Lue keskustelun säännöt.
Millaista elämä oli 50-60-luvulla Suomessa?
22.07.2023 |
Omalta osaltani tuo aika historiassa on jotenkin hämärän peitossa. Sota-ajasta on kuultu paljon ja 70-luku taas on niin "lähellä", että siitäkin kuulee yhä jatkuvasti kuvailuja. 50-60-luku on vain epämääräisesti "jälleenrakennusta". Esimerkiksi omat vanhempani ovat syntyneet tuossa 60-luvun vaihteessa, joten heillä ei hirveästi muistikuvia ole ja isovanhemmat taas on jo kuolleet. Millaista oli tavallisen ihmisen ja perheen elämä, joko maaseudulla tai kaupungissa? Kiitos jos jaksatte kertoa ja kuvailla, pienetkin jutut kiinnostaa.
Kommentit (134)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
...eikä tilattu uutta, kuulostaa hassulle. Kauppaan mentiin ja ostettiin.
Niin juuri. Mistä olisi 1950-60 luvulla voinut mitään tilata.
Olihan muistaakseni Anttilan postimyynti jo tuolloin edelläkävijänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse muistan lapsena ihmetelleeni kun äitini puhui lapsuudestaan. Hyvin samallaiselta kuulostivat heidän kesälomansa kun meidänkin. Viisikymmentäluvun lopussa kävivät Linnanmäellä, polkivat pyörillä mökille ja pysähtyivät matkalla kahvilaan jätskille ja limulle. Kävivät elokuvissa. Itseasiassa äitini oli kymmenen kun oli ollut ystävänsä kanssa elokuvissa ja se oli keskeytetty ja kerrottu että JFK on kuollut. Molemmat olivat purskahtaneet itkuun. Vielä enemmän yllätyin kun vaarini kertoi että hän kävi elokuvissa pikkupoikana jo ihan 30-luvun alussa. Lapsen mieleen noi tuntui niin kaukasilta ajoilta että olin kuvitellut ihmiset on elänyt kuin keskiajalla:D
Lehtiä kuulemma lapset keräs ja ne pystyi palauttamaan kauppaan kun pullot nykyään. Niillä ostettiin sukulakuja. Näin on Anoppi muistellut. Maitokauppaan mentiin oman pullon kanssa.
Elämä 1950- ja 1960-lukujen Suomessa oli hyvin erilaista riippuen siitä, missä asui.
Ei voi verrata esim noiden vuosikymmenten Helsinkiä ja jotakin Kainuun peräkylää, jonne sähkö saattoi tulla joskus 1980-luvun puolivälissä.
Sen muistan lapsuuteni Helsingistä, että maitokauppoja oli paljon, ja niihin mentiin oman maitokannun kanssa. Mitään itsepalvelumyymälöitä ei ollut, ja ruokakaupat olivat paljon pienempiä kuin nykyisin. Pienissäkin ruokakaupoissa oli palvelutiski, joissa myytiin lihaa. Vihannes- ja hedelmävalikoimat olivat hyvin rajalliset, koska ulkomaisten vihannesten tuonti oli säädeltyä. Avokado ja munakoiso yleistyivät kaupoissa vasta 1980-luvulla.
Kauppatorilta ja kauppahallista ostettiin tuoretta kalaa. Joskus niin tuoretta, että kalakauppias tappoi kuhan siinä asiakkaan silmien edessä. Ei silloin mitään ruodottomia fileitä myyty, vaan kala myytiin kokonaisena. Kotona sitten suomustettiin kala, ja niitä suomuja levisi ympäri keittiötä.
Kotiapulaiset eivät olleet harvinaisia, koska samoihin aikoihin tapahtui runsaasti muuttoliikettä maaseudulta kaupunkeihin.
Oli vielä sodanjälkeisen jälleenrakentamisen aika. Kaikki kynnelle kykenevät tekivät töitä. Myös lauantaisin, ja mekin kävimme lauantaisin koulua.
Silloin ihmisillä ei ollut ruoka-ainerajoituksia, ja eteen kannettua ruokaa syötiin mukisematta.
Olen syntynyt vuonna 1953.
Vierailija kirjoitti:
Nykymenoon verrattuna köyhää, mutta toimeen tultiin ilman kaikkea kamaa. 50-luvulla käytiin elokuvissa ja 60-luvulla katsottiin televisiota. Maa oli täynnä tanssipaikkoja. Jos halusi ostaa alkoholia, piti ensin hankkia poliisilta viinakortti. Viina oli todella kallista.
Televisio oli vielä melko harvinainen 1960-luvulla, eihän se edes näkynyt (se yksi ja ainoa kanava) kaikkialla Suomessa.
Ns. viinakortti piti olla vielä ainakin
vuonna 1948 syntyneillä, tosin siihen ei enää asiakkaan ostomääriä täytetty. Meillä on vieläkin tallessa vuonna 1948 syntyneen mieheni viinakortti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Elämä 1950- ja 1960-lukujen Suomessa oli hyvin erilaista riippuen siitä, missä asui.
Ei voi verrata esim noiden vuosikymmenten Helsinkiä ja jotakin Kainuun peräkylää, jonne sähkö saattoi tulla joskus 1980-luvun puolivälissä.
Sen muistan lapsuuteni Helsingistä, että maitokauppoja oli paljon, ja niihin mentiin oman maitokannun kanssa. Mitään itsepalvelumyymälöitä ei ollut, ja ruokakaupat olivat paljon pienempiä kuin nykyisin. Pienissäkin ruokakaupoissa oli palvelutiski, joissa myytiin lihaa. Vihannes- ja hedelmävalikoimat olivat hyvin rajalliset, koska ulkomaisten vihannesten tuonti oli säädeltyä. Avokado ja munakoiso yleistyivät kaupoissa vasta 1980-luvulla.
Kauppatorilta ja kauppahallista ostettiin tuoretta kalaa. Joskus niin tuoretta, että kalakauppias tappoi kuhan siinä asiakkaan silmien edessä. Ei silloin mitään ruodottomia fileitä myyty, vaan kala myytiin kokonaisena. Kotona sitten suomustettiin kala, ja niitä suomuja levisi ympäri keittiötä.
Kotiapulaiset eivät olleet harvinaisia, koska samoihin aikoihin tapahtui runsaasti muuttoliikettä maaseudulta kaupunkeihin.
Oli vielä sodanjälkeisen jälleenrakentamisen aika. Kaikki kynnelle kykenevät tekivät töitä. Myös lauantaisin, ja mekin kävimme lauantaisin koulua.
Silloin ihmisillä ei ollut ruoka-ainerajoituksia, ja eteen kannettua ruokaa syötiin mukisematta.
Olen syntynyt vuonna 1953.
Kotiapulaiset olivat taajamapaikkojen piikoja. Minimipalkkalakia ei olut, palkasta osa tuli ruokana ja asuntona. Kotiapulaiset olivat joko alaikäisiä tyttöjä tai vanhempia naisia. Jollakin aivan keskiluokkaisellakin perheellä saattoi olla kotiapulainen. Kotiapulaisen tehtäviä saattoi kuulua myös alivuokralaiselle.
Vierailija kirjoitti:
Elämä 1950- ja 1960-lukujen Suomessa oli hyvin erilaista riippuen siitä, missä asui.
Ei voi verrata esim noiden vuosikymmenten Helsinkiä ja jotakin Kainuun peräkylää, jonne sähkö saattoi tulla joskus 1980-luvun puolivälissä.
Sen muistan lapsuuteni Helsingistä, että maitokauppoja oli paljon, ja niihin mentiin oman maitokannun kanssa. Mitään itsepalvelumyymälöitä ei ollut, ja ruokakaupat olivat paljon pienempiä kuin nykyisin. Pienissäkin ruokakaupoissa oli palvelutiski, joissa myytiin lihaa. Vihannes- ja hedelmävalikoimat olivat hyvin rajalliset, koska ulkomaisten vihannesten tuonti oli säädeltyä. Avokado ja munakoiso yleistyivät kaupoissa vasta 1980-luvulla.
Kauppatorilta ja kauppahallista ostettiin tuoretta kalaa. Joskus niin tuoretta, että kalakauppias tappoi kuhan siinä asiakkaan silmien edessä. Ei silloin mitään ruodottomia fileitä myyty, vaan kala myytiin kokonaisena. Kotona sitten suomustettiin kala, ja niitä suomuja levisi ympäri keittiötä.
Kotiapulaiset eivät olleet harvinaisia, koska samoihin aikoihin tapahtui runsaasti muuttoliikettä maaseudulta kaupunkeihin.
Oli vielä sodanjälkeisen jälleenrakentamisen aika. Kaikki kynnelle kykenevät tekivät töitä. Myös lauantaisin, ja mekin kävimme lauantaisin koulua.
Silloin ihmisillä ei ollut ruoka-ainerajoituksia, ja eteen kannettua ruokaa syötiin mukisematta.
Olen syntynyt vuonna 1953.
Kotiapulaiset eivät olleet 1950-60-luvulla harvinaisia, koska kotiapulaisen palkan sai 1970-luvulle saakka vähentää verotuksessa. Nykyään tosi harva enää pystyy maksamaan omasta bruttopalkasta toisen ihmisen nettopalkkaa ja sivukuluja. Kotitalousvähennys toki on, mutta ei se kk-palkkoihin riitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä 1950- ja 1960-lukujen Suomessa oli hyvin erilaista riippuen siitä, missä asui.
Ei voi verrata esim noiden vuosikymmenten Helsinkiä ja jotakin Kainuun peräkylää, jonne sähkö saattoi tulla joskus 1980-luvun puolivälissä.
Sen muistan lapsuuteni Helsingistä, että maitokauppoja oli paljon, ja niihin mentiin oman maitokannun kanssa. Mitään itsepalvelumyymälöitä ei ollut, ja ruokakaupat olivat paljon pienempiä kuin nykyisin. Pienissäkin ruokakaupoissa oli palvelutiski, joissa myytiin lihaa. Vihannes- ja hedelmävalikoimat olivat hyvin rajalliset, koska ulkomaisten vihannesten tuonti oli säädeltyä. Avokado ja munakoiso yleistyivät kaupoissa vasta 1980-luvulla.
Kauppatorilta ja kauppahallista ostettiin tuoretta kalaa. Joskus niin tuoretta, että kalakauppias tappoi kuhan siinä asiakkaan silmien edessä. Ei silloin mitään ruodottomia fileitä myyty, vaan kala myytiin kokonaisena. Kotona sitten suomustettiin kala, ja niitä suomuja levisi ympäri keittiötä.
Kotiapulaiset eivät olleet harvinaisia, koska samoihin aikoihin tapahtui runsaasti muuttoliikettä maaseudulta kaupunkeihin.
Oli vielä sodanjälkeisen jälleenrakentamisen aika. Kaikki kynnelle kykenevät tekivät töitä. Myös lauantaisin, ja mekin kävimme lauantaisin koulua.
Silloin ihmisillä ei ollut ruoka-ainerajoituksia, ja eteen kannettua ruokaa syötiin mukisematta.
Olen syntynyt vuonna 1953.
Kotiapulaiset olivat taajamapaikkojen piikoja. Minimipalkkalakia ei olut, palkasta osa tuli ruokana ja asuntona. Kotiapulaiset olivat joko alaikäisiä tyttöjä tai vanhempia naisia. Jollakin aivan keskiluokkaisellakin perheellä saattoi olla kotiapulainen. Kotiapulaisen tehtäviä saattoi kuulua myös alivuokralaiselle.
Edelleenkään Suomessa ei ole minimipalkkalakia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä 1950- ja 1960-lukujen Suomessa oli hyvin erilaista riippuen siitä, missä asui.
Ei voi verrata esim noiden vuosikymmenten Helsinkiä ja jotakin Kainuun peräkylää, jonne sähkö saattoi tulla joskus 1980-luvun puolivälissä.
Sen muistan lapsuuteni Helsingistä, että maitokauppoja oli paljon, ja niihin mentiin oman maitokannun kanssa. Mitään itsepalvelumyymälöitä ei ollut, ja ruokakaupat olivat paljon pienempiä kuin nykyisin. Pienissäkin ruokakaupoissa oli palvelutiski, joissa myytiin lihaa. Vihannes- ja hedelmävalikoimat olivat hyvin rajalliset, koska ulkomaisten vihannesten tuonti oli säädeltyä. Avokado ja munakoiso yleistyivät kaupoissa vasta 1980-luvulla.
Kauppatorilta ja kauppahallista ostettiin tuoretta kalaa. Joskus niin tuoretta, että kalakauppias tappoi kuhan siinä asiakkaan silmien edessä. Ei silloin mitään ruodottomia fileitä myyty, vaan kala myytiin kokonaisena. Kotona sitten suomustettiin kala, ja niitä suomuja levisi ympäri keittiötä.
Kotiapulaiset eivät olleet harvinaisia, koska samoihin aikoihin tapahtui runsaasti muuttoliikettä maaseudulta kaupunkeihin.
Oli vielä sodanjälkeisen jälleenrakentamisen aika. Kaikki kynnelle kykenevät tekivät töitä. Myös lauantaisin, ja mekin kävimme lauantaisin koulua.
Silloin ihmisillä ei ollut ruoka-ainerajoituksia, ja eteen kannettua ruokaa syötiin mukisematta.
Olen syntynyt vuonna 1953.
Kotiapulaiset olivat taajamapaikkojen piikoja. Minimipalkkalakia ei olut, palkasta osa tuli ruokana ja asuntona. Kotiapulaiset olivat joko alaikäisiä tyttöjä tai vanhempia naisia. Jollakin aivan keskiluokkaisellakin perheellä saattoi olla kotiapulainen. Kotiapulaisen tehtäviä saattoi kuulua myös alivuokralaiselle.
Edelleenkään Suomessa ei ole minimipalkkalakia.
Välillä oli ja se lopetti kotiapulaisten palkkaamisen niiltä, jotka omasta palkastaan maksoivat kotiapulaisen palkan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
...eikä tilattu uutta, kuulostaa hassulle. Kauppaan mentiin ja ostettiin.
Niin juuri. Mistä olisi 1950-60 luvulla voinut mitään tilata.
Anttilan postimyynti alkoi vuonna 1952.
Ei tää tavaroiden kotiin tilaaminen nyt ihan 2000-luvun uutuusjuttu ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
...eikä tilattu uutta, kuulostaa hassulle. Kauppaan mentiin ja ostettiin.
Niin juuri. Mistä olisi 1950-60 luvulla voinut mitään tilata.
8 surman luotia-elokuvassa on kauppakohtaus 60-luvulta, jossa kyläkauppiaalta mennään tilaamaan tavaraa. Eli kauppiaalle kerrotaan mitä haluttaisiin (patruunoita) ja kauppias sanoo laittavansa tilauksen vetämään. Tulivat varmaan sitten postiauton tai onnikan kyydissä aikanaan.
Posti kulki varmemmin, luotettavammin ja nopeammin kuin nykyään.
Niin kulki, postikortti oli jo seuraavana päivänä perillä ja niitä käytettiinkin tiedon lähettämiseen, varsinkin kun läheskään kaikilla ei ollut puhelinta. Serkkutyttö lähetti aina postikortin, jossa ilmoitti millä junalla tulee seuraavana päivänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaupunki ja maaseutu olivat kaukana toisistaan kuin maa ja taivas.
Me asuimme maalaistalossa Pohjois-Savossa. Serkkuni tuli uuden vaimonsa kanssa käymään Helsingistä.
Vaimolla oli punaisiksi maalatut huulet, kirkkaanpunaiset kynnet ja hän poltti tupakkaa.
Siinä sitä oli ihmettelemistä koko kylänväelle ja puheenaihetta viikoiksi eteenpäin.
Kaupunkien kaduilla pyöri paljon sodassa traumatisoituneita alkoholistimiehiä.
Se oli surkeaa ja säälittävää katsottavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
...eikä tilattu uutta, kuulostaa hassulle. Kauppaan mentiin ja ostettiin.
Niin juuri. Mistä olisi 1950-60 luvulla voinut mitään tilata.
Anttilan postimyyntiluettelo
Anttila tuli vasta sitten 1970-luvun alussa.
Kerro miten mulla voi olla Anttilan postimyyntiluettelo 60-luvulta ja tallessa silloin sieltä tilattu takki.?
Hän tarkoitti Anttilan tavarataloja ympäri maata, me kirjoitamme 1950-luvulla alkaneesta postimyynnistä. Jos saatte käsiinne jostakin vanhoja lehtiä, näette niissä sellaisia kuponkeja, joilla saattoi tilata jotain tavaraa kotiin. Aina niissä luki "postimaksu maksettu".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
...eikä tilattu uutta, kuulostaa hassulle. Kauppaan mentiin ja ostettiin.
Niin juuri. Mistä olisi 1950-60 luvulla voinut mitään tilata.
Anttilan postimyyntiluettelo
Anttila tuli vasta sitten 1970-luvun alussa.
Kerro miten mulla voi olla Anttilan postimyyntiluettelo 60-luvulta ja tallessa silloin sieltä tilattu takki.?
Hän tarkoitti Anttilan tavarataloja ympäri maata, me kirjoitamme 1950-luvulla alkaneesta postimyynnistä. Jos saatte käsiinne jostakin vanhoja lehtiä, näette niissä sellaisia kuponkeja, joilla saattoi tilata jotain tavaraa kotiin. Aina niissä luki "postimaksu maksettu".
Yllättäen ne lipareetkin menivät postin mukana perille. Tämä muistelua menee 1970-luvun alkuun. Tätini lupasi minulle Suuren ennätyskirjan syntymäpäivälahjaksi. Laitoimme tuollaisen lehdestä leikatun lipareen postiin, ja kirjaa ei alkanut kuulua. Meni ehkä pari kuukautta, kun sitten kirjoitimme kustantajalle tai mikä niitä myikään, että peruutamme tilauksen. Kirja tuli parissa päivässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykymenoon verrattuna köyhää, mutta toimeen tultiin ilman kaikkea kamaa. 50-luvulla käytiin elokuvissa ja 60-luvulla katsottiin televisiota. Maa oli täynnä tanssipaikkoja. Jos halusi ostaa alkoholia, piti ensin hankkia poliisilta viinakortti. Viina oli todella kallista.
Televisio oli vielä melko harvinainen 1960-luvulla, eihän se edes näkynyt (se yksi ja ainoa kanava) kaikkialla Suomessa.
Ns. viinakortti piti olla vielä ainakin
vuonna 1948 syntyneillä, tosin siihen ei enää asiakkaan ostomääriä täytetty. Meillä on vieläkin tallessa vuonna 1948 syntyneen mieheni viinakortti.
Rovaniemen seudulla katsottiin Ruotsin TV:tä ennen kuin Suomen TV:n lähetykset alkoivat näkyä vuonna 1964. Tämänkin jälkeen näkyi nämä kaksi kanavaa Suomen 1 ja Ruotsin 1. Kakkonen alkoi näkyä joskus 1976-77 ja eri osissa kaupunkia eri vuonna, koska osa katsoi Tervolan maston kautta ja osa Rovaniemen, jonka kautta alkoi TV 2 näkyä aiemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
...eikä tilattu uutta, kuulostaa hassulle. Kauppaan mentiin ja ostettiin.
Niin juuri. Mistä olisi 1950-60 luvulla voinut mitään tilata.
Kyllä voi tilata. Anttilan kuvastot varmaan oli ainakin 60-luvulla olemassa. Tai tilata ompelijalta. Olen 60-luvun lapsi ja kyllä mulle tilattiin talvella turkki ja pitkät housut ompelijalta.
En tunnista omaa lapsuuttani näistä jutuista. Oli maalaistalo, kaksi autoa, televisio, jääkaappi, puhelin, radio, lapsilla polkupyörät, keittiössä puu- ja sähköliesi jne. Ruokana oli usein kalaa, koska ukki kalasti. Pihassa oli kasvimaa ja perunoita monen perheen tarpeisiin. Kesästä jouluun syötiin paljon kasviksia, kellari oli juureksia pullollaan ja kurkkua säilöttiin etikkaliemeen, jos ei käytetty jo kesällä.
Lähikaupungissa käytiin jätskillä ja ravintolassa syömässä. Kesämökkikin löytyi läheisen järven rannasta. Naapuriin tuli kesälapsia eli naapuripariskunnan lapsenlapsia, jotka viettivät maalla koko kesän, vaikka äitinsä eivät olleet töissä.
Vierailija kirjoitti:
En tunnista omaa lapsuuttani näistä jutuista. Oli maalaistalo, kaksi autoa, televisio, jääkaappi, puhelin, radio, lapsilla polkupyörät, keittiössä puu- ja sähköliesi jne. Ruokana oli usein kalaa, koska ukki kalasti. Pihassa oli kasvimaa ja perunoita monen perheen tarpeisiin. Kesästä jouluun syötiin paljon kasviksia, kellari oli juureksia pullollaan ja kurkkua säilöttiin etikkaliemeen, jos ei käytetty jo kesällä.
Lähikaupungissa käytiin jätskillä ja ravintolassa syömässä. Kesämökkikin löytyi läheisen järven rannasta. Naapuriin tuli kesälapsia eli naapuripariskunnan lapsenlapsia, jotka viettivät maalla koko kesän, vaikka äitinsä eivät olleet töissä.
Milloin olet syntynyt? Kuka sillä toisella autolla ajoi? 1960-luvulla ei naiset paljon ajaneet autoa , muut kuin terveyssisaret ja tarkkailukarjakot. Kyllä joka kylässä oli silloin jo puhelin, ehkä se valtion puhelin joka oli tavallaan yleisessä käytössä. Polkupyöriä oli jo ennen sotia, mutta jääkaappeja ja sähköliesiä tuli myöhemmin. Mitä te siitä telkkarista katsoitte?
No ette tosiaankaan mitään köyhiä olleet, jos moisia joutavuuksia ostelitte!