Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Jos evoluutioteoria on totta niinkuin se sanotaan, miksi mikään muu laji ei "kehittynyt" ?
22.07.2023 |
Selittäkää selkeästi, en kaipaa näsäviisastelua vaan jos teillä on argumentti esittää niin esittäkää se. Katsotaan kenen argumentti on paras.
Ja sanon jo valmiiksi että tämä selitys ei ole hyvä: "Muiden ei tarvinnut kehittyä"
Kaikki muutkin eläimet taistelee omasta elintilastaan ja kaikesta muustakin, ihminen ei ollut ainoa. Eikä ole edelleenkään.
Kommentit (257)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki lajit ovat kehittyneet aina sopeutumaan olosuhteiden muutoksiin. Jotkut lajit ovat vanhoja, koska niiden ekologinen lokero ei ole muuttunut, esimerkiksi krokotiilit eivät ole tarvinneet mallipäivityksiä pitkään aikaan.
Älykkyys ei kuitenkaan ole kasvanut vaikka krokotiilinkin elämä on aika raakaa.
Mikään evoluution kehitysaskel ei tähtää mihinkään, ei esimerkiksi älykkyyden kasvuun. Ainoa mikä merkitsee on se että saa jälkeläisiä ja ne elävät lisääntymisikään.
Älykkyys ei myöskään ole mikään ilmainen "nice to have" ominaisuus vaan aika kallis investointi - ihmisen aivot ovat n. 2% ruumiin painosta, mutta kuluttavat 20% energiasta. Lisäksi kasvuvaiheessa aivot vaativat resursseja, jotka ovat poissa jostain muusta. Älykkyys ei siis kehity ilmaiseksi tuosta vaan ja jos sitä ei tarvita, niin sama energia kannattaa käyttää enemmin vaikka nopeampaan juoksuvauhtiin, purevempiin hampaisiin tai paksumpaan nahkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen typistää ajattelunsa tosi pieneksi, jos hän uskoo evoluutioon, eikä jätä avoimeksi muita mahdollisuuksia näin vähäisellä tiedolla, ymmärryksellä ja rajoittuneilla aisteilla.
Pelkästään tietoisuus todistaa, ettemme ole biologisia koneita. Nimittäin ihminen ei ole kyennyt edes teoriassa muodostamaan tietoisuuden toimintaperiaatetta, jonka pohjalta kone voitaisiin tehdä tietoiseksi itsestään. Vähänkään tekniikkaa ymmärtävälle se on ajatuksena mahdotonta, mysteeri. Vaikka neuroverkkoja olisi liitoksissa toisiinsa kuinka paljon tahansa, vaikka kaikki maailman tietokoneet kytkettäisiin yhdeksi tekoälyverkoksi ohjelmistoineen, siihen ei synny tietoisuutta sen enempää kuin valokatkaisijalla on. Eli ei mitään.
Emme ole se biologinen kone, jossa tai jonka kautta elämme. Se ei selitä tietoisuuttamme, eikä sitä selitä mikään muukaan.
Tietoisuuden pohjalta ei voi päätellä mitään. Emme tiedä mitä se on ja onko se ollenkaan olennaista ja tärkeää. Voisimme mahdollisesti toimi ihan samalla tavalla ihmisinä ilman tietoisuuttakin. Tietoisuus voi olla pelkkä aivotoiminnan sivutuote.
Tietoisuus ei ole mikään eliömaailman kehityksen tai olemassaolon huipennus - kyse on vain egomaanisen eläimen eli ihmisen keino nostaa itseään muita korkeammalle.
Ihminen ei ole maailmankaikkeuden keskus. Sinä et ole maailmankaikkeuden keskus. Emme ole myöskään maa -planeetan kehityksen huipentuma.
Jos joku sanoo "minulla on tietoisuus" niin hänellä todennäköisesti ei ole tietoisuutta. Muutoin hän olisi tietoinen siitä kuinka naurettavaa on sanoa noin. Yhtä hyvin voisi sanoa "minä olen pelle mutta kuvittelen olevani kuningas".
Yksikään tietoinen olento ei ikinä pystyisi sanomaan mitään niin typerää kuin "minulla on tietoisuus".
Jatkoa... ja jos joku ajattelee että koska hänellä on "tietoisuus" niin hänellä myös on "tietoa"... niin ei, ei hänellä ole yhtään tietoa.
Kenties tähän tietoisuus-juttuun liittyy myös sen jonkun filosofin kuuluisa lausahdus "ajattelen - siis olen". Tuo lausahdus kenties merkitsee "minulla on ajatuksia ja tiedän että minulla on ajatuksia - olen siis olemassa tietoisena olentona, minulla on tietoisuus". Jos se tuota merkitsee niin täytyy todeta: tuo "tietoinen olemassaolo" on olemassa ainoastaan sen sanojan oman pään sisällä, pelkkää hänen omaa kuvitelmaansa - narsistista egon itsepetosta, omien aivojen luoman illuusion/jumalharhan/matrixin sisällä elämistä, aivojen sisäistä itsensä kaasuvalottamista.
Sellainen ihminen ei ole tietoinen siitä mitä tekee, hän ei todellakaan tiedä mitä tekee. Hän on vain "biologinen kone/robotti" joka toistaa samoja tekoja loputtomiin, kuin liukuhihnalta sarjatuotantona rutiinina. Täysin arvottomia turhia tekoja. Hän luulee hänen tekojensa ja ajatustensa olevan arvokkaita sekä uniikkeja, koska niin hänen aivonsa hänelle sanovat, mutta tosiasiassa hän on tasan samanlainen kuin kaikki muutkin miljoonat ihmisrobotit. Ne kaikki tekevät ja ajattelevat tasan samaa, ovat tehneet tasan samaa koko ihmiskunnan historian ajan. Ei mitään uutta. Sellaisia ne ihmisrobotit aina ovat, aina.
Tuo joku filosofi oli Rene Descartes, ja tuo "cogito, ergo sum" on osa ajatuskoetta ja pyrkimystä rakentaa validi pohja tiedolle. Ajatuskokeessa lähtöajatus on, että hän kyseenalaistaa kaiken mikä suinkin on kyseenalaistettavissa. Koska "aivot astiassa" ei ollut ajatus, jonka olisi voinut ymmärtää 1600-luvulla niin hän kuvittelee jonkinlaisen demonin, joka aiheuttaa sen, että hänen mielikuvansa ovat kaikki valheellisia. Hän tuntee istuvansa tuolilla, pyörittelevänsä käsissään pehmeää vahanpalaa - mitään noista ei ole olemassa, vaan ne ovat demonin aiheuttamia harhatuntoja.
Ajattelen, siis olen olemassa tarkoittaa sitä, että noita demonin aiheuttamia harhatuntoja ei voisi olla jos ei olisi joku, jolle ne harhatunnot aiheutetaan. Siitä, että minulla on mielikuvia seuraa välttämättä se, että minun tietoisuuteni on olemassa, koska vaikka demoni voisi pettää maksimaalisen määrän, ei demoni voisi saada aikaan sitä, että minulla on mielikuvia mutta minua ei ole. En voi ajatella olematta olemassa. Tuohon ajatukseen ei sisälly minkäänlaista väitettä siitä, millä tavalla tai missä muodossa olen olemassa - voin olla aineeton mieli joka kelluu tyhjyydessä ja kuvittelee kaiken kokemansa, voin olla aivot astiassa, johon kaikki ärsykkeet syötetään sähköisesti, jne. Mutta jollakin tavalla minun on oltava olemassa.
Tältä pohjalta Descartes yrittää luoda epistemologisen mallin, jossa itsen olemassaolon välttämättömyydestä pyritään johtamaan Jumalan ja kuolemattoman sielun olemassaolo. Näiden varaan taas rakentuu tiedon luotettavuus. Ydinajatuksena on, että koska Jumala on hyvä, hän ei pettäisi, vaan loisi ihmisen sellaiseksi, että tämä pystyy hankkimaan ympäristöstään luotettavaa tietoa.
Ja siitä, että on tietoisuus niin seuraa myös, että minulla on tietoa - tiedän nimittäin väistämättä kokemusteni tämänhetkisen sisällön. Tiedän, että koen tällä hetkellä istuvani kesämökkini olohuoneen nurkassa olevalla sohvalla ja kirjoittavani läppärillä tätä tekstiä. Tiedän täysin välttämättömällä varmuudella, että koen niin juuri nyt. Se, missä kohtaa epävarmuus astuu peliin on siinä, mikä on kokemuksieni sisällön ja ulkoisen, objektiivisen maailman suhde.
Se, missä määrin kokemuksiemme sisällöt ovat sidoksissa mielemme ulkopuoliseen todellisuuteen ei ole varmuudella osoitettavissa. Itse koen niin, että päättelyllä parhaaseen selitykseen voimme todeta, että tietoisuuteni ulkopuolinen todellisuus on olemassa, ja että tuota todellisuutta kansoittaa joukko muita enemmän tai vähemmän tietoisia toimijoita. Aistimme tuottavat meille tietoisuutemme ulkopuolista todellisuutta koskevaa informaatiota, jonka luotettavuus vaihtelee tilanteesta, olosuhteista ja yksilöstäkin toiseen, mutta aistien luotettavuutta voidaan kasvattaa lisäämällä aistijoiden määrää. Tiedonhankinta on intersubjektiivinen prosessi, jossa subjektiivinen lähenee objektiivista sitä kuitenkaan koskaan täydellisesti saavuttamatta.
Olen tuo jolle vastasit. Sinä kerroit noista Descartesin jutuista mahtavasti! Kävin lukiossa 100 vuotta sitten kaikki mahdolliset filosofiankurssit, mutta sinä kerroit tuosta Descartesin "ajatuskokeesta" 100 kertaa enemmän ja paremmin kuin mitä opettaja kertoi niillä kursseilla.
Tummensin tekstistäsi yhden osan. Koska: on olemassa loputtoman monia ihmisiä jotka eivät tiedä kokemustensa sisältöä tällä hetkellä eivätkä milloinkaan muulloinkaan. Eivät tiedä, eivät koe, tällä hetkellä istuvansa missään. Kenties he juuri nyt kirjoittavat läppärillä jotain tekstiä, mutta he eivät tiedä/koe niin tekevänsä. He eivät ikinä tiedä kokevansa yhtään mitään.
Joten eipä kai heillä sitten myöskään ole tuollaista "epävarmuutta" josta kirjoitit, koska heillä ei ole kokemuksien sisältöä - koska heillä ei ole kokemuksia. Ulkoinen objektiivinen maailma taitaa olla olemassa, mutta näillä ihmisillä ei ole mitään sisäistä, eli ei omia kokemuksia... joten heillä ei ole mitään epävarmuutta, epäselvyyttä, ristiriitaista, ei mitään yhteensovitettavaa. Kun mitään sisäistä ei ole niin ei ole mitään mitä pitäisi yhteensovittaa sisäisen ja ulkoisen välillä. Ei ole mitään mahdollisuutta esiintyä epävarmuuksia.
Ja kenties kaikista tärkeintä: näillä ihmisillä ei siis ilmeisesti myöskään ole tietoa eikä tietoisuutta.
Ja nyt minulta henkilökohtaisesti sinulle pieni jatko tälle Descartesin "ajatuskokeelle": jos sinä uskot että kuvailemiani "sisäisesti olemassaolemattomia" (epä)ihmisiä on olemassa... niin ovatko he hulluja? Vai onko pikemminkin päinvastoin: hulluja ovat he jotka ajattelevat kuvailemieni ihmisten olevan hulluja? Siis kaikki jotka luokittelevat muita ihmisiä "mielenterveysongelmaisiksi" ovat tosiasiassa hulluja?
Jos on olemassa "sisäisesti olemassaolevia" ihmisiä ja "sisäisesti olemassaolemattomia" ihmisiä... niin miten he ikinä pystyvät kohtaamaan toisiaan, miten he pystyisivät löytämään toisiinsa minkäänlaista yhteyttä?
PS. Descartesin mukaan "jokin demoni tms antaa sinulle ajatuksia". Ja koska sinulla on ajatuksia niin silloinhan väistämättä sinä olet olemassa. Koska pitää olla jokin "paikka", jokin "otus", jokin "astia", jossa ne ajatukset ovat olemassa.
Mutta: jos otuksella/ihmisellä ei ole ajatuksia... niin silloin häntä ei ole olemassa???
On nimittäin olemassa loputtoman monia ihmisiä joilla ei ole ajatuksia. Heidät nyky-yhteiskunnassamme usein luokitellaan ns "persoonallisuushäiriöisiksi" ja heistä sanotaan että heillä on "vääristyneitä ajatusmalleja". Mutta miten ihmisellä voi olla "vääristyneitä ajatusmalleja", tai siis ylipäänsä minkäänlaisia "ajatusmalleja" - kun hänellä ei ole ainuttakaan ajatusta!
Ilman ajatuksia ei ole myöskään ajatusmalleja. Ei voi olla persoonallisuushäiriöinen. Ja tuskinpa voi myöskään olla mielenterveysongelmainen. Jos ei ole ajatuksia... onko myöskään "mieltä"? Jos "mieltä" ei ole, niin voiko siinä myöskään olla mitään "terveyttä" tai "ongelmia"?
Kaipaisin kyllä kunnon todisteet siitä, että on olemassa ihmisiä, joilla ei ole ajatuksia tai kokemuksia (pl. aivokuolleet ymv.). En näe mitään syytä olettaa, että ns. persoonallisuushäiriöisellä ei olisi ajatuksia tai kokemuksia. Sama koskee vakavista mielenterveysongelmista kärsiviä, vaikeasti kehitysvammaisia jne. He eivät välttämättä kykene muotoilemaan kokemuksensa sisältöä kielellisin ilmaisuin, tai edes ymmärrä kokemustensa sisältöä, mutta voidaan silti sanoa, että kun ihminen kokee näkevänsä talon, niin hän "tietää" näkevänsä, vaikka ei sitä edes ymmärtäisi.
Mutta vaikka tuollaisia tyystin kokemuksia ja ajatuksia vailla olevia ihmisiä olisi, niin en näe, miten kokemuksen olemassaolemattomuus tarkoittaisi olemassaolemattomuutta - sikäli kun tiedämme, millään elottomalla objektilla ei ole kokemuksia, mutta sikäli kun tiedämme ne ovat silti olemassa.
Tosiaan Descartesin ajatuskokeen ainoa tarkoitus on hakea epistemologialle sellainen pohja, joka ei sisällä mitään erehtymisen mahdollisuutta. On täysin mahdotonta, että olisin väärässä ajatellessani olevani olemassa (jossakin muodossa), koska jos en olisi olemassa, en voisi ajatella olevani olemassa. Subjektiivinen kokemus edellyttää subjektin olemassaolon. Mutta ajatuskokeessa ei pähkäillä niin sanoakseni ontologiaa, vaan kysymys on vain ja ainoastaan siitä, miten voisimme löytää uskomuksillemme pohjan, joka on varmuudella tosi.
Toki Descartes epäonnistuu, siinä missä ovat epäonnistuneet kaikki muutkin samankaltaiseen yritykseen lähteneet. Descartesin epäonnistuminen on siinä, että jumaluus ja kuolematon sielu eivät ole samalla tavalla epäilyksen ulkopuolella. Ilman niitä pelkästä itsen olemassaolon varmuudesta ei seuraa uskomuksenmuodostuksen luotettavuus. Ns. kovan solipsismin ongelmalle ei ole mitään tunnettua ja tiedetysti validia ratkaisua. Kaikkea, mikä sijaitsee tiukasti rajatun henkilökohtaisen kokemusmaailman ulkopuolella voi epäillä, pl. matematiikan ja logiikan totuudet. Mutta nämä ovat viime kädessä abstrakteja totuuksia, eivätkä konkreettisesti olemassaolevia, tietoisuuden välittömän kokemuksen ulkopuolisia asioita. Jo ennen tietoisuuksien olemassaoloa on luultavasti pitänyt paikkansa, että a ja ei-a ei voi olla tosi, mutta silti ei ole ollut totta, että "Mikään lause muotoa a ja ei-a ei voi olla teoreema".
Meni nyt vähän tajunnanvirraksi, toivottavasti tuosta saa jotakin irti...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki lajit ovat kehittyneet aina sopeutumaan olosuhteiden muutoksiin. Jotkut lajit ovat vanhoja, koska niiden ekologinen lokero ei ole muuttunut, esimerkiksi krokotiilit eivät ole tarvinneet mallipäivityksiä pitkään aikaan.
Älykkyys ei kuitenkaan ole kasvanut vaikka krokotiilinkin elämä on aika raakaa.
No minäpä kerron. Ihmisen aivojen kokoon ja älykkyyden lisääntymiseen ja kasvuun vaikutti ihan niinkin yksinkertainen asia kuin lihan kypsentämisen oppimisen taito. En jaksa selittää sinulle miten raaka liha sulaa elimistössä, mutta lyhyesti sanon, että siitä ei saa maksimaalista määrää silloin energiaa, ravintoaineita eikä rasvoja. Tällainen juttu on havaittu kun on tutkittu asioita. Ja vegaaneille tiedoksi että aika epäterve harrastus teillä. Ihmisen aivot tarvitsee kypsennettyä lihaa kehittyäkseen.
Kiva stoori, mutta todettu virheelliseksi moneen kertaan. Lihan kypsentäminen oli hyödyllistä NIISSÄ OLOSUHTEISSA, kun ainoa vaihtoehto oli raaka, proteiiniköyhä kasviravinto.
Totta toinen puoli. Ruoan kypsentäminen yleensäkin auttoi ei vain lihan kypsentäminen. Marjoja ja hedelmiä lukuunottamatta myös monista kasveista saa paremmin ravinteita kypsennettynä ja jotkin raakana syömäkelvottomat/myrkylliset kasvit ja sienet ovat hyvää ravintoa kypsennettynä.
Se, että kypsentämisen myötä ruoka suli helpommin, johti myös siihen, että ihmisen suoliston pituus lyheni. Näin ollen yksilönkehityksen aikana jäi enemmän energiaa muiden elimien kehittämiseen ja tämä ilmeisesti suuntautui pitkälti aivojen koon kasvuun. Tässä mielessä joku raakaravintoöyhötys on jokseenkin typerää ja ihmisille epäluontaista.
Kädellisistä gorillat ovat menneet tässä päinvastaiseen suuntaan ja seurauksena on se, että niiden pitää viettää käytännössä melkein koko valveillaoloaika niukkaenergisen, huonostisulavan ravinnon syömiseen ja sulatteluun.
Vierailija kirjoitti:
Dinot hallitsivat maapalloa yli 100 miljoonaa vuotta. Nisäkäslajeilla ei ollut silloin mitään mahkuja uhmata niitä. Dinoihin nähden olemme vielä pikkutekijöitä.
Sen ajan mesimäyrät eivät välitä mielipiteistäsi vaan metsästivät kolmekertaa isompia dinoja ravinnokseen.
https://abcnews.go.com/Technology/wireStory/mammals-hunted-dinosaurs-di…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat ettei kehittynyt? Kaikki tunnettu elämä maapallolla kehittyi samasta yksisoluisesta elämänmuodosta.
Mistä tuo solu tuli? Dawkins sanoo, että tyhjästä.
En ole ikinä tajunnut miksi ihmiset vain hyväksyvät nämä jutut ja ottavat totena vaikka lapsetkin tietävät ettei tyhjiössä voi syntyä mitään.
Tyhjiössä syntyy kokoajan virtuaalihiukkasia, mikä on helposti todistettavissa yksinkertaisin koejärjestelyin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No voisi sanoa että jos tämän provoaloituksen(?) taso vastaa ihmislajin kehittymistä, niin eipä sekään kauheasti ole edennyt.
Mutta vakavasti ottaen, lajit kehittyvät siihen suuntaan mikä niille on (lajina) edullista. Ooppera-aarioita veistelevä hyttynen olisi tietysti metka ilmestys, mutta tuollainen kyky vaatisi aivotoimintaa, jonka tarvitseman energian tuottamiseksi hyttysen pitäisi imeä verta jatkuvalla syötöllä ja lisääntyminenkim jäisi väliin. Voisivat ne aivot painaakin sen verran, että lentäminen ei onnistuisi.
Ihminen kehitti aivotoimintaansa, koska parempi kommunikaatio ja työkalut antoivat edun gasellien metsästyksessä esimerkiksi susia vastaan, joilla taas evoluutio kehitti muita ominaisuuksia.
Nykyihminen ei myöskään ole ainoa kehittynyt olento. Historia tuntee myös neanderthalilaiset, jotka me nykyihmiset tapoimme kilpailijoina sukupuuttoon. Toki raiskasimme heitä myös, mistä seurauksena meistä joidenkin geeniperimässä on hitunen vieraslajia. Tämänhän eron arveltiin näkyvän mm. herkkyydessä sairastua koronaan.
Nykytiedon mukaan taitaa olla niin, että ihmislajeja eleli samaan aikaan useampia.
pidetään lajikannat kurissa - ei muutospaineita - evoluutio stop?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihminen on moneen muuhun lajiin verrattuna melko kehittymätön generalisti. Esimerkiksi aistimme eivät ole mitenkään kummoiset. Meillä on vain tavallisimmat aistit ja nekin tavanomaisella tarkkuudella.
Näin on. Esimerkiksi kissoilla ja koirilla on huomattavasti ihmistä parempi hajuaisti ja kissat näkevät ihmistä paremmin pimeässä.
Vierailija kirjoitti:
Ihminen on ainoa joka on kehittynyt jatkuvasti huonompaan suuntaan. Sodat,maapallon tuhoaminen,väkivalta,kiusaaminen... tekeekö mikään eläin noin?
Höpöti. Kultuurievoluutio on tehnyt ihmisestä hyvin rauhanomaisen ja yhteistyökykyisen.
Vaikka viimevuosisata tunnetaan maailmansodistaan ja muista kriiseistä, niin todennäköisyys kuolla väkivaltainen kuolema oli alempi kuin koskaan aiemmin - ja tämä kehityskulku näyttäisi jatkuvan tälläkin vuosisadalla - olettaen, ettei Kremlin bunkkeripappa aloita globaalia ydinsotaa tai kiinalaiset päästä liikkeelle COVIDia huomattavasti tappavampaa virusta.
Esihistoriallisella ajalla oli ihan normi, että puolet ihmisistä kokivat väkivaltaisen kuoleman - nyt sodissa kuolee ehkä prosentti taistelijoista ja yleisesti väestöstä merkittävästi pienempi osuus.
Hyvä johdanto aiheeseen (vähän vanha kyllä, mutta edelleen validi) on "War Before Civilization: the Myth of the Peaceful Savage" https://en.wikipedia.org/wiki/War_Before_Civilization
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki lajit ovat kehittyneet aina sopeutumaan olosuhteiden muutoksiin. Jotkut lajit ovat vanhoja, koska niiden ekologinen lokero ei ole muuttunut, esimerkiksi krokotiilit eivät ole tarvinneet mallipäivityksiä pitkään aikaan.
Älykkyys ei kuitenkaan ole kasvanut vaikka krokotiilinkin elämä on aika raakaa.
Todellinen älykkyys on voimaa.
Siksi älykkäät kehitti ydinaseet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen on moneen muuhun lajiin verrattuna melko kehittymätön generalisti. Esimerkiksi aistimme eivät ole mitenkään kummoiset. Meillä on vain tavallisimmat aistit ja nekin tavanomaisella tarkkuudella.
Näin on. Esimerkiksi kissoilla ja koirilla on huomattavasti ihmistä parempi hajuaisti ja kissat näkevät ihmistä paremmin pimeässä.
Hajuaistin suhteen:
https://www.science.org/doi/10.1126/science.aam7263
Poor human olfaction is a 19th-century myth
"... When olfactory performance is compared experimentally between humans and other animals, a key insight has been that the results are strongly influenced by the selection of odors tested, presumably because different odor receptors are expressed in each species. When an appropriate range of odors is tested, humans outperform laboratory rodents and dogs in detecting some odors while being less sensitive to other odors. Like other mammals, humans can distinguish among an incredible number of odors and can even follow outdoor scent trails. Human behaviors and affective states are also strongly influenced by the olfactory environment, which can evoke strong emotional and behavioral reactions as well as prompting distinct memories. Odor-mediated communication between individuals, once thought to be limited to “lower animals,” is now understood to carry information about familial relationships, stress and anxiety levels, and reproductive status in humans as well, although this information is not always consciously accessible."
Alkuperä uskomukselle ihmisten huonosta hajuaistista lienee tämä:
"It is commonly believed that humans have a poor sense of smell compared to other mammalian species. However, this idea derives not from empirical studies of human olfaction but from a famous 19th-century anatomist’s hypothesis that the evolution of human free will required a reduction in the proportional size of the brain’s olfactory bulb. The human olfactory bulb is actually quite large in absolute terms and contains a similar number of neurons to that of other mammals. Moreover, humans have excellent olfactory abilities. We can detect and discriminate an extraordinary range of odors, we are more sensitive than rodents and dogs for some odors, we are capable of tracking odor trails, and our behavioral and affective states are influenced by our sense of smell."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nähdäkseni kaikki lajit ovat kehittyneitä ja eri tavoin. Aivojen ekponentiaalinen kehitys on ollut vain ihmisellä. Mutta sano yksikin laji joka EI ole kehittynyt? Kilpikonna turvakilpensä kanssa? Kärpänen verkkosilmineen? Kissaeläin reflekseineen? Kirahvi pitkine kauloineen? Kenties sisilisko irtoavine häntineen? Vaiko kenties linnut, jotka osaavat lentää?
Kyllä muuten tuo kissojen refleksien nopeus on ihailtavaa.
Näin vähän aikaa sitten youtubessa tai jossin pätkän valontakameran infrakuvaa jostain Thaimaasta jonkin kaupan tai ravintola takahuoneesta/varastosta. Pimeässä takahuoneessa oli kissoja, vanhoja ja pentuja, hyllyillä useampia, ehkä n. 5-8 kpl, puuhailemassa omiaan ja torkkumassa. Sisään luikerteli isohko käärme ja alkoi hitaasti lähestyä yhtä nukkuvaaa kissanpentua. Kaikki kissat seurasivat käärmettä uteliaasti, nehän näkevät pimeässä, ne eivät vaikuttaneet pelokkailta, mutta miten ne huomasivat käärmeen? Käärme tuli todella hitaasti, varmasti äänettömästi, kissojen täytyy siis huomata todella pieninkin liike? Tuskinpa käärme haisee, vai haiseeko? Mutta hauskinta oli, kun käärme sitten hyökkäsi ja nappasi pennun, joka sitten olikin pehmolelu. Samaan aikaan se sai kissalaumalta niiiiin turpaansa, iskuja sateli joka suunnalta ja vaikka se yritti salamannopeasti iskeä takaisin, ei sen refleksit riittäneet mihinkään kissoja vastaan. Nopea pako oli sen pelastus. Kissat eivät lähteneet perään.
Samaten muistan vuosia sitten nähneeni videopätkän nuoresta puumasta, joka hiekka-aavikolla jossain Etiopiassa törmää käärmeeseen. Puuma oli utelias ja kuin kotikissa hiiren kanssa, tuntui vain leikkivän, ja käärme taas taisteli hengestään. Niin nopea kuin käärme olikin iskuissaan, nuori puuma väisti ne leikiten. Käärmeen onneksi puuman mielenkiinto meni nopeasti ohi ja se jatkoi matkaansa. Käärme oli varmasti erittäin uupunut.
No kuis ne käärmeen iskurefleksit ei ole kehittyneet vaikka ruuan sujuva saanti riippuu nopeudesta.
Kissaeläimellä on nopeat refleksit koska se on kissaeläin.
Evoluution välimuotojakaan ei ole, joten se on pelkkää satuilua.
Käärmesten pääruokavalioon ei taida kuitenkaan kuulua kissat (sen paremmin kuin muut kissaeläimet) vaan vaan pääasiassa jyrsijät, sammakot ja muut vastaavat. Näiden pyydystämiseen kääremeiden refleksit ovat aivan riittävän nopeat, joten mitä hyötyä evoluution mielessä (enemmän sukukypsyyden saavuttavia jälkeläisiä) ne saisivat, jotta "kissantapporefleksit" tulisivat vallitsevaksi ominaisuudeksi? Muistetaan nyt edelleen, että kaikki ominaisuudet maksavat jotain (kuten vaikka roolipelissä hahmon luomisessa) ja "kissantapporefleksit" olisivat poissa jostain muusta - vaikkapa paremista kyvyistä saalistaa jyrsijöitä.
Sinänsä kissat rulettavat tässä, kuten (kiva lelu, meinaa vain karata välillä)
tai amerikan ilves vastaan kalkkarokäärmes (eikös teabagin ollut kiellettyä reiluissa matseissa?)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat ettei kehittynyt? Kaikki tunnettu elämä maapallolla kehittyi samasta yksisoluisesta elämänmuodosta.
Ja höpö höpö, olitko paikalla katsomassa?
Harvoin rikosetsiväkään on paikalla kun murha tapahtuu, mutta todisteita keräämällä hän saa usein murhaajan kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koko evoluutioteoria on termi joka joutaisi romukoppaan, oli alunperin niin väärässä kun olla voi. Miksi käyttää käsitettä jolla on alunperin merkitys joka ei enää vastaa asioiden todellista laitaa? Tai ainakin evoluutioteoriasta pitäisi puhua vain viitaten johonkin historiassa olleeseen teoriaan joka osoittautui pannukakuksi ja jota ei enää käytetä.
Taidat olla Porvoon yliopiston professori.
Vierailija kirjoitti:
Zoologian professori Hannington Enoch Visakhapatnamin lääketieteellisestä korkeakoulusta Andhra Pradeshissa toteaa: ”Evoluutioteoria on täysin puutteellinen selittämään epäorgaanisen maailman alkuperää ja ilmentymää”. … (H. Enoch Evolution or Creation)
Evoluutioteorian tarkoitus ei ole selittää epäorgaanisen maailman alkuperää. Eise ole edes oppi elämän synnystä.
Esimerkiksi muurahainen on erittäin kehittynyt eliö. Menestystarina suorastaan. Lukumääräisesti muurahaisia on moninkertaisesti enemmän kuin ihmisiä. Levittäytyneenä maailman joka kolkkaan!
Kaikki muut lajit ovat tyytyväisiä elämäänsä niin niiden geenit pitää ne samanlaisina.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki muut lajit ovat tyytyväisiä elämäänsä niin niiden geenit pitää ne samanlaisina.
Ei tuossa nyt ollut päätä eikä häntää. Kaikki nykyiset lajit on kehittyneet ihan samasta lähtökohdasta kuin mekin. Se vaihtelee, kuinka kaukana meidän eka yhteinen esi-isä minkäkin lajin kanssa tulee vastaan. Mutta nykyään elävät lajit siis ei ole meidän esi-isiä, vaan serkkuja, pikkuserkkuja jne.
On lajeja, jotka on pysyneet muuttumattomina pidempään, kuin nykyihminen nyt, ja on lajeja, jotka on nykyihmistä nuorempia.
Ei se nykyaikaisen tieteen näkökulmasta ole mikään jos. Evoluutio ja evoluutioteoria on perusta mille koko meidän nykyaikainen lääketiede ja biologian tutkimus rakentuu.
Alue: Aihe vapaa
Itseasiassa ihmisen aisteja tavataan vähätellä varsin yleisesti - tietysti kaikkien aistien tapauksessa löytyy aina joku eläin, joka on - ainakin jossain suhteessa - parempi, mutta kokonaisuutena ihmisen aistit ovat ihan kepo setti yhdelle lajille.
Esimerkiksi ihmisen hajuaistia on pidetty varsin onnettomana, mutta oikeasti hajuaistimuksia käsittelevien neuronien suhteellinen määrä ei ole mitenkään mitätön muihin lajeihin verrattuna. Oikeasti ihminen pystyy haistamaan tiettyjä hajuja tarkemmin kuin koira:
https://www.smithsonianmag.com/science-nature/you-actually-smell-better…
Päivänvalossa ihmisen näkökyky ei häviä juuri muille kuin petolinnuille
https://www.sciencealert.com/researchers-have-ranked-animals-on-how-sha…
Jotkut eläimet kuulevat matalampia ja/tai korkeampia ääniä kuin ihmiset, mutta ihmisen kuulo on erottelevampi
https://www.sciencedaily.com/releases/2008/04/080401095216.htm (Humans Have More Distinctive Hearing Than Animals, Study Shows)