Lue keskustelun säännöt.
Poikatytöksi lapsena sanottu, mitä sinusta tuli isona?
Kiinnostaa
26.07.2023 |
Ennen sanottiin poikamaista tyttöä tällä nimellä. Muistan omastakin lapsuudestani, tekivät poikamaisia tempauksia, olivat rohkeampia kuin tytöt. Eivät käyttäneet mekkoja, eikä heidän tyyliinsä olisi edes sopinut. Seikkailivat poikien kanssa kiipeilemässä milloin missäkin, lippis päässä ja polvet ruvella. Mitäs noista pienistä, ei kun menoksi vaan.
Mitä teistä/ heistä tuli isona? Oletteko/ovatko edelleen poikamaisia vai ovatko t- paidat ja shortsit vaihtuneet naisellisempiin hepeniin?
Olen miettinyt itsekseni, näkyikö jo oman sukupuoli- identiteetin muotoutuminen silloin, vai tuliko teistä/ heistä tavallisia äitejä miehineen ja lapsineen?
Kommentit (109)
Minusta tuli kroonisesti alipainoinen (menkat pois keinolla millä hyvänsä) vela.
En omista yhtään mekkoa, hametta tai korkokenkäparia. En kuitenkaan ole suunnitellut mieheksi identifioitumista.
Seksuaaliselta suuntautumiseltani olen bi-romanttinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
8 mt diagnoosia omaava autisti joka alkoholisoitui.
Vierailija kirjoitti:
Mitään fuking identiteettejä mietitty... oltiin vaan. Ihan normaali nainen olen.
Mikä on "normaali nainen"?
Miksi muuten jotkut tytöt lokeroidaan poikatytöiksi? Miksi he eivät vain voi olla hurjapäisiä tyttöjä? Ihan kuin tyttö voisi olla vain niin että tykkää prinsessajutuista. Jos tyttö tykkääkin jostain muusta, niin on muka heti poikatyttö. Minä olen aina ollut vähän rämäpäinen enkä välitä kaikista stereotyyppisistä tyttöjen jutuista, mutta silti tunnen olevani täysin tyttö! Hiiteen tuollaiset poikatyttö-termit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tuli konepuolen DI sekä teollinen muotoilija, harrastan edelleen autoja, moottoriurheilua ja kaikkea tekniikkaa. Muuten ihan tavallinen perheenäiti, mutten edellenkään meikkaa, käytä korkokenkiä ja mekkojakin löytyy vain pari juhlamekkoa. Tukka on pitkä koska se on helppohoitoinen.
Meillä ei ollut lapsuudessa yhtään poikatyttöä. Siis ei yhden yhtäkään, ei naapurustossa eikä koulussa tai missään. En ikinä kuullut tuollaista sanaa, eikä kukaan tyttö ollut mitenkään poikamainen.
Toki leikittiin kaikenlaisia leikkejä -lapsia kun oltiin- mutta ei ollut ketään joka olisi ollut jotenkin POIKAtyttö. Hevoset trendasi mun lapsuudessa, ja luokkakavereista monet tytöt pelasi futista seurassa. Eli olivat paljon treeneissä ja peleissä. Teininä sit lumilautailtiin. Kaikista tuli ihan normaaleja naisia. Ja oltiin ihan normaaleja tyttöjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuli terveydenhoitaja.
Jaa... äiti oli pyörtyä...minusta tuli sotilas. Nyt sotilasarvo "kessu"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten se, että tyttö on rohkea ja vaikkapa teknisesti orientoitunut vaikuttaa sukupuoli-identiteettiin? Vaikka olen pienestä pitäen ollut kiinnostunut tekniikasta ja asioista joita ei mielletä naisten jutuiksi, miten se tekisi minusta jotenkin epänaisen nyt aikuisena?
Minun kouluaikana-60 luvulla oli koulussa yksi ns poikatyttö. Pukeutui aina puitkiin housuihin kuin pojat, kun tytöt siihen aikaan käytti aina mekkoa. Ei tullut tyttöjen ryhmässä terveystarkastukseen, eikä osallistunut tyttöjen välitunti-leikkeihin, vaan katseli syrjässä, vähän kuin naama virneessä. Ei sitä syrjitty, mutta kukaan tyttö ei halunnut olla sen kanssa. Sen eleet oli jotenkin poikamaiset. Jotenkin poikkeavana sitä pidettiin ja tiedettiin, että ei kannat olla sen kanssa, ettei itse saisi poikatytön nimitystä, sillä se nimitys tarkoitti outoa ihmistä ja oli jotenkin halveeraava. En muista enää sen nimeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poikatyttö sanaa käytettiin silloin kun ei vielä tunnettu käsitettä muunsukupuolinen.
Nykyään poikatyttö kuulostaa melkein juntilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua on yritetty tunkea miehen muottiin läpi elämäni. En tiedä miksi. Tulen kuitenkin pitkästä linjasta kotiäitejä.
Minulla on kulttuurialan koulutus ja olen työtön taiteilija. Kaikkia näitä ura-askeleita sukuni on ylenkatsonut, siinä missä maskuliinisempia uraliikkeitä (esimerkiksi rakennushanke) he ovat hurranneet ja ihailleet. Itselleni tuo on aika selkeä merkki naisvihasta ja on etäännyttänyt minua koko suvusta. Myös lapsen saatuani minua yritettiin patistaa töihin ja pumppaamaan maitoa samaan aikaan kun mies on "koti-isänä". Täysin skitsofreenista touhua.
Minusta tuli johtaja, en kerro missä. Mulla on vahva mies ja korkea libido.
Vierailija kirjoitti:
Poikatyttö sanaa käytettiin silloin kun ei vielä tunnettu käsitettä muunsukupuolinen.
Nykyään poikatyttö kuulostaa melkein juntilta.
En ole mikään muu-sukupuolinen vaan nainen, jolla oli poikamaisia harrastuksia sen vuoksi, että vietin paljon aikaa veljen kanssa. Äärimmäisen vammaista ajatella olevansa jotakin muuta kuin on sen perusteella, mihin olosuhteet pakottavat. Muutenkin ällöttävää vihata omaa sukupuoltaan.
Vierailija kirjoitti:
Virallisesti autisti.
Pippi langstrumpf, jos hänet kasvatti yksinhuoltajaäiti, niin todennäköisesti näin on.
Vierailija kirjoitti:
Miksi muuten jotkut tytöt lokeroidaan poikatytöiksi? Miksi he eivät vain voi olla hurjapäisiä tyttöjä? Ihan kuin tyttö voisi olla vain niin että tykkää prinsessajutuista. Jos tyttö tykkääkin jostain muusta, niin on muka heti poikatyttö. Minä olen aina ollut vähän rämäpäinen enkä välitä kaikista stereotyyppisistä tyttöjen jutuista, mutta silti tunnen olevani täysin tyttö! Hiiteen tuollaiset poikatyttö-termit.
Muumien niiskuneiti on tyttömäinen, myös siinä negatiivisessa merkityksessä, eli myös erittäin rasittava. Pikku-myytä voisi luonnehtia poikatytöksi. Menevä, energinen ja omapäinen. Peppi pitkätossukin on poikatyttömäinen. Enemmänkin on siis kyse naisesta, joka on jostain ulkoiseta paineesta johtuen joutunut kultivoimaan persoonansa maskuliinisempia piirteitä, esimerkiksi fyysisyyttä.
Lentäjä.