Polyesteriset vaatteet, polyesteriset peitot ja tyynyt.. Onko kukaan miettinyt näiden negativiisia terveysvaikutuksia?
Käytetään muovista tehtyjä vaatteita, kävellään teflonilla kyllästetyillä kengillä. Ruuaksi muovirasiassa lämmitettyä ruokaa ja lenkillä vettä muovisesta vesipullosta. Kaupassa hipelöidään muovista maksukorttia ja ostetaan muoviin pakattuja ruokia. Sitten illalla nukkumaan muovitäytteisen peiton alle ja pää painetaan muovitäytteiseen tyynyyn.
Kommentit (98)
Joulukinkku: Se oli eläessään yhtä älykäs kuin 5-vuotias lapsi
Hankimme koiralle joululahjoja, mutta kannamme joulupöytään sitä älykkäämmän sian.
https://suomenkuvalehti.fi/kotimaa/joulukinkku-se-oli-elaessaan-yhta-al…
"Oikeutta Eläimille -järjestö julkaisi marraskuussa 2007 tehotuotanto.net-verkkosivustolla lihatuotannonvastaista kampanjaansa. Sivustolle oli kerätty valokuvia ja videoita 101 suomalaiselta eläintilalta. Oikeutta Eläimille -järjestön lehdistötiedotteen mukaan kuvia oli kaikilta sika-, broileri- ja munatiloilta, jonne anonyymit eläinaktivistit olivat löytäneet ja päässeet murtautumatta. Kuva- ja videomateriaalin pääasiallinen tarkoitus oli näyttää, miten suomalainen tehomaatalous todellisuudessa toimii sekä tuoda esille räikeitä eläinsuojelurikkomuksia. Yksi kuvatuista sikatiloista kuului pitkäaikaisen kansanedustajan ja silloisen maa- ja metsätalousministerin Sirkka-Liisa Anttilan tyttärelle Hanna-Maija Anttilalle." ...
"Kannanotossa myös sanotaan, että "Yhdistyksen tehotuotanto.net-sivuston kautta julkisuuteen välittämässä kuvamateriaalissa esitetyt eläinten olosuhteet on julkisessa keskustelussa pitkälti tuomittu epäeettisinä". Järjestön mukaan eläinten tehotuotanto on kyseenalaistettava kokonaan. Heidän mukaansa eläinten kärsimys tehotuotannossa on väistämätöntä."
"Joulukuun 10, 2009 Oikeutta Eläimille -järjestö aloitti lihankasvatusta vastustavan sikatehtaat.fi-kampanjan. Kampanjaan kuului www-sivusto, paikallisia bussi- ja banderollimielenosoituksia ja videoita sikatiloilta. Videoita oli 30 sikatilalta, jotka sijaitsivat pääosin Varsinais-Suomessa. Videoissa oli kuolleita, sairaita eläimiä ja irti purtuja häntiä. Videoiden sisältö näytettiin jälleen Ylen A-studiossa ja ne saivat laajaa julkisuutta. Videoiden tiedoissa on sikaloiden paikkakunnat ja koordinaatit. Alun perin niissä oli myös sikalan omistajien nimet, mutta ne poistettiin."
"Oikeutta eläimille -järjestön mukaan videot osoittavat ettei kahden vuoden aikana ole tapahtunut luvattua parannusta tuotantoeläimien kohteluun eikä nykylainsäädäntö ole riittävän tiukka. Lisäksi järjestö vaati Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan eroa, koska hän ei ollut lupauksistaan huolimatta saanut tuotantoeläinten olosuhteita kuntoon.
Ruotsissa järjestettiin marraskuun lopussa vastaava kampanja joka käynnistivät laajan yhteiskunnallisen keskustelun eläinten hyvinvoinnista. Videot eläinsuojelurikoksista johtivat muun muassa Swedish Meatsin puheenjohtajan ja HK Scanin hallituksen jäsenen, Lars Hulströmin, eroon kaikista luottamustoimistaan.
Elintarviketurvallisuusvirasto tarkasti julkisuuteen tuodut tilat ja löysi laiminlyöntejä joka toiselta tilalta.
Atlas Saarikoski Oikeutta Eläimille -yhdistyksestä kommentoi tarkastuksia korostamalla, että sikatilojen keskeiset ongelmat, kuten eläinten pito pienissä virikkeettömissä tiloissa eivät käy ilmi tarkastuksissa. Sikojen kärsimys johtuu Oikeutta Eläimille –yhdistyksen mukaan suurelta osin olosuhteista, jotka ovat eläinsuojelulain mukaisia. Tilan ja virikkeiden puute aiheuttavat sioilla stressiä, käytöshäiriöitä ja apaattisuutta."
(Oikeutta eläimille - Wikipedia)
Jotkut ihmiset ovat unohtaneet tai eivät ole ikinä edes tienneetkään, että eläimet ovat tuntevia ja ajattelevia otuksia. Niitäkin pitäisi kunnioittaa, kuten kaikkea elämää. Ei saisi aiheuttaa kipua tai kärsimystä kenellekään.
Ihmisillä on tapana lajitella eläimiä tärkeysjärjestykseen sillä perusteella, miten niitä hyödynnämme. Lemmikkieläimiä kohdellaan kuin perheenjäseniä, mutta samaan aikaan suljetaan silmät muiden eläinten kärsimykseltä. Alinta pohjasakkaa ovat tuotantoeläimet. Ne ovat villieläimiä, joita ihminen on alkanut jalostaa käyttöönsä. Ne eivät ole esineitä tai robotteja. Nekin kaipaavat liikuntaa, pariutumista ynnä muuta lajilleen ominaisten käyttäytymistarpeiden toteuttamista.
Ei minkään elävän olennon kuulu elää vangittuna ja samoja seiniä katsellen koko elämäänsä. Eläimetkin tuntee, kaipaa juuri synnyttämäänsä jälkeläistään, pelkää, masentuu, kärsii ja tuntee kipua.
Kaikki tuotantoeläimet eivät Suomessa voi todellakaan hyvin. Tässä linkki, mitä eläinlääkärit, poliisit ja syyttäjät ovat törmänneet työssään. Ja ikävä kyllä, suurin ei edes tule ilmi.
Lista on loputtoman pitkä, mitä kaikkea tuotantoeläimet saavat kärsiä ja yleensä tuottaja saa pienen sakon ja jatkaa tuotantoaan.
https://yle.fi/uutiset/3-10931162
Eläintehtaat
"Salakuvia eläintehtailta on julkaistu yli kymmenen vuotta, sadoilta eri tiloilta. Tämä on ensimmäinen video, joka näyttää koko kuvan eläinteollisuudesta. Nämä toimintatavat ja eläinten olot ovat Suomessa käytössä olevia, lakien mukaisia teollisuuden standardeja. Suomessa on käynnissä eläinsuojelulain uudistus. Valitettavasti lakiin ei ole tulossa merkittäviä parannuksia. Tältä se näyttää käytännössä, tämän poliitikot haluavat jatkuvan."
Ylipäätään harmittaa tehotuotannon kannattajien välttelevyys pohdintaan sen eläimen kannalta. Liekö jokin defenssi kyseessä? En ole vielä kuullut yhdenkään tehotuotannon kannattajan olevan itse valmis muuttamaan ahtaaseen karsinaan loppuelämäkseen, kiehnäämään jätöksissään ja kuolemaan sähköllä suuhun ja perseeseen työnnettyjen puikkojen läpi, pulttipistoolilla tai jollain halal-vuodatuksella.
Ja vaikka miten pitäisimme oman lajimme puolia, niin ei se poista sitä seikkaa, että muutkin lajit tuntevat kipua, monet ovat älykkäitä ja niillä on rikas omalle lajilleen tyypillinen kokemusmaailma. Ne eivät ole kehittyneet elämään pieneen karsinaan teljettyinä, vaan liikkumaan pitkiäkin matkoja ruuanhaussa ja toteuttamaan muita lajityypillisiä tarpeitaan.
Se on vähän naurettavaa miten aina kun joku sanoo että turkis tai tehotuotanto on jul muut ta tms. niin aina kommentoijan pitäisi olla syntymästä asti vegaani, joka ei ole ikinä edes kärpästä ta pp anut.
Ei se niin mene.
Eihän se että olen 5-vuotiaana töytäissyt naapurin Annin kumoon tarkoita, ettenkö saisi sanoa että pa hoin pitely on väärin.
Ja sekin on aika naurettavaa että aletaan vertaamaan jotain hyönteisiä nisäkkäisiin. Se on kuitenkin vähän eri asia teu ras taa tietoisia, älykkäitä, kanssamme samaan eläinkunnan luokkaan kuuluvia olentoja.
Kuka sellaista selittää, etteivät vegaanit saa muka käyttää mitään luonnonmateriaaleja? On olemassa vaikka kuinka paljon kasviperäisiä luonnonmateriaaleja, joita voi hyödyntää ilman eläimiä.
Mikä ihminen on määräämään toisten elämää? Tänne synnytään ja kuollaan sattumanvaraisesti, kuka missäkin muodossa. Olemme kaikki saman luonnon keskellä, samassa elämänpyörässä, en voi ymmärtää miksi eläimiltä kielletään mahdollisuus vapaaseen elämään, kaikilla on yhtä vahva elämäntahto ja pyrkimys elää ilman kärsimystä.
Ja mitä villieläinten luonnossa kokemaan kärsimykseen tulee, ainakin luonnossa eläimet saavat mahdollisuuden elää lajilleen tyypillisellä, geeniensä ohjaamalla tavalla: pariutua, saalistaa, hoitaa jälkeläisiään, liikkua... Asioita, joihin aitauksessaan koko elämänsä viruva eläin ei koskaan saa mahdollisuutta.
Eläinaktivistit ja ihan vaan ei-aktivistit, eläinten humaania kohtelua kannattavat pyrkivät usein samalla tavalla vähentämään tehotuotantoa ja sen aiheuttamia ongelmia oli kysymys sitten turkiseläimistä kuin vaikkapa liha- tai siipikarjan pidosta. Tämä pätee sekä kotimaassa että myös ulkomailla. Toki omassa maassa on helpompaa puuttua paikallisiin epäkohtiin kuin esimerkiksi kaukana Kiinassa oleviin. Eikö sitä paitsi nimenomaan suomalaisten tulisi pyrkiä vaikuttamaan suomalaisiin ongelmakohtiin?
Kansainvälistä vaikuttamista tehdään kuitenkin paljon ja se on myös tuloksellista. Esimerkiksi H&M luopui angoravillan käytöstä sen jälkeen, kun eläinsuojelujärjestö PETA toi julkisuuteen videot kiinalaisilta tehtailta, joissa karvatuppoja revitään elävistä, jaloistaan sidotuista kaneista. Oikeutta eläimille -yhdistys on vaikuttanut esimerkiksi virolaisten sikatilojen ongelmien julkituloon.
Niin ja siis käyttäytymistarpeella tarkoitetaan sellaista käyttäytymistä, joka on välttämätöntä yksilön normaalin kehittymisen ja/tai fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Käyttäytymisen tekemisen lopputulos ei yksin riitä määrittelemään jotain käyttäytymistä tarpeeksi, vaan käyttäytymisen tekeminen itsessään voi olla tärkeää eläimen hyvinvoinnille. Jos eläin ei pääse tyydyttämään käyttäytymistarvettaan, se voi turhautua tai stressaantua.
Tehotuotantoeläinten käyttäytymistarpeita ovat mm. liikkuminen, pariutuminen, jälkeläisten hoito ym. sosiaaliset käyttäytymistarpeet.
Eläimet kokevat mm. kipua, iloa, surua, pelkoa, kiintymystä, turhautumista ja kyllästymistä. Turhautumisen tunne on stressin lähde. Kun eläin ei voi toteuttaa käyttäytymistarpeitaan (kuten liikkumista), eläin voi usein huonosti.
"Miksi nahka ja muut eläinkuidut eivät ole ekologisia?"
https://vegaanihaaste.fi/vegaaniruokavalion-ukk
"Vaikka perinteistä keinonahkaa pidetään epäekologisena, se ei ole nahkaan verrattuna erityisen epäekologinen. Nahkan valmistuksessa käytetään voimakkaita kemikaaleja, jotka estävät sen maatumisen. Valtaosa nahkatavaroista käsitellään kromilla. Nahkan valmistuksessa ympäristöön pääsee useita myrkyllisiä aineita, kuten lyijyä, sinkkiä, formaldehydiä, väriaineita ja muita syanidipohjaisia yhdisteitä. Nahkateollisuus on energiankulutuksessa samaa luokkaa alumiini-, paperi-, teräs-, sementti- ja öljyteollisuuden kanssa.
Ekologisia vaihtoehtoja nahkalle ja keinonahkalle valmistetaan esimerkiksi kierrätysmuovista, ananaksesta, sienistä, soijasta ja korkista. Nämä tuotteet eivät vielä ole laajasti ja kaikkien saatavilla, mutta tulevaisuudessa uskomme näiden tuotteiden olevan ostettavissa ihan tavallisista kenkäkaupoista.
Myöskään villa ei ole niin ekologista kuin usein ajatellaan. Maailmassa on valtavasti lampaita, jotka märehtijöinä tuottavat huomattavan määrän ilmastonmuutosta kiihdyttävää metaanikaasua. Erityisesti suurissa lammastuottajamaissa lampaiden laidunnus aiheuttaa eroosiota sekä lajiston köyhtymistä ja saastuttaa vesistöjä. Villa ei yksistään ole myöskään kauhean kestävä kuitu, joten esimerkiksi sukkalankoihin lisätään muita kuituja parantamaan langan kestävyyttä.
Villalle on paljon muitakin vaihtoehtoja kuin keinokuidut. Esimerkiksi puuvilla, pellava, hamppu ja bambu ovat yleisesti saatavilla olevia kasviperäisiä kuituja, joista tehdään niin vaatteita, kankaita kuin lankojakin. Villasukkalangalle voi etsiä korvaavaa lankaa useimmista lankoihin erikoistuneista kaupoista. Saatavilla on esimerkiksi bambu- ja puuvillapohjaisia lankoja, jotka ovat kestäviä ja soveltuvat erityisesti sukkien neulomiseen."
Ja sellaiset vaatteet sähköistyy, mikä ärsyttää.
Oikeutta eläimille - Tietoa eläintuotannosta
https://oikeuttaelaimille.fi/tietoa-elaintuotannosta