Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Polyesteriset vaatteet, polyesteriset peitot ja tyynyt.. Onko kukaan miettinyt näiden negativiisia terveysvaikutuksia?
22.07.2023 |
Käytetään muovista tehtyjä vaatteita, kävellään teflonilla kyllästetyillä kengillä. Ruuaksi muovirasiassa lämmitettyä ruokaa ja lenkillä vettä muovisesta vesipullosta. Kaupassa hipelöidään muovista maksukorttia ja ostetaan muoviin pakattuja ruokia. Sitten illalla nukkumaan muovitäytteisen peiton alle ja pää painetaan muovitäytteiseen tyynyyn.
Kommentit (98)
Mä en osta noita kierrätettyjä vaatteita. En usko, että ne on turvallisia.
Kun jo ensiksikin niihin käytetään paljon kemikaaleja, niin kuinka paljon lisää on käytetty siinä uusintamisvaiheessa. Nehän on sitten jo niin täynnä kaikkea moskaa, ettei tosikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä ole muuten todettu toksiseksi. Eihän se olisi päässyt silloin markkinoillekaan.
Markkinoilla on kylläkin kaikenlaisia ihmisille haitallisia tuotteita, esim. teflonia sisältävät. The Devil We Know on erittäin hyvin tehty ja mielenkiintoinen dokumentti aiheesta.
Ei tuossa ollut teflon käsittelyssä mistä asiayhteydestä lause oli irroitettu.
Toisaalta Euroopan elintarvike, turvallisuus ja kemikaalivirastot tutkivat aineita ja tuotteita ennen niiden markkinoille pääsyä ja seuraavat tämän jälkeen.
Niin, mutta vähän alkoi epäilyttämään tuo touhu, kun EU:n tutkimusryhmä väitti, että glyfosaatti on ihmisille täysin turvallista eikä aiheuta syöpää.
Nykyisen tutkimustiedon valossa glyfosaatti on turvallista eikä aiheuta syöpää.
Se miten glyfosaatti päätyi IARC:n listalle on aika uskomaton tarina ja perustuu käytännössä yhteen hämäräperäisen laitoksen tutkimukseen (jonka tulokset on kumottu) sekä aktivistitutkijoiden kähmintään IARC:n raportin lopullisissa muotoiluissa. Tästä löytyy hyvin tietoa hakemalla netistä vaikkapa "iarc glyphosate fraud"
Esim:
REUTERS "In glyphosate review, WHO cancer agency edited out “non-carcinogenic” findings" https://www.reuters.com/investigates/special-report/who-iarc-glyphosate/
American Counsil on Science and Health "Glyphosate-gate: IARC's Scientific Fraud" https://www.acsh.org/news/2017/10/24/glyphosate-gate-iarcs-scientific-f…
Forbes "IARC's Glyphosate-gate Scandal" https://www.forbes.com/sites/geoffreykabat/2017/10/23/iarcs-glyphosate-…
https://risk-monger.com/2019/08/24/1-4-iarc-monographs-produced-for-us-…
https://risk-monger.com/2019/08/25/2-4-iarc-hiding-conflicts-of-interes…
https://risk-monger.com/2019/08/27/iarc-3-4-the-glyphosate-gameplan/
https://risk-monger.com/2019/09/04/iarc-4-4-iarcs-ruthless-mercenaries/
IARC:n raportin julkaisemisen jälkeen raportin pääeditori on ansainnut kymmeniä tuhansia per oikeudenkäynti esiintymällä asiantuntijana kymmenissä USAssa käynnissä olevissa Roundup -oikeudenkäynneissä. Valehtelu ja vääristely siis kannattaa oikein hyvin.
Samanlaista kähmintää löytyy myös mm. neonikonoidi- ja mikromuovitutkimusten taustalta esim.
https://www.science.org/content/article/groundbreaking-study-dangers-mi…
https://www.nature.com/articles/d41586-017-08321-2
https://www.sciencealert.com/a-widely-reported-study-on-the-effects-of-…
Yllätten taustalta löytyy myös venäläistä rahaa ja aktiivisimpia "uutisoijia" aiheessa ovat olleet RT ja muut venäläiskanavat.
Eli olet sitä mieltä, että glyfosaatti on ihan ok ja harmitonta? :D
No, niin tieteellinen tutkimus osoittaa ja kaikki kansalliset terveysviranomaiset ovat myös päätyneet samoihin päätelmiin. Pitäisikö olla erimieltä vain sen takia, että joku hourulanväki toitottaa netissä päinvastaista?
Jos glyfosaatti on todistettu turvalliseksi, niin miksi Monsanto hävisi tämän oikeudenkäynnin?
"A California jury has ordered Monsanto to pay more than $2bn to a couple that got cancer after using its weedkiller, marking the third and largest verdict against the company over Roundup"
https://www.theguardian.com/business/2019/may/13/monsanto-cancer-trial-…
Ei tiedettä tehdä oikeussaleissa - onhan USAssa mm. päätetty, että pii:n () arvo on tasan 3.
Näissä korvausoikeudenkäynneissä ja massakanteissahan on kyse vain siitä, kumpi puoli pystyy esittämään parhaiten lautamiehiin vetoavan tarinan ja millainen tuomari sattuu juttuun valikoitumaan. Näissä yritykset ovat yleensä aina heikoilla, koska lautamiehistössä istuva joe-sixpack yleensä haluaa rangaista suuryrityksiä.
Osassa näistä Roundup-oikeudenkäynneissä on nähty aika erikoisia näytöksia, joissa tuomari kieltää puolustusta esittämästä todisteita syöpävaarallisuutta vastaan - eli juryn on pidettävä IARC:n väittämiä ja vastapuolen tarinoita lähtökohtaisesti totena ja ainoa mitä voidaan pohtia on se, että oliko Monsanto varoittanut asianmukaisesti syöpävaarallisuudesta ja/tai ollut vastuullinen tuodessaan ko. tuotteen markkinoille. Edes se, että väitetty uhri olisi käyttänyt tuotetta ohjeiden vastaisesti, ei ole yleensä vaikuttanut tuomioon.
Nämä korvausoikeudenkäynnit ovat USAssa nykyään niin tuottoisa ja suhteellisen varma business, että sen ympärille on syntynyt omat rahoitusmarkkinat - riskisijoittajat maksavat korvauksen vaatijan oikeuskulut ja vastaavasti ottavat ison siivun mahdollisista korvauksista. Kun lakimiehet vielä ottavat omat "tuottopalkkionsa", niin ei siinä uhrille välttämättä suurta siivua enää jää.
Yleisesti tätä korvausoikeudenkäyntisirkusta pidetään haitallisena ja oikeusjärjestelmää väärinkäyttävänä, mutta tuskinpa meno tulee muuttumaan - ovathan lakimiehet ja heidän järjestönsä mm. Demokraattisen puolueen suurimpia rahoittajia.
Vierailija kirjoitti:
Polyester.Kuka muka tätä materiaalia vielä tänä päivänä käyttää?Luonnonmateriaaleja meillä ainakin kaikki. Vaatteet,tekstiilit,verhot ym.
No eihän farkutkaan enää ole kokonaan kangasta. En noitakaan halua, mutta esim t-paita, jossa kaulus olisi venymätöntä polyesteriä, menisi vielä hyvin, kunhan muuten luonnonmateriaaleista.
Vierailija kirjoitti:
Polyester.Kuka muka tätä materiaalia vielä tänä päivänä käyttää?Luonnonmateriaaleja meillä ainakin kaikki. Vaatteet,tekstiilit,verhot ym.
Mm. tässä aiemmin lainatussa artikkelissa,
https://reilukauppa.fi/artikkelit/puuvillan-tuotanto-kurittaa-ymparisto…
todettu, että
"Erityisesti öljystä valmistettava edullinen polyesteri työntää vähitellen puuvillaa pois tekstiilimarkkinoilta. Vuonna 2016 sen markkinaosuus oli jo 55 prosenttia"
eli on selvästi käytetyin.
"Muovipaniikki -
Elintarvikkeiden muovipakkaukset estävät ruokahävikkiä, joka on ympäristölle erityisen kuormittavaa. VTT:n tutkija Heidi Peltolan mielestä Suomessa ei tarvitse potea muovikammoa."
https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/e00d80da-fc99-4117-9a6b-f65…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en osta noita kierrätettyjä vaatteita. En usko, että ne on turvallisia.
Kun jo ensiksikin niihin käytetään paljon kemikaaleja, niin kuinka paljon lisää on käytetty siinä uusintamisvaiheessa. Nehän on sitten jo niin täynnä kaikkea moskaa, ettei tosikaan.
Olen kemikaaliyliherkkä ja allerginen noille kierrätyspulloista tehdyille vaatteille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten vielä ylipäätään nämä:
Eläinten oikeudet: nahkaa tuotetaan tehotuotannon olosuhteissa, joissa eläinten pitkät kuljetusmatkat, ahtaat tilat ja julma kohtelu on yleistä.
Heikot työolot: suurin osa nahasta tuotetaan maissa, joissa työntekijöiden oikeudet ovat maailman huonoimpia (mm. Brasilia ja Intia).
Kemikaalit: nahkateollisuus käyttää hurjan määrän terveydelle vaarallisia kemikaaleja, kuten kromia parkitsemiseen. Nahkaa tuottavissa maissa ympäristölainsäädäntö on heikkoa ja kemikaalit pääsevät saastuttamaan vesistöjä.
Ympäristöongelmat: nahantuotanto on sidoksissa saastuttavaan karjatuotantoon, jonka edestä kaadetaan myös suuren nahantuottajamaan Brasilian sademetsiä.Eipä noita nahkoja juuri tuoteta arikseen, vaan niitä tulee lihantuotannon sivutuotteena. Ei kukaan vuohia, lehmiä ja sikoja nahan takia kasvata. Turkiseläimet on erikseen.
Esim. näissä oli käsittelyä tuosta, ja nahan roolista:
Vierailija kirjoitti:
Vegaaniliitto - Eläinten olot
https://vegaaniliitto.fi/tietoa/miksi-veganismi/elainten-olot/
"Turkisten ja nahan tuotanto
Nahan ja turkiksen välillä ei ole olennaista eroa. Turkiseläinten kasvatukseen liittyvistä ongelmista löytyy tietoa muun muassa Eläinsuojeluliitto Animalian ja Oikeutta eläimille -yhdistyksen sivuilta. Turkiseläimiä kasvatetaan yleensä vain turkiksen takia. Nahan epäeettisyys voi olla vaikeammin hahmotettavissa, koska nahalla on niin kutsutusti lihateollisuuden sivutuotteen leima.
Eläinten osien yhteenlaskettu arvo ratkaisee, kuinka kannattavaa eläinten kasvatus on. Suurin osa teuraseläimestä saatavasta tuotosta tulee lihasta, mutta nahka on lihan jälkeen toiseksi arvokkain ruhon osa. Esimerkiksi naudanruhon rahallisesta arvosta nahan osuus on noin 10 %.
Suurin osa nahkatuotteista on peräisin teuraseläimistä, jotka ovat eläneet tehdasmaisissa tehomaatalouden oloissa. Liha-, maito- ja nahkateollisuus ovat siis samaa teollisuutta. Maailman suurimmista lihantuottajista monet jatkojalostavat nahat omissa nahkatehtaissaan. Nahkateollisuus linkittyy maidontuotantoon muun muassa siten, että nuorten vasikoiden pehmeä nahka on haluttua raaka-ainetta. Lehmän on synnytettävä vuosittain, jotta maidontuotanto pysyy käynnissä. Vasikat teurastetaan usein jo parin kuukauden ikäisinä. Osa vasikannahoista on puolestaan peräisin syntymättömistä vasikoista. Ne joko on abortoitu nahan takia tai ne tapetaan emänsä teurastuksen yhteydessä.
Nahkateollisuus käyttää niin tehotuotannossa olevia eläimiä kuin luonnonvaraisiakin eläimiä. Nahka voi nautojen lisäksi olla peräisin muun muassa sioista, hevosista, lampaista, vuohista, poroista, biisoneista, mufloneista, kenguruista, koirista, käärmeistä, kameleista, strutseista ja alligaattoreista. Myös ankeriaan-, sammakon-, seepran-, villisian-, saksanhirven-, norsun-, tiikerin-, hain-, delfiinin-, hylkeen- ja mursunnahkaa käytetään. Esimerkiksi kengurunnahkaa käytetään muun muassa urheilujalkineissa.
Nahantuotanto saastuttaa myös ympäristöä. Eläinten kasvatus aiheuttaa ympäristöongelmia, kuten myös nahkatavaroiden valmistus. Nahkaa muun muassa liotetaan, muokataan ja värjätään sekä käsitellään useilla kemikaaleilla. Valtaosa maailman nahkatavaroista käsitellään kromilla. Tällöin ympäristöön pääsee useita myrkyllisiä aineita, kuten lyijyä, sinkkiä, formaldehydiä, väriaineita ja muita syanidipohjaisia yhdisteitä. Energian suurkuluttajana nahkateollisuus on samaa luokkaa alumiini-, paperi-, teräs-, sementti- ja öljyteollisuuden kanssa."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt, ja esim. fleecestä luopunut kokonaan. Sohvalla talvella torkkupeittona 100% villaa oleva, ja nain kesällä puuvillainen pussilakana.
Monessa muussa toki on muovia (esim. peitto) mutta kenkiä ostan enää nahkaisia pl. lenkkarit ymv.
Vaatteissa suosin puuvillaa, pellaavaa ja villaa, mutta totuus on se, ettei aina löydy sopivaa ja on pakko sortua polyesteriin. Akryylisiä en enää osta.
Pitäisi ottaa huomioon myös se nahan mahdollinen käsittelytapa.
https://www.peta.org/issues/animals-used-for-clothing/animals-used-clot…
Ikävä kyllä se on usein tätä:
"Tannery Toxins
Although leathermakers like to tout their products as “biodegradable” and “eco-friendly,” the process of tanning actually stops the leather from biodegrading by stabilizing the collagen or protein fibers.
Until the late 1800s, animal skin was air- or salt-dried and tanned with vegetable tannins or oil, but today, animal skin is turned into finished leather with a variety of much more dangerous substances, including formaldehyde, coal-tar derivatives, mineral salts, and various oils, dyes, and finishes, some of which are cyanide-based.
Most leather produced in the U.S. and around the world is chrome-tanned. The Environmental Protection Agency considers all wastes containing chromium to be hazardous. In addition to the toxic substances mentioned above, tannery effluent also contains large amounts of other pollutants, such as protein, hair, salt, lime sludge, sulfides, and acids. A chrome-tanning facility wastes nearly 15,000 gallons of water and produces up to 2,200 pounds of “solid waste” (e.g., hair, flesh, and trimmings) for every ton of hides that it processes.
Among the disastrous consequences of this noxious waste is the threat to human health from the highly elevated levels of lead, cyanide, and formaldehyde in the groundwater near tanneries. In Bangladesh, which exports leather goods to the United States, chemical exposure and equipment accidents pose such a great hazard that workers (many of them children) aren’t expected to live beyond age 50.21 The Centers for Disease Control and Prevention found that the incidence of leukemia among residents in an area surrounding a tannery in Kentucky was five times the national average.22 Arsenic, a common tannery chemical, has long been associated with lung cancer in workers who are exposed to it on a regular basis. Several studies have established links between sinus and lung cancers and the chromium used in tanning.23Studies of leather-tannery workers in Italy and Sweden found cancer risks “between 20% and 50% above [those] expected.”
Raising animals for food and leather creates waste and pollution. Huge amounts of fossil fuels are consumed in livestock production: It takes about 35 calories of fossil fuel to make one calorie of beef and 68 calories of fossil fuel to make one calorie of pork.25 Researchers at the University of Chicago found that the typical American diet (nearly 30 percent of which comes from animal sources) generates the equivalent of nearly 3,300 pounds more carbon dioxide per person per year than a vegan diet with the same number of calories.
Trees are cut down to create pastureland, vast quantities of water are used, and run-off from feedlots and dairy farms is a major source of water pollution. A California study found that a single cow on a dairy farm “emits 19.3 pounds of volatile organic compounds per year, making dairies the largest source of the smog-making gas, surpassing trucks and passenger cars.”
According to the United Nations’ Food and Agriculture Organization, tanneries have largely shifted operations worldwide from developed to undeveloped nations, where labor is cheap and environmental regulations are lax."Tuohon jatkona vielä:
"Because of the acknowledged hazards of leather production, the process is being discontinued in most European countries and the U.S., and operations are moving overseas. Bangladesh Tanners Association President M. Harun Chowdhury said, “Most of the European countries and USA are discontinuing leather processing, as [the] leather industry is an environmentally hazardous one.”20 As a result, the health of people in other parts of the world is now being threatened by the tanning industry. In Bangladesh, 90 percent of the leather exported comes from a slum where tanneries’ wastewater isn’t even treated. According to a Human Rights Watch report, the contaminated water flows into the nearby river and “[w]hile the government takes a hands-off approach, local residents fall sick and workers suffer daily from their exposure to harmful tannery chemicals.”"
https://www.peta.org/issues/animals-used-for-clothing/animals-used-clot…Explained: How the EU plans to ban products linked to deforestation
https://www.euronews.com/my-europe/2021/11/17/explained-how-the-eu-plan…
EU to ban certain animal products that contribute to deforestation from the EU market
https://www.eurogroupforanimals.org/news/eu-ban-certain-animal-products…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä argumenttityyppinä on tyypillisesti yritetty dikotomiaharhautusta, missä asia esitetään kahtena vaihtoehtona: joko öljypohjainen tuote tai turkis/nahka. Vaihtoehtoja on todellisuudessa huomattavan paljon enemmän.
Ja kerran tämäkin on hyvin usein mainostettu ja kytketty näihin samoihin suosituksiin, on syytä ottaa huomioon myös näitä seikkoja.
Turkis ei ole ympäristöystävällinen
https://animalia.fi/elainten-oikeudet/turkistarhaus/turkistarhauksen-ym…
MTT:n tekemän tutkimuksen mukaan turkisten hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset vastaaviin keinomateriaaleista valmistettuihin takkeihin verrattuna. Samoin turkikset aiheuttavat huomattavasti suuremmat happamoittavat päästöt kuin keinomateriaalitakit. Rehevöittävien päästöjen osalta turkikset kuormittavat ympäristöä vähemmän kuin keinomateriaalitakit, jos niiden eduksi lasketaan turkiseläimille syötettävän Itämerestä pyydystetyn kalan ravinteita poistava vaikutus. Toisaalta keinomateriaalien rehevöittävät päästöt olivat hyvin pieniä.
Turkisten hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset vastaaviin keinomateriaaleista valmistettuihin takkeihin verrattuna.
Vesien rehevöittäminen ja ilman happamoituminen
Turkiseläinten ulosteet valuvat tarhoilla verkkopohjaisten häkkien alle. Ne sisältävät huomattavat määrät typpeä ja fosforia, jotka molemmat rehevöittävät vesistöjä niihin huuhtoutuessaan. Turkistuotannon yhteenlasketut typpipäästöt ovat Suomessa 430 tonnia vuodessa ja fosforipäästöt 45 tonnia vuodessa. Tämä merkitsee sitä, että Suomen turkiseläinten tuottama lanta- ja virtsamäärä vastaa 1,2 miljoonan ihmisen puhdistamattomien jätevesien sisältämää uloste- ja virtsamäärää. Vesistöjen rehevöityminen aiheuttaa muun muassa kalalajiston köyhtymistä ja myrkyllisten sinilevälauttojen yleistymistä.
Suomen vesistöjä rehevöittävistä kokonaispäästöistä turkistarhojen osuus on varsin pieni: fosforista noin 1,4 % ja typestä noin 0,7 % on peräisin turkistarhoilta. Ongelma on kuitenkin usein paikallisesti erittäin merkittävä. Turkistarhat ovat keskittyneet tiettyyn osaan Suomea, jolloin kokonaiskuormituksen merkitys alueen vesistöille korostuu. Lisäksi yksittäisten tarhojen eläinmäärät kasvavat voimakkaasti, jolloin myös paikallinen kuormitus ja sen riskit kasvavat.
Turkiseläinten lannasta ja virtsasta vapautuu myös happamoittavia päästöjä, eli pääasiassa ammoniakkia, joka kohoaa ilmaan ja leviää tarhan lähiympäristöön. Ammoniakki aiheuttaa tarhojen lähellä puustovaurioita, erityisesti havupuiden vahingoittumista.
Turkistuotannossa eri tuotantovaiheet vaativat paljon energiaa. Esimerkiksi rehun kuljetukset, pakastaminen, kuumentaminen, jauhaminen ja valmistus sekä nahkojen kuivaus, nahkojen muokkaus ja muu käsittely ovat työvaiheita, jotka kukin antavat oman lisänsä turkistuotannon yhteenlaskettuun sähkön- ja polttoaineenkulutukseen. Turkistarhaus aiheuttaakin välillisesti ympäristökuormitusta suuren energiankulutuksensa takia. Sekä öljynkulutuksen että kokonaisenergiankulutuksen vertailu osoittaa, että tarhakasvatetun aidon turkiksen tuotanto aiheuttaa moninkertaisesti suuremman ympäristörasituksen kuin esimerkiksi tekoturkin tai muun keinokuituvaatteen valmistus.
Turkiksia ei saa markkinoida ympäristöystävällisinä
Vuonna 2012 Euroopan turkistuottajien kustantama, turkistuotteiden ympäristöystävällisyyttä korostanut mainos tuomittiin harhaanjohtavaksi. Isossa-Britanniassa mainonnan totuudenmukaisuutta sekä eettisyyttä tarkkaileva mainosalan itsesäätelyelin ASA totesi, että mainos, jonka mukaan ”turkistuotteiden käyttö on ympäristöystävällistä” (it’s eco-friendly to wear fur), on väitteessään sekä harhaanjohtava että perusteeton. Asa kielsi turkistuottajien ympäristömainoksen käytön. Myös Suomen kuluttaja-asiamies on kieltänyt turkisten mainostamisen ympäristöystävällisempinä kuin keinoturkikset jo vuonna 1993.
Tässä muitakin juttuja joissa myös käsittelyä aiheesta:
Leather vs. Fur: Which Is Worse?
https://www.peta.org/features/leather-fur-which-is-worse/
Wool, Fur, and Leather: Hazardous to the Environment
https://www.peta.org/issues/animals-used-for-clothing/animals-used-clot…
Is Wearing Leather Like Wearing Fur?
https://www.alv.org.au/leather-truth/leather-vs-fur/
Is Leather a By-Product of the Meat Industry?
https://goodonyou.eco/is-leather-a-by-product-of-the-meat-industry/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokonaisprosessi ja sen eri vaiheet syytä huomioida kauttaaltaan, sekä lihantuotannon ympäristövaikutukset, joita käsitelty alla linkissä,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekä keinonahkaan että nahkaan liittyy ympäristöä kuormittavia tekijöitä. Nahkateollisuus aiheuttaa ympäristöongelmia muun muassa kotieläinten kasvatuksen sekä nahkatavaroiden muokkauksen ja värjäyksen kautta. Maailman nahkatavaroista suurin osa parkitaan kromikäsittelyllä. Käsittelyn yhteydessä ympäristöön pääsee runsaasti haitallisia aineita, kertonut niin ikään Animalian Mai Kivelä.
Vierailija kirjoitti:
Lihantuotanto on vastuussa suuresta osasta maailman CO2-päästöistä ja sen tieltä hakataan sademetsiä, joten sen sivuvirtojen kannattaminen ei pitkällä aikavälillä ole kovin vastuullista. Lisäksi moni materiaali ei ole sivuvirtaa, vaan oma tuotteensa. Kuten mm. Animalia on kertonut, sekä lihan, maidon että nahan kysynnät vaikuttavat kokonaistuotantoon. Erityisesti nahan ja maitoteollisuuden suhde on tiivis, sillä maitoteollisuus tuottaa myös jatkuvasti nahkateollisuudelle vuotia.
Tuossa vielä näistä:
Lihantuotannon ympäristövaikutukset
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lihantuotannon_ymp%C3%A4rist%C3%B6vaikutu…
sekä mm. näissä, joissa aiheina maatalous, lihantuotanto, ilmastonmuutos, kasvisruokavalio:
Tutkimus: Kasvisruokavalio on tavallisen kuluttajan tehokkain keino pienentää hiilijalanjälkeä
https://yle.fi/a/74-20007526
HS: Tutkijat laskivat lihantuotannon ilmastovaikutuksen – ja se on merkittävä
https://www.suomenmaa.fi/uutiset/hs-tutkijat-laskivat-lihantuotannon-il…
Miksi lihansyönnin vähentämisestä jauhetaan niin paljon? Nämä 4 kuvaa selittävät
https://www.is.fi/ruokala/ajankohtaista/art-2000005875209.html
Luuletko pelastavasi maailman syömällä luomua ja lähiruokaa? 6 yleistä luuloa ilmastoystävällisestä ruoasta – selvitimme, ovatko ne totta
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/163fd361-c420-455c-bf19-8e2fd41ee18c
Faktabaari - Onko liha ilmastoystävällinen valinta lautaselle?
https://faktabaari.fi/fakta/ehdokkaiden-vitteet-tarkastelussa-onko-liha…
Ilmastoystävällinen ruokaon myös eläinystävällistä
https://animalia.fi/eettinen-kuluttaminen/ilmastoystavallinen-ruoka/
Onko suomalainen naudanliha ekotuote vai viherpesua?
https://animaliamedia.fi/onko-kotimainen-naudanliha-ekotuote-vai-viherp…
Kotimaisen lihantuotannon ekologisuus on pelkkä myytti
https://www.viite.fi/2019/08/13/kotimaisen-lihantuotannon-ekologisuus-o…
Miten voin hillitä ilmastonmuutosta, osa 3: Syöminen ja liikkuminen
https://www.greenpeace.org/finland/blogit/49322/miten-voin-hillita-ilma…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä ole muuten todettu toksiseksi. Eihän se olisi päässyt silloin markkinoillekaan.
Markkinoilla on kylläkin kaikenlaisia ihmisille haitallisia tuotteita, esim. teflonia sisältävät. The Devil We Know on erittäin hyvin tehty ja mielenkiintoinen dokumentti aiheesta.
Ei tuossa ollut teflon käsittelyssä mistä asiayhteydestä lause oli irroitettu.
Toisaalta Euroopan elintarvike, turvallisuus ja kemikaalivirastot tutkivat aineita ja tuotteita ennen niiden markkinoille pääsyä ja seuraavat tämän jälkeen.
Niin, mutta vähän alkoi epäilyttämään tuo touhu, kun EU:n tutkimusryhmä väitti, että glyfosaatti on ihmisille täysin turvallista eikä aiheuta syöpää.
Nykyisen tutkimustiedon valossa glyfosaatti on turvallista eikä aiheuta syöpää.
Se miten glyfosaatti päätyi IARC:n listalle on aika uskomaton tarina ja perustuu käytännössä yhteen hämäräperäisen laitoksen tutkimukseen (jonka tulokset on kumottu) sekä aktivistitutkijoiden kähmintään IARC:n raportin lopullisissa muotoiluissa. Tästä löytyy hyvin tietoa hakemalla netistä vaikkapa "iarc glyphosate fraud"
Esim:
REUTERS "In glyphosate review, WHO cancer agency edited out “non-carcinogenic” findings" https://www.reuters.com/investigates/special-report/who-iarc-glyphosate/
American Counsil on Science and Health "Glyphosate-gate: IARC's Scientific Fraud" https://www.acsh.org/news/2017/10/24/glyphosate-gate-iarcs-scientific-f…
Forbes "IARC's Glyphosate-gate Scandal" https://www.forbes.com/sites/geoffreykabat/2017/10/23/iarcs-glyphosate-…
https://risk-monger.com/2019/08/24/1-4-iarc-monographs-produced-for-us-…
https://risk-monger.com/2019/08/25/2-4-iarc-hiding-conflicts-of-interes…
https://risk-monger.com/2019/08/27/iarc-3-4-the-glyphosate-gameplan/
https://risk-monger.com/2019/09/04/iarc-4-4-iarcs-ruthless-mercenaries/
IARC:n raportin julkaisemisen jälkeen raportin pääeditori on ansainnut kymmeniä tuhansia per oikeudenkäynti esiintymällä asiantuntijana kymmenissä USAssa käynnissä olevissa Roundup -oikeudenkäynneissä. Valehtelu ja vääristely siis kannattaa oikein hyvin.
Samanlaista kähmintää löytyy myös mm. neonikonoidi- ja mikromuovitutkimusten taustalta esim.
https://www.science.org/content/article/groundbreaking-study-dangers-mi…
https://www.nature.com/articles/d41586-017-08321-2
https://www.sciencealert.com/a-widely-reported-study-on-the-effects-of-…
Yllätten taustalta löytyy myös venäläistä rahaa ja aktiivisimpia "uutisoijia" aiheessa ovat olleet RT ja muut venäläiskanavat.
Eli olet sitä mieltä, että glyfosaatti on ihan ok ja harmitonta? :D
No, niin tieteellinen tutkimus osoittaa ja kaikki kansalliset terveysviranomaiset ovat myös päätyneet samoihin päätelmiin. Pitäisikö olla erimieltä vain sen takia, että joku hourulanväki toitottaa netissä päinvastaista?
Tehoton ja haitallinen. Tappaa rikkaruohot vain vihreille lehdille annosteltuna. Ei tapa juurien kautta, mutta kertyy ruokaan. Maaperä voi olla vuosien myrkytyksen jäljiltä täynnä glyfosaattia, mutta se ei näy rikkaruohojen kasvussa mitenkään. Vain uusi annostus lehdille tappaa rikkaruohot. Eli aiemmat myrkkykertymät maassa eivät näy mitenkään kasvun heikkenemisenä. Myrkky näkyy vain kasveihin ja niiden kautta ruokaan kertyvinä aineina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pahinta glyfosaatissa on ehkä maaperän mikrobiston köyhtyminen. Sattumalta myös meidän ihmisten suolistomikrobisto on köyhtymässä hyvää vauhtia ja vatsavaivat lisääntyvät. Oliskohan näillä asioilla jotain tekemistä keskenään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten vielä ylipäätään nämä:
Eläinten oikeudet: nahkaa tuotetaan tehotuotannon olosuhteissa, joissa eläinten pitkät kuljetusmatkat, ahtaat tilat ja julma kohtelu on yleistä.
Heikot työolot: suurin osa nahasta tuotetaan maissa, joissa työntekijöiden oikeudet ovat maailman huonoimpia (mm. Brasilia ja Intia).
Kemikaalit: nahkateollisuus käyttää hurjan määrän terveydelle vaarallisia kemikaaleja, kuten kromia parkitsemiseen. Nahkaa tuottavissa maissa ympäristölainsäädäntö on heikkoa ja kemikaalit pääsevät saastuttamaan vesistöjä.
Ympäristöongelmat: nahantuotanto on sidoksissa saastuttavaan karjatuotantoon, jonka edestä kaadetaan myös suuren nahantuottajamaan Brasilian sademetsiä.Eipä noita nahkoja juuri tuoteta arikseen, vaan niitä tulee lihantuotannon sivutuotteena. Ei kukaan vuohia, lehmiä ja sikoja nahan takia kasvata. Turkiseläimet on erikseen.
Esim. näissä oli käsittelyä tuosta, ja nahan roolista:
Vierailija kirjoitti:
Vegaaniliitto - Eläinten olot
https://vegaaniliitto.fi/tietoa/miksi-veganismi/elainten-olot/
"Turkisten ja nahan tuotanto
Nahan ja turkiksen välillä ei ole olennaista eroa. Turkiseläinten kasvatukseen liittyvistä ongelmista löytyy tietoa muun muassa Eläinsuojeluliitto Animalian ja Oikeutta eläimille -yhdistyksen sivuilta. Turkiseläimiä kasvatetaan yleensä vain turkiksen takia. Nahan epäeettisyys voi olla vaikeammin hahmotettavissa, koska nahalla on niin kutsutusti lihateollisuuden sivutuotteen leima.
Eläinten osien yhteenlaskettu arvo ratkaisee, kuinka kannattavaa eläinten kasvatus on. Suurin osa teuraseläimestä saatavasta tuotosta tulee lihasta, mutta nahka on lihan jälkeen toiseksi arvokkain ruhon osa. Esimerkiksi naudanruhon rahallisesta arvosta nahan osuus on noin 10 %.
Suurin osa nahkatuotteista on peräisin teuraseläimistä, jotka ovat eläneet tehdasmaisissa tehomaatalouden oloissa. Liha-, maito- ja nahkateollisuus ovat siis samaa teollisuutta. Maailman suurimmista lihantuottajista monet jatkojalostavat nahat omissa nahkatehtaissaan. Nahkateollisuus linkittyy maidontuotantoon muun muassa siten, että nuorten vasikoiden pehmeä nahka on haluttua raaka-ainetta. Lehmän on synnytettävä vuosittain, jotta maidontuotanto pysyy käynnissä. Vasikat teurastetaan usein jo parin kuukauden ikäisinä. Osa vasikannahoista on puolestaan peräisin syntymättömistä vasikoista. Ne joko on abortoitu nahan takia tai ne tapetaan emänsä teurastuksen yhteydessä.
Nahkateollisuus käyttää niin tehotuotannossa olevia eläimiä kuin luonnonvaraisiakin eläimiä. Nahka voi nautojen lisäksi olla peräisin muun muassa sioista, hevosista, lampaista, vuohista, poroista, biisoneista, mufloneista, kenguruista, koirista, käärmeistä, kameleista, strutseista ja alligaattoreista. Myös ankeriaan-, sammakon-, seepran-, villisian-, saksanhirven-, norsun-, tiikerin-, hain-, delfiinin-, hylkeen- ja mursunnahkaa käytetään. Esimerkiksi kengurunnahkaa käytetään muun muassa urheilujalkineissa.
Nahantuotanto saastuttaa myös ympäristöä. Eläinten kasvatus aiheuttaa ympäristöongelmia, kuten myös nahkatavaroiden valmistus. Nahkaa muun muassa liotetaan, muokataan ja värjätään sekä käsitellään useilla kemikaaleilla. Valtaosa maailman nahkatavaroista käsitellään kromilla. Tällöin ympäristöön pääsee useita myrkyllisiä aineita, kuten lyijyä, sinkkiä, formaldehydiä, väriaineita ja muita syanidipohjaisia yhdisteitä. Energian suurkuluttajana nahkateollisuus on samaa luokkaa alumiini-, paperi-, teräs-, sementti- ja öljyteollisuuden kanssa."Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt, ja esim. fleecestä luopunut kokonaan. Sohvalla talvella torkkupeittona 100% villaa oleva, ja nain kesällä puuvillainen pussilakana.
Monessa muussa toki on muovia (esim. peitto) mutta kenkiä ostan enää nahkaisia pl. lenkkarit ymv.
Vaatteissa suosin puuvillaa, pellaavaa ja villaa, mutta totuus on se, ettei aina löydy sopivaa ja on pakko sortua polyesteriin. Akryylisiä en enää osta.
Pitäisi ottaa huomioon myös se nahan mahdollinen käsittelytapa.
https://www.peta.org/issues/animals-used-for-clothing/animals-used-clot…
Ikävä kyllä se on usein tätä:
"Tannery Toxins
Although leathermakers like to tout their products as “biodegradable” and “eco-friendly,” the process of tanning actually stops the leather from biodegrading by stabilizing the collagen or protein fibers.
Until the late 1800s, animal skin was air- or salt-dried and tanned with vegetable tannins or oil, but today, animal skin is turned into finished leather with a variety of much more dangerous substances, including formaldehyde, coal-tar derivatives, mineral salts, and various oils, dyes, and finishes, some of which are cyanide-based.
Most leather produced in the U.S. and around the world is chrome-tanned. The Environmental Protection Agency considers all wastes containing chromium to be hazardous. In addition to the toxic substances mentioned above, tannery effluent also contains large amounts of other pollutants, such as protein, hair, salt, lime sludge, sulfides, and acids. A chrome-tanning facility wastes nearly 15,000 gallons of water and produces up to 2,200 pounds of “solid waste” (e.g., hair, flesh, and trimmings) for every ton of hides that it processes.
Among the disastrous consequences of this noxious waste is the threat to human health from the highly elevated levels of lead, cyanide, and formaldehyde in the groundwater near tanneries. In Bangladesh, which exports leather goods to the United States, chemical exposure and equipment accidents pose such a great hazard that workers (many of them children) aren’t expected to live beyond age 50.21 The Centers for Disease Control and Prevention found that the incidence of leukemia among residents in an area surrounding a tannery in Kentucky was five times the national average.22 Arsenic, a common tannery chemical, has long been associated with lung cancer in workers who are exposed to it on a regular basis. Several studies have established links between sinus and lung cancers and the chromium used in tanning.23Studies of leather-tannery workers in Italy and Sweden found cancer risks “between 20% and 50% above [those] expected.”
Raising animals for food and leather creates waste and pollution. Huge amounts of fossil fuels are consumed in livestock production: It takes about 35 calories of fossil fuel to make one calorie of beef and 68 calories of fossil fuel to make one calorie of pork.25 Researchers at the University of Chicago found that the typical American diet (nearly 30 percent of which comes from animal sources) generates the equivalent of nearly 3,300 pounds more carbon dioxide per person per year than a vegan diet with the same number of calories.
Trees are cut down to create pastureland, vast quantities of water are used, and run-off from feedlots and dairy farms is a major source of water pollution. A California study found that a single cow on a dairy farm “emits 19.3 pounds of volatile organic compounds per year, making dairies the largest source of the smog-making gas, surpassing trucks and passenger cars.”
According to the United Nations’ Food and Agriculture Organization, tanneries have largely shifted operations worldwide from developed to undeveloped nations, where labor is cheap and environmental regulations are lax."Tuohon jatkona vielä:
"Because of the acknowledged hazards of leather production, the process is being discontinued in most European countries and the U.S., and operations are moving overseas. Bangladesh Tanners Association President M. Harun Chowdhury said, “Most of the European countries and USA are discontinuing leather processing, as [the] leather industry is an environmentally hazardous one.”20 As a result, the health of people in other parts of the world is now being threatened by the tanning industry. In Bangladesh, 90 percent of the leather exported comes from a slum where tanneries’ wastewater isn’t even treated. According to a Human Rights Watch report, the contaminated water flows into the nearby river and “[w]hile the government takes a hands-off approach, local residents fall sick and workers suffer daily from their exposure to harmful tannery chemicals.”"
https://www.peta.org/issues/animals-used-for-clothing/animals-used-clot…Explained: How the EU plans to ban products linked to deforestation
https://www.euronews.com/my-europe/2021/11/17/explained-how-the-eu-plan…
EU to ban certain animal products that contribute to deforestation from the EU market
https://www.eurogroupforanimals.org/news/eu-ban-certain-animal-products…Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä argumenttityyppinä on tyypillisesti yritetty dikotomiaharhautusta, missä asia esitetään kahtena vaihtoehtona: joko öljypohjainen tuote tai turkis/nahka. Vaihtoehtoja on todellisuudessa huomattavan paljon enemmän.
Ja kerran tämäkin on hyvin usein mainostettu ja kytketty näihin samoihin suosituksiin, on syytä ottaa huomioon myös näitä seikkoja.
Turkis ei ole ympäristöystävällinen
https://animalia.fi/elainten-oikeudet/turkistarhaus/turkistarhauksen-ym…
MTT:n tekemän tutkimuksen mukaan turkisten hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset vastaaviin keinomateriaaleista valmistettuihin takkeihin verrattuna. Samoin turkikset aiheuttavat huomattavasti suuremmat happamoittavat päästöt kuin keinomateriaalitakit. Rehevöittävien päästöjen osalta turkikset kuormittavat ympäristöä vähemmän kuin keinomateriaalitakit, jos niiden eduksi lasketaan turkiseläimille syötettävän Itämerestä pyydystetyn kalan ravinteita poistava vaikutus. Toisaalta keinomateriaalien rehevöittävät päästöt olivat hyvin pieniä.
Turkisten hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset vastaaviin keinomateriaaleista valmistettuihin takkeihin verrattuna.
Vesien rehevöittäminen ja ilman happamoituminen
Turkiseläinten ulosteet valuvat tarhoilla verkkopohjaisten häkkien alle. Ne sisältävät huomattavat määrät typpeä ja fosforia, jotka molemmat rehevöittävät vesistöjä niihin huuhtoutuessaan. Turkistuotannon yhteenlasketut typpipäästöt ovat Suomessa 430 tonnia vuodessa ja fosforipäästöt 45 tonnia vuodessa. Tämä merkitsee sitä, että Suomen turkiseläinten tuottama lanta- ja virtsamäärä vastaa 1,2 miljoonan ihmisen puhdistamattomien jätevesien sisältämää uloste- ja virtsamäärää. Vesistöjen rehevöityminen aiheuttaa muun muassa kalalajiston köyhtymistä ja myrkyllisten sinilevälauttojen yleistymistä.
Suomen vesistöjä rehevöittävistä kokonaispäästöistä turkistarhojen osuus on varsin pieni: fosforista noin 1,4 % ja typestä noin 0,7 % on peräisin turkistarhoilta. Ongelma on kuitenkin usein paikallisesti erittäin merkittävä. Turkistarhat ovat keskittyneet tiettyyn osaan Suomea, jolloin kokonaiskuormituksen merkitys alueen vesistöille korostuu. Lisäksi yksittäisten tarhojen eläinmäärät kasvavat voimakkaasti, jolloin myös paikallinen kuormitus ja sen riskit kasvavat.
Turkiseläinten lannasta ja virtsasta vapautuu myös happamoittavia päästöjä, eli pääasiassa ammoniakkia, joka kohoaa ilmaan ja leviää tarhan lähiympäristöön. Ammoniakki aiheuttaa tarhojen lähellä puustovaurioita, erityisesti havupuiden vahingoittumista.
Turkistuotannossa eri tuotantovaiheet vaativat paljon energiaa. Esimerkiksi rehun kuljetukset, pakastaminen, kuumentaminen, jauhaminen ja valmistus sekä nahkojen kuivaus, nahkojen muokkaus ja muu käsittely ovat työvaiheita, jotka kukin antavat oman lisänsä turkistuotannon yhteenlaskettuun sähkön- ja polttoaineenkulutukseen. Turkistarhaus aiheuttaakin välillisesti ympäristökuormitusta suuren energiankulutuksensa takia. Sekä öljynkulutuksen että kokonaisenergiankulutuksen vertailu osoittaa, että tarhakasvatetun aidon turkiksen tuotanto aiheuttaa moninkertaisesti suuremman ympäristörasituksen kuin esimerkiksi tekoturkin tai muun keinokuituvaatteen valmistus.
Turkiksia ei saa markkinoida ympäristöystävällisinä
Vuonna 2012 Euroopan turkistuottajien kustantama, turkistuotteiden ympäristöystävällisyyttä korostanut mainos tuomittiin harhaanjohtavaksi. Isossa-Britanniassa mainonnan totuudenmukaisuutta sekä eettisyyttä tarkkaileva mainosalan itsesäätelyelin ASA totesi, että mainos, jonka mukaan ”turkistuotteiden käyttö on ympäristöystävällistä” (it’s eco-friendly to wear fur), on väitteessään sekä harhaanjohtava että perusteeton. Asa kielsi turkistuottajien ympäristömainoksen käytön. Myös Suomen kuluttaja-asiamies on kieltänyt turkisten mainostamisen ympäristöystävällisempinä kuin keinoturkikset jo vuonna 1993.
Tässä muitakin juttuja joissa myös käsittelyä aiheesta:
Leather vs. Fur: Which Is Worse?
https://www.peta.org/features/leather-fur-which-is-worse/
Wool, Fur, and Leather: Hazardous to the Environment
https://www.peta.org/issues/animals-used-for-clothing/animals-used-clot…
Is Wearing Leather Like Wearing Fur?
https://www.alv.org.au/leather-truth/leather-vs-fur/
Is Leather a By-Product of the Meat Industry?
https://goodonyou.eco/is-leather-a-by-product-of-the-meat-industry/
Jep. Lisäksi nahka on useimmissa tapauksissa täysin syötävää, voidaan käyttää myös lihaa syövien eläinten ravintona tai vaikka biokaasureaktoreissa, eli käyttökohteita on kyllä ihan muitakin.
"Miksi sian nahka ei kelpaa suomalaisille? Kamara tuo rapsakkuutta raikkaaseen salaattiin"
https://www.is.fi/ruokala/uutiset/art-2000000999083.html
"Nahasta tulee sipsit - näin käytetään koko kinkku"
https://www.ess.fi/teemat/346352
"Miten hyödyntäisin joulukinkun rasvan ja kamaran?"
https://www.hk.fi/blogit/lihakoulun-blogi/2016/miten-hyodyntaisin-joulu…
Kamara
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kamara_(sana)
"Koostumukseltaan kamara on proteiinia ja vettä. Sitä käytetään ruoka- ja leikkelemakkaroihin kiinteyttämään tuotteen rakennetta.[2] Vastoin yleistä käsitystä kamaraan eivät kuulu muut sisäelimet, joiden osuus tuoteselosteissa mainitaan kohdassa "muut lihaan verrattavat aineet". Lihavalmisteista esimerkiksi lauantaimakkara ja maksamakkara sisältävät kamaraa. Lisäksi koirille valmistetaan luita, joita kutsutaan kamaroiksi."
https://www.eatthismuch.com/food/nutrition/leather,3099722/
Juvan Bioson Oy on yksi niistä jotka tuottavat biokaasua ja hyödyntää siinä myös nahkoja,
https://www.maaseutukuriiri.fi/hanketarinat/juvan-bioson-oyn-tuottama-b…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaihtoehtona on kasviparkitseminen, jossa käytetään kasvien omaa parkkihappoa. Kasviparkitseminen on kuitenkin hidasta ja kuluttaa paljon vettä ja energiaa. Kasviparkittuja kenkiä on saatavilla vähän, ja ne voivat olla kalliita. Niitä voi kuitenkin kaupassa kysellä.
Kuluttaja lehdestä poimittua, Mervi Itkonen
Tämähän se ongelma yleensä onkin,
"Ympäristöystävällisempikin parkitsemistapa, kasviparkitseminen, on olemassa, mutta menetelmää ei teollisuudessa juuri hyödynnetä."
-Maa, ilma ja me, 12.1.2020
Vierailija kirjoitti:
Sitten vielä ylipäätään nämä:
Eläinten oikeudet: nahkaa tuotetaan tehotuotannon olosuhteissa, joissa eläinten pitkät kuljetusmatkat, ahtaat tilat ja julma kohtelu on yleistä.
Heikot työolot: suurin osa nahasta tuotetaan maissa, joissa työntekijöiden oikeudet ovat maailman huonoimpia (mm. Brasilia ja Intia).
Kemikaalit: nahkateollisuus käyttää hurjan määrän terveydelle vaarallisia kemikaaleja, kuten kromia parkitsemiseen. Nahkaa tuottavissa maissa ympäristölainsäädäntö on heikkoa ja kemikaalit pääsevät saastuttamaan vesistöjä.
Ympäristöongelmat: nahantuotanto on sidoksissa saastuttavaan karjatuotantoon, jonka edestä kaadetaan myös suuren nahantuottajamaan Brasilian sademetsiä.
Jep. Ja esim. Luonto-Liiton ent. toiminnanjohtaja Leo Stranius on ollut pitkälti samoilla linjoilla.
”Nahkatuotteet eivät ole ympäristöystävällisiä. Niiden hiilidioksidipäästöt esimerkiksi turkistarhauksessa ovat moninkertaiset vastaaviin keinomateriaaleihin verrattuna siitä huolimatta, että keinonahkatuotteissa käytetään öljyä. Eläinten pito aiheuttaa lisäksi huomattavia rehevöittäviä ja happamia päästöjä vesistöihimme. Lisäksi nahkatuotteiden valmistus vaatii paljon energiaa”, Stranius todennut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helsingin muotiviikot luopuu nahasta – "Mieluummin annamme alustan vaihtoehtoisille uusille innovaatioille"
https://yle.fi/uutiset/3-10354237
Kenkäsuunnittelija Minna Parikka ekologisesta muodista: "Muotiteollisuuden on nyt todella aika tukea muutosta"
Kenkiä tehdään jo nyt muun muassa ananas- ja omenakuidusta ja materiaalien valikoima tulee vain kasvamaan.
https://yle.fi/uutiset/3-11088133
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä argumenttityyppinä on tyypillisesti yritetty dikotomiaharhautusta, missä asia esitetään kahtena vaihtoehtona: joko öljypohjainen tuote tai turkis/nahka. Vaihtoehtoja on todellisuudessa huomattavan paljon enemmän.
Ja kerran tämäkin on hyvin usein mainostettu ja kytketty näihin samoihin suosituksiin, on syytä ottaa huomioon myös näitä seikkoja.
Turkis ei ole ympäristöystävällinen
https://animalia.fi/elainten-oikeudet/turkistarhaus/turkistarhauksen-ym…
MTT:n tekemän tutkimuksen mukaan turkisten hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset vastaaviin keinomateriaaleista valmistettuihin takkeihin verrattuna. Samoin turkikset aiheuttavat huomattavasti suuremmat happamoittavat päästöt kuin keinomateriaalitakit. Rehevöittävien päästöjen osalta turkikset kuormittavat ympäristöä vähemmän kuin keinomateriaalitakit, jos niiden eduksi lasketaan turkiseläimille syötettävän Itämerestä pyydystetyn kalan ravinteita poistava vaikutus. Toisaalta keinomateriaalien rehevöittävät päästöt olivat hyvin pieniä.
Turkisten hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset vastaaviin keinomateriaaleista valmistettuihin takkeihin verrattuna.
Vesien rehevöittäminen ja ilman happamoituminen
Turkiseläinten ulosteet valuvat tarhoilla verkkopohjaisten häkkien alle. Ne sisältävät huomattavat määrät typpeä ja fosforia, jotka molemmat rehevöittävät vesistöjä niihin huuhtoutuessaan. Turkistuotannon yhteenlasketut typpipäästöt ovat Suomessa 430 tonnia vuodessa ja fosforipäästöt 45 tonnia vuodessa. Tämä merkitsee sitä, että Suomen turkiseläinten tuottama lanta- ja virtsamäärä vastaa 1,2 miljoonan ihmisen puhdistamattomien jätevesien sisältämää uloste- ja virtsamäärää. Vesistöjen rehevöityminen aiheuttaa muun muassa kalalajiston köyhtymistä ja myrkyllisten sinilevälauttojen yleistymistä.
Suomen vesistöjä rehevöittävistä kokonaispäästöistä turkistarhojen osuus on varsin pieni: fosforista noin 1,4 % ja typestä noin 0,7 % on peräisin turkistarhoilta. Ongelma on kuitenkin usein paikallisesti erittäin merkittävä. Turkistarhat ovat keskittyneet tiettyyn osaan Suomea, jolloin kokonaiskuormituksen merkitys alueen vesistöille korostuu. Lisäksi yksittäisten tarhojen eläinmäärät kasvavat voimakkaasti, jolloin myös paikallinen kuormitus ja sen riskit kasvavat.
Turkiseläinten lannasta ja virtsasta vapautuu myös happamoittavia päästöjä, eli pääasiassa ammoniakkia, joka kohoaa ilmaan ja leviää tarhan lähiympäristöön. Ammoniakki aiheuttaa tarhojen lähellä puustovaurioita, erityisesti havupuiden vahingoittumista.
Turkistuotannossa eri tuotantovaiheet vaativat paljon energiaa. Esimerkiksi rehun kuljetukset, pakastaminen, kuumentaminen, jauhaminen ja valmistus sekä nahkojen kuivaus, nahkojen muokkaus ja muu käsittely ovat työvaiheita, jotka kukin antavat oman lisänsä turkistuotannon yhteenlaskettuun sähkön- ja polttoaineenkulutukseen. Turkistarhaus aiheuttaakin välillisesti ympäristökuormitusta suuren energiankulutuksensa takia. Sekä öljynkulutuksen että kokonaisenergiankulutuksen vertailu osoittaa, että tarhakasvatetun aidon turkiksen tuotanto aiheuttaa moninkertaisesti suuremman ympäristörasituksen kuin esimerkiksi tekoturkin tai muun keinokuituvaatteen valmistus.
Turkiksia ei saa markkinoida ympäristöystävällisinä
Vuonna 2012 Euroopan turkistuottajien kustantama, turkistuotteiden ympäristöystävällisyyttä korostanut mainos tuomittiin harhaanjohtavaksi. Isossa-Britanniassa mainonnan totuudenmukaisuutta sekä eettisyyttä tarkkaileva mainosalan itsesäätelyelin ASA totesi, että mainos, jonka mukaan ”turkistuotteiden käyttö on ympäristöystävällistä” (it’s eco-friendly to wear fur), on väitteessään sekä harhaanjohtava että perusteeton. Asa kielsi turkistuottajien ympäristömainoksen käytön. Myös Suomen kuluttaja-asiamies on kieltänyt turkisten mainostamisen ympäristöystävällisempinä kuin keinoturkikset jo vuonna 1993.
Tässä muitakin juttuja joissa myös käsittelyä aiheesta:
Leather vs. Fur: Which Is Worse?
https://www.peta.org/features/leather-fur-which-is-worse/
Wool, Fur, and Leather: Hazardous to the Environment
https://www.peta.org/issues/animals-used-for-clothing/animals-used-clot…
Is Wearing Leather Like Wearing Fur?
https://www.alv.org.au/leather-truth/leather-vs-fur/
Is Leather a By-Product of the Meat Industry?
https://goodonyou.eco/is-leather-a-by-product-of-the-meat-industry/
Tässä jutussa on käsitelty myös samoja asioita:
If You Wouldn't Wear Fur, Why Wear Leather?
https://www.howcork.com/blogs/news/if-you-wouldnt-wear-fur-why-wear-lea…
Otteita jutusta:
"As pointed out by Sascha Camilli, writer of the book Vegan Style and PETA activist, "In order to keep from decomposing on the wearer's back, fur is often treated with chemicals such as formaldehyde and chromium, which are not only environmentally harmful, but also hazardous for human health." PETA has spoken out for years about the concerns of chemical contaminants in fur and leather, including damage to groundwater to air quality in areas where production takes place, not to mention the negative effects on humans exposed to these substances and the animals whose lives are sacrificed.
Formaldehyde and chromium are also two of the most prominent and toxic substances used to tan leather. We wrote an extensive article on how leather is made, highlighting the hazardous effects of exposure to chromium. And this is not just a slight exposure, we are talking about workers who are knee-deep in this slurry of toxic chemicals on a daily basis.
If you read what the fur industry in the United States has to say about the chemicals they use, they will claim to use a list of "natural" substances including table salt and corn starch, and then say "a small amount of formaldehyde may be used as well," with a disclaimer that they "ensure there are no harmful effluents."
I'm personally a lot more inclined to believe the research paper put out by the Humane Society of the United States outlining pages of clearly sourced scientific research detailing the chemicals that are used in fur production, rather than the aforementioned industry-funded website. The Humane Society writes, "common methods for 'dressing' fur skins involve formaldehyde and chromium-chemicals that are listed as carcinogens and are otherwise toxic to humans. Other chemicals that may be used or emitted in the dressing and dyeing processes and that appear on one or more US government lists of toxic chemicals include aluminum, ammonia, chlorine, chlorobenzene, copper, ethylene glycol, lead, methanol, naphthalene, sulfuric acid, toluene and zinc." "
"These toxic substances are not just a problem for the producers of leather and fur and the communities where these factories are located. Residues remain on the final product and the user is directly exposed to them as well. These chemicals have been found on fur and leather when tested, and have the potential to be transferred onto and absorbed into our skin when wearing or handling these products."
"Here, the majority of the world's leather production takes place in India and Bangladesh, where factories are known to use vast amounts of highly toxic chemicals that poison the workers and local waterways. These cows are brought from India into Bangladesh to be slaughtered, and endure hours and hours of abuse during torturous, unending travel, to ultimately be skinned, sometimes in front of each other. The cows are kept in confinement and unbearable living conditions throughout their lives, just like the animals who eventually are turned into fur coats."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä argumenttityyppinä on tyypillisesti yritetty dikotomiaharhautusta, missä asia esitetään kahtena vaihtoehtona: joko öljypohjainen tuote tai turkis/nahka. Vaihtoehtoja on todellisuudessa huomattavan paljon enemmän.
Ja kerran tämäkin on hyvin usein mainostettu ja kytketty näihin samoihin suosituksiin, on syytä ottaa huomioon myös näitä seikkoja.
Turkis ei ole ympäristöystävällinen
https://animalia.fi/elainten-oikeudet/turkistarhaus/turkistarhauksen-ym…
MTT:n tekemän tutkimuksen mukaan turkisten hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset vastaaviin keinomateriaaleista valmistettuihin takkeihin verrattuna. Samoin turkikset aiheuttavat huomattavasti suuremmat happamoittavat päästöt kuin keinomateriaalitakit. Rehevöittävien päästöjen osalta turkikset kuormittavat ympäristöä vähemmän kuin keinomateriaalitakit, jos niiden eduksi lasketaan turkiseläimille syötettävän Itämerestä pyydystetyn kalan ravinteita poistava vaikutus. Toisaalta keinomateriaalien rehevöittävät päästöt olivat hyvin pieniä.
Turkisten hiilidioksidipäästöt ovat moninkertaiset vastaaviin keinomateriaaleista valmistettuihin takkeihin verrattuna.
Vesien rehevöittäminen ja ilman happamoituminen
Turkiseläinten ulosteet valuvat tarhoilla verkkopohjaisten häkkien alle. Ne sisältävät huomattavat määrät typpeä ja fosforia, jotka molemmat rehevöittävät vesistöjä niihin huuhtoutuessaan. Turkistuotannon yhteenlasketut typpipäästöt ovat Suomessa 430 tonnia vuodessa ja fosforipäästöt 45 tonnia vuodessa. Tämä merkitsee sitä, että Suomen turkiseläinten tuottama lanta- ja virtsamäärä vastaa 1,2 miljoonan ihmisen puhdistamattomien jätevesien sisältämää uloste- ja virtsamäärää. Vesistöjen rehevöityminen aiheuttaa muun muassa kalalajiston köyhtymistä ja myrkyllisten sinilevälauttojen yleistymistä.
Suomen vesistöjä rehevöittävistä kokonaispäästöistä turkistarhojen osuus on varsin pieni: fosforista noin 1,4 % ja typestä noin 0,7 % on peräisin turkistarhoilta. Ongelma on kuitenkin usein paikallisesti erittäin merkittävä. Turkistarhat ovat keskittyneet tiettyyn osaan Suomea, jolloin kokonaiskuormituksen merkitys alueen vesistöille korostuu. Lisäksi yksittäisten tarhojen eläinmäärät kasvavat voimakkaasti, jolloin myös paikallinen kuormitus ja sen riskit kasvavat.
Turkiseläinten lannasta ja virtsasta vapautuu myös happamoittavia päästöjä, eli pääasiassa ammoniakkia, joka kohoaa ilmaan ja leviää tarhan lähiympäristöön. Ammoniakki aiheuttaa tarhojen lähellä puustovaurioita, erityisesti havupuiden vahingoittumista.
Turkistuotannossa eri tuotantovaiheet vaativat paljon energiaa. Esimerkiksi rehun kuljetukset, pakastaminen, kuumentaminen, jauhaminen ja valmistus sekä nahkojen kuivaus, nahkojen muokkaus ja muu käsittely ovat työvaiheita, jotka kukin antavat oman lisänsä turkistuotannon yhteenlaskettuun sähkön- ja polttoaineenkulutukseen. Turkistarhaus aiheuttaakin välillisesti ympäristökuormitusta suuren energiankulutuksensa takia. Sekä öljynkulutuksen että kokonaisenergiankulutuksen vertailu osoittaa, että tarhakasvatetun aidon turkiksen tuotanto aiheuttaa moninkertaisesti suuremman ympäristörasituksen kuin esimerkiksi tekoturkin tai muun keinokuituvaatteen valmistus.
Turkiksia ei saa markkinoida ympäristöystävällisinä
Vuonna 2012 Euroopan turkistuottajien kustantama, turkistuotteiden ympäristöystävällisyyttä korostanut mainos tuomittiin harhaanjohtavaksi. Isossa-Britanniassa mainonnan totuudenmukaisuutta sekä eettisyyttä tarkkaileva mainosalan itsesäätelyelin ASA totesi, että mainos, jonka mukaan ”turkistuotteiden käyttö on ympäristöystävällistä” (it’s eco-friendly to wear fur), on väitteessään sekä harhaanjohtava että perusteeton. Asa kielsi turkistuottajien ympäristömainoksen käytön. Myös Suomen kuluttaja-asiamies on kieltänyt turkisten mainostamisen ympäristöystävällisempinä kuin keinoturkikset jo vuonna 1993.
Tässä muitakin juttuja joissa myös käsittelyä aiheesta:
Leather vs. Fur: Which Is Worse?
https://www.peta.org/features/leather-fur-which-is-worse/
Wool, Fur, and Leather: Hazardous to the Environment
https://www.peta.org/issues/animals-used-for-clothing/animals-used-clot…
Is Wearing Leather Like Wearing Fur?
https://www.alv.org.au/leather-truth/leather-vs-fur/
Is Leather a By-Product of the Meat Industry?
https://goodonyou.eco/is-leather-a-by-product-of-the-meat-industry/Tässä jutussa on käsitelty myös samoja asioita:
If You Wouldn't Wear Fur, Why Wear Leather?
https://www.howcork.com/blogs/news/if-you-wouldnt-wear-fur-why-wear-lea…
Otteita jutusta:
"As pointed out by Sascha Camilli, writer of the book Vegan Style and PETA activist, "In order to keep from decomposing on the wearer's back, fur is often treated with chemicals such as formaldehyde and chromium, which are not only environmentally harmful, but also hazardous for human health." PETA has spoken out for years about the concerns of chemical contaminants in fur and leather, including damage to groundwater to air quality in areas where production takes place, not to mention the negative effects on humans exposed to these substances and the animals whose lives are sacrificed.
Formaldehyde and chromium are also two of the most prominent and toxic substances used to tan leather. We wrote an extensive article on how leather is made, highlighting the hazardous effects of exposure to chromium. And this is not just a slight exposure, we are talking about workers who are knee-deep in this slurry of toxic chemicals on a daily basis.
If you read what the fur industry in the United States has to say about the chemicals they use, they will claim to use a list of "natural" substances including table salt and corn starch, and then say "a small amount of formaldehyde may be used as well," with a disclaimer that they "ensure there are no harmful effluents."
I'm personally a lot more inclined to believe the research paper put out by the Humane Society of the United States outlining pages of clearly sourced scientific research detailing the chemicals that are used in fur production, rather than the aforementioned industry-funded website. The Humane Society writes, "common methods for 'dressing' fur skins involve formaldehyde and chromium-chemicals that are listed as carcinogens and are otherwise toxic to humans. Other chemicals that may be used or emitted in the dressing and dyeing processes and that appear on one or more US government lists of toxic chemicals include aluminum, ammonia, chlorine, chlorobenzene, copper, ethylene glycol, lead, methanol, naphthalene, sulfuric acid, toluene and zinc." "
"These toxic substances are not just a problem for the producers of leather and fur and the communities where these factories are located. Residues remain on the final product and the user is directly exposed to them as well. These chemicals have been found on fur and leather when tested, and have the potential to be transferred onto and absorbed into our skin when wearing or handling these products."
"Here, the majority of the world's leather production takes place in India and Bangladesh, where factories are known to use vast amounts of highly toxic chemicals that poison the workers and local waterways. These cows are brought from India into Bangladesh to be slaughtered, and endure hours and hours of abuse during torturous, unending travel, to ultimately be skinned, sometimes in front of each other. The cows are kept in confinement and unbearable living conditions throughout their lives, just like the animals who eventually are turned into fur coats."
Edelleen samasta jutusta:
"3. Heavy carbon footprint and heavy greenwashing
Fur and leather both have a heavy carbon footprint. This is due to the animal manure and carcass waste produced by these industries, along with chemical pollution. Although synthetic alternatives are far from the solution, as they are made from fossil fuels, they still rank lower in terms of overall environmental impact. Fur isn't listed in the diagram below, but leather takes the top place for the most environmental impact of any of the compared materials in this chart.
The fur and leather industries both like to claim that fur and leather are natural, or only a by-product of the meat industry putting to use what would otherwise be waste. They both like to say that they are a more environmentally friendly option than synthetics and that they are biodegradable. But the argument from the industry doesn't hold up against the data. We hold our ground and say that all fur and leather industry claims of ethics are pure greenwashing. Fur and leather are both industries that do not rely on the "waste" of the meat industry, but kill animals specifically for fashion. Their products are loaded with toxins that prevent biodegradability and pollute the soil if composted. Both are destructive, dirty industries that put profit over everything else, with no regard for who or what falls in their wake."
"Leather and fur production are both inherently cruel to animals and are detrimental to the environment and human health. It's time to look to the future of fashion. And if you ask me, the future is plant-based."
Jutun alla mukana Higg Materials Sustainability Index.
Suurin osa nahasta tuotetaan Aasiassa ja Brasiliassa. Valtavilla tiloilla eläinten olot eivät useinkaan ole kunnossa, sillä ne eivät saa elää lajityypilliseen tapaan ja niitä kohdellaan epäeettisesti. Karjan kasvatukseen liittyy myös ympäristöongelmia, sillä tehomaatalous aiheuttaa mm. eroosiota ja vesistöjen rehevöitymistä, ja karjan kasvatuksessa syntyy mm. ilmastonmuutosta edistävää metaania. Nahan käsittelyssä käytetyt kemikaalit päätyvät monesti vesistöihin, ja kemikaaleja käsittelevien työntekijöiden työolot voivat olla epäeettisiä ja vaarallisia.
Miltä lihantuotanto näyttää Suomessa
https://www.youtube.com/shorts/1HzGEG7hlfQ
Tältä näyttää kananmunien tuotanto
https://www.youtube.com/shorts/FNaEkRKKXaw
Last Chance for Animals - Factory Farming
https://www.lcanimal.org/index.php/campaigns/other-issues/factory-farmi…
Animal Ethics - Exploitation of cows, calves and steers
https://www.animal-ethics.org/exploitation-cows-calves-steers/
In Defense of Animals - Animal Farming and Its Exploitation of Female Bodies
https://www.idausa.org/campaign/farmed-animal/latest-news/farm-animal-r…
Alue: Aihe vapaa
Jos glyfosaatti on todistettu turvalliseksi, niin miksi Monsanto hävisi tämän oikeudenkäynnin?
"A California jury has ordered Monsanto to pay more than $2bn to a couple that got cancer after using its weedkiller, marking the third and largest verdict against the company over Roundup"
https://www.theguardian.com/business/2019/may/13/monsanto-cancer-trial-…