Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Polyesteriset vaatteet, polyesteriset peitot ja tyynyt.. Onko kukaan miettinyt näiden negativiisia terveysvaikutuksia?
22.07.2023 |
Käytetään muovista tehtyjä vaatteita, kävellään teflonilla kyllästetyillä kengillä. Ruuaksi muovirasiassa lämmitettyä ruokaa ja lenkillä vettä muovisesta vesipullosta. Kaupassa hipelöidään muovista maksukorttia ja ostetaan muoviin pakattuja ruokia. Sitten illalla nukkumaan muovitäytteisen peiton alle ja pää painetaan muovitäytteiseen tyynyyn.
Kommentit (98)
En sanoisi ettenkö itsekin suosisi luonnonkuituja, mutta kaikki ei välttämättä ole niin yksinkertaista niidenkään suhteen. Eikä tässä seuraavassa ole edes juurikaan huomioitu tätä edeltävää valmistusprosessia ja millä tavoin se kuluttaa minkäkin osalta.
https://blogit.lab.fi/labfocus/luonnonkuitujen-mahdolliset-ymparistovai…
Luonnonkuitujen mahdolliset ympäristövaikutukset
Julkaistu 18.2.2021
"Huoli muoviroskan aiheuttamista haitoista nousee tällä hetkellä esiin ympäristökeskusteluissa. Sen sijaan keskustelu muovia korvaavien materiaalien vaikutuksista ympäristölle on jäänyt vähemmälle huomiolle. (Stanton ym. 2019.) Vaikkakin luonnonkuitujen, varsinkin puuvillan, käyttö on suurta, ei merien saastumiseen kohdistuvissa tutkimuksissa olla panostettu luonnonkuituihin. Tämä juontaa juurensa todennäköisesti käsitykseen, jonka mukaan lyhyen hajoamisajan vuoksi luonnonkuitu ei ole vaaraksi ympäristölle. (Ladewig ym. 2015, 12609.) Toisaalta esimerkiksi tekstiileihin lisätyt palonestoaineet voivat hidastaa ei-synteettisten kuitujen hajoamista (Xu ym. 2018, 2053).
Synteettisten ja luonnonkuitujen osuus ympäristössä
Makean veden ja ilmakehän mikrokuitupopulaatioiden koostumusta on tutkittu Iso-Britan-niassa Trent-joen yläjuoksulla. Stantonin ym. (2016) tutkimuksessa havaittiin, että näytteiden hallitseva kuitulaatu oli luonnonkuitu. Näytteistä vain 9,7 prosentissa ei havaittu lainkaan luonnonkuituja. Myös meriympäristössä on huomattavissa samaa, sillä Suarian ym. (2020, 1) tutkimuksen mukaan luonnonpolymeerit kattavat suurimman osan meren kuiduista, ja synteettisten kuitujen osuus jää vain alle 10 prosenttiin.
Luonnonkuitujen sisältämät kemikaalit mahdollinen uhka ympäristölle
Ladewig ym. (2015, 12609–12610) heittävät ilmoille ajatuksen, jonka mukaan luonnonkuidut voivat synteettisten kuitujen tavoin aiheuttaa ongelmia ympäristölle. Sekä synteettiset että luonnonkuidut imevät itseensä kemiallisia epäpuhtauksia. Kemikaalien imeytyminen kuidun pinnalle vaihtelee kuitulaadun mukaan ja näyttää siltä, että luonnonkuidun rakenne on otollisempi imemään itseensä haitallisia kemikaaleja verrattuna synteettisiin kuituihin. Synteettiset kuidut eivät vapauta niiden sisältämiä kemikaaleja yhtä nopeasti ympäristöön, koska näiden kuitujen hajoaminen luonnossa on ylipäätään hidasta. Luonnonkuidut puolestaan hajoavat verrattain nopeasti vapauttaen samalla myös niihin imeytyneet kemialliset epäpuhtaudet ympäristöön. (Ladewig ym. 2015, 12609–12610.)
Zhaon ym. (2016) tutkimuksen mukaan kaikesta lintujen nielemästä mikroskooppisesta roskasta jopa 37,4 prosenttia oli luonnonkuituja. Myös tässä tutkimuksessa todettiin, että haitalliset kemikaalit eivät ehkä imeydy tai hajoa samalla tavalla luonnonkuidun kuin mikromuovin kohdalla. Tämän arvioitiin voivan osaltaan aiheuttaa jopa suuremman riskitekijän, minkä vuoksi luonnonkuitujen mahdollisten ympäristövaikutusten tutkimiseen tulisi kiireellisesti panostaa enemmän. (Zhao ym. 2016.)
Etsiessä lisätietoa luonnonkuitujen ympäristövaikutuksista tulee nopeasti päätyneeksi samaan lopputulokseen jo aiemmin mainittujen huomioiden suhteen; tutkittua tietoa ei ole juurikaan saatavilla. Tuudittautuminen luonnonkuitujen nopeaan hajoamiseen ei ehkä enää yksinään riitä vakuuttamaan ihmisiä siitä, että haitallisia ympäristövaikutuksia ei olisi ollenkaan olemassa. "
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä ole muuten todettu toksiseksi. Eihän se olisi päässyt silloin markkinoillekaan.
Markkinoilla on kylläkin kaikenlaisia ihmisille haitallisia tuotteita, esim. teflonia sisältävät. The Devil We Know on erittäin hyvin tehty ja mielenkiintoinen dokumentti aiheesta.
Ei tuossa ollut teflon käsittelyssä mistä asiayhteydestä lause oli irroitettu.
Toisaalta Euroopan elintarvike, turvallisuus ja kemikaalivirastot tutkivat aineita ja tuotteita ennen niiden markkinoille pääsyä ja seuraavat tämän jälkeen. Ei toki tarkoita, etteikö mitään huolenaiheita joidenkin suhteen pitäisi olla.
Sulla ap menee ihan liian hyvin jos sulla on aikaa ajatella moisia juttuja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä ole muuten todettu toksiseksi. Eihän se olisi päässyt silloin markkinoillekaan.
Markkinoilla on kylläkin kaikenlaisia ihmisille haitallisia tuotteita, esim. teflonia sisältävät. The Devil We Know on erittäin hyvin tehty ja mielenkiintoinen dokumentti aiheesta.
Ei tuossa ollut teflon käsittelyssä mistä asiayhteydestä lause oli irroitettu.
Toisaalta Euroopan elintarvike, turvallisuus ja kemikaalivirastot tutkivat aineita ja tuotteita ennen niiden markkinoille pääsyä ja seuraavat tämän jälkeen.
Niin, mutta vähän alkoi epäilyttämään tuo touhu, kun EU:n tutkimusryhmä väitti, että glyfosaatti on ihmisille täysin turvallista eikä aiheuta syöpää.
Vierailija kirjoitti:
Sulla ap menee ihan liian hyvin jos sulla on aikaa ajatella moisia juttuja
Mietin kaikenlaisia juttuja. Ihan hyvin kyllä menee elämässä tällä hetkellä, ei siinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kestäviä ne ainakin on, polyesterinen venekin kestää siinä missä peltinen, jopa paremmin. Pitäisikö vaatteet sitten tehdä alumiinista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä ole muuten todettu toksiseksi. Eihän se olisi päässyt silloin markkinoillekaan.
Markkinoilla on kylläkin kaikenlaisia ihmisille haitallisia tuotteita, esim. teflonia sisältävät. The Devil We Know on erittäin hyvin tehty ja mielenkiintoinen dokumentti aiheesta.
Ei tuossa ollut teflon käsittelyssä mistä asiayhteydestä lause oli irroitettu.
Toisaalta Euroopan elintarvike, turvallisuus ja kemikaalivirastot tutkivat aineita ja tuotteita ennen niiden markkinoille pääsyä ja seuraavat tämän jälkeen.
Niin, mutta vähän alkoi epäilyttämään tuo touhu, kun EU:n tutkimusryhmä väitti, että glyfosaatti on ihmisille täysin turvallista eikä aiheuta syöpää.
Kyllä, EU onkin ottamassa kemikaalisaastumisasian jatkossa aiempaa huomattavasti vakavammin,
https://eeb.org/the-great-detox-largest-ever-ban-of-toxic-chemicals-ann…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole sen suuremmasti terveysvaikutuksia miettinyt, mutta en käytä. Tunnen nahoissani jos vaikkapa yöpaidassa on puuvillan lisäksi polyesteriä.
Itsellänikin on toki useita puuvillavaatteita, mutta siinäkin on joitakin huomioitavia kohtia kuten seuraavassa artikkelissa on käsitelty,
Puuvillan tuotanto kurittaa ympäristöä – halvan paidan todellinen hinta ei näy kuluttajalle
https://reilukauppa.fi/artikkelit/puuvillan-tuotanto-kurittaa-ymparisto…
Otteita artikkelista:
"Ylimääräistä ympäristörasitusta syntyy matkan varrella sekä lentorahdeista että kemikaaleista, joita käytetään esimerkiksi estämään hapsuuntumista kehräyksen aikana tai torjumaan homehtumista kuljetuksissa."
"Garkhelin mukaan viljelijöiden on tyypillisesti ostettava patentoidut siemenet joka satokaudelle erikseen ja jotta GM-siemenistä saisi kaiken irti, heidän on käytettävä suuri määrä kemikaaleja ja vettä. Jos näin ei toimita, siemenistä saatava tuotto jää normaalin puuvillan tasolle."
"WHO:n tilastojen mukaan puuvillan tuottajat päästävät vuosittain kahden miljardin dollarin edestä kemikaaleja pelloille ja lähiympäristöön. Yli 40 prosenttia näistä on ihmiselle haitalliseksi luokiteltuja aineita."
"Toisaalta esimerkiksi Kiinassa on havaittu, että Bt-puuvillan käyttö voi myös kohottaa vaikutusalueen ulkopuolelle jäävien tuholaisten ja näiden nujertamiseen tarvittavien torjunta-aineiden määrää."
"Vaikka Intiassa seurataan Yhdysvaltain mallia geneettisesti muokatuissa puuvillalajikkeissa, käytännössä viljelyä tehdään hyvin erilaisissa olosuhteissa.
Intialaisilla pientiloilla – kuten monissa muissa globaalin etelän maissa – puuvillan viljelyssä käytetään lapsityövoimaa. Tätä tapahtuu erityisesti puuvillan istutus- ja sadonkorjuuaikana, kun työvoiman tarve on suurin.
Intialaisesta lapsityövoimasta ja sen mahdollisesta hyväksikäytöstä ei ole olemassa tuoreita tutkimuksia. Sen verran kuitenkin tiedetään, että esimerkiksi vuonna 2007 alle 18-vuotiaita lapsityöntekijöitä arvioitiin olevan pelkästään monikansallisten yritysten, kuten Bayerin ja Monsanton, Bt-siemeniä tuottavilla pelloilla noin 400 000. Raportin mukaan he työskentelivät tyypillisesti 9–12 tuntia päivässä ja kärsivät muun muassa kasvimyrkkyjen aiheuttamista terveysongelmista. Näistä yli puolet oli alle 14-vuotiaita.
Lapsityövoiman hyväksikäyttöä pahentaa se, että puuvillan poimijoiden palkat ovat hyvin matalat ja palkkaa maksetaan poimitun puuvillamäärän mukaan. Tämä houkuttaa vanhempia hankkimaan lisätuloja tuomalla lapsiaan pelloille. Arviolta 100 000 lasta työskenteli pelkästään Intian Andhra Pradeshissa 13-tuntisia päiviä maksaakseen vanhempiensa ottamia lainoja takaisin. (2)
Pakkotyövoima ja lapsityövoiman hyväksikäyttö ovat polttavia ongelmia myös puuvillan suurtuottajamaissa Uzbekistanissa, Turkmenistanissa ja Tadžikistanissa.
Näissä maissa hallitus pakottaa yhä – entiseen neuvostomalliin – kansalaisiaan keräämään vuosikiintiön puuvillaa, ja sen vuoksi kymmenet tuhannet lapset, opiskelijat ja aikuiset jättävät vuosittain koulunsa, oppilaitoksensa ja työpaikkansa useammaksi viikoksi mennäkseen pakkotöihin puuvillapelloille."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole sen suuremmasti terveysvaikutuksia miettinyt, mutta en käytä. Tunnen nahoissani jos vaikkapa yöpaidassa on puuvillan lisäksi polyesteriä.
Itsellänikin on toki useita puuvillavaatteita, mutta siinäkin on joitakin huomioitavia kohtia kuten seuraavassa artikkelissa on käsitelty,
Puuvillan tuotanto kurittaa ympäristöä – halvan paidan todellinen hinta ei näy kuluttajalle
https://reilukauppa.fi/artikkelit/puuvillan-tuotanto-kurittaa-ymparisto…
Otteita artikkelista:
"Ylimääräistä ympäristörasitusta syntyy matkan varrella sekä lentorahdeista että kemikaaleista, joita käytetään esimerkiksi estämään hapsuuntumista kehräyksen aikana tai torjumaan homehtumista kuljetuksissa."
"Garkhelin mukaan viljelijöiden on tyypillisesti ostettava patentoidut siemenet joka satokaudelle erikseen ja jotta GM-siemenistä saisi kaiken irti, heidän on käytettävä suuri määrä kemikaaleja ja vettä. Jos näin ei toimita, siemenistä saatava tuotto jää normaalin puuvillan tasolle."
"WHO:n tilastojen mukaan puuvillan tuottajat päästävät vuosittain kahden miljardin dollarin edestä kemikaaleja pelloille ja lähiympäristöön. Yli 40 prosenttia näistä on ihmiselle haitalliseksi luokiteltuja aineita."
"Toisaalta esimerkiksi Kiinassa on havaittu, että Bt-puuvillan käyttö voi myös kohottaa vaikutusalueen ulkopuolelle jäävien tuholaisten ja näiden nujertamiseen tarvittavien torjunta-aineiden määrää."
"Vaikka Intiassa seurataan Yhdysvaltain mallia geneettisesti muokatuissa puuvillalajikkeissa, käytännössä viljelyä tehdään hyvin erilaisissa olosuhteissa.
Intialaisilla pientiloilla – kuten monissa muissa globaalin etelän maissa – puuvillan viljelyssä käytetään lapsityövoimaa. Tätä tapahtuu erityisesti puuvillan istutus- ja sadonkorjuuaikana, kun työvoiman tarve on suurin.
Intialaisesta lapsityövoimasta ja sen mahdollisesta hyväksikäytöstä ei ole olemassa tuoreita tutkimuksia. Sen verran kuitenkin tiedetään, että esimerkiksi vuonna 2007 alle 18-vuotiaita lapsityöntekijöitä arvioitiin olevan pelkästään monikansallisten yritysten, kuten Bayerin ja Monsanton, Bt-siemeniä tuottavilla pelloilla noin 400 000. Raportin mukaan he työskentelivät tyypillisesti 9–12 tuntia päivässä ja kärsivät muun muassa kasvimyrkkyjen aiheuttamista terveysongelmista. Näistä yli puolet oli alle 14-vuotiaita.
Lapsityövoiman hyväksikäyttöä pahentaa se, että puuvillan poimijoiden palkat ovat hyvin matalat ja palkkaa maksetaan poimitun puuvillamäärän mukaan. Tämä houkuttaa vanhempia hankkimaan lisätuloja tuomalla lapsiaan pelloille. Arviolta 100 000 lasta työskenteli pelkästään Intian Andhra Pradeshissa 13-tuntisia päiviä maksaakseen vanhempiensa ottamia lainoja takaisin.
Pakkotyövoima ja lapsityövoiman hyväksikäyttö ovat polttavia ongelmia myös puuvillan suurtuottajamaissa Uzbekistanissa, Turkmenistanissa ja Tadžikistanissa.
Näissä maissa hallitus pakottaa yhä – entiseen neuvostomalliin – kansalaisiaan keräämään vuosikiintiön puuvillaa, ja sen vuoksi kymmenet tuhannet lapset, opiskelijat ja aikuiset jättävät vuosittain koulunsa, oppilaitoksensa ja työpaikkansa useammaksi viikoksi mennäkseen pakkotöihin puuvillapelloille."
Edelleen samasta artikkelista:
"Ympäristökysymysten lisäksi taklattavana on kuitenkin iso joukko räikeitä sosiaalisia ongelmia, kuten lapsityövoiman hyväksikäyttö, pakkotyö, viljelijöiden altistuminen kemikaaleille, elämiseen riittämättömät ansiot pelloilla ja tehtaissa sekä tehtaiden vaaralliset työolot. Ongelmista muistuttaa esimerkiksi vuonna 2013 sattunut, yli 1 100 työntekijää surmannut bangladeshilaisen Rana Plazan tekstiilitehtaan romahtaminen."
"Puuvillan suosion heikkeneminen on ollut nopeaa, sillä vielä vuonna 2008 sen osuus oli 38 prosenttia."
"Puuvillan globaali tuotanto on kaiken kaikkiaan monimutkainen koneisto, josta on vaikea saada otetta. Miten vaateostoksille menevän kuluttajan tulisi sitten käyttäytyä eettisten vaatimusten puristuksessa?
”On todella haasteellista tehdä ostoksia”, tunnustaa Elli Ojalakin, joka on työnsä puolesta perehtynyt eettiseen tekstiilituotantoon.
”Ei voida vaatia, että joka ikinen kuluttaja tekee tuntien selvitystyötä brändien taustoista ennen kuin he voivat tehdä ostospäätöksiä. Kun tuotteessa on sertifikaatit, tiedetään, että esimerkiksi vaate on Reilun kaupan standardien mukaisesti valmistettu.”"
Kaikkia tuottajia ei voi kuitenkaan siis niputtaa samaan kuten jutusta käy ilmi.
Reilun kaupan puuvillan haittavaikutukset ovat huomattavasti pienempiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaihtoehtona on kasviparkitseminen, jossa käytetään kasvien omaa parkkihappoa. Kasviparkitseminen on kuitenkin hidasta ja kuluttaa paljon vettä ja energiaa. Kasviparkittuja kenkiä on saatavilla vähän, ja ne voivat olla kalliita. Niitä voi kuitenkin kaupassa kysellä.
Kuluttaja lehdestä poimittua, Mervi Itkonen
On tammiparkki plus muut lehtipuut, on aivoparkkaus (ehkä erähenkisille)ja on kromiparkkaukset ja jopa köhöh kusiparkkaukset. Keskiajalla saatiin hyvin valkosa nahkaa sillä. Siitä valitsemaan. Nahka on hyvä materiaali ja valittu parkkaus tuo siihen tietyn värin. Voihan ne sitten värjätä. Itse pidän tumman ruskeasta ja mustasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä ole muuten todettu toksiseksi. Eihän se olisi päässyt silloin markkinoillekaan.
Markkinoilla on kylläkin kaikenlaisia ihmisille haitallisia tuotteita, esim. teflonia sisältävät. The Devil We Know on erittäin hyvin tehty ja mielenkiintoinen dokumentti aiheesta.
Ei tuossa ollut teflon käsittelyssä mistä asiayhteydestä lause oli irroitettu.
Toisaalta Euroopan elintarvike, turvallisuus ja kemikaalivirastot tutkivat aineita ja tuotteita ennen niiden markkinoille pääsyä ja seuraavat tämän jälkeen.
Niin, mutta vähän alkoi epäilyttämään tuo touhu, kun EU:n tutkimusryhmä väitti, että glyfosaatti on ihmisille täysin turvallista eikä aiheuta syöpää.
Kyllä, EU onkin ottamassa kemikaalisaastumisasian jatkossa aiempaa huomattavasti vakavammin,
https://eeb.org/the-great-detox-largest-ever-ban-of-toxic-chemicals-ann…
Tässä vielä juttuja aiheesta,
Chemical pollution:
https://wesr.unep.org/chemicalpollution
https://airly.org/en/what-is-chemical-pollution/
https://www.eea.europa.eu/publications/zero-pollution/health/chemicals
https://www.epa.ie/our-services/monitoring--assessment/waste/chemicals/
https://theriverstrust.org/key-issues/chemical-pollution
https://www.biologicaldiversity.org/campaigns/toxics_and_endangered_spe…
https://www.bigblueoceancleanup.org/chemical-pollution
https://www.mcsuk.org/news/chemical-pollutions-animal-impacts/
Chemical pollution: A growing peril and potential catastrophic risk to humanity
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0160412021002415
https://www.researchgate.net/publication/351513269_Chemical_pollution_A…
Predicting the impacts of chemical pollutants on animal groups
https://www.cell.com/trends/ecology-evolution/fulltext/S0169-5347(22)00…
Addressing chemical pollution in biodiversity research
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/gcb.16689
Chemical Pollution and Diseases of Marine Mammals
https://link.springer.com/chapter/10.1007/978-3-031-06836-2_5
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihtoehtona on kasviparkitseminen, jossa käytetään kasvien omaa parkkihappoa. Kasviparkitseminen on kuitenkin hidasta ja kuluttaa paljon vettä ja energiaa. Kasviparkittuja kenkiä on saatavilla vähän, ja ne voivat olla kalliita. Niitä voi kuitenkin kaupassa kysellä.
Kuluttaja lehdestä poimittua, Mervi ItkonenOn tammiparkki plus muut lehtipuut, on aivoparkkaus (ehkä erähenkisille)ja on kromiparkkaukset ja jopa köhöh kusiparkkaukset. Keskiajalla saatiin hyvin valkosa nahkaa sillä. Siitä valitsemaan. Nahka on hyvä materiaali ja valittu parkkaus tuo siihen tietyn värin. Voihan ne sitten värjätä. Itse pidän tumman ruskeasta ja mustasta.
On, mutta kasviparkitsemismenetelmät olleet ulkomaisessa teollisessa tuotannossa ja prosessoinnissa selvässä vähemmistöstä mistä suurin osa tavarasta tänne tuodaan, toki huomattavasti suositeltavampia kuin haitallisemmat menetelmät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihtoehtona on kasviparkitseminen, jossa käytetään kasvien omaa parkkihappoa. Kasviparkitseminen on kuitenkin hidasta ja kuluttaa paljon vettä ja energiaa. Kasviparkittuja kenkiä on saatavilla vähän, ja ne voivat olla kalliita. Niitä voi kuitenkin kaupassa kysellä.
Kuluttaja lehdestä poimittua, Mervi ItkonenKuluttaja-lehdessä on myös varoiteltu terveysriskeistä itse näiden käyttäjille, ei pelkästään tehdastyöläisille, jotka joutuvat alkuvaiheessa nahat aineilla käsittelemään tai riskeistä tehtaiden lähiympäristössä eläville.
Eettisen kaupan puolesta ry on pyrkinyt kiinnittämään huomiota ihan samaan asiaan eikä ole suinkaan ainut, mutta monihan seuraa vain markkinointia tai sen kaltaista materiaalia eikä edes tule missään nähneeksi tuollaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eniten nahkaa tuotetaan Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa, joissa lainsäädäntö on sekä eläinten- että ympäristönsuojelun osalta heikkoa ja valvonta huonoa. Monessa alikehittyneessä maassa myrkylliset parkitsemisaineet pääsevät suoraan vesistöön sillä puhdistusjärjestelmät ovat usein huonoja tai puuttuvia.
Vierailija kirjoitti:
Eniten nahkaa tuotetaan Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa, joissa lainsäädäntö on sekä eläinten- että ympäristönsuojelun osalta heikkoa ja valvonta huonoa. Monessa alikehittyneessä maassa myrkylliset parkitsemisaineet pääsevät suoraan vesistöön sillä puhdistusjärjestelmät ovat usein huonoja tai puuttuvia.
Kyllä. Niissä nahantuotannossa kärsivät usein sekä eläimet, ihmiset että ympäristö. Kotimainen nahkateollisuus käyttää paljon tuontiraaka-aineita. Kuluttajan on yleensä mahdotonta jäljittää nahan alkuperää. Tämä on myös aiemmin kerrottu mm. Kuluttaja-lehdessä.
Selvitys: Intian nahkatehtaat saastuttavat ympäristöä ja sairastuttavat työntekijöitä
Intian nahkatehtailla käytetään myrkyllisiä kemikaaleja eikä työntekijöille makseta riittävää palkkaa. Nahkaa ja nahasta tehtyjä tuotteita päätyy myös Euroopan markkinoille.
https://www.maailma.net/uutiset/selvitys-intian-nahkatehtaat-saastuttav…
Eläinten kasvattaminen ruokaa ja nahkaa varten vaatii valtavia määriä rehua, laidunmaata, vettä ja fossiilisia polttoaineita. Sivuvirtojen hyväksikäyttö tekee vain lihateollisuudesta kannattavampaa. Ostamalla noita tulee tukeneeksi siis eläintuotantoa, josta pääosa on tehdasmaista tuotantoa, jossa on vähän tilaa eläimen hyvinvoinnille ja oikeudelle elää lajinsa mukaista elämää.
Lihantuotanto on vastuussa suuresta osasta maailman CO2-päästöistä ja sen tieltä hakataan sademetsiä, joten sen sivuvirtojen kannattaminen ei pitkällä aikavälillä ole kovin vastuullista. Lisäksi moni materiaali ei ole sivuvirtaa, vaan oma tuotteensa. Kuten mm. Animalia on kertonut, sekä lihan, maidon että nahan kysynnät vaikuttavat kokonaistuotantoon. Erityisesti nahan ja maitoteollisuuden suhde on tiivis, sillä maitoteollisuus tuottaa myös jatkuvasti nahkateollisuudelle vuotia.
Sekä keinonahkaan että nahkaan liittyy ympäristöä kuormittavia tekijöitä. Nahkateollisuus aiheuttaa ympäristöongelmia muun muassa kotieläinten kasvatuksen sekä nahkatavaroiden muokkauksen ja värjäyksen kautta. Maailman nahkatavaroista suurin osa parkitaan kromikäsittelyllä. Käsittelyn yhteydessä ympäristöön pääsee runsaasti haitallisia aineita, kertonut niin ikään Animalian Mai Kivelä.
Alue: Aihe vapaa
Todellakin, tämä ei ole mikään joko - tai kysymys, vaan on paljon muitakin vaihtoehtoja mitä voi käyttää.