ihan itketti, kun eilen katoin sen sairaalan syke-ohjelman. Kun se nainen siis synnytti..
jotenkin tuli vain oma synnytys mieleen, vaikka ei mennyt läheskään samanlain, mutta kuitenkin synnytin alakautta. Niisk! Oli se niin koskettava, kun äiti sai sen pikku nyytin kainaloon! Haluan itsekkin vielä kokean saman..
t. äiti ja tytär 5kk
Kommentit (70)
Ihan tavallinen puhe kyllä pitäisi riittää aikuiselta toiselle.
"pakko uskaltaa työntää" ja etenkin: "AVAA JALKOJA!" - Oliko synnyttäjä joku ääliö vai? Kummasterlin myös sitä, että nainen oli ihan hiljaa. Minä huusin ihan sikana (*heh*), vaikka pyydettiin olemaan hiljaa. Mutta TV-synnyttäjällä taisikin olla kehissä epiduraalit ja systeemit toisin kuin mulla...
Puhui kuitenkin haastattelussa ihan normaalisti, miksi ihmeessä synnyttäjälle piti puhua sillä tavalla.
Eipä tuo synnyttäjäkään kyllä mitään puhunut. Oletteko tekin olleet noin hiljaa? Itse höpöttelin kätilöiden kanssa loppuun asti.
Puhui kuitenkin haastattelussa ihan normaalisti, miksi ihmeessä synnyttäjälle piti puhua sillä tavalla.
Eipä tuo synnyttäjäkään kyllä mitään puhunut. Oletteko tekin olleet noin hiljaa? Itse höpöttelin kätilöiden kanssa loppuun asti.
En myöskään huutanut tai muutenkaan pitänyt minkäänlaista ääntä. En osaa sanoa miksi.
Ei kaikkia tarvitse komennella. Minä olen sellainen, että minusta on mukavaa jos synnytyksessä jutellaan hiljaa ja pehmeällä äänellä. Tulee turvallinen olo, kun itse pelkään kipua. Me vaan olemme erilaisia.
näin miten jotkut hannaa vastaan sitä lapsen syntymää.
Miksi ne kintut piti vetää kiinni vaikka monesti kätilö käski niitä levittää.
Mä olen reippaasti levittänyt ja ponnistanut napakasti ja lapsi tuli ulos minuutissa tai niitä on kyllä jo kolme ja kaikissa yhtä nopea ponnistusvaihe.
ja minä en ainakaan synnytyksen takia aio paskoa ja kusta housuuni loppuikääni, enkä aio revetä väkisin ponnistaessa. Jos en halua ponnistaa tätä toista lasta ulos, saavat leikata ettei mun värkki mene pilalle
jos kyseisellä naisella oli synnytyspelko tms. ku muuteskin kokoajan laitto niit jalkoja kiinni..
Mut joo kyl mäkin aloin melkein parkuu ku laps synty.. oottelen innolla seuraavan lapsen syntymistä.
supatella ja antaa äidin vetää jalkaansa kippuraan
onpa erilaisen näköistä touhua kuin esim. mun synnytyksissä. Oli kyl tosi kireä ja kippura se asento (se ohjelma).
näin miten jotkut hannaa vastaan sitä lapsen syntymää.
Miksi ne kintut piti vetää kiinni vaikka monesti kätilö käski niitä levittää.
.
Ei ole ihme, jos synnytyksenne menevät päin prinkkalaa, kun nenä pitkällä haukutaan täällä kätilöitä.
Minusta ohjelman kätilö vaikutti sympaattiselta, asiantuntijalta. Varmasti toimi näin tämän äidin kohdalla. On taito herkistyä toimimaan eritavalla eri ihmisten kohdalla.
Mun mielestä näytti ihan normaalilta synnytykseltä. Miten lie te arvostelijat olisitta synnyttäneet tv-kameroiden käydessä?
itsekkään en tainnut juuri sanoa mitän. Olin ilokaasusta vähän muissa maailmoissa ja kipu vei jotenkin mukanaan. Ei siinä paljon tehnyt mieli rupatella.
mulle tuli katsoessa jotenkin onhottava fiilis, kun ei synnyttäjällä ollu tkeetään mukana vain kätilö ja kamera...
Mä itse itkin ilosta ja kovaa, kun lapseni syntyi. Ja sitten olin ihan onnesta soikeena lepertelemässä ja ihailemassa vauvaa... Ei ois ees kamerat häirinnyt.
Ihan kuin se äiti ei olisi halunnut sitä lasta... ? Sellainen olo tuli.
Lähinnä vain väsyneenä ihmettelin rinnalla makaavaa ihmettä kun lääkäri kursi kokoon vammoja ja mietti ääneen pitäisikö mennä leikkuriin kun on melkein peräsuoli puhjennut.
Hei Come on girls!
- Kuka meistä muistaa millä äänellä Kätilö puhui meille synnytyksessä. Musta tuntuu, että kaikissa kolmessa synnytyksessä mulle on puhuttu juuri noin. Hiljaa ja rauhallisesti. Ja jalat... mä veikkaan että meillekin varmaan kaikille on sanottu tuo sama
- Mä luulen, että naisella oli mukana mies, joka ei vain halunnut jostain syystä olla kuvissa mukana. Kukapa olisi.
- Oletteko koskaan nähneet miten TV ohjelmat tehdään. Kuvataan ja sitten leikataan. Varmaan huutoa, miehen silittelyjä, kiroilua yms. on leikattu pois. Tuossahan tuo ponnistusvaihe kesti varmaan yhteensä 1-2 minuuttia. Luulen, että se kesti oikeasti kauemmin.
sipitti ja supitti äidille, olis perkele komentanut kunnolla. Onneks mun synnytyksessä ei ollut tuollaista ärsyttäjää