Lue keskustelun säännöt.
Voiko vanhaa turkista käyttää?
13.09.2023 |
Kannatan turkistarhauksen lopettamista enkä tosiaankaan halua edistää sitä. Sain nyt kuitenkin perinnöksi minkkiturkin, noin 50 vuotta vanhan.
Olen muuttamassa Rovaniemelle opiskelemaan. Nyt pähkäilen, voinko siellä pohjoisen pakkasessa käyttää turkkia? Katsotaanko minua kieroon tai käydäänkö jopa kimppuuni, jos käytän sitä siellä talvella. Koska onhan se tosi epäekologista jättää vanha turkki käyttämättä. Ja olisihan se myös talvipakkasilla hyödyksi.
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Tuskin rovaniemeläiset tietävät turkistarhauksen ongelmista. Niitä kiinnostaa enemmän porot.
Joten käytä rohkeasti vaan.
Rovaniemen yliopistossa on varsin vähän lappilaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näistä on keskusteltu mm. tässä aiemmin:
"Tehotuotanto, Turkistarhaus, Eläintarhat yms. kiellettävä."
https://www.vauva.fi/keskustelu/5113644/tehotuotanto-turkistarhaus-elai…
Kuluttaja-asiamies kielsi jo 90-luvun alussa tämän "luonnontuotteen" (turkisten) mainostamisen ympäristöystävällisenä. Siinä, että tungetaan villieläin (turkiseläimiä ei ole jalostettu kesymmiksi ja käsiteltävämmiksi, jalostuksessa katsotaan karvan laatua, eläimen kokoa, yms., mitään kesyjä ne eivät ole) pieneen häkkiin ilman virikkeitä, nyljetään se ja käsitellään sen karva kaiken maailman myrkyillä lahoamisen estämiseksi, on luonnollisuus kaukana.
Olen itsekin tietoinen siitä, että esim. aitoa turkista jäljittelevä tekoturkissomiste hupussa toimii ihan samalla tavalla turkisten mainoksena kuin aitokin. Kukaan ei tiedä onko kyseessä aito vai feikki turkisreunus. Sen julkinen käyttäminen tekee somisteesta haluttavan ja lisää sekä turkisten että tekoturkisten kysyntää. Tämä on irvokasta.
Niinpä olen sittemmin irrottanut talvitakeistani ne tekokarvareunukset (yleensä kiinni napeilla) ja käyttänyt takkeja ilman somistetta. Joo, takit näyttää aneemisemmilta ja nyt huppu ei enää suojaa kasvoja tuulelta ja lumihiutaleilta kuten ennen, mutta mielummin näin kuin toimiminen turkisten ja tekoturkisten mainostajana ja hyväksyjänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama juttu taas johon vastattu jo ainakin kymmeneen kertaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turkisten käyttö ei lopu niitä markkinoimalla ja käyttämällä. Muutenkin käyttäjästään näkee päältäpäin lähinnä sen, että tämä suosii niitä edelleen. Aitoa turkista imitoiva tekoturkki toimii ihan samoin turkisten mainoksena kuin se aitokin.
Turkis ei ole ympäristöystävällinen
https://animalia.fi/elainten-oikeudet/turkistarhaus/turkistarhauksen-ym…
MTT:n tekemän tutkimuksen mukaan turkisten hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset vastaaviin keinomateriaaleista valmistettuihin takkeihin verrattuna. Samoin turkikset aiheuttavat huomattavasti suuremmat happamoittavat päästöt kuin keinomateriaalitakit. Rehevöittävien päästöjen osalta turkikset kuormittavat ympäristöä vähemmän kuin keinomateriaalitakit, jos niiden eduksi lasketaan turkiseläimille syötettävän Itämerestä pyydystetyn kalan ravinteita poistava vaikutus. Toisaalta keinomateriaalien rehevöittävät päästöt olivat hyvin pieniä.
Turkisten hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset vastaaviin keinomateriaaleista valmistettuihin takkeihin verrattuna.
Vesien rehevöittäminen ja ilman happamoituminen
Turkiseläinten ulosteet valuvat tarhoilla verkkopohjaisten häkkien alle. Ne sisältävät huomattavat määrät typpeä ja fosforia, jotka molemmat rehevöittävät vesistöjä niihin huuhtoutuessaan. Turkistuotannon yhteenlasketut typpipäästöt ovat Suomessa 430 tonnia vuodessa ja fosforipäästöt 45 tonnia vuodessa. Tämä merkitsee sitä, että Suomen turkiseläinten tuottama lanta- ja virtsamäärä vastaa 1,2 miljoonan ihmisen puhdistamattomien jätevesien sisältämää uloste- ja virtsamäärää. Vesistöjen rehevöityminen aiheuttaa muun muassa kalalajiston köyhtymistä ja myrkyllisten sinilevälauttojen yleistymistä.
Suomen vesistöjä rehevöittävistä kokonaispäästöistä turkistarhojen osuus on varsin pieni: fosforista noin 1,4 % ja typestä noin 0,7 % on peräisin turkistarhoilta. Ongelma on kuitenkin usein paikallisesti erittäin merkittävä. Turkistarhat ovat keskittyneet tiettyyn osaan Suomea, jolloin kokonaiskuormituksen merkitys alueen vesistöille korostuu. Lisäksi yksittäisten tarhojen eläinmäärät kasvavat voimakkaasti, jolloin myös paikallinen kuormitus ja sen riskit kasvavat.
Turkiseläinten lannasta ja virtsasta vapautuu myös happamoittavia päästöjä, eli pääasiassa ammoniakkia, joka kohoaa ilmaan ja leviää tarhan lähiympäristöön. Ammoniakki aiheuttaa tarhojen lähellä puustovaurioita, erityisesti havupuiden vahingoittumista.
Turkistuotannossa eri tuotantovaiheet vaativat paljon energiaa. Esimerkiksi rehun kuljetukset, pakastaminen, kuumentaminen, jauhaminen ja valmistus sekä nahkojen kuivaus, nahkojen muokkaus ja muu käsittely ovat työvaiheita, jotka kukin antavat oman lisänsä turkistuotannon yhteenlaskettuun sähkön- ja polttoaineenkulutukseen. Turkistarhaus aiheuttaakin välillisesti ympäristökuormitusta suuren energiankulutuksensa takia. Sekä öljynkulutuksen että kokonaisenergiankulutuksen vertailu osoittaa, että tarhakasvatetun aidon turkiksen tuotanto aiheuttaa moninkertaisesti suuremman ympäristörasituksen kuin esimerkiksi tekoturkin tai muun keinokuituvaatteen valmistus.
Turkiksia ei saa markkinoida ympäristöystävällisinä
Vuonna 2012 Euroopan turkistuottajien kustantama, turkistuotteiden ympäristöystävällisyyttä korostanut mainos tuomittiin harhaanjohtavaksi. Isossa-Britanniassa mainonnan totuudenmukaisuutta sekä eettisyyttä tarkkaileva mainosalan itsesäätelyelin ASA totesi, että mainos, jonka mukaan ”turkistuotteiden käyttö on ympäristöystävällistä” (it’s eco-friendly to wear fur), on väitteessään sekä harhaanjohtava että perusteeton. Asa kielsi turkistuottajien ympäristömainoksen käytön. Myös Suomen kuluttaja-asiamies on kieltänyt turkisten mainostamisen ympäristöystävällisempinä kuin keinoturkikset jo vuonna 1993.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taasko kysyt samaa? Tämä aloitus oli täällä aikaisemminkin.
Turkistarhaus on lopetettava välittömästi
https://oikeuttaelaimille.fi/allekirjoita-vetoomus-turkistarhauksen-lop…
Suomen turkistarhoilla leviää lintuinfluenssaepidemia, mikä aiheuttaa huolta uuden maailmanlaajuisen pandemian mahdollisuudesta. Tanskassa koronapandemian aikana turkistarhaus kiellettiin tarhojen suuren tautiriskin takia väliaikaisesti. Suomen on nyt toimittava samoin ja kiellettävä turkistarhaus välittömästi ilman siirtymäaikaa.
Turkistarhaus ei ole vain eettisesti tuomittavaa vaan myös äärimmäisen riskialtista koko yhteiskunnalle. On aika siirtyä kohti vastuullisempaa ja eläinystävällisempää tulevaisuutta, jossa emme altista itseämme ja eläimiä tarpeettomille riskeille.
Maaliskuussa Ruokavirasto julkaisi tutkimuksen Turkistarhojen zoonoosit - riskiprofiili (Ruokaviraston tutkimuksia 2/2023) jossa todettiin: "Turkiseläinpopulaatiossa voi salakavalasti kehittyä seuraava pandemia esimerkiksi muuntuneen influenssaviruksen myötä." Turkistarhojen korkea eläintiheys luo otolliset olosuhteet taudinaiheuttajien lisääntymiselle ja leviämiselle. Etenkin tarhatut minkit ovat alttiita ihmisen ja useiden muiden eläinlajien viruksille. Minkin elimistössä lintuinfluenssavirus voi muuntua ihmiseen ja muihin nisäkkäisiin herkemmin tarttuvaksi.
Suomessa on vähän yli 500 turkistarhaa, eikä alalla ole suurta merkitystä Suomen kansantaloudelle. Lisäksi huomattava osa suomalaisista vastustaa voimakkaasti turkiseläinten kasvattamista verkkopohjaisissa häkeissä (Taloustutkimuksen gallup 2022). EU:ssa käsitellään myös kansalaisaloitetta, joka pyrkii kieltämään turkistarhauksen koko EU:ssa. Tämän aloitteen tueksi on kerätty vaikuttavat 1,5 miljoonaa allekirjoitusta EU-kansalaisilta.
Me allekirjoittaneet vaadimme Suomen hallitusta lakkauttamaan turkistarhauksen välittömästi sen aiheuttaman tautiriskin takia. Samalla tulee tukea turkistarhoilla työskenteleviä siirtymään muihin ammatteihin ja kannustaa uusia, kestäviä elinkeinoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maat, joissa turkistarhaus on kielletty
Turkistarhaus on kielletty useissa maissa. Kielto on voimassa Isossa-Britanniassa (vuodesta 2000), Itävallassa (2005), Kroatiassa (2017), Tanskassa (kettutarhaus 2009) ja Alankomaissa, jossa kettujen ja chinchillojen tarhaus on ollut kiellettyä vuodesta 2005 lähtien ja minkkien tarhaus loppuu vuoteen 2024 mennessä.
Virossa turkistarhauksen kielto tulee voimaan siirtymäajan jälkeen vuonna 2026. Kesäkuussa 2021 Israel kielsi turkisten myynnin muotiteollisuudelle.
Japanissa minkkien tarhaus loppui vuonna 2016 viimeisen minkkitarhan lopetettua toimintansa. Uusien minkkifarmien perustaminen oli kielletty vuodesta 2006; minkkien tarhaaminen rikkoi haitallisten vieraslajien kasvattamisen kieltoa, joka on ollut voimassa vuodesta 2006.
Espanjassa minkki on määritelty vieraslajiksi, minkä takia uusien minkkitarhojen perustaminen on kiellettyä (2016 lähtien).
Turkistarhaus on kielletty myös Sloveniassa (2013), Pohjois-Makedoniassa (2014), Serbiassa (2019), Bosnia-Herzegovinassa (2028 mennessä), Ranskassa (2021), Slovakiassa (2025 mennessä), Norjassa (2025 mennessä), Belgiassa (2023 mennessä), Luxemburgissa (2018), Tšekissä (2019) ja Italiassa (2022 mennessä).
Unkari kielsi turkistarhauksen vuonna 2020, kielto koskee minkkien, kettujen, hillerien ja nutrioiden tarhausta.
Maat, joissa eläinsuojelulaki vaatii lajityypillisempiä oloja
Tarhausta on rajoitettu tai tehty käytännössä taloudellisesti kannattamattomaksi tiukalla eläinsuojelulainsäädännöllä Italiassa, Uudessa-Seelannissa, Saksassa ja kettujen kohdalla myös Ruotsissa.
Lähde: wikipedia
7. Minkälaisissa olosuhteissa turkiseläimet elävät turkistarhoilla?
Turkistarhassa naalilla, ketulla tai supikoiralla on häkissä oltava tilaa 0,8 m2 ja minkillä 0,255 m2. Jos tila vaatimuksia verrataan eläintarhoihin, on niissä ketuilla, supikoirilla ja naaleilla oltava ulkotarha, jonka pinta-ala on vähintään 600 m2.
Turkiseläimet kasvatetaan verkkopohjaisissa metallihäkeissä. Tavallisimmin häkit on sijoitettu rinnakkain niin sanottuihin varjotaloihin, jotka ovat sivuiltaan avoinna olevia katoksia. Viime aikoina myös hallikasvatus on yleistynyt erityisesti minkkien kasvatuksessa. Myös halleissa eläimet elävät vastaavissa verkkohäkeissä.
Ketuilla on oltava häkissä verkosta tehty makuuhylly. Pesäkoppi on kettuemojen käytössä ainoastaan pentujen syntymän ja hoidon ajan. Lisäksi kettuhäkissä on oltava esimerkiksi puukapula pureskelua varten. Minkeillä on käytössä pesäkoppi ympäri vuoden. Pesäkopissa on oltava kuivikkeita, yleisimmin olkea. Osa minkeistä kasvatetaan kaksikerroksissa häkeissä, joissa on myös toinen kerros eläinten käytössä.
https://animalia.fi/elainten-oikeudet/turkistarhaus/usein-kysyttya-turk…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
14. Vaarantaako turkistarhaus luonnon monimuotoisuutta?
Turkistarhaus on vuosien saatossa vaikuttanut tuhoisasti luonnon monimuotoisuuteen. Turkistarhaus on vastuussa joidenkin lajien katoamisesta ja uhanalaistamisesta.
Vieraslajien leviäminen on todettu yhdeksi suurimmista uhista luonnon monimuotoisuudelle. 18:sta Euroopan haitallisimmaksi määritellystä vieraslajista kolmasosa on tarkoituksella tai vahingossa levinnyt luontoon turkistarhoilta: esimerkiksi minkki ja supikoira.
EU:ssa supikoira on määritelty vieraslajiksi, jonka kasvattaminen on kiellettyä. Suomi on kuitenkin hakenut poikkeusluvan supikoirien tarhaamiselle. Espanjassa minkki on määritelty vieraslajiksi, jonka kasvattaminen on kiellettyä.
https://animalia.fi/elainten-oikeudet/turkistarhaus/usein-kysyttya-turk…
Moni suunnittelija pitää myös tekoturkista eettisesti huonona vaihtoehtona. Myös Animalian toiminnanjohtajan Salla Tuomivaaran mielestä tekoturkista on syytä vältellä.
– Jos ei halua antaa sellaista viestiä ulospäin, että turkis on ok, silloin ei varmaan kannata käyttää edes tekoturkista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muita ketjuja ollut mm.
https://www.vauva.fi/keskustelu/4955264/turkis-kaunis-kestava-ja-lammin…
https://www.vauva.fi/keskustelu/4941622/katsokaapa-karttaa-missa-seuras…
https://www.vauva.fi/keskustelu/5237792/turkistarhauksen-lopettaminen-s…
Sä et nyt ymmärtänyt mun pointtia. En mä kannata turkistarhausta. Mä tiedän millaisissa oloissa ne elävät ja kärsivät. Mutta vanha turkis, se pitää siis jättää käyttämättä? Etkö ymmärrä, että vanhan turkiksen käyttäminen on osa kiertotaloutta ja siten ekologista.
Lähinnä mä mietin just tota, onko jengi tosiaan niin kapeakatseista, ettei tätä ymmärrä. Mutta näköjään tosiaan on.
Niin, muutamaan kertaan vastattu jo noissa ketjuissa ja lukuisissa aiemmissa ketjuissa, sekä myös tässä ketjussa aiemmin.
50 vuotta sitten ei osattu parkita turkkeja kunnolla. Se on koppura ja nahka halkeaa käytössä.
Lisäksi sen on susiruma ja leimaannut turkismyönteiseksi. Haluatko oikeasti pilata ihmissuhteesi sillä, että raahaat mukana vanhaa reuhkaa JA muut opiskelijat pitävät sinua jotain turkisfanina? Rovaniemi on opiskelupaikkana sellainen, että sinne tulee opiskelijat muualta isoista kaupungeista. Ikäisistäsi ei varmasti monikaan suhtaudu myönteisesti turkiksiin.