miksi lapselliset suhtautuvat niin nuivasti lapsettomiin?

Vierailija kirjoitti:

Ja toisin päin, muåiksi lapsettomat suhtautuvat niin nuivasti lapsellisiin?

Koska lapselliset vaativat jatkuvia etuoikeuksia.

Vierailija kirjoitti:

Täällä ehdotettu kateutta. Kateus on viimeinen tunne mitä heitä kohtaan on. Eiköhän asia ole täysin päin vastoin. En ihmisenä olisi mistään hinnasta jättänyt lapsia kokematta, se on kehittänyt ihmisenä kaikkein eniten. Lapsettomat voivat olla itsekeskeisiä, sen olen huomannut niistä joita itse näin nelikymppisenä tunnen. Puhe on minä minä- tasoa, eivät ole oikein päässeet kehittymään siitä eteenpäin.

Kerropa sitten miten olet kehittynyt?

Kateus. Perhe-elämä on niin kamalaa, että kadehtivat lapsettomia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsettomat eivät ymmärrä sitä työn määrää, mikä perheellisillä on. Ja että lapsista ja muista ihmisistä huolehtiminen on maailman tärkein asia. Siksi pitää välillä laittaa oma minä taka-alalle. Toisista huolehtiminen on aikuiseksi tulemisen yksi vaihe. Ei tarvitse hankkia lapsia, mutta välittäkää nyt edes jostakusta!

Moni asia vaatii vielä enemmän työtä kuin perhe eikä ole edes itse valittua. Perhe-elämä on aika helppoa moneen muuhun elämässä sattuvaan asiaan nähden ja kaiken lisäksi se on kuitenkin itse valittu asia, joten ei siitä pidä muille valittaa.

Tuntuu vähän koomilselta kun perheellinen, joka on itse valinnut perustaa perheen valittaa elämänsä raskaudesta henkilölle, jonka elämä on kymmenen kertaa perheellisen elämää haastavampaa. Mutta mitäpä eivät itsekkäät lisääntyjät tekisi. Luulen, että monella perheellisellä valittajalla on ollut helppo elämä ja siksi työmäärä tuntuu raskaalta.

Se vaan menee niin, että mitä enemmän perheenjäseniä, sen todennäköisempää on, että joku sairastuu tai teloo itsensä tai kohtaa muita vaikeuksia. Sillä lapsettomalla on vaan ne omat ongelmansa. On aika luonnollista, että perheellinen puhuu vaikka lapsensa tapaturmasta, jos sellainen on tapahtunut. 

Lapsettomalla ei ole vain omat ongelmansa. Minulla, lapsettomalla, on lähipiirissäni hyvin vakavia ongelmia, pahempia kuin monella perheellisellä.

Niin, esim. puolison kuolema tai sairastelu toki on valtava ongelma riippumatta siitä onko lapsia vai ei. Toki sillä lapsettomalla on siten helpompaa, että ei tarvitse lisäksi hoitaa niitä lapsia ja miettiä miten ne sen vanhemman poismenon ottavat. 

Nuo ovat ihan normielämään kuuluvia vastoinkäymisiä. Ihmisellä voi olla sellaisiakin ongelmia, jotka ovat noita paljon, paljon pahempia. Lapsettoman ongelmat voivat olla niin suuria, että niitä ei normaali perheellinen tule koskaan ymmärtämään. Koska jos on pystynyt perustamaan perheen, ongelmat ovat lähtökohtaisesti hyvin pieniä. Lapsettomilla on myös sellaisia ongelmia, joita perheellisellä ei koskaan tule olemaan. Näistäkin osa on paljon suurempia kuin lasten aiheuttama rasitus.

Mitkäköhän tällaisia ongelmia olisivat, kun puolison ja lapsen kuolema ovat yleismaailmallisesti ne elämän suurimman vastoinkäymiset mitä ihmistä voi kohdata. 

Aika pumpulissa olet elänyt. No, tässä on juuri malliesimerkki siitä, että perheellinen omasta hyvinvoinnistaan käsin ei ymmärrä, kuinka vaikeaa osan elämä on. En toki vähättele lapsen kuolemaa. Puolison kuolema taas on osa elämää ja pahempaakin on.

Minä olen lapsuuden takia traumatisoitunut ja sairastunut, olen mielestäni kokenut riittävän kamalia asioita että pystyn osallistumaan tähän niin sanottuun kilpailuun, mutta kyllä minäkin sen allekirjoitan, että jos oma lapseni kuolisi, niin se olisi kirkkaasti elämäni pahin asia. Minusta kuolisi sen jälkeen ihan kaikki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsettomien elämä nyt vaan on niin samperin helppoa. Ei se kateutta ole, en antaisi lapsiani pois mistään hinnasta. Ehkä siinä jotenkin projisoi itseään, että omakin elämä oli tuollaista ennen ja että kylläpä sitä silloin tulikin valitettua turhista asioista. Enpä tiedä. Itse en kyllä välttämään edes allekirjoita että suhtautuisin lapsettomiin mitenkään nuivasti mutta jäävipä minä olen sanomaan siitä miltä heistä tuntuu.

Ei todellakaan ole. Monella lapsettomalla on vaikeampi asioita elämässään kuin mitä perheellisellä tulee koskaan olemaan. Moni perheellinen on tottunut helppoon elämään ja siksi elämä tuntuu perheellisenä vaikeana. Esim itselläni on ollut ihan oikeitakin vastoinkäymisiä elämässä, siihen nähden nykyinen perhe-elämä on ihan lastenleikkiä.

Minä minä minä, minun vastoinkäymiset ja 18 yläpeukkua. Just. Perheellinen kokee samat vastoinkäymiset kuin sinä isot velvollisuudet niskassa.

Joo, lopetetaan vaan me länsimaiset ylikansoittaminen. Ei mene montaakaan sukupolvea kun koko maailmassa on rikkaat kulttuurit valloillaan. Eipä se tietenkään lapaettomien p*rsettä kutita että millainen maailma on sen minäminäminän jälkeen.

Tämä. Se perheenäitikin voi vaikka sairastua vakavasti, mutta toisin kuin lapsettomalla, sillä on silti ne lapset, perhe huolehdittavana ja asuntolainansa maksettavana. Lapsettomalla on vain omat asiansa huolehdittavana. 

Sinulla ei taida olla käsitystäkään, kuinka vakavia asioita kohtaa elämässään. Lapsettomalla voi olla sellaisia vastoinkäymisiä, joita perheellinen ei voi edes kuvitellakaan. Sairastelu on perheelliselläkin helpompaa, on puoliso huolehtimassa ja lasten verukkeella saa vaikka mitä tukia ja apua.

Kenellä on ja kenellä ei. Ei se puoliso tarkoita sitä että toiselta saisi tukea ja apua. Sitä en osaa sanoa mitä sellainen suhde antaa. Ja riippuu ihan työntekijästä kuka saa apua ja kuka ei. Ei ne lapset kiinnosta kuin korkeintaan lasun virkailijoita.

Ihminen valitsee ITSE puolisonsa. Jos olet ITSE valinnut huonon puolison ja ITSE valinnut hankkia lapsia, niin niistä valittaminen ei käy järkeen. Olisit valinnut toisin, ei sitä vihaa ja katkeruutta tarvitse lapsettomiin purkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsettomien elämä nyt vaan on niin samperin helppoa. Ei se kateutta ole, en antaisi lapsiani pois mistään hinnasta. Ehkä siinä jotenkin projisoi itseään, että omakin elämä oli tuollaista ennen ja että kylläpä sitä silloin tulikin valitettua turhista asioista. Enpä tiedä. Itse en kyllä välttämään edes allekirjoita että suhtautuisin lapsettomiin mitenkään nuivasti mutta jäävipä minä olen sanomaan siitä miltä heistä tuntuu.

Ei todellakaan ole. Monella lapsettomalla on vaikeampi asioita elämässään kuin mitä perheellisellä tulee koskaan olemaan. Moni perheellinen on tottunut helppoon elämään ja siksi elämä tuntuu perheellisenä vaikeana. Esim itselläni on ollut ihan oikeitakin vastoinkäymisiä elämässä, siihen nähden nykyinen perhe-elämä on ihan lastenleikkiä.

Minä minä minä, minun vastoinkäymiset ja 18 yläpeukkua. Just. Perheellinen kokee samat vastoinkäymiset kuin sinä isot velvollisuudet niskassa.

Joo, lopetetaan vaan me länsimaiset ylikansoittaminen. Ei mene montaakaan sukupolvea kun koko maailmassa on rikkaat kulttuurit valloillaan. Eipä se tietenkään lapaettomien p*rsettä kutita että millainen maailma on sen minäminäminän jälkeen.

Tämä. Se perheenäitikin voi vaikka sairastua vakavasti, mutta toisin kuin lapsettomalla, sillä on silti ne lapset, perhe huolehdittavana ja asuntolainansa maksettavana. Lapsettomalla on vain omat asiansa huolehdittavana. 

Sinulla ei taida olla käsitystäkään, kuinka vakavia asioita kohtaa elämässään. Lapsettomalla voi olla sellaisia vastoinkäymisiä, joita perheellinen ei voi edes kuvitellakaan. Sairastelu on perheelliselläkin helpompaa, on puoliso huolehtimassa ja lasten verukkeella saa vaikka mitä tukia ja apua.

Kenellä on ja kenellä ei. Ei se puoliso tarkoita sitä että toiselta saisi tukea ja apua. Sitä en osaa sanoa mitä sellainen suhde antaa. Ja riippuu ihan työntekijästä kuka saa apua ja kuka ei. Ei ne lapset kiinnosta kuin korkeintaan lasun virkailijoita.

Itsevalituista asioista ei valiteta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsettomien elämä nyt vaan on niin samperin helppoa. Ei se kateutta ole, en antaisi lapsiani pois mistään hinnasta. Ehkä siinä jotenkin projisoi itseään, että omakin elämä oli tuollaista ennen ja että kylläpä sitä silloin tulikin valitettua turhista asioista. Enpä tiedä. Itse en kyllä välttämään edes allekirjoita että suhtautuisin lapsettomiin mitenkään nuivasti mutta jäävipä minä olen sanomaan siitä miltä heistä tuntuu.

Ei todellakaan ole. Monella lapsettomalla on vaikeampi asioita elämässään kuin mitä perheellisellä tulee koskaan olemaan. Moni perheellinen on tottunut helppoon elämään ja siksi elämä tuntuu perheellisenä vaikeana. Esim itselläni on ollut ihan oikeitakin vastoinkäymisiä elämässä, siihen nähden nykyinen perhe-elämä on ihan lastenleikkiä.

Minä minä minä, minun vastoinkäymiset ja 18 yläpeukkua. Just. Perheellinen kokee samat vastoinkäymiset kuin sinä isot velvollisuudet niskassa.

Joo, lopetetaan vaan me länsimaiset ylikansoittaminen. Ei mene montaakaan sukupolvea kun koko maailmassa on rikkaat kulttuurit valloillaan. Eipä se tietenkään lapaettomien p*rsettä kutita että millainen maailma on sen minäminäminän jälkeen.

Ei perheelliset koe samoja vastoinkäymisiä kuin minä. Jos kokisivat, niin lapset olisi jouduttu jo antamaan pois. Normaali tavallinen perhe-elämä on sellaista ylellisyyttä, ettei siitä ole varaa kuin hyväosaisilla valittaa.

Olen lastensuojelun entinen asiakas, entinen sijoitusnuori ja kärsinyt koko elämäni PTSD:stä. Lapsen uskalsin hommata vasta lähempänä 40 vuotiaana. Ei lapset ja perhe tarkoita sitä että elämä olisi ollut kivaa ja helppoa.

Ei toki. Mutta näille perheelliselle se perhe-elämä ei olekaan mitää jatkuvaa taistelua vaan hyvää, normaalia arkea kun osaavat laittaa mittasuhteisiin asioita. Jos et olisi hankkinut lapsia, niin sinullekin joku perheellinen sanoisi, että et tiedä mitä väsymys ja vastoinkäymiset ovat kun sinulla ei ole lapsia.

No ei ole kyllä kukaan perheellinen niin sanonut joka on yhtään tuntenut taustaani. Tutuille ja tuntemattomille en taas availe traumojani koska ihmiset eivät kestä kuunnella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsettomien elämä nyt vaan on niin samperin helppoa. Ei se kateutta ole, en antaisi lapsiani pois mistään hinnasta. Ehkä siinä jotenkin projisoi itseään, että omakin elämä oli tuollaista ennen ja että kylläpä sitä silloin tulikin valitettua turhista asioista. Enpä tiedä. Itse en kyllä välttämään edes allekirjoita että suhtautuisin lapsettomiin mitenkään nuivasti mutta jäävipä minä olen sanomaan siitä miltä heistä tuntuu.

Ei todellakaan ole. Monella lapsettomalla on vaikeampi asioita elämässään kuin mitä perheellisellä tulee koskaan olemaan. Moni perheellinen on tottunut helppoon elämään ja siksi elämä tuntuu perheellisenä vaikeana. Esim itselläni on ollut ihan oikeitakin vastoinkäymisiä elämässä, siihen nähden nykyinen perhe-elämä on ihan lastenleikkiä.

Minä minä minä, minun vastoinkäymiset ja 18 yläpeukkua. Just. Perheellinen kokee samat vastoinkäymiset kuin sinä isot velvollisuudet niskassa.

Joo, lopetetaan vaan me länsimaiset ylikansoittaminen. Ei mene montaakaan sukupolvea kun koko maailmassa on rikkaat kulttuurit valloillaan. Eipä se tietenkään lapaettomien p*rsettä kutita että millainen maailma on sen minäminäminän jälkeen.

Tämä. Se perheenäitikin voi vaikka sairastua vakavasti, mutta toisin kuin lapsettomalla, sillä on silti ne lapset, perhe huolehdittavana ja asuntolainansa maksettavana. Lapsettomalla on vain omat asiansa huolehdittavana. 

Sinulla ei taida olla käsitystäkään, kuinka vakavia asioita kohtaa elämässään. Lapsettomalla voi olla sellaisia vastoinkäymisiä, joita perheellinen ei voi edes kuvitellakaan. Sairastelu on perheelliselläkin helpompaa, on puoliso huolehtimassa ja lasten verukkeella saa vaikka mitä tukia ja apua.

Kenellä on ja kenellä ei. Ei se puoliso tarkoita sitä että toiselta saisi tukea ja apua. Sitä en osaa sanoa mitä sellainen suhde antaa. Ja riippuu ihan työntekijästä kuka saa apua ja kuka ei. Ei ne lapset kiinnosta kuin korkeintaan lasun virkailijoita.

Itsevalituista asioista ei valiteta.

Ihan samalla tavalla omassa elämässä se kaikki muukin on valintaa. Joten älä valita. Jos siis ajattelee noin mustavalkoisesti, ihan itse sinä olet oman elämäsi herra. Jos et ole tyytyväinen, muuta asioita.

Vierailija kirjoitti:

Olen onnellinen lapsestani. Ole sinä onnellinen lapsettomuudestasi. Ei puututa toistemme valintoihin. Niin yksinkertaista se on..

Tää kyllä, paitsi minulla ei ole mitään tarvetta julistaa jatkuvasti itseäni "lapsettomaksi". Vaikka minulla ei ole lapsia, olen vain ihminen joka elää omaa elämäänsä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsettomien elämä nyt vaan on niin samperin helppoa. Ei se kateutta ole, en antaisi lapsiani pois mistään hinnasta. Ehkä siinä jotenkin projisoi itseään, että omakin elämä oli tuollaista ennen ja että kylläpä sitä silloin tulikin valitettua turhista asioista. Enpä tiedä. Itse en kyllä välttämään edes allekirjoita että suhtautuisin lapsettomiin mitenkään nuivasti mutta jäävipä minä olen sanomaan siitä miltä heistä tuntuu.

Ei todellakaan ole. Monella lapsettomalla on vaikeampi asioita elämässään kuin mitä perheellisellä tulee koskaan olemaan. Moni perheellinen on tottunut helppoon elämään ja siksi elämä tuntuu perheellisenä vaikeana. Esim itselläni on ollut ihan oikeitakin vastoinkäymisiä elämässä, siihen nähden nykyinen perhe-elämä on ihan lastenleikkiä.

Minä minä minä, minun vastoinkäymiset ja 18 yläpeukkua. Just. Perheellinen kokee samat vastoinkäymiset kuin sinä isot velvollisuudet niskassa.

Joo, lopetetaan vaan me länsimaiset ylikansoittaminen. Ei mene montaakaan sukupolvea kun koko maailmassa on rikkaat kulttuurit valloillaan. Eipä se tietenkään lapaettomien p*rsettä kutita että millainen maailma on sen minäminäminän jälkeen.

Tämä. Se perheenäitikin voi vaikka sairastua vakavasti, mutta toisin kuin lapsettomalla, sillä on silti ne lapset, perhe huolehdittavana ja asuntolainansa maksettavana. Lapsettomalla on vain omat asiansa huolehdittavana. 

Sinulla ei taida olla käsitystäkään, kuinka vakavia asioita kohtaa elämässään. Lapsettomalla voi olla sellaisia vastoinkäymisiä, joita perheellinen ei voi edes kuvitellakaan. Sairastelu on perheelliselläkin helpompaa, on puoliso huolehtimassa ja lasten verukkeella saa vaikka mitä tukia ja apua.

Kenellä on ja kenellä ei. Ei se puoliso tarkoita sitä että toiselta saisi tukea ja apua. Sitä en osaa sanoa mitä sellainen suhde antaa. Ja riippuu ihan työntekijästä kuka saa apua ja kuka ei. Ei ne lapset kiinnosta kuin korkeintaan lasun virkailijoita.

Ihminen valitsee ITSE puolisonsa. Jos olet ITSE valinnut huonon puolison ja ITSE valinnut hankkia lapsia, niin niistä valittaminen ei käy järkeen. Olisit valinnut toisin, ei sitä vihaa ja katkeruutta tarvitse lapsettomiin purkaa.

En minä ole valittanut ja minulla on osallistuva puoliso. Läheiselläni mies kinusi lapsia ja kaikki oli muka sovittu, mutta lasten synnyttyä totuus paljastui. Mies ei todellakaan osallistu eikä auta. Ja näitä vastaavia esimerkkejä on paljon. Ihan samalla tavalla sinäkin voit vaikuttaa kaikkeen elämässäsi (?) eli lopeta se valittaminen ja tee muutos.

Vierailija kirjoitti:

Se on se moraalinen ylemmyydentunne, että kun on sattunut lisääntymään niin on nyt automaattisesti parempi ihminen ja kaikki lapsettomat (vapaaehtoisesti tai ei) ovat täysiä luusereita, sillä ainoa tapa elää oma elämä on lapsiperhearki.

Lisääntyminenhän on maailman helpoin asia, joten ei sillä pitäisi elvistellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsettomien elämä nyt vaan on niin samperin helppoa. Ei se kateutta ole, en antaisi lapsiani pois mistään hinnasta. Ehkä siinä jotenkin projisoi itseään, että omakin elämä oli tuollaista ennen ja että kylläpä sitä silloin tulikin valitettua turhista asioista. Enpä tiedä. Itse en kyllä välttämään edes allekirjoita että suhtautuisin lapsettomiin mitenkään nuivasti mutta jäävipä minä olen sanomaan siitä miltä heistä tuntuu.

Ei todellakaan ole. Monella lapsettomalla on vaikeampi asioita elämässään kuin mitä perheellisellä tulee koskaan olemaan. Moni perheellinen on tottunut helppoon elämään ja siksi elämä tuntuu perheellisenä vaikeana. Esim itselläni on ollut ihan oikeitakin vastoinkäymisiä elämässä, siihen nähden nykyinen perhe-elämä on ihan lastenleikkiä.

Minä minä minä, minun vastoinkäymiset ja 18 yläpeukkua. Just. Perheellinen kokee samat vastoinkäymiset kuin sinä isot velvollisuudet niskassa.

Joo, lopetetaan vaan me länsimaiset ylikansoittaminen. Ei mene montaakaan sukupolvea kun koko maailmassa on rikkaat kulttuurit valloillaan. Eipä se tietenkään lapaettomien p*rsettä kutita että millainen maailma on sen minäminäminän jälkeen.

Tämä. Se perheenäitikin voi vaikka sairastua vakavasti, mutta toisin kuin lapsettomalla, sillä on silti ne lapset, perhe huolehdittavana ja asuntolainansa maksettavana. Lapsettomalla on vain omat asiansa huolehdittavana. 

Sinulla ei taida olla käsitystäkään, kuinka vakavia asioita kohtaa elämässään. Lapsettomalla voi olla sellaisia vastoinkäymisiä, joita perheellinen ei voi edes kuvitellakaan. Sairastelu on perheelliselläkin helpompaa, on puoliso huolehtimassa ja lasten verukkeella saa vaikka mitä tukia ja apua.

Kenellä on ja kenellä ei. Ei se puoliso tarkoita sitä että toiselta saisi tukea ja apua. Sitä en osaa sanoa mitä sellainen suhde antaa. Ja riippuu ihan työntekijästä kuka saa apua ja kuka ei. Ei ne lapset kiinnosta kuin korkeintaan lasun virkailijoita.

Itsevalituista asioista ei valiteta.

Ihan samalla tavalla omassa elämässä se kaikki muukin on valintaa. Joten älä valita. Jos siis ajattelee noin mustavalkoisesti, ihan itse sinä olet oman elämäsi herra. Jos et ole tyytyväinen, muuta asioita.

Ei, kaikki ei ole valintaa. Mutta puoliso ja lasten saaminen ovat itse valittuja asioita.

Vai etkö tiedä, miten raskaus alkaa?? EH :D

Vierailija kirjoitti:

Me poistimme lapsettomat kaveripiiristä ihan vaan sen jatkuvan narinan takia. Esim. me lapselliset suunnittelimme ulkomaanreissun lasten ehdoilla, nuo kaksi paria halusivat mukaan. Ihan ok, kerroimme, että kaikki tällä reissulla tehdään lasten ehdoilla. Tuntui sopivan. No reissussa (iso talo vuokrattuna Etelä-Ranskasta) oli jatkuvaa valitusta milloin mistäkin. Mieheni hermostui niin narinaan, että otti parien miespuoliset puhutteluun ja määrä heidät hotelliin, maksoimme heidän osuuden takaisin. Näitä samankaltaisia juttuja on useita.

Samaa narinaa se kyllä oli aikuistenkin jutuissa, aina oli joju asia huonosti.

Minkä ihmeen takia lomakin mennään lasten ehdoilla? Kyllä se lapsi tulee siinä aikuisten mukana. Ei he unohda, että lapsi/lapsia on matkalla. En ihmettele yhtään, että välit lapsiperheisiin viilenee. Kuvittelevat, että kaiken on pyörittävä heidän ehdoillaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsettomien elämä nyt vaan on niin samperin helppoa. Ei se kateutta ole, en antaisi lapsiani pois mistään hinnasta. Ehkä siinä jotenkin projisoi itseään, että omakin elämä oli tuollaista ennen ja että kylläpä sitä silloin tulikin valitettua turhista asioista. Enpä tiedä. Itse en kyllä välttämään edes allekirjoita että suhtautuisin lapsettomiin mitenkään nuivasti mutta jäävipä minä olen sanomaan siitä miltä heistä tuntuu.

Ei todellakaan ole. Monella lapsettomalla on vaikeampi asioita elämässään kuin mitä perheellisellä tulee koskaan olemaan. Moni perheellinen on tottunut helppoon elämään ja siksi elämä tuntuu perheellisenä vaikeana. Esim itselläni on ollut ihan oikeitakin vastoinkäymisiä elämässä, siihen nähden nykyinen perhe-elämä on ihan lastenleikkiä.

Minä minä minä, minun vastoinkäymiset ja 18 yläpeukkua. Just. Perheellinen kokee samat vastoinkäymiset kuin sinä isot velvollisuudet niskassa.

Joo, lopetetaan vaan me länsimaiset ylikansoittaminen. Ei mene montaakaan sukupolvea kun koko maailmassa on rikkaat kulttuurit valloillaan. Eipä se tietenkään lapaettomien p*rsettä kutita että millainen maailma on sen minäminäminän jälkeen.

Tämä. Se perheenäitikin voi vaikka sairastua vakavasti, mutta toisin kuin lapsettomalla, sillä on silti ne lapset, perhe huolehdittavana ja asuntolainansa maksettavana. Lapsettomalla on vain omat asiansa huolehdittavana. 

Sinulla ei taida olla käsitystäkään, kuinka vakavia asioita kohtaa elämässään. Lapsettomalla voi olla sellaisia vastoinkäymisiä, joita perheellinen ei voi edes kuvitellakaan. Sairastelu on perheelliselläkin helpompaa, on puoliso huolehtimassa ja lasten verukkeella saa vaikka mitä tukia ja apua.

Kenellä on ja kenellä ei. Ei se puoliso tarkoita sitä että toiselta saisi tukea ja apua. Sitä en osaa sanoa mitä sellainen suhde antaa. Ja riippuu ihan työntekijästä kuka saa apua ja kuka ei. Ei ne lapset kiinnosta kuin korkeintaan lasun virkailijoita.

Ihminen valitsee ITSE puolisonsa. Jos olet ITSE valinnut huonon puolison ja ITSE valinnut hankkia lapsia, niin niistä valittaminen ei käy järkeen. Olisit valinnut toisin, ei sitä vihaa ja katkeruutta tarvitse lapsettomiin purkaa.

En minä ole valittanut ja minulla on osallistuva puoliso. Läheiselläni mies kinusi lapsia ja kaikki oli muka sovittu, mutta lasten synnyttyä totuus paljastui. Mies ei todellakaan osallistu eikä auta. Ja näitä vastaavia esimerkkejä on paljon. Ihan samalla tavalla sinäkin voit vaikuttaa kaikkeen elämässäsi (?) eli lopeta se valittaminen ja tee muutos.

Ei sairasteluun tai rikoksen uhriksi joutumista voi valita. Sen sijaan puolison ja lapsen saamisen voi valita.

Miksi hankkia lapsia, jos niitä ei jaksa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsettomien elämä nyt vaan on niin samperin helppoa. Ei se kateutta ole, en antaisi lapsiani pois mistään hinnasta. Ehkä siinä jotenkin projisoi itseään, että omakin elämä oli tuollaista ennen ja että kylläpä sitä silloin tulikin valitettua turhista asioista. Enpä tiedä. Itse en kyllä välttämään edes allekirjoita että suhtautuisin lapsettomiin mitenkään nuivasti mutta jäävipä minä olen sanomaan siitä miltä heistä tuntuu.

Ei todellakaan ole. Monella lapsettomalla on vaikeampi asioita elämässään kuin mitä perheellisellä tulee koskaan olemaan. Moni perheellinen on tottunut helppoon elämään ja siksi elämä tuntuu perheellisenä vaikeana. Esim itselläni on ollut ihan oikeitakin vastoinkäymisiä elämässä, siihen nähden nykyinen perhe-elämä on ihan lastenleikkiä.

Minä minä minä, minun vastoinkäymiset ja 18 yläpeukkua. Just. Perheellinen kokee samat vastoinkäymiset kuin sinä isot velvollisuudet niskassa.

Joo, lopetetaan vaan me länsimaiset ylikansoittaminen. Ei mene montaakaan sukupolvea kun koko maailmassa on rikkaat kulttuurit valloillaan. Eipä se tietenkään lapaettomien p*rsettä kutita että millainen maailma on sen minäminäminän jälkeen.

Tämä. Se perheenäitikin voi vaikka sairastua vakavasti, mutta toisin kuin lapsettomalla, sillä on silti ne lapset, perhe huolehdittavana ja asuntolainansa maksettavana. Lapsettomalla on vain omat asiansa huolehdittavana. 

Sinulla ei taida olla käsitystäkään, kuinka vakavia asioita kohtaa elämässään. Lapsettomalla voi olla sellaisia vastoinkäymisiä, joita perheellinen ei voi edes kuvitellakaan. Sairastelu on perheelliselläkin helpompaa, on puoliso huolehtimassa ja lasten verukkeella saa vaikka mitä tukia ja apua.

Kenellä on ja kenellä ei. Ei se puoliso tarkoita sitä että toiselta saisi tukea ja apua. Sitä en osaa sanoa mitä sellainen suhde antaa. Ja riippuu ihan työntekijästä kuka saa apua ja kuka ei. Ei ne lapset kiinnosta kuin korkeintaan lasun virkailijoita.

Itsevalituista asioista ei valiteta.

Ihan samalla tavalla omassa elämässä se kaikki muukin on valintaa. Joten älä valita. Jos siis ajattelee noin mustavalkoisesti, ihan itse sinä olet oman elämäsi herra. Jos et ole tyytyväinen, muuta asioita.

Ei, kaikki ei ole valintaa. Mutta puoliso ja lasten saaminen ovat itse valittuja asioita.

Vai etkö tiedä, miten raskaus alkaa?? EH :D

Missä olen väittänyt etten tiedä? Sinä et tiedä mistä ränkytät. Muuta elämääsi, lopeta valittaminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me poistimme lapsettomat kaveripiiristä ihan vaan sen jatkuvan narinan takia. Esim. me lapselliset suunnittelimme ulkomaanreissun lasten ehdoilla, nuo kaksi paria halusivat mukaan. Ihan ok, kerroimme, että kaikki tällä reissulla tehdään lasten ehdoilla. Tuntui sopivan. No reissussa (iso talo vuokrattuna Etelä-Ranskasta) oli jatkuvaa valitusta milloin mistäkin. Mieheni hermostui niin narinaan, että otti parien miespuoliset puhutteluun ja määrä heidät hotelliin, maksoimme heidän osuuden takaisin. Näitä samankaltaisia juttuja on useita.

Samaa narinaa se kyllä oli aikuistenkin jutuissa, aina oli joju asia huonosti.

Minkä ihmeen takia lomakin mennään lasten ehdoilla? Kyllä se lapsi tulee siinä aikuisten mukana. Ei he unohda, että lapsi/lapsia on matkalla. En ihmettele yhtään, että välit lapsiperheisiin viilenee. Kuvittelevat, että kaiken on pyörittävä heidän ehdoillaan.

Suomessa on tää ongelma, että lapset pyörittää perhettä ja määrää mitä tehdään. Siksi Suomessa on niin paljon lapsivihamielisyyttä. Toista se on monissa muissa maissa, jossa lapsi tulee juurikin aikuisten mukana ja lapsi ei koko ajan keskeytä aikuisia saatika määrää yhtään mistään.

Jos suhtautuvat, niin ilmeisesti selän takana, koska juurikaan en ole palautetta saanut lapsettomuudestani keneltäkään.

Toiset ihmiset on enemmän hanurista kuin toiset, ei siltä pelasta lisääntyminen eikä lisääntymättömyys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsettomien elämä nyt vaan on niin samperin helppoa. Ei se kateutta ole, en antaisi lapsiani pois mistään hinnasta. Ehkä siinä jotenkin projisoi itseään, että omakin elämä oli tuollaista ennen ja että kylläpä sitä silloin tulikin valitettua turhista asioista. Enpä tiedä. Itse en kyllä välttämään edes allekirjoita että suhtautuisin lapsettomiin mitenkään nuivasti mutta jäävipä minä olen sanomaan siitä miltä heistä tuntuu.

Ei todellakaan ole. Monella lapsettomalla on vaikeampi asioita elämässään kuin mitä perheellisellä tulee koskaan olemaan. Moni perheellinen on tottunut helppoon elämään ja siksi elämä tuntuu perheellisenä vaikeana. Esim itselläni on ollut ihan oikeitakin vastoinkäymisiä elämässä, siihen nähden nykyinen perhe-elämä on ihan lastenleikkiä.

Minä minä minä, minun vastoinkäymiset ja 18 yläpeukkua. Just. Perheellinen kokee samat vastoinkäymiset kuin sinä isot velvollisuudet niskassa.

Joo, lopetetaan vaan me länsimaiset ylikansoittaminen. Ei mene montaakaan sukupolvea kun koko maailmassa on rikkaat kulttuurit valloillaan. Eipä se tietenkään lapaettomien p*rsettä kutita että millainen maailma on sen minäminäminän jälkeen.

Tämä. Se perheenäitikin voi vaikka sairastua vakavasti, mutta toisin kuin lapsettomalla, sillä on silti ne lapset, perhe huolehdittavana ja asuntolainansa maksettavana. Lapsettomalla on vain omat asiansa huolehdittavana. 

Sinulla ei taida olla käsitystäkään, kuinka vakavia asioita kohtaa elämässään. Lapsettomalla voi olla sellaisia vastoinkäymisiä, joita perheellinen ei voi edes kuvitellakaan. Sairastelu on perheelliselläkin helpompaa, on puoliso huolehtimassa ja lasten verukkeella saa vaikka mitä tukia ja apua.

Kenellä on ja kenellä ei. Ei se puoliso tarkoita sitä että toiselta saisi tukea ja apua. Sitä en osaa sanoa mitä sellainen suhde antaa. Ja riippuu ihan työntekijästä kuka saa apua ja kuka ei. Ei ne lapset kiinnosta kuin korkeintaan lasun virkailijoita.

Ihminen valitsee ITSE puolisonsa. Jos olet ITSE valinnut huonon puolison ja ITSE valinnut hankkia lapsia, niin niistä valittaminen ei käy järkeen. Olisit valinnut toisin, ei sitä vihaa ja katkeruutta tarvitse lapsettomiin purkaa.

En minä ole valittanut ja minulla on osallistuva puoliso. Läheiselläni mies kinusi lapsia ja kaikki oli muka sovittu, mutta lasten synnyttyä totuus paljastui. Mies ei todellakaan osallistu eikä auta. Ja näitä vastaavia esimerkkejä on paljon. Ihan samalla tavalla sinäkin voit vaikuttaa kaikkeen elämässäsi (?) eli lopeta se valittaminen ja tee muutos.

Ei sairasteluun tai rikoksen uhriksi joutumista voi valita. Sen sijaan puolison ja lapsen saamisen voi valita.

Miksi hankkia lapsia, jos niitä ei jaksa?

Jos tälle tielle lähdetään niin monia tilanteita voi ennalta ehkäistä. Ei ota turhia riskejä, ei kulje päihtyneenä, pitää huolta terveydestä. Jos siis tälle tielle lähdetään. Kyllä, nuihinkin asioihin voi itse vaikuttaa hyvin pitkälti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei muhun kyllä ole suhtauduttu. No, yksi kyräili, kun elämäni on niin helppoa ilman lapsia, mutta se oli vain yksi ihminen. Ehkä silläkin oli vain huono päivä.

Mutta mistä ne tietää millaista jokaisen ihmisen elämä on? esim minä kärsin endometrioosi kivuista ja olen lapseton. 

Ei se näytä olevan pointtikaan että tietäisivät, vaan että oli lapsettomalla mitä haasteita tahansa, lasten kanssa olisi vielä raskaampaa. Itse ajattelen, että niin se varmasti onkin. Mullakin on useampikin sairaus enkä rehellisesti sanottuna jaksaisi lapsia (joista en kyllä myöskään erityisemmin pidä). Ihan voin myöntää, että nautin siitä, miten helpolla pääsen ilman lapsia.

Lapsiset

Monilapsinen, yksilapsinen.

Lapselllinen ja lapsekas tarkoittavat muuta.