Yli 40-v. nainen, joka onnistuit kunnolla pudottamaan painoa. Miten?

Vierailija kirjoitti:

Liikuin enemmän, söin vähemmän.

Samoin, mutta en laihdu!

Minulle tepsi ruokailurytmin muuttaminen säännöllisemmäksi ja kasvisten määrän selkeä lisääminen samalla, kun rasvan määrää tietoisesti vähensi. Ei ollut tarkoitus varsinaisesti laihduttaa vaan pikemminkin hakea parempaa oloa itselle, kun kiireisen ja stressaavan kevään jälkeen koko kroppa tuntui olevan tukossa, unirytmi oli sekaisin jne. Kuukaudessa putosi silti neljä kiloa, eli ylimääräistä löysää löytyi, ja nyt odotan mielenkiinnolla miten jatkossa paino asettuu, kun jatkan samaan tyyliin syömistä.

Tyypillinen päivä ruokailun suhteen voisi mulla olla esimerkiksi seuraavanlainen:

Aamupalaksi annos kaurapuuroa, päällä paljon mustikoita, muutama ruokalusikallinen rasvatonta raejuustoa, siemeniä ja loraus hunajaa.

Lounaaksi 150g vähärasvaista lihaa / kalaa, kuivapainoltaan n. 60g pastaa, riisiä, nuudelia tms. ja niin paljon kasviksia kuin jaksaa (paistettuna, keitettynä tai raakana, vaihtelen tätä jotta en kyllästyisi).

Välipalaksi hedelmä, ruisleipä esim. avokadolla ja kananmunalla sekä kourallinen pähkinöitä.

Päivällinen samalla sapluunalla kuin lounas.

Iltapalaksi vaikkapa rahkaa tai raejuustoa mehukeitolla tai marjoilla, yksi tai kaksi ruisleipää vähärasvaisella kinkulla ja kasviksilla ja muutenkin kasviksia niin paljon kuin jaksaa (vaikkapa dippikasviksien muodossa).

Tän rungon sisällä voi vaihdella eri aterioiden sisältöjä mielensä mukaan, ja toisaalta jos ei joku aamu tee mieli puuroa, niin vaihdan vaikka aamupalan ja välipalan sisällöt keskenään. En ole syönyt mitenkään ehdottomasti, eli jos lomalla on päätetty lähteä perheen kanssa pizzalle, niin olen sen pizzan syönyt ja sitten taas jatkan tällä rungolla sen jälkeen. Olo on ainakin parempi kuin aiemmin, joten mulle tämä on toiminut.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen tätä että miten päätyy siihen tilanteeseen jossa joutuu pudottamaan kunnolla painoa, siis onko joillakin sellaisia jaksoja jolloin ei ole mitään kontrollia ja sitä antaa itselleen luvan lihomiseen. 

Joo kyllä on. Aina ei jaksa kaloreita laskea esim. vaikean elämäntilanteen tai vakavan sairauden myötä. Jos sairauden vuoksi menettää liikuntakykynsä niin kalorinkulutuskin pienenee huimasti. Jotkut sairaudet ovat myös niin rankkoja että ei ehdi painoa ajattelemaan kun keskittyy eloonjäämiseen tai vointi on kerta kaikkiaan niin huono että ei energiaa eikä voimia riitä kalorien kyttäämiseen. Jotkut sairaudet ovat jopa sellaisia että paino vaan kertyy vauhdilla vaikka kaloreita rajoittaisikin.

Olet onnekas kuin lottovoittaja jos sinulla ei ole tällaisia tilanteita elämässä ollut. Minulle sellainen normielämä jossa painonhallinta on ainoa murhe on pelkkä haave vain.

Minulla oli parin vuoden todella stressaava jakso elämässä ja silloin nukuin myös todella huonosti. Söin samoin kuin ennenkin ja liikuin saman verran, mutta paino nousi tuon parin vuoden aikana yli 10 kg. Johtui jotenkin stressistä ja unen puutteesta. Elimistö meni niiden takia jotenkin epäkuntoon. Kun stressi väheni ja aloin taas nukkua niin paino putosi ilman muutoksia syömisiin tai liikuntaan.

5:2 -dietillä lähti 10 kg normaalipainon sisällä. Ylläpitoonkin tarvitsee pitää paastopäiviä kerran viikossa tai kahdessa. Tämä on suhteellisen helppo toteuttaa, koska on lääkitystä nukkumisen tueksi ja pieni nälkä ei valvota. Ennen kaikki laihdutukset kaatuivat jossain vaiheessa unen puutteeseen. N41.

Aloitin kuntosalilla käynnin 2-4 kertaa viikossa ja hölkkään. Ruokavaliona normaali kotiruoka, ei diettejä mutta en enää syö leipää. Ja makeat pois.

Kunnon rankka treeni auttaa nukkumaan kunnolla, kroppa kiinteytyi alussa nopeasti. Stressi väheni, lihasmassa lisääntyi ja se polttaa kaloreja enemmän kuin aiemmin.

N45

Haluun myös laihtua. Miten onnistuu? En haluu liikkua tai syödä vähemmän.

Aloitin pudottamaan painoa ollessani 44, alussa painoin 135 kg. Nyt 48-vuotiaana painan 63 kg, eli onhan sitä tullut pudotettua. Hitaasti, rauhallisesti, ilman mitään ääriliikkeitä. En ole ketoillut, paastoillut, jättänyt mitään täysin pois. Tai no, yritinhän minä alkuun nutrilett-kuureja ja karppauksia ja muuta, mutta en jaksanut noudattaa niitä pitkään, joten pudotetut kilot tuli "kuurin" jälkeen heti takaisin ja korot päälle.

Mutta siitä oppineena menin ravitsemusterapeutin vastaanotolle ja hankin sieltä ruokavaliosuunnitelman, joka räätälöitiin minun mieltymysteni mukaan, esim. huomioiden etten välitä syödä aamulla, tykkään syödä jonkun verran hiilihydraattiruokia, en syö hapanmaitotuotteita. Ravitsemusterapeutti teki ihan selkeän taulukon, jossa oli päivän 5 syömiskerralle ohjeet mitä syödä, 4 vaihtoehtoa/ateria. Sitten kun oli 10 kg pudonnut, piti laatia uusi ruokavalio, jossa hieman vähemmän taas kaloreita - aina 10 kg välein. Tämä oli minusta tärkeää, ettei vedetty heti kaloreita liian alas, vaan sain syödä koko ajan niin että tuli vain noin 500 kcal vaje kulutukseen päivässä - ei tullut heikkoja oloja, nälkää tms. Noudatin vain ohjeita ja laihduttaminen oli yllättävän helppoa. Toki muutamat juhlasyömingit ja juomingit väliin mahtui ja tuli niiden myötä viikkoja joina paino ei pudonnut, mutta pääosin kyllä, tasaisesti ja helposti. 

Lisäsin liikuntaa.

53v.

Pätkäpaasto (yleensä 19-12). Tällä aikavälillä vain mustaa kahvia, vettä tai vihreetä teetä. 12-19 aikavälillä syön aika normaalisti ja herkuttelen viikonloppuisin suklaalla tai leivoksilla (siis yksi kumpanakin päivänä). Syön siis kaksi kertaa päivässä ihan kunnon kokoiset ateriat, ei jää nälkä yhtään. Olen saanut painosta pudotettua 10kg ja ei tarvi olla liian tarkka ruoan kanssa.  Teen pitkiä kävelylenkkejä (4-10km) melkein päivittäin, mutta ei muuta liikuntaa.

Nyt olen tavoitepainossani ja en halua laihtua enää. Näytän aika hoikalta, mutta en ole laiha.

Vierailija kirjoitti:

Keto+pätkäpaasto

Mikään muu ei mulla toimi.

Mulla lähti -5kg vuodessa näillä, nyt olen normaalipainossa. Lisäksi tähän "ranskalainen dietti" eli 3 ruokalajin lounas, jossa salaatti + lämmin ruoka + jälkiruoka (hedelmää tai makeaakin voi olla). Ei mitään supertiukkoja ohjeita, vaan kohtuutta ja iloa ruuasta ja elämästä. Tietoista hidasta syömistä. Pätkäpaastossa sama, että noin 14-18 tunnin tauot vuorokaudessa, ei mitään ehdotonta laskemista siinäkään. 

Hidas pudotus, parempi tulos. 

Mulle oli tärkeää myös seurata joka päivä painoa, vaihtelu oli kuukausitasolla 1-2 kiloa, mutta kuukausien ylimmästä ja alimmasta painosta ja viikkojen keskiarvoista näki, mihin suuntaan oli menossa.

Lisäksi söin myös b-vitamiinia kuurina, muuten olisin jossain vaiheessa syönyt kaloreita yli tarpeen. 

Liikuntaa en harrastanut määränä enempää kuin ennen, mutta välillä keskivartalojumppaa ja venytyksiä, joita en ollut ennen tehnyt. 

Lihavuusleikkaus vuosi sitten. Sitä ennen vuosikausien jojoilu.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen tätä että miten päätyy siihen tilanteeseen jossa joutuu pudottamaan kunnolla painoa, siis onko joillakin sellaisia jaksoja jolloin ei ole mitään kontrollia ja sitä antaa itselleen luvan lihomiseen. 

Itse ihmettelen tätä, että ihminen jolla ei ilmeisesti itsellään ole paino-ongelmaa, eikä myöskään mitään halua tuoda keskusteluun mitään rakentavaa, jaksaa kuitenkin nähdä sen vaivan, että kirjoittaa ylemmyydentuntoisen kommenttinsa tänne. Ihan tosissaan ihmettelen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Korjausliike heti jos huomaa painon nousevan. Näin sitä ei pääse kertymäänkään.

Sanotko myös: "Pidätä, kunnes pääset vessaan. Niin ei tule 💩 housuun."

Tämä.

Heti alkuun kannattaa ainakin unohtaa kaikenmaailman ihmepaastot ja muut hokkuspokkukset. Ainut mikä tieteellisesti todistetusti toimii on SÄÄNNÖLLINEN 3-4 tunnin välein syöminen.

Minulla ei ole koskaan ollut mitään ongelmaa painon eikä myöskään jaksamisen kanssa koska syön 3 kunnollista ateriaa päivässä ja 2 ravitsevaa välipalaa.

Eli olet onnistunut nuorempana tiputtamaan painoasi helposti? Kovin tehokastahan se ei ole ollut, jos olet nyt taas samassa tilanteessa. Tiedoksi, että painoa pystyy pudottamaan melko helposti minkä ikäinen tahansa, mutta eri asia on, miten ne kilot pidetään poissa.

Mulla on vaikeinta olla motivoitunut tarpeeksi pitkään. Kun se laihtuminen on niin vaikeaa enää tässä iässä. Muistan kuinka helppoa se oli nuorena, heti kun aloitti, tuli tuloksia. Nykyään on ihan sama syökö koko kesän grillimakkaroita tai toisen kesän pelkästään kevyesti kalaa ja kasviksia, paino on ja pysyy samana vuodesta toiseen.

Se ei hirveästi nostata motivaatiota.

Nyt mulla on taas uusi yritys ja olen vielä aiempiakin kertoja tarkempi. Mietin jokaisen suupalan. Jos ei tälläkään kertaa paino lähde putoamaan edes vähäsen, luovutan kokonaan.

Kymmenen vuotta paino pysynyt ihan samana riippumatta siitä mitä milloinkin syön. Toisaalta on hyvä ettei se myöskään ole noussut, vaikka on ollut sellaisiakin porsastelukesiä että oksat pois.

Mutta näyttää olevan ihan sama mitä syön, en laihdu.

Olen nyt myös käynyt lääkärillä ja ravitsemusterapeutilla, mutta ei niissäkään selvinnyt mitään mitä en jo tietäisi.

Tiedossa on jo, että minulla on useampikin lääke sellainen mikä muuttaa aineenvaihduntaa, mutta on se nyt perhana, että pitääkö tässä alkaa näännyttämään itseään laihtuakseen? Siitä seuraa sitten taas uusia ongelmia. Hiusten lähtöä ja muuta.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on vaikeinta olla motivoitunut tarpeeksi pitkään. Kun se laihtuminen on niin vaikeaa enää tässä iässä. Muistan kuinka helppoa se oli nuorena, heti kun aloitti, tuli tuloksia. Nykyään on ihan sama syökö koko kesän grillimakkaroita tai toisen kesän pelkästään kevyesti kalaa ja kasviksia, paino on ja pysyy samana vuodesta toiseen.

Se ei hirveästi nostata motivaatiota.

Nyt mulla on taas uusi yritys ja olen vielä aiempiakin kertoja tarkempi. Mietin jokaisen suupalan. Jos ei tälläkään kertaa paino lähde putoamaan edes vähäsen, luovutan kokonaan.

Kymmenen vuotta paino pysynyt ihan samana riippumatta siitä mitä milloinkin syön. Toisaalta on hyvä ettei se myöskään ole noussut, vaikka on ollut sellaisiakin porsastelukesiä että oksat pois.

Mutta näyttää olevan ihan sama mitä syön, en laihdu.

Olen nyt myös käynyt lääkärillä ja ravitsemusterapeutilla, mutta ei niissäkään selvinnyt mitään mitä en jo tietäisi.

Tiedossa on jo, että minulla on useampikin lääke sellainen mikä muuttaa aineenvaihduntaa, mutta on se nyt perhana, että pitääkö tässä alkaa näännyttämään itseään laihtuakseen? Siitä seuraa sitten taas uusia ongelmia. Hiusten lähtöä ja muuta.

Suomen kesä on lyhyt. Ehkä ne loput 8,5 kuukautta merkitsee enemmän.

Lopetin sokerin syönnin. Karkkipäivä oli kerran viikossa jolloin sokeritonta suklaata ja sokeritonta lakua. Tiukkaa teki aluksi kun iltapalana oli tottunut vetämään jätskiä ja suklaata. Paino tippui ja naamakin näytti terveemmältä.

Painoin viime syksynä n.70kg, nyt 65kg ja olen ihan tyytyväinen.

Mitä tein? Lisäsin liikuntaa. Olen aina ollut sohvaperunointiin taipuvainen liikunnanvihaaja. Mitään ihmeellistä ei kuitenkaan tarvinnut tehdä. Aluksi 3-4 krt viikossa parin kilometrin kävelylenkki. Myöhemmin myös pitempiä lenkkejä. Kesäiset pihanhoitoaskareet ja muu hyötyliikunta päälle.

Olen syönyt täysin samaan malliin kuin ennenkin. Säännölliset 2 lämmintä ateriaa päivässä ja aamu-, väli- ja iltapalat. Ihan peruskotiruokaa, ei mitään dieettejä. Myös pullaa ja makkaraa :)

Niin ja onhan tässä ollut myös korona ja jäätävää stressiä. Ehkä nekin sitten laihduttavat, mene ja tiedä!