Muuttaisitko pois Suomesta jos tarjoutuisi hyvä tilaisuus?
Esimerkiksi jos saisit mielenkiintoisen työtarjouksen ja ns käytännön asiat kuten asunto ym järjestyisi helposti? Mihin voisit muuttaa ja mihin et, ja miksi?
Kommentit (80)
Vierailija kirjoitti:
Raukat menkööt merten taa!
Tää on muuten niin naurettava ja lapsellinen (okei, sopii vauva-palstalle) sanonta kuin vaan olla ja voi. Kukahan se raukka on? Se, joka uskaltaa lähteä ja kokeilla eri maita ja kulttuureja vai se, joka nyhjöttää samoissa ympyröissä koko elämänsä, kun ei muutakaan uskalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kiinnosta muu kuin lyhytaikainen matkailu ulkomailla. Suomessa on niin moni asia niin hyvin ja paremmin kuin monessa muussa paikassa.
Kuten?
Suomessa koululaiset voivat kävellä tai pyöräillä koulumatkansa eikä heidän vanhempiensa tarvitse kuljettaa heitä kouluun yleisen turvallisuuden takia.
Ei kyse ole välttämättä edes turvallisuudesta, vaan yksinkertaisesta pakosta. Englannissa alakouluikäiset lapset eivät kulje koulumatkoja yksin, vaan heillä on oltava saattaja molempiin suuntiin. Ihan kivaa vanhemmille, kun koulupäivä alkaa n. 08:50 ja päättyy 15:20.
Toinen vähemmän kiva yllätys voi olla lasten päivähoidon hinta. Se on samaa tasoa kuin todellinen päivähoidon hinta Suomessa, mutta Englannissa sen maksavat vanhemmat itse, kun taas Suomessa katsotaan järkeväksi, että yhteiskunta tukee lasten päivähoitoa. Ero näkyy esim. äitien työssäkäynnin eroina. Englannissa osa-aikatyötä tehdään paljon enemmän ja kotiäitejäkin on enemmän, koska työssäkäyntiin ei ole varaa.
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti muuttaisin. En epäröisi hetkeäkään jos sopiva työtilaisuus tulisi. Tämä syrjäinen änkyräpersujen maa jäisi kauas taakse välittömästi. Miettisin ulkomailla ulkomaalaisten kanssa sitä kuinka rasistinen tämä maa on ja kertoisin miten täällä ulkomaalaisia kohdellaan.
Siinä änkyrän itsensä viesti 😀
Vie ihmeessä kielteisyytesi pois.
Vierailija kirjoitti:
Irlantiin pääsee silti helposti. Aivan ihana saari, jolla voisin asua vaikka lopun ikääni. Miesystäväni on sieltä kotoisin, vaikka asuu ja työskentelee Lontoossa.
Irlanti on hieno maa. Vuoden asuin Dublinissa, jos vielä irkkuihin palaisin, niin jonnekin muualle kuin sinne. Vaikka Corkin tai Waterfordin suunnalle ennemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse voisin muuttaa pysyvästi esim. Norjaan, Tanskaan, Ruotsiin, Hollantiin, Sveitsiin, Belgiaan tai Saksaan, toki riippuen kaupungista. Nuo on maita joiden kulttuuriin uskoisin sopeutuvani, ja arki olisi todennäköisesti mukavaa ja sujuvaa, työelämässä olisi melko sama kulttuuri. Etelässä on kiva lomailla mutta en usko että sopeutuisin kulttuuriin, ja Eurooppaa kauemmas en haluaisi muuttaa, koska haluaisin kuitenkin käydä Suomessa katsomassa sukulaisia ja perhettä melko usein.
Voi tulla yllätyksenä, mutta minun tietääkseni Sveitsissä, Belgiassa ja Saksassa on työelämäkulttuuri on aika erilainen kuin Suomessa. Hierarkia on paljon jyrkempi ja pomo on pomo. Suomalaiset eivät tiedä, miten matala hierarkia täällä on verrattuna todella moniin muihin maihin.
Suomessa kukaan ei ole arkipuheessa tohtori Virtanen, mutta Saksassa tittelit näkyvät myös arjessa. Suomessa isokin pomo saattaa istua samassa lounaspöydässä rivityöntekijöiden kanssa, mutta monessa maassa pomoportaalle on omat ruokalat.Monelle suomalaiselle tekisi oikeasti hyvää asua vuosi tai pari ulkomailla paikassa, jossa ei ole suurta määrää muita ulkomaalaisia. Ei siis mennä johonkin Lontooseen, tai Berliiniin tai Pariisiin, vaan etsitään jokin pieni kaupunki. Se voi opettaa jotain siitä, miten asiat sujuvat Suomessa verrattuna muuhun maailmaan (yleensä selvästi paremmin) ja millainen on ulkomaalaisen asema.
Nythän kaikki eivät kritisoi sitä, mikä Suomessa on ollut hyvää menneinä vuosikymmeninä. Valitettavasti kuitenkin Suomi muuttuu vauhdilla.
Ja pitää myös muistaa, että noissa mainituissa maissa on myös kompensoivia asioita.
Juuri siksi kannattaa mennä kokeilemaan asumista ja työskentelyä ulkomailla. Monella on todella ruusuinen kuva siitä, millaista ulkomailla on. Moni asia on toisin, osa paremmin, osa huonommin. Nuori perheetön aikuinen pärjännee hyvin, mutta lapsiperheen elämä ei ehkä olekaan niin helppoa, jollei sitten satu olemaan oikeasti rikas.
Minä olen asunut ulkomailla, joten minulla on jonkinlainen aavistus eroista Suomen ja eräiden muiden maiden välillä. En laske ulkomailla asumiseksi muutamaa kuukautta tai puolta vuotta. Siinä ajassa ei vielä ehdi törmätä eroihin. Vuosi on minusta minimi, jotta oikeasti näkee, mitä asuminen toisessa maassa oikeasti on.
Kyllä ehdottomasti voisin muuttaa vaikka suomessa asuu läheiset ihmiset eli vanhempani sekä lähisukulaiset. Jossain toisessa maassa olisin varmasti onnellinen,parisuhteessa ja perustaisin vaikka perheen mutta täällä suomessa nuo asiat tuntuvat mahdottomilta ja saavuttamattomissa olevilta asioilta.
Syitä miksi voisin muuttaa ovat:
-Suomessa liian kova verotus ja/tai palkat huonot.
-Suomalaisissa on liikaa ilkeitä ja epärehellisiä ihmisiä.
-Suomen ilmasto on aika huono.
M32
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ehdottomasti voisin muuttaa vaikka suomessa asuu läheiset ihmiset eli vanhempani sekä lähisukulaiset. Jossain toisessa maassa olisin varmasti onnellinen,parisuhteessa ja perustaisin vaikka perheen mutta täällä suomessa nuo asiat tuntuvat mahdottomilta ja saavuttamattomissa olevilta asioilta.
Syitä miksi voisin muuttaa ovat:
-Suomessa liian kova verotus ja/tai palkat huonot.
-Suomalaisissa on liikaa ilkeitä ja epärehellisiä ihmisiä.
-Suomen ilmasto on aika huono.
M32
Missäpä maassa sinä kuvittelet sitten asioiden olevan automaattisesti paremmin? Sitä paitsi ulkomailla sinä saattaisit olla se omituinen ulkopuolinen, joka puhuu paikallista valtakieltä oudolla aksentilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ehdottomasti voisin muuttaa vaikka suomessa asuu läheiset ihmiset eli vanhempani sekä lähisukulaiset. Jossain toisessa maassa olisin varmasti onnellinen,parisuhteessa ja perustaisin vaikka perheen mutta täällä suomessa nuo asiat tuntuvat mahdottomilta ja saavuttamattomissa olevilta asioilta.
Syitä miksi voisin muuttaa ovat:
-Suomessa liian kova verotus ja/tai palkat huonot.
-Suomalaisissa on liikaa ilkeitä ja epärehellisiä ihmisiä.
-Suomen ilmasto on aika huono.
M32
Missäpä maassa sinä kuvittelet sitten asioiden olevan automaattisesti paremmin? Sitä paitsi ulkomailla sinä saattaisit olla se omituinen ulkopuolinen, joka puhuu paikallista valtakieltä oudolla aksentilla.
Saksa tai ranska. Minulla asuu sukulaisia saksassa, olen käynnyt saksassa varmaan 10 kertaa eläessäni sekä ranska on tuttu maa myös.
Viro olisi myös hyvä maa.
Se että olisin omituinen ulkonpuolinen jossain toisessa maassa ei nyt merkkaa mitään koska siellä ihmiset osaa ottaa muut huomioon paremmin.
M32
Vierailija kirjoitti:
Valkoiselle yksinäiselle heteromiehelle ei suomi tarjoa mitään.
50-vuotiaalle yh-naisellekaan Suomi ei tarjoa mitään. Aion lähteä täältä heti kun kuopus saa opiskelupaikan. En tarvitse ulkomailta edes työpaikkaa.
En muuttaisi. Olen asunut ulkomailla. Nyt on rakkaat lapsenlapset joita en voisi jättää. Ehkä pariksi kuukaudeksi voisin muuttaa mutta en pysyvästi.
Voisin muuttaa ja haaveilen muutosta vaikka Venäjälle koska siellä on halpaa ja ihmiset on onnellisia toisin kuin suomessa. Siellä on kaunista,venäläinen kulttuuri on hyvää ja venäläiset ihmiset on positiivisia sekä ystävällisiä.
Muuttaisin heti jos ei olisi lapsia koulussa ja jos mies suostuisi. Vihaan tätä ummehtunutta maata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ehdottomasti voisin muuttaa vaikka suomessa asuu läheiset ihmiset eli vanhempani sekä lähisukulaiset. Jossain toisessa maassa olisin varmasti onnellinen,parisuhteessa ja perustaisin vaikka perheen mutta täällä suomessa nuo asiat tuntuvat mahdottomilta ja saavuttamattomissa olevilta asioilta.
Syitä miksi voisin muuttaa ovat:
-Suomessa liian kova verotus ja/tai palkat huonot.
-Suomalaisissa on liikaa ilkeitä ja epärehellisiä ihmisiä.
-Suomen ilmasto on aika huono.
M32
Missäpä maassa sinä kuvittelet sitten asioiden olevan automaattisesti paremmin? Sitä paitsi ulkomailla sinä saattaisit olla se omituinen ulkopuolinen, joka puhuu paikallista valtakieltä oudolla aksentilla.
Saksa tai ranska. Minulla asuu sukulaisia saksassa, olen käynnyt saksassa varmaan 10 kertaa eläessäni sekä ranska on tuttu maa myös.
Viro olisi myös hyvä maa.
Se että olisin omituinen ulkonpuolinen jossain toisessa maassa ei nyt merkkaa mitään koska siellä ihmiset osaa ottaa muut huomioon paremmin.
M32
Maassa vieraileminen (jopa sukulaisten luona) on aika eri asia kuin maassa asuminen.
En olisi aivan varma, että ulkomailla osataan ottaa muut huomioon paremmin. Esimerkiksi meidän kokemuksemme on, että korkeakoulutettu ulkomaalainen perhe pärjäsi eräässä maassa aika hyvin (lapset koulussa, vanhemmat töissä, paikallisia tavataan harrastuksissa), mutta silti maassa oli peiteltyä ulkomaalaisvastaisuutta. Jos ihmiset tiesivät, mistä olemme, asiat sujuivat hyvin, mutta jos kotimaata ei tiedetty ja meitä pidettiin esimerkiksi itäeurooppalaisina, suhtautuminen saattoi olla aika tylyä. Kohtelu saattoi olla aika kylmäkiskoista tai suorastaan tylyä. Mutta tilanne saattoi muuttua täysin, jos/kun selvisi, että olemmekin suomalaisia, emmekä jotain puolalaisia tai romanialaisia.
Jännittävää oli se, että sitä tylyä kohtelua ei välttämättä tajunnut heti tylyksi, koska asiat hoidettiin (tai oikeastaan oltiin hoitamatta) hyvin ystävällisesti ja kohteliaasti. Joskus taas oltiin suoraan tylyjä. Esimerkiksi eräässä pikkukaupungissa järjestettiin tapahtuma, johon tuli satoja ihmisiä eri puolilta maata. Tapahtuman infokojussa kieltäydyttiin suoraan vastaamasta kysymyksiin ja käskettiin katsoa jostain ilmoitustaululta (oltiin katsottu, ohje oli väärä). Kun sitten ihmettelimme keskenämme suomeksi, joku paikallinen sattui kysymään, mistä olemme. "Suomesta", paikallisella kielellä toki. Infokojussa olevat ihmiset kuulivat vastauksen ja nyt meitä oltiinkin valmiita neuvomaan usean henkilön voimin. Tapaus ei ollut ainoa.
Työkaverit, naapurit, jotkut lasten koulukavereiden vanhemmat ja harrastuskaverit suhtautuivat ystävällisesti, mutta niinhän se on Suomessakin. Ne tutut ulkomaalaiset ovat hyviä ihmisiä, mutta ne tuntemattomat eivät. Joskus me satuimme olemaan niitä "tuntemattomia".
Ehdottomasti kyllä! Minua ei kyllä mikään pidättele täällä suomessa mutta jotenkin se on vaan niin iso kynnys muuttaa huitsin nevadaan täältä, ehkä olen masokisti kun täällä asun ja kärvistelen.
Ehdottomasti. Brittilä olisi ykkösvaihtoehto, moni muukin maa kävisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse voisin muuttaa pysyvästi esim. Norjaan, Tanskaan, Ruotsiin, Hollantiin, Sveitsiin, Belgiaan tai Saksaan, toki riippuen kaupungista. Nuo on maita joiden kulttuuriin uskoisin sopeutuvani, ja arki olisi todennäköisesti mukavaa ja sujuvaa, työelämässä olisi melko sama kulttuuri. Etelässä on kiva lomailla mutta en usko että sopeutuisin kulttuuriin, ja Eurooppaa kauemmas en haluaisi muuttaa, koska haluaisin kuitenkin käydä Suomessa katsomassa sukulaisia ja perhettä melko usein.
Voi tulla yllätyksenä, mutta minun tietääkseni Sveitsissä, Belgiassa ja Saksassa on työelämäkulttuuri on aika erilainen kuin Suomessa. Hierarkia on paljon jyrkempi ja pomo on pomo. Suomalaiset eivät tiedä, miten matala hierarkia täällä on verrattuna todella moniin muihin maihin.
Suomessa kukaan ei ole arkipuheessa tohtori Virtanen, mutta Saksassa tittelit näkyvät myös arjessa. Suomessa isokin pomo saattaa istua samassa lounaspöydässä rivityöntekijöiden kanssa, mutta monessa maassa pomoportaalle on omat ruokalat.Monelle suomalaiselle tekisi oikeasti hyvää asua vuosi tai pari ulkomailla paikassa, jossa ei ole suurta määrää muita ulkomaalaisia. Ei siis mennä johonkin Lontooseen, tai Berliiniin tai Pariisiin, vaan etsitään jokin pieni kaupunki. Se voi opettaa jotain siitä, miten asiat sujuvat Suomessa verrattuna muuhun maailmaan (yleensä selvästi paremmin) ja millainen on ulkomaalaisen asema.
Tätä en allekirjoita. Tein Saksassa isossa kaupungissa neljä vuosikymmentä töitä. Ei todellakaan teitittely hankaloittanut elämää yhtään. Kyllä nk. pomot istuivat aivan samassa firman lounasruokalassa kuin muutkin. Minua ei koskaan kohdeltu mitenkään eri tavalla kuin kanta-asukkaita. Jatkokoulutettiin ja hyvin, lopulta olin itse pomo. Huomasin asioiden nk. "sujuvuuden" Suomessa kaksi kertaa oikein toden teolla. Se oli kun isä kuoli ja toinen kerta kun äiti kuoli. Ei sujunut asiat. Vertaan vastaavasti asioiden sujuvuuteen kun saksalainen mieheni menehtyi ja oli kolmen päivän päästä haudattu ja asiat olivat sujuneet. Vertaan saksalaista sairausvakuutustani myös teidän suomalaisten niin kehuttuun terveydenhuoltoon. Jokin aika sitten minulle korvattiin 6.100,.. maksanut hammashoito ja tilille tuli sairaskassalta 5.900,-- e. Työeläkkeelle pääsin 60 vuotiaana, nettoeläke on melkein kolme tonnia kk. Eläkkeelle lähtiessäni ei tullut mieleenkään palata Suomeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ehdottomasti voisin muuttaa vaikka suomessa asuu läheiset ihmiset eli vanhempani sekä lähisukulaiset. Jossain toisessa maassa olisin varmasti onnellinen,parisuhteessa ja perustaisin vaikka perheen mutta täällä suomessa nuo asiat tuntuvat mahdottomilta ja saavuttamattomissa olevilta asioilta.
Syitä miksi voisin muuttaa ovat:
-Suomessa liian kova verotus ja/tai palkat huonot.
-Suomalaisissa on liikaa ilkeitä ja epärehellisiä ihmisiä.
-Suomen ilmasto on aika huono.
M32
Missäpä maassa sinä kuvittelet sitten asioiden olevan automaattisesti paremmin? Sitä paitsi ulkomailla sinä saattaisit olla se omituinen ulkopuolinen, joka puhuu paikallista valtakieltä oudolla aksentilla.
Saksa tai ranska. Minulla asuu sukulaisia saksassa, olen käynnyt saksassa varmaan 10 kertaa eläessäni sekä ranska on tuttu maa myös.
Viro olisi myös hyvä maa.
Se että olisin omituinen ulkonpuolinen jossain toisessa maassa ei nyt merkkaa mitään koska siellä ihmiset osaa ottaa muut huomioon paremmin.
M32
Maassa vieraileminen (jopa sukulaisten luona) on aika eri asia kuin maassa asuminen.
En olisi aivan varma, että ulkomailla osataan ottaa muut huomioon paremmin. Esimerkiksi meidän kokemuksemme on, että korkeakoulutettu ulkomaalainen perhe pärjäsi eräässä maassa aika hyvin (lapset koulussa, vanhemmat töissä, paikallisia tavataan harrastuksissa), mutta silti maassa oli peiteltyä ulkomaalaisvastaisuutta. Jos ihmiset tiesivät, mistä olemme, asiat sujuivat hyvin, mutta jos kotimaata ei tiedetty ja meitä pidettiin esimerkiksi itäeurooppalaisina, suhtautuminen saattoi olla aika tylyä. Kohtelu saattoi olla aika kylmäkiskoista tai suorastaan tylyä. Mutta tilanne saattoi muuttua täysin, jos/kun selvisi, että olemmekin suomalaisia, emmekä jotain puolalaisia tai romanialaisia.
Jännittävää oli se, että sitä tylyä kohtelua ei välttämättä tajunnut heti tylyksi, koska asiat hoidettiin (tai oikeastaan oltiin hoitamatta) hyvin ystävällisesti ja kohteliaasti. Joskus taas oltiin suoraan tylyjä. Esimerkiksi eräässä pikkukaupungissa järjestettiin tapahtuma, johon tuli satoja ihmisiä eri puolilta maata. Tapahtuman infokojussa kieltäydyttiin suoraan vastaamasta kysymyksiin ja käskettiin katsoa jostain ilmoitustaululta (oltiin katsottu, ohje oli väärä). Kun sitten ihmettelimme keskenämme suomeksi, joku paikallinen sattui kysymään, mistä olemme. "Suomesta", paikallisella kielellä toki. Infokojussa olevat ihmiset kuulivat vastauksen ja nyt meitä oltiinkin valmiita neuvomaan usean henkilön voimin. Tapaus ei ollut ainoa.
Työkaverit, naapurit, jotkut lasten koulukavereiden vanhemmat ja harrastuskaverit suhtautuivat ystävällisesti, mutta niinhän se on Suomessakin. Ne tutut ulkomaalaiset ovat hyviä ihmisiä, mutta ne tuntemattomat eivät. Joskus me satuimme olemaan niitä "tuntemattomia".
Tää sun viestisi kertoi vain sen ettet sä ole koskaan matkustellut. Mulla on saksalaisia sukulaisia ja saksalaisia ystäviä, kyllä mä tiedän minkälainen saksalainen kulttuuri on ja minkälaista saksassa on elää.
Saksalaiset sukulaiseni kauhistelee suomen hintatasoa kun ne täällä käy, he eivät täältä osta oikeastaan mitään koska täällä on niin kallista. Palkat saksassa on aikalailla samaa tasoa kuin mitä suomessa.
M32
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ehdottomasti voisin muuttaa vaikka suomessa asuu läheiset ihmiset eli vanhempani sekä lähisukulaiset. Jossain toisessa maassa olisin varmasti onnellinen,parisuhteessa ja perustaisin vaikka perheen mutta täällä suomessa nuo asiat tuntuvat mahdottomilta ja saavuttamattomissa olevilta asioilta.
Syitä miksi voisin muuttaa ovat:
-Suomessa liian kova verotus ja/tai palkat huonot.
-Suomalaisissa on liikaa ilkeitä ja epärehellisiä ihmisiä.
-Suomen ilmasto on aika huono.
M32
Missäpä maassa sinä kuvittelet sitten asioiden olevan automaattisesti paremmin? Sitä paitsi ulkomailla sinä saattaisit olla se omituinen ulkopuolinen, joka puhuu paikallista valtakieltä oudolla aksentilla.
Se on itsestä kiinni haluaako jäädä "omituiseksi ulkomaalaiseksi". Minulle ei käynyt niin, ei kummassakaan maassa vaan sopeuduin hyvin ja kukaan nyt ei ainakaan ole ikinä huomauttanut mistään oudosta aksentista. Saksaa puhun natiivista ja usein etelä-Saksan murteella. Italiassa, nyk. asuinmaassani saattaa olla italienkielessä joskus töksähdyksiä tai aksenttiakin, mutta oudoksi linnuksi minua ei kukaan oleta. Ystäviä ja tuttuja olen saanut aivan heti ko. maihin muutettuani ja asiani olen hoitanut itse ilman mitään vaikeuksia ja ei-sujuvuuksia. Tunnen muitakin ulkosuomalaisia jotka ovat aivan samoin pärjänneet hyvin ulkomailla.
No siis jopa yritin muuttaa ulkomaille, koska ulkomainen työkokemus nostaa ja varsinkin nosti ennen työntekijän ihan superammatilaiseksi rekrytilanteessa. Opin helposti kieliä ja osaan olla, ellei nyt sitten kaukoitään lähetetä jossa länsimainen on pakostakin vähän taitamaton.
Mutta sittemmin olen perheellistynyt, ja on vaikea kuvitella että lapsi voisi tuosta vaan siirtää opinnot ulkomaille ja että puoliso löytäisi työtä, ja että asunnon saisi tyhjäksi ja vuokralle....ei se enää onnistu.