Lue keskustelun säännöt.
miksi lapselliset suhtautuvat niin nuivasti lapsettomiin?
31.07.2023 |
Kummallista piikittelyä esim siitä, jos lapseton on nukkunut pitkään tai jos lapseton viettää näköistään lomaa?
Kommentit (340)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyisin mieluummin että miksi lapsettomat suhtautuvat niin nuivasti lapsellisiin?
Ei tarvitse kuin hieman selailla tätä palstaa niin heti löytää hyviä esimerkkejä edellä mainitusta.
Jos haluaa ihmiskunnan jatkuvan niin jonkun täällä on pakko lisääntyä. Juuri Sinun ei ole pakko, mutta jonkun kuitenkin. Joten turha odottaa mitään selkään taputtelua ja mitalia siitä, että juuri sinä jätät tekemättä jotain. Kasvakaa aikuisiksi.
Juuri tämänkaltaisen epäkunnioittavan käytöksen vuoksi. Kukaan mitään taputteluja kaipaa (et kai sinäkään...) vaan tasa-arvoista kohtelua.
Sitä ei lapsellinen ymmärrä, kun itseltä puuttuu kokemus.
Olisiko aivan ok, jos lapsellinen/lapsia toivova kertoisi lapsihaaveesta ja vastapuoli sanoisi: Oletko aivan varma? Mitä jos tulet katumaan asiaa? Onko sinulla oikeasti resursseja tähän? Oletko miettinyt asiaa joka kannalta, järjellä, etkä vain tunteella?
Ja jos olisit jo raskaana, niin olisiko sopivaa tulla ehdottamaan a b o r ttia? Että vielä ei ole liian myöhäistä, kun saatat katua valintaasi?
Tai jos sanoisit, että toivot lasta ja sua alettaisiin painostamaan lapsettoman elämään?
Jokainen vanhempi on ollut lapseton aikuinen. Minäkin tulin äidiksi vasta 42 -vuotiaana. Tunnen hyvin sen kohtelun mitä lapsettomana sain. Ei ketään kiinnostanut onko mulla lapsia vai ei.
Sinä et ole ikinä ollut ihminen joka ei koskaan lisäänny, ja tekee niin omasta tahdostaan.
Kyllä minä olin ihan vakaumuksellinen vela, kunnes tapasin nykyisen mieheni.
Eli et ollut vela vaan ihminen joka lykkäsi lastentekoa olosuhteiden pakosta normaalia myöhempään ikään.
Ei, vaan olin aivan sinut sen kanssa, että en koskaan hanki lapsia enkä edes halua lapsia. Sitten tapasin nykyisen mieheni ja muutin vakaumustani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyisin mieluummin että miksi lapsettomat suhtautuvat niin nuivasti lapsellisiin?
Ei tarvitse kuin hieman selailla tätä palstaa niin heti löytää hyviä esimerkkejä edellä mainitusta.
Jos haluaa ihmiskunnan jatkuvan niin jonkun täällä on pakko lisääntyä. Juuri Sinun ei ole pakko, mutta jonkun kuitenkin. Joten turha odottaa mitään selkään taputtelua ja mitalia siitä, että juuri sinä jätät tekemättä jotain. Kasvakaa aikuisiksi.
Lapsettomiksi tutkimusten mukaan jäädään useimmiten kun sosioekonominen asema on heikko. Ei ole varaa, ei ole kunnon töitä eikä pysyvyyttä elämässä. Syynä heikkoon asemaan saattaa olla esim. mielenterveyden ongelmat ja että puolisoa ei vaan löydy. Ei tämä nyt siltä vaikuta, että päätökset lapsettomuudesta perustuisivat siihen, että yksin on vaan niin hienoa ja siihen liittyy kamalasti plussia. Vastaavastihan naisettomat miehet kirjoittelevat täällä ilkeitä naisista.
On kaksi täysin eri porukkaa eli lapsettomaksi jäävät ja vapaaehtoisesti lapsettomat. Toiset jäävät lapsettomiksi, toiset eivät aktiivisesti halua. Näiden porukoiden motiivit ja lähtökohdat tietenkin aivan erilaiset, koska täysin eri ryhmiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyisin mieluummin että miksi lapsettomat suhtautuvat niin nuivasti lapsellisiin?
Ei tarvitse kuin hieman selailla tätä palstaa niin heti löytää hyviä esimerkkejä edellä mainitusta.
Jos haluaa ihmiskunnan jatkuvan niin jonkun täällä on pakko lisääntyä. Juuri Sinun ei ole pakko, mutta jonkun kuitenkin. Joten turha odottaa mitään selkään taputtelua ja mitalia siitä, että juuri sinä jätät tekemättä jotain. Kasvakaa aikuisiksi.
Juuri tämänkaltaisen epäkunnioittavan käytöksen vuoksi. Kukaan mitään taputteluja kaipaa (et kai sinäkään...) vaan tasa-arvoista kohtelua.
Sitä ei lapsellinen ymmärrä, kun itseltä puuttuu kokemus.
Olisiko aivan ok, jos lapsellinen/lapsia toivova kertoisi lapsihaaveesta ja vastapuoli sanoisi: Oletko aivan varma? Mitä jos tulet katumaan asiaa? Onko sinulla oikeasti resursseja tähän? Oletko miettinyt asiaa joka kannalta, järjellä, etkä vain tunteella?
Ja jos olisit jo raskaana, niin olisiko sopivaa tulla ehdottamaan a b o r ttia? Että vielä ei ole liian myöhäistä, kun saatat katua valintaasi?
Tai jos sanoisit, että toivot lasta ja sua alettaisiin painostamaan lapsettoman elämään?
Jokainen vanhempi on ollut lapseton aikuinen. Minäkin tulin äidiksi vasta 42 -vuotiaana. Tunnen hyvin sen kohtelun mitä lapsettomana sain. Ei ketään kiinnostanut onko mulla lapsia vai ei.
Sinä et ole ikinä ollut ihminen joka ei koskaan lisäänny, ja tekee niin omasta tahdostaan.
Kyllä minä olin ihan vakaumuksellinen vela, kunnes tapasin nykyisen mieheni.
Eli et ollut vela vaan ihminen joka lykkäsi lastentekoa olosuhteiden pakosta normaalia myöhempään ikään.
Ei, vaan olin aivan sinut sen kanssa, että en koskaan hanki lapsia enkä edes halua lapsia. Sitten tapasin nykyisen mieheni ja muutin vakaumustani.
No, oliko niin ettet aktiivisesti halunnut eli lapsen saaminen olisi negatiivinen juttu?
Niin, ei ollut eli et ole vela vaan entinen lapseton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyisin mieluummin että miksi lapsettomat suhtautuvat niin nuivasti lapsellisiin?
Ei tarvitse kuin hieman selailla tätä palstaa niin heti löytää hyviä esimerkkejä edellä mainitusta.
Jos haluaa ihmiskunnan jatkuvan niin jonkun täällä on pakko lisääntyä. Juuri Sinun ei ole pakko, mutta jonkun kuitenkin. Joten turha odottaa mitään selkään taputtelua ja mitalia siitä, että juuri sinä jätät tekemättä jotain. Kasvakaa aikuisiksi.
Juuri tämänkaltaisen epäkunnioittavan käytöksen vuoksi. Kukaan mitään taputteluja kaipaa (et kai sinäkään...) vaan tasa-arvoista kohtelua.
Sitä ei lapsellinen ymmärrä, kun itseltä puuttuu kokemus.
Olisiko aivan ok, jos lapsellinen/lapsia toivova kertoisi lapsihaaveesta ja vastapuoli sanoisi: Oletko aivan varma? Mitä jos tulet katumaan asiaa? Onko sinulla oikeasti resursseja tähän? Oletko miettinyt asiaa joka kannalta, järjellä, etkä vain tunteella?
Ja jos olisit jo raskaana, niin olisiko sopivaa tulla ehdottamaan a b o r ttia? Että vielä ei ole liian myöhäistä, kun saatat katua valintaasi?
Tai jos sanoisit, että toivot lasta ja sua alettaisiin painostamaan lapsettoman elämään?
Jokainen vanhempi on ollut lapseton aikuinen. Minäkin tulin äidiksi vasta 42 -vuotiaana. Tunnen hyvin sen kohtelun mitä lapsettomana sain. Ei ketään kiinnostanut onko mulla lapsia vai ei.
Sinä et ole ikinä ollut ihminen joka ei koskaan lisäänny, ja tekee niin omasta tahdostaan.
Kyllä minä olin ihan vakaumuksellinen vela, kunnes tapasin nykyisen mieheni.
Eli et ollut vela vaan ihminen joka lykkäsi lastentekoa olosuhteiden pakosta normaalia myöhempään ikään.
Ei, vaan olin aivan sinut sen kanssa, että en koskaan hanki lapsia enkä edes halua lapsia. Sitten tapasin nykyisen mieheni ja muutin vakaumustani.
No, oliko niin ettet aktiivisesti halunnut eli lapsen saaminen olisi negatiivinen juttu?
Niin, ei ollut eli et ole vela vaan entinen lapseton.
En suin surmin olisi halunnut lasta.
Vierailija kirjoitti:
Ei se kateudesta johdu. Ne lapsettomat vain eivät oikeastaan tunnu muuta kuin ylikasvaneilta teineiltä. Nukutaan puoleen päivään jne.
Tämä! Voi tuntua heistä jolla lapsia lapsettomien kitinät "kiireestä ja väsystä" naurettavilta, heillähän ei ole muuta kuin aikaa hemmotella itseään ja elää teinielämää nelikymppisinäkin. Ainakaan kiireestä he eivät tiedä oikeasti mitään:D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useimmin lapsettomat ovat työttömiä tai mt-ongelmaisia kuin lapsia saaneet. Ehkä hyväkin, että eivät lisäänny.
Useimmin kylläkin korkeasti koulutettuja.
Enpä tunne yhtään tällaista :D toki varmasti ero miehissä ja naisissa
En minä ole koskaan narissut tai suhtautunut nuivasti kehenkään lapsettomaan. Olen alalla, jossa paljon lapsettomia, ja aina kuulee kaikenlaista. Minä "joudun" näitä päällikköasiassa selvittelemään. usein puhutaan siitä, että yllätys yllätys vuorotyössä on vuoroja. Välillä ne lapsettomatkin joutuvat viikonlopun iltoina hommiin, vaikka mies olisi vapaalla ja haluaisi lähteä baariin. Sen perusteella en anna vapautusta tai ala suunnittelemaan työvuoroja. Lomien aikoihin sitä runtua vasta tuleekin, kun aina ei voi jokaisen toiveisiin vastata. Välillä ne heinäkuun lomat menevät perheellisille, välillä sitten lapsettomille. Vuorotteluperiaatteen mukaisesti. Mutta se, mikä saa kyllä veren kiehumaan, jos kuulee jotain siihen liittyvää, että lapsettomat olisivat jotenkin maagisen vastuullisia tai epäitsekkäitä. Liikakansoitus, ilmastonmuutos jne jne. Samalla saa kuulla, kuinka he ovat olleet jossakin ulkomailla lomalla tai pitkiä automatkoja tehneet. Oli sitten perheellinen tai perheetön, tuskin on toistaan kovinkaan paljoa itsekkäämpi/epäitsekkäämpi. Että sellainen oman sädekehän kiillotus lapsettomuuden kautta, siihen suhtaudun erittäin nuivasti. Tiedän, että kun itse olen jo monta vuotta näitä töitä tehnyt ja omat lapset jo itsenäistymässä, niin tietäisin jotain elämästä, ja olisin jonkinlaisen pinnan kasvattanut, mutta ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En minä ole koskaan narissut tai suhtautunut nuivasti kehenkään lapsettomaan. Olen alalla, jossa paljon lapsettomia, ja aina kuulee kaikenlaista. Minä "joudun" näitä päällikköasiassa selvittelemään. usein puhutaan siitä, että yllätys yllätys vuorotyössä on vuoroja. Välillä ne lapsettomatkin joutuvat viikonlopun iltoina hommiin, vaikka mies olisi vapaalla ja haluaisi lähteä baariin. Sen perusteella en anna vapautusta tai ala suunnittelemaan työvuoroja. Lomien aikoihin sitä runtua vasta tuleekin, kun aina ei voi jokaisen toiveisiin vastata. Välillä ne heinäkuun lomat menevät perheellisille, välillä sitten lapsettomille. Vuorotteluperiaatteen mukaisesti. Mutta se, mikä saa kyllä veren kiehumaan, jos kuulee jotain siihen liittyvää, että lapsettomat olisivat jotenkin maagisen vastuullisia tai epäitsekkäitä. Liikakansoitus, ilmastonmuutos jne jne. Samalla saa kuulla, kuinka he ovat olleet jossakin ulkomailla lomalla tai pitkiä automatkoja tehneet. Oli sitten perheellinen tai perheetön, tuskin on toistaan kovinkaan paljoa itsekkäämpi/epäitsekkäämpi. Että sellainen oman sädekehän kiillotus lapsettomuuden kautta, siihen suhtaudun erittäin nuivasti. Tiedän, että kun itse olen jo monta vuotta näitä töitä tehnyt ja omat lapset jo itsenäistymässä, niin tietäisin jotain elämästä, ja olisin jonkinlaisen pinnan kasvattanut, mutta ei.
Ja heti onnistuin artikuloimaan huonosti. Eli siis en koskaan suhtaudu nuivasti sen valinnan perusteella, että on lapseton. Mutta siihen suhtaudun nuivasti, että sen valinnan kautta alkaa pitämään itseään toisia, eli siis perheellisiä parempina... ei kukaan meistä ole toistaan parempi sen valinnan kautta
-edellinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minä ole koskaan narissut tai suhtautunut nuivasti kehenkään lapsettomaan. Olen alalla, jossa paljon lapsettomia, ja aina kuulee kaikenlaista. Minä "joudun" näitä päällikköasiassa selvittelemään. usein puhutaan siitä, että yllätys yllätys vuorotyössä on vuoroja. Välillä ne lapsettomatkin joutuvat viikonlopun iltoina hommiin, vaikka mies olisi vapaalla ja haluaisi lähteä baariin. Sen perusteella en anna vapautusta tai ala suunnittelemaan työvuoroja. Lomien aikoihin sitä runtua vasta tuleekin, kun aina ei voi jokaisen toiveisiin vastata. Välillä ne heinäkuun lomat menevät perheellisille, välillä sitten lapsettomille. Vuorotteluperiaatteen mukaisesti. Mutta se, mikä saa kyllä veren kiehumaan, jos kuulee jotain siihen liittyvää, että lapsettomat olisivat jotenkin maagisen vastuullisia tai epäitsekkäitä. Liikakansoitus, ilmastonmuutos jne jne. Samalla saa kuulla, kuinka he ovat olleet jossakin ulkomailla lomalla tai pitkiä automatkoja tehneet. Oli sitten perheellinen tai perheetön, tuskin on toistaan kovinkaan paljoa itsekkäämpi/epäitsekkäämpi. Että sellainen oman sädekehän kiillotus lapsettomuuden kautta, siihen suhtaudun erittäin nuivasti. Tiedän, että kun itse olen jo monta vuotta näitä töitä tehnyt ja omat lapset jo itsenäistymässä, niin tietäisin jotain elämästä, ja olisin jonkinlaisen pinnan kasvattanut, mutta ei.
Ja heti onnistuin artikuloimaan huonosti. Eli siis en koskaan suhtaudu nuivasti sen valinnan perusteella, että on lapseton. Mutta siihen suhtaudun nuivasti, että sen valinnan kautta alkaa pitämään itseään toisia, eli siis perheellisiä parempina... ei kukaan meistä ole toistaan parempi sen valinnan kautta
-edellinen
Jo vain on, sillä maapallo on ylikansoittunut. Se on kylmä fakta, vaikka kuinka annettaisiin kaikkien kukkien kukkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itseä ärsyttää se yleinen asenne, että sinkuilla ei olisi omaa elämää ja heillä katsotaan olevan alkaa olla vaikkapa kesät töissä samaan aikaan kun lapselliset viettää ihanaa lomaansa perheensä kanssa. Ja se loma tietenkin jo hyvissä ajoin leimattu kun puolisolla ja lapsilla samaan aikaan. Lapsettomat sinkut on kuin jotain alempaa orjakastia.
Itselläni on parhaina ystävinä ollut lapsettomia vaikka minulla on kaksi lasta. Lisäksi on sellaisia ystäviä joiden lapset ovat päättäneet olla vapaaehtoisesti lapsettomia, vaikka itselläni on neljä lastenlasta. He ovat kiinnostuneita lastenlapsistani ja kerron mielelläni, mutta en "hehkuta".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itseä ärsyttää se yleinen asenne, että sinkuilla ei olisi omaa elämää ja heillä katsotaan olevan alkaa olla vaikkapa kesät töissä samaan aikaan kun lapselliset viettää ihanaa lomaansa perheensä kanssa. Ja se loma tietenkin jo hyvissä ajoin leimattu kun puolisolla ja lapsilla samaan aikaan. Lapsettomat sinkut on kuin jotain alempaa orjakastia.
Ja se, että lapsettoman syy lomaan tai viikonloppuvapaaseen on pelkkä baareissa juokseminen.
Vierailija kirjoitti:
Itseä ärsyttää se yleinen asenne, että sinkuilla ei olisi omaa elämää ja heillä katsotaan olevan alkaa olla vaikkapa kesät töissä samaan aikaan kun lapselliset viettää ihanaa lomaansa perheensä kanssa. Ja se loma tietenkin jo hyvissä ajoin leimattu kun puolisolla ja lapsilla samaan aikaan. Lapsettomat sinkut on kuin jotain alempaa orjakastia.
Silloin kun olin sinkku, mulle oli ihan ok pitää oma lomani vaikka kesäkuussa, jos perheellinen kolleega oli tarpeessa saada perheensä kokoon lomalle vaikka heinäkuussa. Samoin oli kiva pitää talvilomia muulloin kuin koulujen lomaviikoilla, kun matkatkin oli puolet halvempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseä ärsyttää se yleinen asenne, että sinkuilla ei olisi omaa elämää ja heillä katsotaan olevan alkaa olla vaikkapa kesät töissä samaan aikaan kun lapselliset viettää ihanaa lomaansa perheensä kanssa. Ja se loma tietenkin jo hyvissä ajoin leimattu kun puolisolla ja lapsilla samaan aikaan. Lapsettomat sinkut on kuin jotain alempaa orjakastia.
Silloin kun olin sinkku, mulle oli ihan ok pitää oma lomani vaikka kesäkuussa, jos perheellinen kolleega oli tarpeessa saada perheensä kokoon lomalle vaikka heinäkuussa. Samoin oli kiva pitää talvilomia muulloin kuin koulujen lomaviikoilla, kun matkatkin oli puolet halvempia.
Talvilomaa en missään tapauksessa pitäisi koulujen lomaviikolla, mutta heinäkuuhun minulla on oikeus siinä missä perheellisilläkin. Onneksi on kiertävät vuorot, ettei näistä tarvitse tapella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseä ärsyttää se yleinen asenne, että sinkuilla ei olisi omaa elämää ja heillä katsotaan olevan alkaa olla vaikkapa kesät töissä samaan aikaan kun lapselliset viettää ihanaa lomaansa perheensä kanssa. Ja se loma tietenkin jo hyvissä ajoin leimattu kun puolisolla ja lapsilla samaan aikaan. Lapsettomat sinkut on kuin jotain alempaa orjakastia.
Silloin kun olin sinkku, mulle oli ihan ok pitää oma lomani vaikka kesäkuussa, jos perheellinen kolleega oli tarpeessa saada perheensä kokoon lomalle vaikka heinäkuussa. Samoin oli kiva pitää talvilomia muulloin kuin koulujen lomaviikoilla, kun matkatkin oli puolet halvempia.
Erittäin hyvä että se oli sinulle ok. Tuossa kommentissa puhutaan siitä että oletus on että se on sinkulle lapsettomalle ok, vaikkei olisikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseä ärsyttää se yleinen asenne, että sinkuilla ei olisi omaa elämää ja heillä katsotaan olevan alkaa olla vaikkapa kesät töissä samaan aikaan kun lapselliset viettää ihanaa lomaansa perheensä kanssa. Ja se loma tietenkin jo hyvissä ajoin leimattu kun puolisolla ja lapsilla samaan aikaan. Lapsettomat sinkut on kuin jotain alempaa orjakastia.
Silloin kun olin sinkku, mulle oli ihan ok pitää oma lomani vaikka kesäkuussa, jos perheellinen kolleega oli tarpeessa saada perheensä kokoon lomalle vaikka heinäkuussa. Samoin oli kiva pitää talvilomia muulloin kuin koulujen lomaviikoilla, kun matkatkin oli puolet halvempia.
Minulle taas lapsettomana sinkkuna ei ole ok antaa heinäkuuta perheelliselle. Halaun lomailla heinäkuussa kun Suomen kesä on parhaimmillaan, en matkustella talvikuukausina.
Perhe-elämä ei välttämättä ole herkkua. Lasten saamista voi ihan oikeasti katua. Tämä on tabu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyisin mieluummin että miksi lapsettomat suhtautuvat niin nuivasti lapsellisiin?
Ei tarvitse kuin hieman selailla tätä palstaa niin heti löytää hyviä esimerkkejä edellä mainitusta.
Jos haluaa ihmiskunnan jatkuvan niin jonkun täällä on pakko lisääntyä. Juuri Sinun ei ole pakko, mutta jonkun kuitenkin. Joten turha odottaa mitään selkään taputtelua ja mitalia siitä, että juuri sinä jätät tekemättä jotain. Kasvakaa aikuisiksi.
Juuri tämänkaltaisen epäkunnioittavan käytöksen vuoksi. Kukaan mitään taputteluja kaipaa (et kai sinäkään...) vaan tasa-arvoista kohtelua.
Sitä ei lapsellinen ymmärrä, kun itseltä puuttuu kokemus.
Olisiko aivan ok, jos lapsellinen/lapsia toivova kertoisi lapsihaaveesta ja vastapuoli sanoisi: Oletko aivan varma? Mitä jos tulet katumaan asiaa? Onko sinulla oikeasti resursseja tähän? Oletko miettinyt asiaa joka kannalta, järjellä, etkä vain tunteella?
Ja jos olisit jo raskaana, niin olisiko sopivaa tulla ehdottamaan a b o r ttia? Että vielä ei ole liian myöhäistä, kun saatat katua valintaasi?
Tai jos sanoisit, että toivot lasta ja sua alettaisiin painostamaan lapsettoman elämään?
Jokainen vanhempi on ollut lapseton aikuinen. Minäkin tulin äidiksi vasta 42 -vuotiaana. Tunnen hyvin sen kohtelun mitä lapsettomana sain. Ei ketään kiinnostanut onko mulla lapsia vai ei.
Sinä et ole ikinä ollut ihminen joka ei koskaan lisäänny, ja tekee niin omasta tahdostaan.
Kyllä minä olin ihan vakaumuksellinen vela, kunnes tapasin nykyisen mieheni.
Eli et ollut vela vaan ihminen joka lykkäsi lastentekoa olosuhteiden pakosta normaalia myöhempään ikään.
Ei, vaan olin aivan sinut sen kanssa, että en koskaan hanki lapsia enkä edes halua lapsia. Sitten tapasin nykyisen mieheni ja muutin vakaumustani.
Olet tuuliviiri etkä mikään sinut sen vakaumuksen kanssa. Sinä et ole mikään vapaaehtoislapseton kun mieli muuttuu vaan sinä olet tuuliviiri. Minnekkä viiri vie niin sen mukaan mielesi voi muuttua. Tuollainen ihminen kumppanina olisi kamalan epäluotettava. Se mikä olet nyt niin et ole sitä välttämättä huomenna.
Oikea vapaaehtoislapseton ei muuta koskaan mieltään sillä hänen vakaumukseen ei vaikuta miehen löytyminen eikä mikään kun hän on päättänyt kerran jäävänsä lapsettomaksi.
Tämmöisiä huomenna sitä ja sitä tänään sukupuolen vaihdokkaitakin alkaa olemaan hälyttävän paljon ja ihan sekaisin kun seinäkello ja yhteiskunnan pitäisi niiden sekoilut maksaa kun ei tiedä kuka on tai missä hiekkalaatikolla leikkii milloinkin.
Onko sitten näitä feikki lapsettomia kunnes se ns. "oikea" mies löytyy tai joku ihme tärähdys tai yksinäisyyden pelko tulee että pitää viime tipassa se kakara tehdä kun alussa ollaan muka jotain "veloja".
Minä en kunnioita tämmöisiä huijari "veloja" kunnes se oikea löytyy niin suunta muuttuu ja sitä ennen ollaan mukamas jotain veloja.
Velaksi synnytään kuten minä olen ja olen tiennyt lapsuudesta asti etten halua lapsia eikä sitä kukaan mies tai mikään voi muuttaa. Minulla on mies ja kukaan ei voi muuttaa vakaumustani etten halua mitään lapsiperhe-elämää. Minun vakaumustani ei voi kukaan muuttaa eikä ole muuttanut. '¨
Vituttaa tuollaiset pellet joidenka vakaumus muuttuu tuosta vain vaikka ihan miehen löytymisen takia. Onko sulla yhtään mitään omaa vaan kaikkiko muuttuu toisen ihmisen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseä ärsyttää se yleinen asenne, että sinkuilla ei olisi omaa elämää ja heillä katsotaan olevan alkaa olla vaikkapa kesät töissä samaan aikaan kun lapselliset viettää ihanaa lomaansa perheensä kanssa. Ja se loma tietenkin jo hyvissä ajoin leimattu kun puolisolla ja lapsilla samaan aikaan. Lapsettomat sinkut on kuin jotain alempaa orjakastia.
Silloin kun olin sinkku, mulle oli ihan ok pitää oma lomani vaikka kesäkuussa, jos perheellinen kolleega oli tarpeessa saada perheensä kokoon lomalle vaikka heinäkuussa. Samoin oli kiva pitää talvilomia muulloin kuin koulujen lomaviikoilla, kun matkatkin oli puolet halvempia.
Minulle taas lapsettomana sinkkuna ei ole ok antaa heinäkuuta perheelliselle. Halaun lomailla heinäkuussa kun Suomen kesä on parhaimmillaan, en matkustella talvikuukausina.
Monesti viime vuosina heinäkuussa on ollut pas**mat säät verrattuna kesäkuuhun ja elokuuhun. Esimerkiksi tämä vuosi.
Eli et ollut vela vaan ihminen joka lykkäsi lastentekoa olosuhteiden pakosta normaalia myöhempään ikään.