siihen ylipäätään lisätään se etuliite jollei kuvaamaan millaisesta arvostelusta on kyse?
Positiivinen arvostelu on varsin ristiriitainen sanapari, koska arvostelu sisältää jo valmiiksi negatiivisen sävyn. Arviointi on sitten asia erikseen. Kehumisen kohdalla käyttäisin sanaa palaute, jos kehu on ihan ylivoimainen sana.
t. eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Haluaisit siis olla 'näkymätön' mies ystävällesi? Aika erikoista. Useammat sentään tykkäävät jos mies silloin tällöin kehuu ulkonäköä. Mutta ei kai siinä muuta kun ja jos läydät parnerin niin sanot heti kättelyssä ettet halua niin huonoja kuin hyviäkään kommentteja ulkonäöästäsi. Kyllä se ihan mahdollista on kun siitä on tultu yhteisymmärrykseen.
"Näkymättömyys" ulkonäöllisesti kuulostaa ideaalitilanteelta. Jos sitten muusta huomioimisesta puhutaan, välittämistä voi osoittaa muutenkin kuin ulkonäköä kehumalla. Teot ovat tärkeämpiä kuin sanat.
- ap
Vierailija kirjoitti:
On mahdollista. Joillekin suomalaisille sellainen toisen piikittely on osoitus läheisyydestä. Tämä tietenkin menee auttamattomasti pieleen jos piikittelyn aihe on toiselle arka. Kun tutustut uuteen ihmiseen, kannattaa kertoa että sinulla on tällaisia kokemuksia etkä sen vuoksi pidä ulkonäkösi kommentoinnista suuntaan tai toiseen. Ei ole kenellekään normaalijärkiselle liian hankala asia ymmärtää ja pitää suunsa kiinni, jos sinusta välittää. Jos ei välitä niin bye.
Kiitos. Kokeilen tätä, mikäli joskus tulee ajankohtaiseksi.
- ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elävien olentojen, ihmiset ja eläimet, ulkonäön kommentointi ei kyllä kommentoijasta kauhean fiksua ja syvällistä kuvaa anna. Riippumatta siitä, onko kommentointi positiivista, neutraalia vai negatiivista, niin se esineellistämistä. Koriste-esineet ja esineet on asia erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En yhtään ihmettele, että sinkkujen määrä kasvaa vuosi vuodelta. Moni ihan tahallaan omalla käytöksellään aihettaa sen, että on sinkku. Esimerkiksi riehuminen siitä, että KEHUTAAN, on jotain kovin sairasta.
Okei, eli sinä projisoit keskustelun riehumiseksi, onko se sinulle normaalia kommunikointia kun asetat sen muidenkin ominaisuudeksi?
Ja miksi se on niin pyhää että sinun pitäisi päästä arvostelemaan toisen ihmisen ulkonäköä? Otatko vastaan yhtä autuaasti sitten vastapuolen omaisuudella "kehumisen" vai oletko omia sanojasi lainaten kovin sairas? Että ihanaa kun sulla on urheiluauto ja asunto bulevardilla, kerrassaan fantastista kun tuli taas osinkoja että päästään Monacoon katsomaan formuloita.
Öyhöttämisen sijaan voisit opetella suomea. Kehua tarkoittaa ihan eri asiaa kuin arvostella. Voit siis rauhoittua.
Projisoinnin sijaan sinä voisit myös treenata suomenkieltä. Arvostelu on arvostelua, olkoot se negatiivista tai positiivista. Miksihän muutoin siihen ylipäätään lisätään se etuliite jollei kuvaamaan millaisesta arvostelusta on kyse?
Positiivinen arvostelu on varsin ristiriitainen sanapari, koska arvostelu sisältää jo valmiiksi negatiivisen sävyn. Arviointi on sitten asia erikseen. Kehumisen kohdalla käyttäisin sanaa palaute, jos kehu on ihan ylivoimainen sana.
t. eri
Palaute kuulostaa siltä, että ihan kuin kyseessä olisi joku päättötyö tms. Joka tapauksessa, miksi se on niin vaikeaa kunnioittaa toisen toivetta ja jättää se ulkonäön ruodinta tekemättä? Koska sananvapaus ja muita nyt ei tarvitse ottaa huomioon kun oma oikeus menee kaiken yli ja ulkonäöstä on nyt päästävä "antamaan palautetta". 🙄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, sulle on sattunut huono onni miesten suhteen. Traumatisoituneet yleensä ajautuvat kiusaajien pariin, koska kokevat sen tutuksi ja siten "turvalliseksi" asiaksi. Tästä johtuu mm. traumakierteet, joissa ihminen tekee jo viidennessä polvessa tismalleen samanlaisia päättömiä ratkaisuja ja elää samoja ongelmia läpi kuin 5. aikaisempaa sukupolvea.
Haluat, että sinua ei kiusata eli ei kommentoida ulkonäköä. Kiusaamisen vastakohta ei ole hiljaisuus, vaan kehuminen. Sitä et halua, koska se on vierasta, tuntuu oudolle ja aiemmin miehet ovat olleet henkisesti väkivaltaisia sinua kohtaan (tod.näk. myös fyysisesti, seksuaalisesti ja/tai taloudellisestikin, nämä kun menevät yleensä käsi kädessä).
Miehiä ei voi muuttaa, ainakaan noita mulqquja, mutta itseään voi aina muuttaa. Netti on täynnä ilmaisia terapiavideoita, Narsisti VS Minä-kanava on loistava (vaikkei miesystävät aiemmin olisikaan olleet narsisteja), Why Does He Do That?-kirja, ja lämmöllä myös Bessel van der Kolkin kirja "Jäljet kehossa". Ehkä myös Juha Klaavun lapsuuden kehityksellinen trauma-kirja voisi auttaa? Juhalta on aiheen tiimoilta myös podcasthaastattelu, jonka bongasin vähän aikaa sitten: https://open.spotify.com/episode/5fUC66l0r7BiYPAyJQ1W6S?si=1379952eda84…
terveisin
aidon oppikirjanarsistivanhemman lapsi, kiusattu vuosikausia kotona ja sen ulkopuolella, paskoja poikaystäviä, hirveät teinivuodet, ei mitään apua tai terpiaa paitsi itseterapiointi. Nyt 40-vuotias ja voin paremmin kuin koskaan. Kaikki on pitänyt opetella, myös kehujen ottaminen vastaan ja niiden antaminen, sekä normaali sosialisointi, koska narskuvanhempi eristi meidät keskelle korpimetsää kaikesta eroon. Pystyt siihen kyllä, jos haluat!
P.S. Nyt tunnistat omien kokemusten kautta ne tyypit, joihin ei kannata luottaa.
Itse en myöskään haluaisi, että ulkonäköäni kommentoidaan. Nyt juuri on sellainen tilanne, että olen ollut kiinnostunut eräästä miehestä, mutta tunne on alkanut hiipua juuri siksi, että olen kokenut ulkonäön merkitsevän liikaa kyseiselle ihmiselle. En ole mikään kaunotar ja ikääkin on, mutta pukeutumalla voi kyllä parantaa ulkonäköään. Kyseiselle henkilölle itselleenkin oma ulkonäkö on tärkeä. Mutta nyt olen alkanut ajatella, että antaa olla. En jaksa sellaista, että kaiken aikaa pitää olla katseenkestävä. Pohjimmiltani olen introvertti älykkö ja käytännön ihminen. Sattumalta vaan myös estetiikka on minulle tärkeätä, mutta ei pakonomaisesti. Myös rumuudessa on kauneutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielenkiintoinen ketju. Itse jollain tavalla ymmärrän aloituksessa ilmaistun ajatuksen. Olen itse rumanpuoleinen naisihminen mutta tätä nykyä olen ulkonäköni kanssa melko sinut. Tätähän moni ei tajua, vaan minulle on hoettu, että minun TÄYTYISI pitää itseäni kauniina, koska "jokaisessa on jotain kaunista".
Se, että olen sinut rumuuden kanssa, ei tarkoita että haluaisin kuulla muilta rumuudestani. Eräs mies sanoi minulle muutama vuosi sitten: "Susta näkee että olet itsesi kanssa sinut. Sua ei haittaa, että olet tuon näköinen." Ilmeisesti mies oli siis hieman kiinnostunut minusta ja oli tehnyt jonkin verran ajattelutyötä itsensä kanssa, oli siis päätynyt ajattelemaan että saattaisin rumuudesta huolimatta kelvata hänelle ja sitten lipsautti tuon. En ihan hirveästi innostunut :D
On se varmaan mahdollista. Mutta kuten näistäkin kommenteista huomaa, useimmilla ihmisillä on melko pinttynyt käsitys siitä, mikä on "normaali" suhde ja mitä on "normaali" sosiaalinen kanssakäyminen. Jopa sitä yritetään sanella, mitä pitäisi itsestään ajatella. Tai se iänikuinen hokema "jokaisessa on jotain kaunista".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On se varmaan mahdollista. Mutta kuten näistäkin kommenteista huomaa, useimmilla ihmisillä on melko pinttynyt käsitys siitä, mikä on "normaali" suhde ja mitä on "normaali" sosiaalinen kanssakäyminen. Jopa sitä yritetään sanella, mitä pitäisi itsestään ajatella. Tai se iänikuinen hokema "jokaisessa on jotain kaunista".
Tässä ketjussa on tosiaan kritisoitu aloittajaa siitä, että hän ei saisi pitää sitä omaa näkemystään ainoana totuutena ja pitäisi antaa myös muiden ajatusmaailmoille tilaa. Samaan aikaan ne toisenlailla ajattelevat eivät tunnu taipuvan tuumaakaan siihen että ulkonäön ruotiminen on epämukavuusaluetta aloittajan (ja joidenkin muidenkin kommentoijien) mielestä. Että he ovat velvollisia taipumaan ja eivät saisi edes tuntea asiaa vaikeaksi olematta "mulkkuja".
Minä itse en myöskään pidä siitä että ulkonäköäni kommentoidaan millään tavoin, koska sitä on tehty elämässäni jo aivan tarpeeksi. Minua on kiusattu 12 vuoden ajan synnynnäisen rakennevirheen takia ja tämän lisäksi olen saanut kotona kuulla ivaa ulkonäöstäni, olin sitten ali- tai ylipainoinen. En ole siis koskaan ollut tarpeeksi hyvä. Ja ne "kehuvat" kommentit on tähän mennessä sanottu sillä että saadaan pilkan aihetta jos menen uskomaan niihin. Tästä syystä en halua ikinä kuulla ulkonäöstäni "palautetta", koska olen voinut muokata painoani eikä se ole muuttanut "palautetta" yhtään mihinkään. Sensijaan en ole voinut muokata rakenteellisia vammojani, toisin kuin edellä joku kertoi että ulkonäköön pystyy vaikuttamaan. Jos pitää "palautetta" siis antaa, niin miksi ei sano, että läsnäoloni on ihanaa, tanssin hyvin tai laitan erinomaista ruokaa?
Ei sillä, ettäkö minä hakisin parisuhdetta, jääkööt se teille terveille joilla ei ole puutteita luonteessa tai siinä ulkonäössä, ettei tarvitse "kävellä munankuorilla".
Kyllä löytyy. Tämä paikka ei ehkä ole se paras paikka etsiä, mutta on tuollaisiakin miehiä olemassa. Toivottavasti vaatimus ei kuitenkaan ole ehdoton. Olisi ikävää, jos orastava suhde kariutuu siksi, että vahingossa kutsuu naista kauniiksi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se varmaan mahdollista. Mutta kuten näistäkin kommenteista huomaa, useimmilla ihmisillä on melko pinttynyt käsitys siitä, mikä on "normaali" suhde ja mitä on "normaali" sosiaalinen kanssakäyminen. Jopa sitä yritetään sanella, mitä pitäisi itsestään ajatella. Tai se iänikuinen hokema "jokaisessa on jotain kaunista".
Tässä ketjussa on tosiaan kritisoitu aloittajaa siitä, että hän ei saisi pitää sitä omaa näkemystään ainoana totuutena ja pitäisi antaa myös muiden ajatusmaailmoille tilaa. Samaan aikaan ne toisenlailla ajattelevat eivät tunnu taipuvan tuumaakaan siihen että ulkonäön ruotiminen on epämukavuusaluetta aloittajan (ja joidenkin muidenkin kommentoijien) mielestä. Että he ovat velvollisia taipumaan ja eivät saisi edes tuntea asiaa vaikeaksi olematta "mulkkuja".
Minä itse en myöskään pidä siitä että ulkonäköäni kommentoidaan millään tavoin, koska sitä on tehty elämässäni jo aivan tarpeeksi. Minua on kiusattu 12 vuoden ajan synnynnäisen rakennevirheen takia ja tämän lisäksi olen saanut kotona kuulla ivaa ulkonäöstäni, olin sitten ali- tai ylipainoinen. En ole siis koskaan ollut tarpeeksi hyvä. Ja ne "kehuvat" kommentit on tähän mennessä sanottu sillä että saadaan pilkan aihetta jos menen uskomaan niihin. Tästä syystä en halua ikinä kuulla ulkonäöstäni "palautetta", koska olen voinut muokata painoani eikä se ole muuttanut "palautetta" yhtään mihinkään. Sensijaan en ole voinut muokata rakenteellisia vammojani, toisin kuin edellä joku kertoi että ulkonäköön pystyy vaikuttamaan. Jos pitää "palautetta" siis antaa, niin miksi ei sano, että läsnäoloni on ihanaa, tanssin hyvin tai laitan erinomaista ruokaa?
Ei sillä, ettäkö minä hakisin parisuhdetta, jääkööt se teille terveille joilla ei ole puutteita luonteessa tai siinä ulkonäössä, ettei tarvitse "kävellä munankuorilla".
Kiitos tästä viestistä. Minua kiusattiin vain muutaman vuoden ajan, mutta sekin jätti pahat vauriot. Sanoit hyvin juuri sen, mitä olen tällä ketjulla yrittänyt ilmaista.
Hieman ihmettelen noita joidenkin välttämiä, että joku varmasti tulee pitämään minua kauniina. Miksi on niin mahdotonta uskoa sitä, että kaikki eivät ole kauniita tai miellyttävän näköisiä, kenenkään mielestä?
Tällä hetkellä yritän työstää sitä, että pystyisin hyväksymään itseni rumana. Parisuhde ei ole millään tavalla ajankohtainen, mutta se voisi onnistua vain siten, että mietin etukäteen jonkinlaiset rajat ja pidän niistä kiinni.
- ap
En ole kommentoinut koskaan naisten ulkonäköä edes mediassa. Mitä se minulle kuuluu miltä naiset näyttää. Luonne on se tärkein jos ei tykkää luonteesta niin ei tykkää muustakaan mitä naisessa on.
Mulla on mies joka ei kommentoi lähes ikinä mitään! Hääpäivänä kommentoi ja jos olen laittautunut juhlaan. Tuolloin sanoo että näytän nätiltä. Muutoin ei kommentoi. On fiksu ja järkevä mies, jolle ulkonäkö ei ole tärkeä asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies ei kehu niin mulle ainakin tulee epävarma olo ja koen ettei hän pidä ulkonäöstäni. Enkä halua olla miehen kanssa joka ei pidä.
Miehet on sen verran pinnallisia, että ei ne ole sellasen kanssa, kenen ulkonäkö ei miellytä.
Ei ole naisetkaan. Ulkonäkö on tärkeä osa kokonaisuutta halusi sitä myöntää tai ei. Ihminen ei pysty tuntemaan romanttisia tai seksuaalisia tuntemuksia sellaista kohtaan, jonka ulkonäön kokee epämiellyttäväksi.
Kyllä minä olen saanut seisomaan naisten kanssa joiden ulkonäkö on ollut epämiellyttävä. Yhden tällaisen kanssa jopa seurustelin vuoden.
Haluaisit siis olla 'näkymätön' mies ystävällesi? Aika erikoista. Useammat sentään tykkäävät jos mies silloin tällöin kehuu ulkonäköä. Mutta ei kai siinä muuta kun ja jos läydät parnerin niin sanot heti kättelyssä ettet halua niin huonoja kuin hyviäkään kommentteja ulkonäöästäsi. Kyllä se ihan mahdollista on kun siitä on tultu yhteisymmärrykseen.