Olen 38 v mies ja en kiinnosta naisia yhtään
Olen jo huomannut pitkään etten kiinnosta naisia mitenkään, ja se tuntuu pahalta.
Kommentit (336)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua niin loukkaa toisinaan boomereiden kyselyt ja utelut naisasioista. En viitsi oikein sanoa totuutta heille. He kuvittelevat, että kaikki alle 40-vuotiaat kävisivät yöelämässä naisia jahtaamassa. Minä en ole yöelämässä koskaan viihtynyt. Ahdistun siellä ja kyyhöttäisin yksin jossain nurkkapöydässä.
Mutta missä muualla tavismies muka sitten voisi tavata naisia? Ei missään.
Vanhuskäppänät eivät vain tajua nykypäivän maailmanmenosta yhtään mitään. Kuuntelen mieluummin erämääjärven rannalla kuikan huutoa, kuin olisin jossain yökerhon metelissä.
Minä en ole koskaan käynyt treffeillä, en ole koskaan edes halannut naista panemisesta nyt puhumattakaan. Asia on äärimmäisen kipeä ja arka. Olen toisinaan hautonut itsemurhaakin, mutta nämä ajatukset katoavat, kun löydän vapaa-ajalle mielekästä tekemistä. Monesti meistä ajatellaan että olemme syrjäytyneitä, mutta minä olen keskituloinen kaupungin virkamies.
M38
Kuulostaa siltä, että ongelmat on enemmän sosiaalisissa taidoissa. Osaat kuitenkin kirjoittaa ja kertoa itsestäsi tavalla, joka saa tällaisen satunnaisen ohikulkijan toivomaan, että sinulle löytyisi joku ihana nainen, joka osaisi nähdä sen kömpelyyden alla, mikä helmi olet sisimmässäsi.
Ihan riippumatta siitä, onko sinulla jotain nepsydiagnoosia vai ei, neuvoisin kääntymään nepsyvalmentajan puoleen. Heillä on osaamista ihmisistä, joilla on haasteita sosiaalisessa kanssakäymisessä ja heidän kanssa voi näitä asioita harjoitella.
Kirjoittaminen on sinulla vahvuus, joten kannattaisi tutustumisvaiheessa panostaa siihen. Olen itse sen ikäinen, ettei nuoruudessani ollut mitään Tinderiä, mutta oli mahdollisuus viestittelyyn tietokoneella ja myös sähköposti. Kirjoittamalla viestejä ja sähköposteja voi tutustumisessa päästä jo aika pitkälle ja puhelimessa voi sitä tutustumista jatkaa ennen ensimmäistä tapaamista. Kun molemmat ovat korviaan myöten ihastuneita ennen tapaamista, niin siinä tapaamisessa ei haittaa niin kovasti, jos aluksi molemmat vähän ujostelevat ja keskustelu takkuaa.
Tuo kuikan huudon kuunteleminen erämaajärven rannalla on ehdottomasti sellainen, mitä kannattaa käyttää! Esim: "Etsin rinnalleni luonnossa viihtyvää kumppania, jonka kanssa voisin kuunnella kuikan huutoa erämaajärven rannalla."
Mä poistin tinderin, ei mun juttu,, liian hoikkia ja pinnallisia naisia
Entä ne heikkolahjaiset naiset?
Hyi. Loukkaat meitä. Me saadaan normaaleja miehiä.
Ihan sama kuten sanoin pysyä sinkkuna ja unohtaa naiset vaan.
Paree ku ei tänne kirjota enää mitää en jaksa tätä paskaa enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootko niitä velkoja saanu lyhennettyä? Paljonko on vielä jäljellä?
Lyhenee hitaasti,, aika paljon melkein saman verran
No kannattaisko lyhentää vähän nopeammin? Mikset tee ylimääräisiä lyhennyksiä?
Voisit saada siitä jonkinlaisen onnistumisen kokemuksen, kun saisit edes ton velan selätettyä.
En pysty lyhentää nopeemmin, tienaan sen verran että pitää maksaa vuokra ja muutkin laskut. En pysty lyhentää ylimääräsiä.. no maksan mitä pystyn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua niin loukkaa toisinaan boomereiden kyselyt ja utelut naisasioista. En viitsi oikein sanoa totuutta heille. He kuvittelevat, että kaikki alle 40-vuotiaat kävisivät yöelämässä naisia jahtaamassa. Minä en ole yöelämässä koskaan viihtynyt. Ahdistun siellä ja kyyhöttäisin yksin jossain nurkkapöydässä.
Mutta missä muualla tavismies muka sitten voisi tavata naisia? Ei missään.
Vanhuskäppänät eivät vain tajua nykypäivän maailmanmenosta yhtään mitään. Kuuntelen mieluummin erämääjärven rannalla kuikan huutoa, kuin olisin jossain yökerhon metelissä.
Minä en ole koskaan käynyt treffeillä, en ole koskaan edes halannut naista panemisesta nyt puhumattakaan. Asia on äärimmäisen kipeä ja arka. Olen toisinaan hautonut itsemurhaakin, mutta nämä ajatukset katoavat, kun löydän vapaa-ajalle mielekästä tekemistä. Monesti meistä ajatellaan että olemme syrjäytyneitä, mutta minä olen keskituloinen kaupungin virkamies.
M38
Kuulostaa siltä, että ongelmat on enemmän sosiaalisissa taidoissa. Osaat kuitenkin kirjoittaa ja kertoa itsestäsi tavalla, joka saa tällaisen satunnaisen ohikulkijan toivomaan, että sinulle löytyisi joku ihana nainen, joka osaisi nähdä sen kömpelyyden alla, mikä helmi olet sisimmässäsi.
Ihan riippumatta siitä, onko sinulla jotain nepsydiagnoosia vai ei, neuvoisin kääntymään nepsyvalmentajan puoleen. Heillä on osaamista ihmisistä, joilla on haasteita sosiaalisessa kanssakäymisessä ja heidän kanssa voi näitä asioita harjoitella.
Kirjoittaminen on sinulla vahvuus, joten kannattaisi tutustumisvaiheessa panostaa siihen. Olen itse sen ikäinen, ettei nuoruudessani ollut mitään Tinderiä, mutta oli mahdollisuus viestittelyyn tietokoneella ja myös sähköposti. Kirjoittamalla viestejä ja sähköposteja voi tutustumisessa päästä jo aika pitkälle ja puhelimessa voi sitä tutustumista jatkaa ennen ensimmäistä tapaamista. Kun molemmat ovat korviaan myöten ihastuneita ennen tapaamista, niin siinä tapaamisessa ei haittaa niin kovasti, jos aluksi molemmat vähän ujostelevat ja keskustelu takkuaa.
Tuo kuikan huudon kuunteleminen erämaajärven rannalla on ehdottomasti sellainen, mitä kannattaa käyttää! Esim: "Etsin rinnalleni luonnossa viihtyvää kumppania, jonka kanssa voisin kuunnella kuikan huutoa erämaajärven rannalla."
Mä poistin tinderin, ei mun juttu,, liian hoikkia ja pinnallisia naisia
Entä ne heikkolahjaiset naiset?
En halua kehitysvammaista naista.
Parempi nyt vain keskittyä olemaan yksin ja unohtaa naiset, ei muu auta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua niin loukkaa toisinaan boomereiden kyselyt ja utelut naisasioista. En viitsi oikein sanoa totuutta heille. He kuvittelevat, että kaikki alle 40-vuotiaat kävisivät yöelämässä naisia jahtaamassa. Minä en ole yöelämässä koskaan viihtynyt. Ahdistun siellä ja kyyhöttäisin yksin jossain nurkkapöydässä.
Mutta missä muualla tavismies muka sitten voisi tavata naisia? Ei missään.
Vanhuskäppänät eivät vain tajua nykypäivän maailmanmenosta yhtään mitään. Kuuntelen mieluummin erämääjärven rannalla kuikan huutoa, kuin olisin jossain yökerhon metelissä.
Minä en ole koskaan käynyt treffeillä, en ole koskaan edes halannut naista panemisesta nyt puhumattakaan. Asia on äärimmäisen kipeä ja arka. Olen toisinaan hautonut itsemurhaakin, mutta nämä ajatukset katoavat, kun löydän vapaa-ajalle mielekästä tekemistä. Monesti meistä ajatellaan että olemme syrjäytyneitä, mutta minä olen keskituloinen kaupungin virkamies.
M38
Kuulostaa siltä, että ongelmat on enemmän sosiaalisissa taidoissa. Osaat kuitenkin kirjoittaa ja kertoa itsestäsi tavalla, joka saa tällaisen satunnaisen ohikulkijan toivomaan, että sinulle löytyisi joku ihana nainen, joka osaisi nähdä sen kömpelyyden alla, mikä helmi olet sisimmässäsi.
Ihan riippumatta siitä, onko sinulla jotain nepsydiagnoosia vai ei, neuvoisin kääntymään nepsyvalmentajan puoleen. Heillä on osaamista ihmisistä, joilla on haasteita sosiaalisessa kanssakäymisessä ja heidän kanssa voi näitä asioita harjoitella.
Kirjoittaminen on sinulla vahvuus, joten kannattaisi tutustumisvaiheessa panostaa siihen. Olen itse sen ikäinen, ettei nuoruudessani ollut mitään Tinderiä, mutta oli mahdollisuus viestittelyyn tietokoneella ja myös sähköposti. Kirjoittamalla viestejä ja sähköposteja voi tutustumisessa päästä jo aika pitkälle ja puhelimessa voi sitä tutustumista jatkaa ennen ensimmäistä tapaamista. Kun molemmat ovat korviaan myöten ihastuneita ennen tapaamista, niin siinä tapaamisessa ei haittaa niin kovasti, jos aluksi molemmat vähän ujostelevat ja keskustelu takkuaa.
Tuo kuikan huudon kuunteleminen erämaajärven rannalla on ehdottomasti sellainen, mitä kannattaa käyttää! Esim: "Etsin rinnalleni luonnossa viihtyvää kumppania, jonka kanssa voisin kuunnella kuikan huutoa erämaajärven rannalla."
Mä poistin tinderin, ei mun juttu,, liian hoikkia ja pinnallisia naisia
Entä ne heikkolahjaiset naiset?
En halua kehitysvammaista naista.
Heikkolahjainen tai oppimisvaikeuksista kärsivä ei ole kehitysvammainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua niin loukkaa toisinaan boomereiden kyselyt ja utelut naisasioista. En viitsi oikein sanoa totuutta heille. He kuvittelevat, että kaikki alle 40-vuotiaat kävisivät yöelämässä naisia jahtaamassa. Minä en ole yöelämässä koskaan viihtynyt. Ahdistun siellä ja kyyhöttäisin yksin jossain nurkkapöydässä.
Mutta missä muualla tavismies muka sitten voisi tavata naisia? Ei missään.
Vanhuskäppänät eivät vain tajua nykypäivän maailmanmenosta yhtään mitään. Kuuntelen mieluummin erämääjärven rannalla kuikan huutoa, kuin olisin jossain yökerhon metelissä.
Minä en ole koskaan käynyt treffeillä, en ole koskaan edes halannut naista panemisesta nyt puhumattakaan. Asia on äärimmäisen kipeä ja arka. Olen toisinaan hautonut itsemurhaakin, mutta nämä ajatukset katoavat, kun löydän vapaa-ajalle mielekästä tekemistä. Monesti meistä ajatellaan että olemme syrjäytyneitä, mutta minä olen keskituloinen kaupungin virkamies.
M38
Kuulostaa siltä, että ongelmat on enemmän sosiaalisissa taidoissa. Osaat kuitenkin kirjoittaa ja kertoa itsestäsi tavalla, joka saa tällaisen satunnaisen ohikulkijan toivomaan, että sinulle löytyisi joku ihana nainen, joka osaisi nähdä sen kömpelyyden alla, mikä helmi olet sisimmässäsi.
Ihan riippumatta siitä, onko sinulla jotain nepsydiagnoosia vai ei, neuvoisin kääntymään nepsyvalmentajan puoleen. Heillä on osaamista ihmisistä, joilla on haasteita sosiaalisessa kanssakäymisessä ja heidän kanssa voi näitä asioita harjoitella.
Kirjoittaminen on sinulla vahvuus, joten kannattaisi tutustumisvaiheessa panostaa siihen. Olen itse sen ikäinen, ettei nuoruudessani ollut mitään Tinderiä, mutta oli mahdollisuus viestittelyyn tietokoneella ja myös sähköposti. Kirjoittamalla viestejä ja sähköposteja voi tutustumisessa päästä jo aika pitkälle ja puhelimessa voi sitä tutustumista jatkaa ennen ensimmäistä tapaamista. Kun molemmat ovat korviaan myöten ihastuneita ennen tapaamista, niin siinä tapaamisessa ei haittaa niin kovasti, jos aluksi molemmat vähän ujostelevat ja keskustelu takkuaa.
Tuo kuikan huudon kuunteleminen erämaajärven rannalla on ehdottomasti sellainen, mitä kannattaa käyttää! Esim: "Etsin rinnalleni luonnossa viihtyvää kumppania, jonka kanssa voisin kuunnella kuikan huutoa erämaajärven rannalla."
Mä poistin tinderin, ei mun juttu,, liian hoikkia ja pinnallisia naisia
Entä ne heikkolahjaiset naiset?
En halua kehitysvammaista naista.
Heikkolahjainen tai oppimisvaikeuksista kärsivä ei ole kehitysvammainen.
Kuten sanoin jättäkää mut rauhaan, en halua ketään ja unohdan naiset, pysyn varmaa yksin ikuisesti.
Mussa on kerta niin paljon vikaa, että pysytään sitten yksin.
Käyn jatkossa vaan töissä ja terapiassa, ei se auta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua niin loukkaa toisinaan boomereiden kyselyt ja utelut naisasioista. En viitsi oikein sanoa totuutta heille. He kuvittelevat, että kaikki alle 40-vuotiaat kävisivät yöelämässä naisia jahtaamassa. Minä en ole yöelämässä koskaan viihtynyt. Ahdistun siellä ja kyyhöttäisin yksin jossain nurkkapöydässä.
Mutta missä muualla tavismies muka sitten voisi tavata naisia? Ei missään.
Vanhuskäppänät eivät vain tajua nykypäivän maailmanmenosta yhtään mitään. Kuuntelen mieluummin erämääjärven rannalla kuikan huutoa, kuin olisin jossain yökerhon metelissä.
Minä en ole koskaan käynyt treffeillä, en ole koskaan edes halannut naista panemisesta nyt puhumattakaan. Asia on äärimmäisen kipeä ja arka. Olen toisinaan hautonut itsemurhaakin, mutta nämä ajatukset katoavat, kun löydän vapaa-ajalle mielekästä tekemistä. Monesti meistä ajatellaan että olemme syrjäytyneitä, mutta minä olen keskituloinen kaupungin virkamies.
M38
Kuulostaa siltä, että ongelmat on enemmän sosiaalisissa taidoissa. Osaat kuitenkin kirjoittaa ja kertoa itsestäsi tavalla, joka saa tällaisen satunnaisen ohikulkijan toivomaan, että sinulle löytyisi joku ihana nainen, joka osaisi nähdä sen kömpelyyden alla, mikä helmi olet sisimmässäsi.
Ihan riippumatta siitä, onko sinulla jotain nepsydiagnoosia vai ei, neuvoisin kääntymään nepsyvalmentajan puoleen. Heillä on osaamista ihmisistä, joilla on haasteita sosiaalisessa kanssakäymisessä ja heidän kanssa voi näitä asioita harjoitella.
Kirjoittaminen on sinulla vahvuus, joten kannattaisi tutustumisvaiheessa panostaa siihen. Olen itse sen ikäinen, ettei nuoruudessani ollut mitään Tinderiä, mutta oli mahdollisuus viestittelyyn tietokoneella ja myös sähköposti. Kirjoittamalla viestejä ja sähköposteja voi tutustumisessa päästä jo aika pitkälle ja puhelimessa voi sitä tutustumista jatkaa ennen ensimmäistä tapaamista. Kun molemmat ovat korviaan myöten ihastuneita ennen tapaamista, niin siinä tapaamisessa ei haittaa niin kovasti, jos aluksi molemmat vähän ujostelevat ja keskustelu takkuaa.
Tuo kuikan huudon kuunteleminen erämaajärven rannalla on ehdottomasti sellainen, mitä kannattaa käyttää! Esim: "Etsin rinnalleni luonnossa viihtyvää kumppania, jonka kanssa voisin kuunnella kuikan huutoa erämaajärven rannalla."
Mä poistin tinderin, ei mun juttu,, liian hoikkia ja pinnallisia naisia
Entä ne heikkolahjaiset naiset?
En halua kehitysvammaista naista.
Heikkolahjainen tai oppimisvaikeuksista kärsivä ei ole kehitysvammainen.
Tämä. Minulla on oppimisvaikeuksia matematiikan kanssa, enkä ikipäivänä ottaisi Allua. Emme me ole jotain jämänaisia, joita voi tarjota, kun muuta ei ole saatavilla.
Ja syön lisäksi masennuslääkkeitä ja psykoosilääkkeitä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua niin loukkaa toisinaan boomereiden kyselyt ja utelut naisasioista. En viitsi oikein sanoa totuutta heille. He kuvittelevat, että kaikki alle 40-vuotiaat kävisivät yöelämässä naisia jahtaamassa. Minä en ole yöelämässä koskaan viihtynyt. Ahdistun siellä ja kyyhöttäisin yksin jossain nurkkapöydässä.
Mutta missä muualla tavismies muka sitten voisi tavata naisia? Ei missään.
Vanhuskäppänät eivät vain tajua nykypäivän maailmanmenosta yhtään mitään. Kuuntelen mieluummin erämääjärven rannalla kuikan huutoa, kuin olisin jossain yökerhon metelissä.
Minä en ole koskaan käynyt treffeillä, en ole koskaan edes halannut naista panemisesta nyt puhumattakaan. Asia on äärimmäisen kipeä ja arka. Olen toisinaan hautonut itsemurhaakin, mutta nämä ajatukset katoavat, kun löydän vapaa-ajalle mielekästä tekemistä. Monesti meistä ajatellaan että olemme syrjäytyneitä, mutta minä olen keskituloinen kaupungin virkamies.
M38
Kuulostaa siltä, että ongelmat on enemmän sosiaalisissa taidoissa. Osaat kuitenkin kirjoittaa ja kertoa itsestäsi tavalla, joka saa tällaisen satunnaisen ohikulkijan toivomaan, että sinulle löytyisi joku ihana nainen, joka osaisi nähdä sen kömpelyyden alla, mikä helmi olet sisimmässäsi.
Ihan riippumatta siitä, onko sinulla jotain nepsydiagnoosia vai ei, neuvoisin kääntymään nepsyvalmentajan puoleen. Heillä on osaamista ihmisistä, joilla on haasteita sosiaalisessa kanssakäymisessä ja heidän kanssa voi näitä asioita harjoitella.
Kirjoittaminen on sinulla vahvuus, joten kannattaisi tutustumisvaiheessa panostaa siihen. Olen itse sen ikäinen, ettei nuoruudessani ollut mitään Tinderiä, mutta oli mahdollisuus viestittelyyn tietokoneella ja myös sähköposti. Kirjoittamalla viestejä ja sähköposteja voi tutustumisessa päästä jo aika pitkälle ja puhelimessa voi sitä tutustumista jatkaa ennen ensimmäistä tapaamista. Kun molemmat ovat korviaan myöten ihastuneita ennen tapaamista, niin siinä tapaamisessa ei haittaa niin kovasti, jos aluksi molemmat vähän ujostelevat ja keskustelu takkuaa.
Tuo kuikan huudon kuunteleminen erämaajärven rannalla on ehdottomasti sellainen, mitä kannattaa käyttää! Esim: "Etsin rinnalleni luonnossa viihtyvää kumppania, jonka kanssa voisin kuunnella kuikan huutoa erämaajärven rannalla."
Mä poistin tinderin, ei mun juttu,, liian hoikkia ja pinnallisia naisia
Entä ne heikkolahjaiset naiset?
En halua kehitysvammaista naista.
Heikkolahjainen tai oppimisvaikeuksista kärsivä ei ole kehitysvammainen.
Tämä. Minulla on oppimisvaikeuksia matematiikan kanssa, enkä ikipäivänä ottaisi Allua. Emme me ole jotain jämänaisia, joita voi tarjota, kun muuta ei ole saatavilla.
Ei tarvikkaan ottaa, en ikinä ottaisi vammaista naista kun ei ole mitään yhteistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua niin loukkaa toisinaan boomereiden kyselyt ja utelut naisasioista. En viitsi oikein sanoa totuutta heille. He kuvittelevat, että kaikki alle 40-vuotiaat kävisivät yöelämässä naisia jahtaamassa. Minä en ole yöelämässä koskaan viihtynyt. Ahdistun siellä ja kyyhöttäisin yksin jossain nurkkapöydässä.
Mutta missä muualla tavismies muka sitten voisi tavata naisia? Ei missään.
Vanhuskäppänät eivät vain tajua nykypäivän maailmanmenosta yhtään mitään. Kuuntelen mieluummin erämääjärven rannalla kuikan huutoa, kuin olisin jossain yökerhon metelissä.
Minä en ole koskaan käynyt treffeillä, en ole koskaan edes halannut naista panemisesta nyt puhumattakaan. Asia on äärimmäisen kipeä ja arka. Olen toisinaan hautonut itsemurhaakin, mutta nämä ajatukset katoavat, kun löydän vapaa-ajalle mielekästä tekemistä. Monesti meistä ajatellaan että olemme syrjäytyneitä, mutta minä olen keskituloinen kaupungin virkamies.
M38
Kuulostaa siltä, että ongelmat on enemmän sosiaalisissa taidoissa. Osaat kuitenkin kirjoittaa ja kertoa itsestäsi tavalla, joka saa tällaisen satunnaisen ohikulkijan toivomaan, että sinulle löytyisi joku ihana nainen, joka osaisi nähdä sen kömpelyyden alla, mikä helmi olet sisimmässäsi.
Ihan riippumatta siitä, onko sinulla jotain nepsydiagnoosia vai ei, neuvoisin kääntymään nepsyvalmentajan puoleen. Heillä on osaamista ihmisistä, joilla on haasteita sosiaalisessa kanssakäymisessä ja heidän kanssa voi näitä asioita harjoitella.
Kirjoittaminen on sinulla vahvuus, joten kannattaisi tutustumisvaiheessa panostaa siihen. Olen itse sen ikäinen, ettei nuoruudessani ollut mitään Tinderiä, mutta oli mahdollisuus viestittelyyn tietokoneella ja myös sähköposti. Kirjoittamalla viestejä ja sähköposteja voi tutustumisessa päästä jo aika pitkälle ja puhelimessa voi sitä tutustumista jatkaa ennen ensimmäistä tapaamista. Kun molemmat ovat korviaan myöten ihastuneita ennen tapaamista, niin siinä tapaamisessa ei haittaa niin kovasti, jos aluksi molemmat vähän ujostelevat ja keskustelu takkuaa.
Tuo kuikan huudon kuunteleminen erämaajärven rannalla on ehdottomasti sellainen, mitä kannattaa käyttää! Esim: "Etsin rinnalleni luonnossa viihtyvää kumppania, jonka kanssa voisin kuunnella kuikan huutoa erämaajärven rannalla."
Mä poistin tinderin, ei mun juttu,, liian hoikkia ja pinnallisia naisia
Entä ne heikkolahjaiset naiset?
En halua kehitysvammaista naista.
Heikkolahjainen tai oppimisvaikeuksista kärsivä ei ole kehitysvammainen.
Tämä. Minulla on oppimisvaikeuksia matematiikan kanssa, enkä ikipäivänä ottaisi Allua. Emme me ole jotain jämänaisia, joita voi tarjota, kun muuta ei ole saatavilla.
Ei tarvikkaan ottaa, en ikinä ottaisi vammaista naista kun ei ole mitään yhteistä.
Olet aivan hirveä ihminen, en ikinä huolisi sua ja ottaisi sua. Siis naisista on nyt pysyttävä ikuisesti erossa.
KERTA KETÄÄN EI MUA HUOLI JA HALUA PYSYN YKSIN IKUISESTI JA KÄYN VAKITUISESTI TÖISSÄ JA SYÖN LÄÄKKEENI JA JATKAN TERAPIAA ELÄN OMAA ELÄMÄÄ PISTE
parempi kuolla pois jos elämä on tällästä tuskaa saatana
Vierailija kirjoitti:
KERTA KETÄÄN EI MUA HUOLI JA HALUA PYSYN YKSIN IKUISESTI JA KÄYN VAKITUISESTI TÖISSÄ JA SYÖN LÄÄKKEENI JA JATKAN TERAPIAA ELÄN OMAA ELÄMÄÄ PISTE
HYVÄ! PISTE!
ei tätä elämää jaksa enää.. liikaa ongelmia ja kaikenlaista.. velkaaki on niin hitosti
MITÄ MÄ TÄNNE SANON KETÄÄ EI KIINNOSTA,, JATKAN VAA OMAA ELÄMÄÄ YKSIN, EI KETÄÄ KIINNOSTA, MITÄ MÄ VALITAN NAISISTA JA ETSIN KU EI NIILLE KELPAA.
parempi kun ei kirjota enää mitää.. kiitos ylläpito poistakaa koko ketju, mä en jaksa.
Paree vaan olla sinkkuna ja keskittyä ihan muihin juttuihin.