Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Taas kaatu potentiaalinen suhde ja samaan syyhyn kuin edellinen
25.07.2023 |
Eli kyseessä mies, jonka kanssa ollaan deittailtu jo kuukausia. Suhde mennyt jopa jo aika intensiiviseksi, mutta nyt mies laukoi jotain, mikä onnistu tappamaan mun kiinnostuksen sekunnin murto-osassa. Mies siis puhui lihavista naisista todella rumaan sävyyn, vaikka muuten on ollut aiemmin aina ystävällinen ja kunnioittava. Ja siis, mies ei tiedä, että olen itse ollut lihava. Mulla ei jäänyt roikkuvaa nahkaa ja raskausarvet ovat haalenneet ja olen liikunnalla ja ruokavaliolla saanut itseni tosi timmiksi, joten kehossa ei näy jälkeäkään entisestä lihavuudesta. Pääkopassa siitä sen sijaan on jälki. Ja mulla on täysi nollatoleranssi naisten kehojen halveksuntaan. Siis ihan kaikki ihastus vain katosi salamannopeasti tuon kommentin jälkeen. Miten tästä eteenpäin?
Kommentit (443)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun tapailuni päättyi siihen, kun mies puolusti murhasta ja rai skau ksista tuomittua miestä. Harmittaa ihan toden teolla, koska pidin miehestä. Haluaisin ehkä yrittää keskustella tästä ja selvittää, onko mies tosiaan tuota mieltä, mutta inhoreaktio on vahva.
Voihan sitä yrittää, mutta harmillisen usein tuollainen asenne on tiukassa ja varmasti liittyy muihinkin naisia halveksuviin asenteisiin. Hyvä lakmus-testi on kysyä, mitä mieltä mies on naisten oikeuksista. Ovatko ne hyvällä mallilla vai onko niitä "liikaa"?
Ensin täytyy aloittaa naisen määritelmästä.
Niin, olivatko ne miehet, jotka halusivat tehdä naiseudesta vaatteen jonka kuka tahansa saa ja voi pukea päälleen, syytteiden uhalla?
Naiset epäilemättä voittavat tässä.Miten naiset saattavat olla niin TYHMIÄ omien oikeuksiensa suhteen??
Miehenähän sinä olet ollut edistämässä tätä kehityssuuntaa, kun et ole ensinnäkään siihen tovereidesi käytökseen ole puuttunut ja nyt vielä täällä haukut naisia siitä, että miesvaltaisessa yhteiskunnassa naista larppaavat miehet saavat tahtonsa läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mitä kauheaa tuossa nyt on? Lihavat naisetkin usein haukkuvat muita erilaisten asioiden takia. Parashan se toki on jos ei muita arvostele, mutta melkein kaikki sitä tekee jossakin asiassa.
Mä luin otsikon:
Taas kaatu potentiaalinen suhde ja samaan syyhyyn kuin edellinen
:D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla saattaisi päästä möläyksiä läskeistä myös. Oma äitini oli ylipainoinen koko elämänsä ja me lapset kärsittiin siitä. Hän söi, mutta ei huolehtinut, että lapset saa ruokaa. Minä olin alipainoinen. Näin ne itsepetokset mitä hän teki, "enhän minä ees syö mitään" oli tyypillisin. Minulla on aika ristiriitaiset ajatukset lihavista. Toisinaan näen heidät hedonisteina ja toisinaan säälin ja koen empatiaa. Joskus halveksin, jos näen, että läski siirtää syömisongelmiaan lapsiin.
Joten enimmäkseen en ole läskipositiivinen, enkä muutu sellaiseksi ikinä. Sen verran isot traumat on lihavan lähellä elämisestä. Sama kuin eläisi alkoholistin kanssa. Itsepetosta, syöminen on aina tärkeämpää, se täyttää läskin ajankäytön ja pään.
Kai sä nyt tajuat, että se ei oo kenenkään lihavuudesta kiinni, jos ei huolehdi, että lapset saa ruokaa. Se on laiminlyöntiä, jonka taustalla täytyy olla jotain vähän muuta, kuin lihavuutta.
Kyllä, lihavuus on varmasti tässä tapauksessa vain seuraus siitä todellisesta ongelmasta, ei syy. Se olisi ollut huono äiti laihanakin.
En usko, että tätä ongelmaa olisi ollut jos hän olisi ollut laiha. Laihoilla tulee nälkä normaaliin aikaan, eikä koko elämä pyöri sen ympärillä, että mitähän sitä voisi seuraavaksi syödä.
Joo, olin lomamatkalla ylipainoisen ystäväni kanssa. Voi hyvänen aika sitä syömistä. Heti aamusta alkaen, ahtaa kunnon aamupalan ja luulisi sen riittävän pitkälle päivään, mutta ei. Kaupungilla alkaa vinkuminen, kun on nälkä ja heikottaa, pakko saada ruokaa. Iso lounas, ja sitten välissä käy ostamassa välipalaa ja kunnon illallinen, jonka myös luulisi riittävän. Mutta ei, vaan paniikki kun ei ole illaksi 'naposteltavaa'. Sitten sitä etsitään pimeillä kujilla jotain kauppaa tai kiskaa missä myydään mässyä. Sipsipussi rapisee yötä myöten ettei nukkuakaan voi. Siihen päälle karkkia ja taas rapisee. Mieliala liikkuu koko ajan syömisten mukaan raivosta isoon iloon. En jaksaisi tuollaista kumppania.
Voi luoja! Mulle kävi samalla tavalla. Eli lähdin reissuun samanlaisen suursyömärin kanssa!
Ihan kun olisi ollut reissussa jonkun päihdeaddiktin kanssa.
Eli oltiin kuuluisassa taidemuseossa josta jouduttiin lähtemään jo alle tunnissa kun hän sai itkupotkuraivareita "heikkona nälästä", Oltiin kuitenkin syöty tuhti aamiainen vajaa pari tuntia aiemmin.
Kaupungilla hänen piti pysähtyä jokaisen kahvilan luona ottamassa pirtelö tai leivoksia. Oli tuskastuttavaa istua joka hetki kahvilassa ja vain odottaa häntä. Lopulta jätin hänet yksin kahvilaan ja jatkoin yksin matkaa paikkoihin missä halusin käydä, mistä hän loukkaantui.
Ja just toi jatkuva pussien ja käärepaperien rapina, maiskutus, mässytys, rouskutus, röyhtäily yötä myöten.
Sitten se, ettei jaksanut kävellä kilometriä rannalle tai johonkin kohteeseen mutta oli pirteänä kun piti löytää ravintola.Eli kun antaa ruuan hallita niin täydellisesti elämäänsä että sekoaa jos joutuu oleen tunninkin ilman että leuoilla on jotain tehtävää.
Sitten vielä se suunnaton itsepetoksen määrä! Tämä henkilö valehteli silmät kirkkaina miehelleen, kuinka hän ei syönyt kuin yhden aterian päivässä! Hän mässytti koko ajan jotain! livisti vielä öisinkin salaa hakemaan kaupasta apetta.
Sitten "en ymmärrä, miksi olen näin lihava vaikka syön saman verran kuin sinäkin". "Olen näin lihava koska kehoni on luonnostaan tällainen ja keholleen ei voi mitään. Sinä taas olet luonnostaan hoikka"...Ja juuri toi, että jos heti ei saanut ruokaa niin oli niin kiukkuinen, siis todella kiukkuinen ja syy oli minun, koska "hidastelin" kun halusin kierrellä jossain kohteessa pidempään kuin tunnin.
Sitten ylimaallisen autuas vauvanilme, kun sai mässyä.
Myös ääliömäinen riemu, eli kun vähän aikaisemmin oli kiukutellut ja rähjännyt ja syyllistänyt minua kaikesta, niin kun sai ruokaa, niin kaikki kiukku unohtui ja oli kuin olisi ollut nousuhumalassa ja piti omaa showtaan hilpeänä ja iloisena.
Tämä on ihan todellinen addiktio, vähän kuin alkoholismi tai tupakkariippuvuus. Tiedän kun tunnistan itseni tästä osittain. Jatkuvaa mussutusta ja tunteiden säätelyä herkkujen ja syömisen avulla. Lapsuudesta opittu malli jossa joka surussa ja kriisissä lohdutettiin antamalla karkkia. Ne mallit jää syvälle alitajuntaan ja niitä on vaikeaa ja hidasta muuttaa aikuisena. Mahdollista toki, mutta vaatii paljon työtä, itsetutkiskelua ja mahdollisesti ammattiapuakin tai ainakin omaa opiskelua neuropsykologista.
Sun kannattaa mennä tuo traumasi hoidattamaan terapeutilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla saattaisi päästä möläyksiä läskeistä myös. Oma äitini oli ylipainoinen koko elämänsä ja me lapset kärsittiin siitä. Hän söi, mutta ei huolehtinut, että lapset saa ruokaa. Minä olin alipainoinen. Näin ne itsepetokset mitä hän teki, "enhän minä ees syö mitään" oli tyypillisin. Minulla on aika ristiriitaiset ajatukset lihavista. Toisinaan näen heidät hedonisteina ja toisinaan säälin ja koen empatiaa. Joskus halveksin, jos näen, että läski siirtää syömisongelmiaan lapsiin.
Joten enimmäkseen en ole läskipositiivinen, enkä muutu sellaiseksi ikinä. Sen verran isot traumat on lihavan lähellä elämisestä. Sama kuin eläisi alkoholistin kanssa. Itsepetosta, syöminen on aina tärkeämpää, se täyttää läskin ajankäytön ja pään.
Kai sä nyt tajuat, että se ei oo kenenkään lihavuudesta kiinni, jos ei huolehdi, että lapset saa ruokaa. Se on laiminlyöntiä, jonka taustalla täytyy olla jotain vähän muuta, kuin lihavuutta.
Kyllä, lihavuus on varmasti tässä tapauksessa vain seuraus siitä todellisesta ongelmasta, ei syy. Se olisi ollut huono äiti laihanakin.
En usko, että tätä ongelmaa olisi ollut jos hän olisi ollut laiha. Laihoilla tulee nälkä normaaliin aikaan, eikä koko elämä pyöri sen ympärillä, että mitähän sitä voisi seuraavaksi syödä.
Joo, olin lomamatkalla ylipainoisen ystäväni kanssa. Voi hyvänen aika sitä syömistä. Heti aamusta alkaen, ahtaa kunnon aamupalan ja luulisi sen riittävän pitkälle päivään, mutta ei. Kaupungilla alkaa vinkuminen, kun on nälkä ja heikottaa, pakko saada ruokaa. Iso lounas, ja sitten välissä käy ostamassa välipalaa ja kunnon illallinen, jonka myös luulisi riittävän. Mutta ei, vaan paniikki kun ei ole illaksi 'naposteltavaa'. Sitten sitä etsitään pimeillä kujilla jotain kauppaa tai kiskaa missä myydään mässyä. Sipsipussi rapisee yötä myöten ettei nukkuakaan voi. Siihen päälle karkkia ja taas rapisee. Mieliala liikkuu koko ajan syömisten mukaan raivosta isoon iloon. En jaksaisi tuollaista kumppania.
Voi luoja! Mulle kävi samalla tavalla. Eli lähdin reissuun samanlaisen suursyömärin kanssa!
Ihan kun olisi ollut reissussa jonkun päihdeaddiktin kanssa.
Eli oltiin kuuluisassa taidemuseossa josta jouduttiin lähtemään jo alle tunnissa kun hän sai itkupotkuraivareita "heikkona nälästä", Oltiin kuitenkin syöty tuhti aamiainen vajaa pari tuntia aiemmin.
Kaupungilla hänen piti pysähtyä jokaisen kahvilan luona ottamassa pirtelö tai leivoksia. Oli tuskastuttavaa istua joka hetki kahvilassa ja vain odottaa häntä. Lopulta jätin hänet yksin kahvilaan ja jatkoin yksin matkaa paikkoihin missä halusin käydä, mistä hän loukkaantui.
Ja just toi jatkuva pussien ja käärepaperien rapina, maiskutus, mässytys, rouskutus, röyhtäily yötä myöten.
Sitten se, ettei jaksanut kävellä kilometriä rannalle tai johonkin kohteeseen mutta oli pirteänä kun piti löytää ravintola.Eli kun antaa ruuan hallita niin täydellisesti elämäänsä että sekoaa jos joutuu oleen tunninkin ilman että leuoilla on jotain tehtävää.
Sitten vielä se suunnaton itsepetoksen määrä! Tämä henkilö valehteli silmät kirkkaina miehelleen, kuinka hän ei syönyt kuin yhden aterian päivässä! Hän mässytti koko ajan jotain! livisti vielä öisinkin salaa hakemaan kaupasta apetta.
Sitten "en ymmärrä, miksi olen näin lihava vaikka syön saman verran kuin sinäkin". "Olen näin lihava koska kehoni on luonnostaan tällainen ja keholleen ei voi mitään. Sinä taas olet luonnostaan hoikka"...Ja juuri toi, että jos heti ei saanut ruokaa niin oli niin kiukkuinen, siis todella kiukkuinen ja syy oli minun, koska "hidastelin" kun halusin kierrellä jossain kohteessa pidempään kuin tunnin.
Sitten ylimaallisen autuas vauvanilme, kun sai mässyä.
Myös ääliömäinen riemu, eli kun vähän aikaisemmin oli kiukutellut ja rähjännyt ja syyllistänyt minua kaikesta, niin kun sai ruokaa, niin kaikki kiukku unohtui ja oli kuin olisi ollut nousuhumalassa ja piti omaa showtaan hilpeänä ja iloisena.
Kuulostaa ihan mun timmin ja lihaksikkaan miehen ruokailutottumuksilta. Aina nälkä, äkäinen kun ei saa ruokaa, ja jäänyt jonnekin oraalivaiheeseen kehityksessä kun kokoajan pitää napostella jotain. :-D liikkuukin se kyllä aika paljon ja jotenkin läpipaskon fysiikka. Ei koskaan oo lihonut sitten millään. Syö se terveellisestikin paljon
Tiedän niin tuon tunteen kuinka napsvaan voi hävitä kaikki fiilikset toista kohtaan, kun toisesta paljastuu asia (jonka ei edes tiennyt olevan) niin täydellinen turn off.
Tuollaista lihavien dissaajaa en ole kohdannut koskaan (ehken siksi, etten ole itse mikään supertimmi ja toisaalta en myöskään viehäty pinnallisista miehistä) mutta vastaavalla tavalla olen menettänyt kiinnostukseni, kun kävi ilmi että miehellä onkin jo lapsi. Toisen kerran orastava kiinnostus katosi ihan "puff" kun näin sattumalta tapailemani miehen ja tämä polttikin mulle ihan täydellisenä yllärinä röökiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiedän niin tuon tunteen kuinka napsvaan voi hävitä kaikki fiilikset toista kohtaan, kun toisesta paljastuu asia (jonka ei edes tiennyt olevan) niin täydellinen turn off.
Tuollaista lihavien dissaajaa en ole kohdannut koskaan (ehken siksi, etten ole itse mikään supertimmi ja toisaalta en myöskään viehäty pinnallisista miehistä) mutta vastaavalla tavalla olen menettänyt kiinnostukseni, kun kävi ilmi että miehellä onkin jo lapsi. Toisen kerran orastava kiinnostus katosi ihan "puff" kun näin sattumalta tapailemani miehen ja tämä polttikin mulle ihan täydellisenä yllärinä röökiä.
Jänniä kyllä nämä, mulla ihan samanlaista. Nähnyt jotain komeaa mukavaa miestä jossain muutamaan otteeseen, ja erään kerran tapasimme sattumalta niin että hänellä oli lapsi mukanaan. Välittömästi loppui miehen komeana ja kiinnostavana näkeminen, eikä se tullut enää takaisin millään, vaikka mies myöhemmin yrittikin lämmitetllä minua.
Nykyisellä miehelläni on kaksi lasta myös, mutta ei hänen kohdallaan käynyt noin, varmaan kun se ei tullut totaaliyllätyksenä, emmenkä tapailleet silloin kun lapset olivat hänellä. Mitään minulla ei myöskään ole lapsia vastaan, itsellänikin on, mutta miehen seksikkyys häviää lasten läsnäollessa 100 prosenttisesti. Kun lapset oli meillä kun olivat pieniä, niin meni monta päivää ennen kuin sain kiinnostuksen päästä jälleen kiinni kun lapset lähtivät äidilleen.
Tuttuja kokemuksia. Itselleni myös tupakointi on ihan täysi turn off, sen jälkeen ei voi enää kiinnostua. Ylimeilisyys, halveksunta myös, ihan sama ketä/mitä kohtaan, ei vaan kiinnosta sellainen mies.
Lapsi vie kiinnostuksen myös, mutta siinä on ehkä enemmän sitä, että en halua kodinrikkojaksi enkä uusperhekuvioon. Eli mies jolla on lapsi on liian varattu sille perheelleen vaikka ero olisikin jo takana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pienestä se on naisilla kiinni noi seurusteluhommat ja niiden jatkuvuus. Mies joutuu sietämään vaikka mitä schaibaa mut jos vähän heittää läppää läskeistä niin heti vedetään liinat kiinni. No kyl mä toisaalta ymmärrän kun tarjontaa on rajaton määrä ja uus löytyy viidessä minuutissa tilalle niin helppoa se on olla nirso ex-lihava kottarainen
Eipä löydy, mutta ennemmin yksin kuin k--ipään kanssa suhteessa.
Vierailija kirjoitti:
99% miehistä inhoaa lihavia naisia eli jos sun tavoite on löytää mies joka tykkää lihavista naisista niin et ehkä ikinä tule sellaista löytämään.
Toi prosenttimäärä on kyllä aivan liian suuri. Oman tuttavapiirini perusteella sanoisin tuon olevan jopa aika kaukanakin todellisuudesta. Ei heidän naisensa tokikaan ole mitään TLC-kanavan lihavuusohjelmien kaliiberia, mutta selvästi havaittavan ylipainoisia. (Toki mun tuttavapiirini on aika pieni otanta kaikista miehistä, mutta...)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse pyrin karsimaan tämöiset naisvihaajat heti alkuunsa tarkalla seulalla. Empatiahaluttomuus on pahimpia turn off:a nykyään. Siksi roskiin lentää ilmastodenialistit, rasismin ymmärtäjät, oikeistopopulistit, feministien ja ympäristön suojelijoiden haukkujat, huonosti eläimiä kohtelevat jne.
Kuulostat erittäin rasittavalta ihmiseltä. Kannatat kaikkea sitä minkä nimissä nykyaikana tavallisia kansalaisia riistetään. Olet ehdoton aatteissasi, seinältäsi luultavasti löytyy sateenkaari-ja antifa lippu. Syytät suomalaisia kaikesta mitä maailmalla tapahtuu ja varsinkin hyi hyi, rasismi. Sinun mielestäsi suomalaisia saa haukkua ja hakata mielin määrin kunhan vaan ei sano pahaa sanaa ruskeista. Kivat nuo feikki yläpeukutkin.
En ole persu ja olen aikuinen nainen joten mitään persumies-öyhötystä on turha aloittaa.
Suhde siis kaatui siihen, että Ap on aiemmin ollut läski.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nyt kävi näin, että mies ei pitänyt lihavista naisista. Paluu Tinderiin on sinulla todennäköisesti edessä.
Kukaan ei vaadi pitämään kaikista. En minäkään pidä pienimunaisista tai kaljuista miehistä sillä lailla että sellaisen kanssa alkaisin seurustelemaan, ihmisinä voivat olla vaikka parhaita ystäviä. En silti kommentoi heitä halventavaan sävyyn, varsinkaan yhdellekään miehelle. Käytöstavat pitää olla.
Kaljuus ja pienimunaisuus on eri asia. Lihavuus on itse aiheutettua. Läskin oma syy että haluaa syödä liikaa ja olla lihava. Lihavia kuuluukin pilkata.
Vierailija kirjoitti:
Ota lihava mies seuraavaksi?
Sivusta kommentti, että se ei välttämättä auta. Olen ollut aina hoikka, mutta en voi sietää kenekään ulkonäön arvostelua. Miesystäväni oli pyöreävartaloinen ja silti kommentoi jonkun naisen ylipainoa. Se suhde kariutui siihen kommenttiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nyt kävi näin, että mies ei pitänyt lihavista naisista. Paluu Tinderiin on sinulla todennäköisesti edessä.
Kukaan ei vaadi pitämään kaikista. En minäkään pidä pienimunaisista tai kaljuista miehistä sillä lailla että sellaisen kanssa alkaisin seurustelemaan, ihmisinä voivat olla vaikka parhaita ystäviä. En silti kommentoi heitä halventavaan sävyyn, varsinkaan yhdellekään miehelle. Käytöstavat pitää olla.
Älä jeesustele. Ihan tasan tarkkaan puhut joskus joistakin ihmisistä halventavaan sävyyn jollekin ihmiselle.
En muuten ikinä puhu yhdestäkään ihmisryhmästä/ tuntemattomasta ihmisestä halventavaan sävyyn ulkoisten ominaisuuksien tai muiden stereotypioiden perusteella. En ole jäänyt koulukiusaaja-tasolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nyt kävi näin, että mies ei pitänyt lihavista naisista. Paluu Tinderiin on sinulla todennäköisesti edessä.
Kukaan ei vaadi pitämään kaikista. En minäkään pidä pienimunaisista tai kaljuista miehistä sillä lailla että sellaisen kanssa alkaisin seurustelemaan, ihmisinä voivat olla vaikka parhaita ystäviä. En silti kommentoi heitä halventavaan sävyyn, varsinkaan yhdellekään miehelle. Käytöstavat pitää olla.
Kaljuus ja pienimunaisuus on eri asia. Lihavuus on itse aiheutettua. Läskin oma syy että haluaa syödä liikaa ja olla lihava. Lihavia kuuluukin pilkata.
Höpöhöpö. Penistä voi suurentaa leikkauksella ja hiuksia voi istuttaa jos haluaa näyttää hyvältä. Kaljupäitä ja minimunia kuuluukin pilkata. Ja miestissimiehiä. Ja spandex-pellejä muna-asennossa talvisin suksilla, kesäisin fillarin selässä.
Vierailija kirjoitti:
Kuka tahansa voi sairastua tai onnettomuudessa vammautua ja samalla kehon metabolialle käy jotain tai joutuu käyttämään lääkkeitä mitkä vaikuttavat aineenvaihduntaan. Pellolle tuollaiset "kumppanit" - niistä ei ole apua alamä'issä.
Mikä vıţuņ alamä'issä?????? XDDDDDDDDD LUOJA ETTÄ OLET T Y H M Ä !!!!
Idioottimaiset ihmiset onneksi ilmoittavat itsestään tällaisilla tavoilla lopulta vaikka roolia yrittää pitää päällä. Väistit luodin.
Alue: Aihe vapaa
Jos ihmiset ei opi käytöstapoja kotona, niin yleensä viimeistään siinä vaiheessa kun kaveripiiri kasvaa ja kypsyy ja elämään tulee yleensäkin muuta sisältöä kuin kaljan kittaaminen ja ihmisten ulkonäölle naureskelu. Jos aikuinen on vielä tuolla asteella missä hihitellään ylipainoisille, niin todennäköisesti tuttavapiiri on samanlaista epäkypsää junttiporukkaa eikä ihminen ole saanut mistään parempaa esimerkkiä miten aikuisen elämää eletään. Siinä vaiheessa muutos on jo myöhäistä, joten on parempi etsiä aikuisempaa seuraa.