Lue keskustelun säännöt.
Te jotka teette töitä yksin, miten jaksatte?
24.07.2023 |
Teen itse työtä, jossa ollaan yksin. Minulla ei käytännössä ole yhtään työkaveria, koska kaikki muutkin tekevät töitään yksin. Toki joskus törmätään ja saatetaan muutama sana vaihtaa (ehkä kerran kuussa) mutta pääasiassa nämä ihmiset ovat ihan vieraita minulle. Miten te muut jaksatte? Itse välillä kaipaan ihan hirveästi työyhteisöä.
Kommentit (25)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihanaa kun ei tarvitse tehdä yhdessä tiimityötä. Aiemmissa työpaikoissa oli tiimissä aina joku käärme tai pari, jotka sabotoi koko ryhmää.
Tein ensimmäiset 20 vuotta työurastani töitä tiiviisti työkavereiden kanssa ja viihdyin erinomaisesti. Nyt olen tehnyt pian 20 vuotta yksin ja viihdyn näinkin erinomaisesti.
Sanoisin että tärkeintä on itse työn mielekkyys ja kiinnostavuus. Jos työ on kivaa, kaikki on kivaa. Onnekkaasti minulla on niin.
Tuo olisi aivan unelmatilanne itselle. Työt saan tehdä rauhassa yksin ja vapaa-ajalla sitten tavata niitä ihmisiä joiden seurassa viihdyn.
Hyvin jaksan, kun olen introvertti. Olen vastuussa omasta työstäni eikä tarvitse muiden töppäilyjä ottaa vastuulle.
Tällä viikolla on työkaveri, mutta meillä on omat selkeät vastuualueet. Vaihdetaan muutama kohtelias sana aamulla ja sitten siirrytään omiin hommiin. Apua toki pyydetään puolin ja toisin jos tarvitaan. Lähdetään kotiin kun oma osuus on valmis.
Ensi viikolla olen taas kokonaan yksin. Joku hyvä äänikirja tai podcast kuulokkeisiin ja työ luistaa kuin tanssi. Viikko totaalista yksinäisyyttä, odotan jo innolla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan ok, pääasia, että voi tehdä etänä, koska pari tuntia liikenteessä päivittäin ei viehätä. Pidetään suomalaisten tuttujen kesken rupattelumiitti kerran viikossa ja lisäksi on työpalavereja ainakin kerran viikossa ja tarvittaessa englanniksi (kollegat ei suomalaisia).
Kaipaan välillä juttuseuraa mutta yksin se on vaan jaksettava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, sille on ihan syynsä miksi hakeudun töihin jossa saa tehdä töitä yksin. En jaksa sitä kaikkea krääsää, kun työpaikka muistuttaa enemmän kaverikerhoa ihmissuhde draamoineen kuin TYÖpaikkaa.
Vierailija kirjoitti:
No, sille on ihan syynsä miksi hakeudun töihin jossa saa tehdä töitä yksin. En jaksa sitä kaikkea krääsää, kun työpaikka muistuttaa enemmän kaverikerhoa ihmissuhde draamoineen kuin TYÖpaikkaa.
Minäkin väsyin...nyt on kiva kun saa rauhassa moppailla esim tyhjää asuntoa. Ei tarvitse puhua kenellekään, ei tarvitse kuunnella ketään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksinäisessä etätyössä työntekoon on etsittävä motivaatio jostain muualta kuin työkavereista ja esimiehistä.
Minulla on työn ulkopuolista elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on työn ulkopuolista elämää.
Työpäivä menee nopeasti kun on mielekästä tekemistä. 7,5 tuntia ja sen jälkeen on se elämä jolla on merkitystä. Nytkin takana hauska viikonloppu.
Yksin tekeminen on parhautta, kun voi rauhassa keskittyä työntekoon, ilman häiriötekijöitä.
Olen ekstrovertti ja pidän ihmisistä. Olen hyvä keskustelija ja kuuntelija, mutta johonkin on vedettävä raja. En voi sietää kaikesta mahdollisesta valittavia ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehenä se on huomattavasti helpompaa kuin naisena kun miehet ei ole riipuvaisia muiden huomiosta. Naisille huomio riippuvuus on huomattavasti voimakkaampaa kuin heroini nistillä heroini riippuvuus
Ihana oma työrauha kun työpaikan muIkut ei ole tuijottelemassa ja valittamassa
On se joskus hankalaa. Välillä pitää ihan muistuttaa itseään että mulla on työ ja jotain pitäisi ehkä tehdäkkin.
Loistava neuvo vain käyttää coworking-tilaa kuten I
Molempia olen kokeillut. Viihdyn paremmin nykyisessä, missä saan tehdä yksin ja vielä etänä. Välillä on kiva nähdä työkavereita, mutta yleensä ne päivät on vähemmän tehokkaita.
Aiemmassa työpaikassa oli työkavereita ja työt tehtiin yhdessä. Siellä oli myös työpaikkakiusaamista, juoruilua ja selän takana haukkumista. En kaipaa siihen maailmaan yhtään.
Olen yrittäjä, teen yksinäistä työtä ja se on ihan parasta! Muutaman kerran olen ottanut tyttäreni auttamaan minua ja tottakai se on mukavaa työskennellä yhdessä, mutta yksin on parasta. Olen vastuussa kaikesta mitä teen ja koska osaan työni täydellisen hyvin, työvälineet ovat minun valitsemia ammattivälineitä jne. niin työ on mukavaa ja antoisaa.
Joskus soittelen vaikka siskolleni tai anopille, mutta yleensä kuuntelen äänikirjoja tai sitten vain mietiskelen kaikkea työn ohessa. Minulla on perhe ja ystäviä vapaa-aikana.
Ei ne työkaveritkaan aina autuaaksi tee. Voi olla vaikka mitä mätämunia, joiden takia menettää yöunensa ja mielenterveyden.