Lue keskustelun säännöt.
Taas kaatu potentiaalinen suhde ja samaan syyhyn kuin edellinen
25.07.2023 |
Eli kyseessä mies, jonka kanssa ollaan deittailtu jo kuukausia. Suhde mennyt jopa jo aika intensiiviseksi, mutta nyt mies laukoi jotain, mikä onnistu tappamaan mun kiinnostuksen sekunnin murto-osassa. Mies siis puhui lihavista naisista todella rumaan sävyyn, vaikka muuten on ollut aiemmin aina ystävällinen ja kunnioittava. Ja siis, mies ei tiedä, että olen itse ollut lihava. Mulla ei jäänyt roikkuvaa nahkaa ja raskausarvet ovat haalenneet ja olen liikunnalla ja ruokavaliolla saanut itseni tosi timmiksi, joten kehossa ei näy jälkeäkään entisestä lihavuudesta. Pääkopassa siitä sen sijaan on jälki. Ja mulla on täysi nollatoleranssi naisten kehojen halveksuntaan. Siis ihan kaikki ihastus vain katosi salamannopeasti tuon kommentin jälkeen. Miten tästä eteenpäin?
Kommentit (443)
Vierailija kirjoitti:
Itse pyrin karsimaan tämöiset naisvihaajat heti alkuunsa tarkalla seulalla. Empatiahaluttomuus on pahimpia turn off:a nykyään. Siksi roskiin lentää ilmastodenialistit, rasismin ymmärtäjät, oikeistopopulistit, feministien ja ympäristön suojelijoiden haukkujat, huonosti eläimiä kohtelevat jne.
Ylipaino tarjoaa mahdollisuuden positiiviseen kehitykseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nyt kävi näin, että mies ei pitänyt lihavista naisista. Paluu Tinderiin on sinulla todennäköisesti edessä.
Kukaan ei vaadi pitämään kaikista. En minäkään pidä pienimunaisista tai kaljuista miehistä sillä lailla että sellaisen kanssa alkaisin seurustelemaan, ihmisinä voivat olla vaikka parhaita ystäviä. En silti kommentoi heitä halventavaan sävyyn, varsinkaan yhdellekään miehelle. Käytöstavat pitää olla.
No jaa. Jos oikeasti koet että kaljuus tekee miehen kelvottomaksi miehenä, niin asian ääneen sanominen on oikeastaan aika pieni juttu siihen verrattuna. On oikeastaan aika kaksinaismoralistista ajatella, että kunhan tätä asiaa ei sanota ääneen, niin sen mukaan voi toimia kuitenkin.
Varmasti jokaisella on joitakin preferessejä, ja ne eivät ole ns tasa-arvoisia, mutta suhtautuminen siihen mitä saa sanoa ja mitä ei, voi syystäkin vaihdella.
Sinäkin luultavasti ajattelet, että oli ok dissata kaljuja miehiä tässä näin tällä tapaa, mutta kamalaa jos naisen haluttavuutta arvostetaan..
Kuten yläpeukuista näet, niin naiset ovat harvinaisen yksimielisiä siitä, että täydellinen hiusraja on parisuhteelle miehen kanssa lähtökohta. Sen ympärille rakentuu kaikki.
No eikä ole.
Puhun harvoin kaikkien naisten puolesta, mutta eiköhän me naiset täällä vaan naureskella hiusrajamiehelle ja hänen harhaisille ajatuksilleen.
Vierailija kirjoitti:
Miesten julmuus ja empatiakyvyttömyys aina yllättää huonolla tavalla :( juurikin tuo on tyypillistä että jos heidän mielestään nainen ei ole kaunis niin heitä pitää kohdella törkeästi.
Itse olin lapsena lihava, nyt jo monta vuotta fitnessin avulla laiha. Minäkään en katselisi tuollaista miestä.
Joillakin ihmisillä on myös tapana kehua toista haukkumalla kolmatta. Mies on voinut dissata lihavia naisia ja yrittänyt kehua sillä tavalla ap:n vartaloa. Tuo käytös on tietenkin tökeröä, mutta taustalla saattoi olla jotain tollasta. Kaikki me päästellään sammakkoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nyt kävi näin, että mies ei pitänyt lihavista naisista. Paluu Tinderiin on sinulla todennäköisesti edessä.
Kukaan ei vaadi pitämään kaikista. En minäkään pidä pienimunaisista tai kaljuista miehistä sillä lailla että sellaisen kanssa alkaisin seurustelemaan, ihmisinä voivat olla vaikka parhaita ystäviä. En silti kommentoi heitä halventavaan sävyyn, varsinkaan yhdellekään miehelle. Käytöstavat pitää olla.
No jaa. Jos oikeasti koet että kaljuus tekee miehen kelvottomaksi miehenä, niin asian ääneen sanominen on oikeastaan aika pieni juttu siihen verrattuna. On oikeastaan aika kaksinaismoralistista ajatella, että kunhan tätä asiaa ei sanota ääneen, niin sen mukaan voi toimia kuitenkin.
Varmasti jokaisella on joitakin preferessejä, ja ne eivät ole ns tasa-arvoisia, mutta suhtautuminen siihen mitä saa sanoa ja mitä ei, voi syystäkin vaihdella.
Sinäkin luultavasti ajattelet, että oli ok dissata kaljuja miehiä tässä näin tällä tapaa, mutta kamalaa jos naisen haluttavuutta arvostetaan..
Kuten yläpeukuista näet, niin naiset ovat harvinaisen yksimielisiä siitä, että täydellinen hiusraja on parisuhteelle miehen kanssa lähtökohta. Sen ympärille rakentuu kaikki.
Leikittekö tahallanne tyhmää vai miten kommentin pointti menee niin lujaa ohi?
HIusrajamies vaan kerjää huomiota. Semmonen se on. Päivästä toiseen, ketjusta toiseen. Samaa liirumlaarumia, koska on oppinut tuolla tavalla saamaan sitä huomiotaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Nyt ryhdistäydyt. Löydätpä kenet vain niin et voi olla varma mitä hän suustaan päästää. Ole rehellinen ja kerro, että hänen kommenttinsa sai miettimään ja kerro oma tarinasi. Katso mikä reaktio.
Juurikin näin. Ei kannata olla kauhean ehdoton ihmisten kanssa. Jokainen meistä elää omaa maailmaa ja omien ajatusten kanssa, ei voi vaatia, että kaikki olisi toisen kanssa samanlaisia. Ethän sinä ap voi edes tietää miksi mies ajattelee miten ajattelee, hänelläkin on oma historia mistä ne ajatukset kumpuaa. Minä olisin kertonut omat kokemukset ja ehkä mies olisi avannut omiaan.
Mikä on se kokemus, joka oikeuttaa toisen ihmisen kehon pilkkaamisen? Miksi pitäisi yrittää ymmärtää tuollaista käytöstä? Miksi on toisen (naisen) vastuulla ymmärtää toista (miestä) ja selittää aikuiselle, miksi ei ole ok haukkua toisia? Miksi (naisen) pitäisi kertoa omista henkilökohtaisista asioistaan (miehelle) koulutusmielessä?
Kuka sanoi, että pitäisi kouluttaa? Ja mitä väliä onko mies vai nainen? Itseään voi sivistää kuuntelemalla erilaisia ihmisiä. Ei kaikesta tarvi ottaa itseensä.
Sukupuolella on sikäli väliä, että usein näissä keskusteluissa naisen osaksi lankeaa yrittää ymmärtää, selittää ja etsiä syitä ja oikeutusta miehen törpölle puheelle ja käytökselle ja pahimmassa tapauksessa (kuten tässä ketjussa näemme) opettaa miestä tämän huonoista tavoista ja yrittää korjata niitä. Harvoin toisin päin.
Voi jestas mitä yleistämistä ja miesvihaa. Ehkä sinulla on ollut vain törppöjä miehiä? Kannattaisko miettiä mistä se johtuu?
Minun ei ole koskaan tarvinnut tehdä mitään tuollaista miesten kanssa. Ihan fiksuja ja ajattelevia ovat kaikki olleet ja viimeisempänä nykyinen kumppani. Paremmin käyttäytyvä, järkevä ja sydämellisempi hän on kuin minä. Mutta olenkin noukkinut hänet jostain muualta kuin ulkonäköön perustuvasta tinderistä.
Ei ole ollut törppöjä miehiä, kiitos kysymästä ja kumppanini olen tavannut muualla kuin Tinderissä. Puhuin näistä keskusteluista ja julkisesta puheesta asiasta, en omista kokemuksistani.
No minun kuvani maailmasta, miehistä ja naisista on sitten täysin erilainen kuin sinun. Minun mielestä miehiä ei tarvitse opettaa millään tavalla. Ehkä elän sitten kokonaisuudessaan niin paljon paremmassa kuplassa, missä ei törppöjä miehiä ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hiusrajahullu!! Hae apua itsellesi, sinulla on selkeästi pakkomielle asiasta. Sen lisäksi, että olet naisille todella ilkeä ja puhut heitä halventavasti.
Se, että naiset eivät halua sinua, ei johdu kaljuudestasi, vaan kuvottavasta asenteestasi Nadia kohtaan. Olet joka ikisessä ketjussa jauhamassa laatikkoleuasta ja hiusrajasta.
Ei kukaan jaksa kuunnella sellaista.
Okei, sinä olet toiv ottavastiProvo, mutta olen nyt oikeasti törmännyt tinderissä vastaaviin miehiin. Tai siis profiileihin. Ihan uskomatonta. Älä viitsi pilata joka keskustelua jauhamisellasi
Hiusrajamies on alkanut kaljuuntua tosi nuorena, siis teininä. Hiukset on sille varmasti tosi arka paikka. Ymmärrän kyllä tämän. Mä olen nainen ja multa lähti hiukset (alopecia) ja tunnen itseni vajavaiseksi ja tämä vaikeuttaa hurjasti miehen löytämistä.
Tuo turhasta jahkaaminen ja asiasta yli pääsemättömyys on silti naurettavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla saattaisi päästä möläyksiä läskeistä myös. Oma äitini oli ylipainoinen koko elämänsä ja me lapset kärsittiin siitä. Hän söi, mutta ei huolehtinut, että lapset saa ruokaa. Minä olin alipainoinen. Näin ne itsepetokset mitä hän teki, "enhän minä ees syö mitään" oli tyypillisin. Minulla on aika ristiriitaiset ajatukset lihavista. Toisinaan näen heidät hedonisteina ja toisinaan säälin ja koen empatiaa. Joskus halveksin, jos näen, että läski siirtää syömisongelmiaan lapsiin.
Joten enimmäkseen en ole läskipositiivinen, enkä muutu sellaiseksi ikinä. Sen verran isot traumat on lihavan lähellä elämisestä. Sama kuin eläisi alkoholistin kanssa. Itsepetosta, syöminen on aina tärkeämpää, se täyttää läskin ajankäytön ja pään.
Kai sä nyt tajuat, että se ei oo kenenkään lihavuudesta kiinni, jos ei huolehdi, että lapset saa ruokaa. Se on laiminlyöntiä, jonka taustalla täytyy olla jotain vähän muuta, kuin lihavuutta.
Kyllä, lihavuus on varmasti tässä tapauksessa vain seuraus siitä todellisesta ongelmasta, ei syy. Se olisi ollut huono äiti laihanakin.
En usko, että tätä ongelmaa olisi ollut jos hän olisi ollut laiha. Laihoilla tulee nälkä normaaliin aikaan, eikä koko elämä pyöri sen ympärillä, että mitähän sitä voisi seuraavaksi syödä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sano, että olit joskus ennen lihava, ja jätä se tyyppi.
Minä kertoisin, että olen ollut lihaa. Siksi minua erityisesti loukkaa se, että haukut lihavia.
Tuntuu tosi pahalta.
Jos sinusta nyt jo tuntuu että tuo ei ole sinulle sopii niin sitten ei. Ei se haittaa, jos kerrot omista tunteistasi ja tuntemuksistasi. Sitten kun on sellainen tyyppi, että haluat kertoa, niin kyllä sinä kerrot. Kyllä hyvätkin tyypit voi tehdä mokia. He osaavat sitten korjata jatkossa. Voi antaa mahdollisuuden. Tai sitten lähtee lätkimään ihan miltä tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan kannattaa jättä tuo mies, tuota samaa saat kuulla sitten loppuelämäsi. Oma isäni vihasi lihavia ja kun minäkin jossain vaiheessa lihoin, sain häneltä todella tylyjä kommentteja. En sitten halunnut nähdä häntä kuin korkeintaan kerran vuoteen. Vielä loppuvaiheessa, kun hän oli hoivakodissa petipotilaana, hän jaksoi nimitellä yhtä hoitajaa rumati tämän selän takana, vaikka hän hoiti isää hyvin ja vaihtoi vaipatkin.
Mitä jos jatkat tuon miehen kanssa, saatte lapsia ja joku lapsista on ylipainoinen? Haluatko lapselle isän, joka haukkuu ja halveksii häntä?
Nämä ylipainoisten halveksijat nimittelee yleensä myös muita heidän mielestään väärännäköisiä, on sitten liian iso nenä tai finnejä. Ei tuollaista haluta lapsen isäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla saattaisi päästä möläyksiä läskeistä myös. Oma äitini oli ylipainoinen koko elämänsä ja me lapset kärsittiin siitä. Hän söi, mutta ei huolehtinut, että lapset saa ruokaa. Minä olin alipainoinen. Näin ne itsepetokset mitä hän teki, "enhän minä ees syö mitään" oli tyypillisin. Minulla on aika ristiriitaiset ajatukset lihavista. Toisinaan näen heidät hedonisteina ja toisinaan säälin ja koen empatiaa. Joskus halveksin, jos näen, että läski siirtää syömisongelmiaan lapsiin.
Joten enimmäkseen en ole läskipositiivinen, enkä muutu sellaiseksi ikinä. Sen verran isot traumat on lihavan lähellä elämisestä. Sama kuin eläisi alkoholistin kanssa. Itsepetosta, syöminen on aina tärkeämpää, se täyttää läskin ajankäytön ja pään.
Kai sä nyt tajuat, että se ei oo kenenkään lihavuudesta kiinni, jos ei huolehdi, että lapset saa ruokaa. Se on laiminlyöntiä, jonka taustalla täytyy olla jotain vähän muuta, kuin lihavuutta.
Kyllä, lihavuus on varmasti tässä tapauksessa vain seuraus siitä todellisesta ongelmasta, ei syy. Se olisi ollut huono äiti laihanakin.
En usko, että tätä ongelmaa olisi ollut jos hän olisi ollut laiha. Laihoilla tulee nälkä normaaliin aikaan, eikä koko elämä pyöri sen ympärillä, että mitähän sitä voisi seuraavaksi syödä.
Joo, olin lomamatkalla ylipainoisen ystäväni kanssa. Voi hyvänen aika sitä syömistä. Heti aamusta alkaen, ahtaa kunnon aamupalan ja luulisi sen riittävän pitkälle päivään, mutta ei. Kaupungilla alkaa vinkuminen, kun on nälkä ja heikottaa, pakko saada ruokaa. Iso lounas, ja sitten välissä käy ostamassa välipalaa ja kunnon illallinen, jonka myös luulisi riittävän. Mutta ei, vaan paniikki kun ei ole illaksi 'naposteltavaa'. Sitten sitä etsitään pimeillä kujilla jotain kauppaa tai kiskaa missä myydään mässyä. Sipsipussi rapisee yötä myöten ettei nukkuakaan voi. Siihen päälle karkkia ja taas rapisee. Mieliala liikkuu koko ajan syömisten mukaan raivosta isoon iloon. En jaksaisi tuollaista kumppania.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Nyt ryhdistäydyt. Löydätpä kenet vain niin et voi olla varma mitä hän suustaan päästää. Ole rehellinen ja kerro, että hänen kommenttinsa sai miettimään ja kerro oma tarinasi. Katso mikä reaktio.
Juurikin näin. Ei kannata olla kauhean ehdoton ihmisten kanssa. Jokainen meistä elää omaa maailmaa ja omien ajatusten kanssa, ei voi vaatia, että kaikki olisi toisen kanssa samanlaisia. Ethän sinä ap voi edes tietää miksi mies ajattelee miten ajattelee, hänelläkin on oma historia mistä ne ajatukset kumpuaa. Minä olisin kertonut omat kokemukset ja ehkä mies olisi avannut omiaan.
Mikä on se kokemus, joka oikeuttaa toisen ihmisen kehon pilkkaamisen? Miksi pitäisi yrittää ymmärtää tuollaista käytöstä? Miksi on toisen (naisen) vastuulla ymmärtää toista (miestä) ja selittää aikuiselle, miksi ei ole ok haukkua toisia? Miksi (naisen) pitäisi kertoa omista henkilökohtaisista asioistaan (miehelle) koulutusmielessä?
Kuka sanoi, että pitäisi kouluttaa? Ja mitä väliä onko mies vai nainen? Itseään voi sivistää kuuntelemalla erilaisia ihmisiä. Ei kaikesta tarvi ottaa itseensä.
Sukupuolella on sikäli väliä, että usein näissä keskusteluissa naisen osaksi lankeaa yrittää ymmärtää, selittää ja etsiä syitä ja oikeutusta miehen törpölle puheelle ja käytökselle ja pahimmassa tapauksessa (kuten tässä ketjussa näemme) opettaa miestä tämän huonoista tavoista ja yrittää korjata niitä. Harvoin toisin päin.
Voi jestas mitä yleistämistä ja miesvihaa. Ehkä sinulla on ollut vain törppöjä miehiä? Kannattaisko miettiä mistä se johtuu?
Minun ei ole koskaan tarvinnut tehdä mitään tuollaista miesten kanssa. Ihan fiksuja ja ajattelevia ovat kaikki olleet ja viimeisempänä nykyinen kumppani. Paremmin käyttäytyvä, järkevä ja sydämellisempi hän on kuin minä. Mutta olenkin noukkinut hänet jostain muualta kuin ulkonäköön perustuvasta tinderistä.
Ei ole ollut törppöjä miehiä, kiitos kysymästä ja kumppanini olen tavannut muualla kuin Tinderissä. Puhuin näistä keskusteluista ja julkisesta puheesta asiasta, en omista kokemuksistani.
No minun kuvani maailmasta, miehistä ja naisista on sitten täysin erilainen kuin sinun. Minun mielestä miehiä ei tarvitse opettaa millään tavalla. Ehkä elän sitten kokonaisuudessaan niin paljon paremmassa kuplassa, missä ei törppöjä miehiä ole.
No siltä kuulostaa. T. Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Nyt ryhdistäydyt. Löydätpä kenet vain niin et voi olla varma mitä hän suustaan päästää. Ole rehellinen ja kerro, että hänen kommenttinsa sai miettimään ja kerro oma tarinasi. Katso mikä reaktio.
Juurikin näin. Ei kannata olla kauhean ehdoton ihmisten kanssa. Jokainen meistä elää omaa maailmaa ja omien ajatusten kanssa, ei voi vaatia, että kaikki olisi toisen kanssa samanlaisia. Ethän sinä ap voi edes tietää miksi mies ajattelee miten ajattelee, hänelläkin on oma historia mistä ne ajatukset kumpuaa. Minä olisin kertonut omat kokemukset ja ehkä mies olisi avannut omiaan.
Mikä on se kokemus, joka oikeuttaa toisen ihmisen kehon pilkkaamisen? Miksi pitäisi yrittää ymmärtää tuollaista käytöstä? Miksi on toisen (naisen) vastuulla ymmärtää toista (miestä) ja selittää aikuiselle, miksi ei ole ok haukkua toisia? Miksi (naisen) pitäisi kertoa omista henkilökohtaisista asioistaan (miehelle) koulutusmielessä?
Kuka sanoi, että pitäisi kouluttaa? Ja mitä väliä onko mies vai nainen? Itseään voi sivistää kuuntelemalla erilaisia ihmisiä. Ei kaikesta tarvi ottaa itseensä.
Sukupuolella on sikäli väliä, että usein näissä keskusteluissa naisen osaksi lankeaa yrittää ymmärtää, selittää ja etsiä syitä ja oikeutusta miehen törpölle puheelle ja käytökselle ja pahimmassa tapauksessa (kuten tässä ketjussa näemme) opettaa miestä tämän huonoista tavoista ja yrittää korjata niitä. Harvoin toisin päin.
Voi jestas mitä yleistämistä ja miesvihaa. Ehkä sinulla on ollut vain törppöjä miehiä? Kannattaisko miettiä mistä se johtuu?
Minun ei ole koskaan tarvinnut tehdä mitään tuollaista miesten kanssa. Ihan fiksuja ja ajattelevia ovat kaikki olleet ja viimeisempänä nykyinen kumppani. Paremmin käyttäytyvä, järkevä ja sydämellisempi hän on kuin minä. Mutta olenkin noukkinut hänet jostain muualta kuin ulkonäköön perustuvasta tinderistä.
Ei ole ollut törppöjä miehiä, kiitos kysymästä ja kumppanini olen tavannut muualla kuin Tinderissä. Puhuin näistä keskusteluista ja julkisesta puheesta asiasta, en omista kokemuksistani.
No minun kuvani maailmasta, miehistä ja naisista on sitten täysin erilainen kuin sinun. Minun mielestä miehiä ei tarvitse opettaa millään tavalla. Ehkä elän sitten kokonaisuudessaan niin paljon paremmassa kuplassa, missä ei törppöjä miehiä ole.
Ei minunkaan mielestäni tarvitse opettaa. Törppöjä miehiä maailmassa riittää, naisia myös, mutta ei heidän valistamisensa ole toisten vastuulla eikä huonoa käytöstä tarvitse sietää. Siltikin tässä keskustelussa neuvotaan ap:ta ymmärtämään, selittämään ja opettamaan. Ei ap ole kasvatusvastuussa kenestäkään aikuisesta, korkeintaan itsestään.
Olen itsekin poistanut elämästäni mieskandidaatit, joilla on vastaava moukkamainen tapa haukkua muita, oli se sitten ihonvärin, ulkonäön tms perusteella. En tajua miksi he eivät voi olla kaltaisensa ilkeän ihmisen seurassa. Ehkä he haluavat vain itselleen kunnioittavaa kohtelua mutta eivät suo sitä muille.
Usein ilkimykset triggeröityvät kun joku pitää heitä vastuussa sanomisistaan ja projisoivat sen minuun ja haukkuvat herkkänahkaiseksi. Huomatkaa toisen ja luultavasti myös omien tunteiden mitätöinti ja huomion pois siirtäminen heidän käytöksestään ja ajatelkaa miten tällainen ihminen kasvattaisi lapsia: ei ole ok puhua tunteista tai ne ovat vääriä, kiintymyssuhdeongelmia aikuisiän ihmissuhteissa kun tunnetarpeisiin ei vastata jne laskematta mukaan pahaa mieltä ja etäisiä välejä. Ei kiitos!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan kannattaa jättä tuo mies, tuota samaa saat kuulla sitten loppuelämäsi. Oma isäni vihasi lihavia ja kun minäkin jossain vaiheessa lihoin, sain häneltä todella tylyjä kommentteja. En sitten halunnut nähdä häntä kuin korkeintaan kerran vuoteen. Vielä loppuvaiheessa, kun hän oli hoivakodissa petipotilaana, hän jaksoi nimitellä yhtä hoitajaa rumati tämän selän takana, vaikka hän hoiti isää hyvin ja vaihtoi vaipatkin.
Mitä jos jatkat tuon miehen kanssa, saatte lapsia ja joku lapsista on ylipainoinen? Haluatko lapselle isän, joka haukkuu ja halveksii häntä?
Nämä ylipainoisten halveksijat nimittelee yleensä myös muita heidän mielestään väärännäköisiä, on sitten liian iso nenä tai finnejä. Ei tuollaista haluta lapsen isäksi.
Olisinpa ihmisenä yhtä hyvä kuin sinä. Sinä et ole koskaan ketään haukkunut. Et edes toista naista!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla saattaisi päästä möläyksiä läskeistä myös. Oma äitini oli ylipainoinen koko elämänsä ja me lapset kärsittiin siitä. Hän söi, mutta ei huolehtinut, että lapset saa ruokaa. Minä olin alipainoinen. Näin ne itsepetokset mitä hän teki, "enhän minä ees syö mitään" oli tyypillisin. Minulla on aika ristiriitaiset ajatukset lihavista. Toisinaan näen heidät hedonisteina ja toisinaan säälin ja koen empatiaa. Joskus halveksin, jos näen, että läski siirtää syömisongelmiaan lapsiin.
Joten enimmäkseen en ole läskipositiivinen, enkä muutu sellaiseksi ikinä. Sen verran isot traumat on lihavan lähellä elämisestä. Sama kuin eläisi alkoholistin kanssa. Itsepetosta, syöminen on aina tärkeämpää, se täyttää läskin ajankäytön ja pään.
Kai sä nyt tajuat, että se ei oo kenenkään lihavuudesta kiinni, jos ei huolehdi, että lapset saa ruokaa. Se on laiminlyöntiä, jonka taustalla täytyy olla jotain vähän muuta, kuin lihavuutta.
Kyllä, lihavuus on varmasti tässä tapauksessa vain seuraus siitä todellisesta ongelmasta, ei syy. Se olisi ollut huono äiti laihanakin.
En usko, että tätä ongelmaa olisi ollut jos hän olisi ollut laiha. Laihoilla tulee nälkä normaaliin aikaan, eikä koko elämä pyöri sen ympärillä, että mitähän sitä voisi seuraavaksi syödä.
Laiha olisi voinut esim jumpata koko ajan tai juosta lenkillä. Tai shoppailla kaikilla rahoilla vaatteita ja laukkuja.
Naiset itsekin haukkuu läskejä miehistä eikä siinä mitään ongelma muodostuu jos mies ei ihaile ja jumaloi läskiä naista joka näyttää oksettavalta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Nyt ryhdistäydyt. Löydätpä kenet vain niin et voi olla varma mitä hän suustaan päästää. Ole rehellinen ja kerro, että hänen kommenttinsa sai miettimään ja kerro oma tarinasi. Katso mikä reaktio.
Juurikin näin. Ei kannata olla kauhean ehdoton ihmisten kanssa. Jokainen meistä elää omaa maailmaa ja omien ajatusten kanssa, ei voi vaatia, että kaikki olisi toisen kanssa samanlaisia. Ethän sinä ap voi edes tietää miksi mies ajattelee miten ajattelee, hänelläkin on oma historia mistä ne ajatukset kumpuaa. Minä olisin kertonut omat kokemukset ja ehkä mies olisi avannut omiaan.
Mikä on se kokemus, joka oikeuttaa toisen ihmisen kehon pilkkaamisen? Miksi pitäisi yrittää ymmärtää tuollaista käytöstä? Miksi on toisen (naisen) vastuulla ymmärtää toista (miestä) ja selittää aikuiselle, miksi ei ole ok haukkua toisia? Miksi (naisen) pitäisi kertoa omista henkilökohtaisista asioistaan (miehelle) koulutusmielessä?
Kuka sanoi, että pitäisi kouluttaa? Ja mitä väliä onko mies vai nainen? Itseään voi sivistää kuuntelemalla erilaisia ihmisiä. Ei kaikesta tarvi ottaa itseensä.
Sukupuolella on sikäli väliä, että usein näissä keskusteluissa naisen osaksi lankeaa yrittää ymmärtää, selittää ja etsiä syitä ja oikeutusta miehen törpölle puheelle ja käytökselle ja pahimmassa tapauksessa (kuten tässä ketjussa näemme) opettaa miestä tämän huonoista tavoista ja yrittää korjata niitä. Harvoin toisin päin.
Voi jestas mitä yleistämistä ja miesvihaa. Ehkä sinulla on ollut vain törppöjä miehiä? Kannattaisko miettiä mistä se johtuu?
Minun ei ole koskaan tarvinnut tehdä mitään tuollaista miesten kanssa. Ihan fiksuja ja ajattelevia ovat kaikki olleet ja viimeisempänä nykyinen kumppani. Paremmin käyttäytyvä, järkevä ja sydämellisempi hän on kuin minä. Mutta olenkin noukkinut hänet jostain muualta kuin ulkonäköön perustuvasta tinderistä.
Ei ole ollut törppöjä miehiä, kiitos kysymästä ja kumppanini olen tavannut muualla kuin Tinderissä. Puhuin näistä keskusteluista ja julkisesta puheesta asiasta, en omista kokemuksistani.
No minun kuvani maailmasta, miehistä ja naisista on sitten täysin erilainen kuin sinun. Minun mielestä miehiä ei tarvitse opettaa millään tavalla. Ehkä elän sitten kokonaisuudessaan niin paljon paremmassa kuplassa, missä ei törppöjä miehiä ole.
Ei minunkaan mielestäni tarvitse opettaa. Törppöjä miehiä maailmassa riittää, naisia myös, mutta ei heidän valistamisensa ole toisten vastuulla eikä huonoa käytöstä tarvitse sietää. Siltikin tässä keskustelussa neuvotaan ap:ta ymmärtämään, selittämään ja opettamaan. Ei ap ole kasvatusvastuussa kenestäkään aikuisesta, korkeintaan itsestään.
No joo, opettaminen kuulostaa sanana joidenkin korvaan ehkä huonolta. Mutta kyllä te elätte oikeasti jossain rinnakkaistodellisuudessa, jos kenenkään koskaan ei muka tarvitse korjata käytöstään minkään suhteen. Ei vastaa minun kuvaani ihmisistä ja ihmissuhteista.
Ymmärrän. Neuvoni on, että opettele tunnistamaan hyväkäytöksiset ja empaattiset miehet. Ei ilkeämieliselle huumorille höröttäviä, lapsellisia miehiä. Kuuntele herkällä korvalla, miten mies puhuu muista ihmisistä ylipäätään. Myös selvä ulkonäkökeskeisyys voi olla varoitusmerkki, muttei tietenkään aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan kannattaa jättä tuo mies, tuota samaa saat kuulla sitten loppuelämäsi. Oma isäni vihasi lihavia ja kun minäkin jossain vaiheessa lihoin, sain häneltä todella tylyjä kommentteja. En sitten halunnut nähdä häntä kuin korkeintaan kerran vuoteen. Vielä loppuvaiheessa, kun hän oli hoivakodissa petipotilaana, hän jaksoi nimitellä yhtä hoitajaa rumati tämän selän takana, vaikka hän hoiti isää hyvin ja vaihtoi vaipatkin.
Mitä jos jatkat tuon miehen kanssa, saatte lapsia ja joku lapsista on ylipainoinen? Haluatko lapselle isän, joka haukkuu ja halveksii häntä?
Nämä ylipainoisten halveksijat nimittelee yleensä myös muita heidän mielestään väärännäköisiä, on sitten liian iso nenä tai finnejä. Ei tuollaista haluta lapsen isäksi.
Olisinpa ihmisenä yhtä hyvä kuin sinä. Sinä et ole koskaan ketään haukkunut. Et edes toista naista!
Naisten on siis aivan turha vaatia miestä lopettamaan naisten haukkuminen kun ei naisetkaan suostu lopettamaan miesten hakkumista.
-eri
Kyllä, lihavuus on varmasti tässä tapauksessa vain seuraus siitä todellisesta ongelmasta, ei syy. Se olisi ollut huono äiti laihanakin.