Kun puoliso on todennäköisesti pettänyt mutta ei myönnä sitä?!
Mitä vaihtoehtoja tässä on? Tämä tilanne, koko elämä on jumissa epätietoisuuden vuoksi. Puoliso ei ole jäänyt kiinni housut kintuissa mutta monenlaisia ns. merkkejä on ollut ilmassa ja mies vain inttää että nainen on vain kaveri. Voisi sanoa että 99% on varmaa että jotain peliä on ollut ja on vielä meneillään. Pitkä liitto takana, mies ei halua erota. Väittää että kuvittelen vain kaiken tms. En todellakaan tiedä mitä teen??? Luottamusta toiseen ei ole, saako sitä edes enää takaisin. Suuresti epäilen.
Mihin asioihin tässä kannattaisi nyt kiinnittää erityisesti huomiota kun päätöksiä tulevaisuuden suhteen alkaa tekemään? Mun ajatukset kiertää vain yhtä ympyrää enkä pääse täältä ulos. Ahdistaa ja ahdistaa. Kiitos jos joku jotain vinkkejä antaisi.
Kommentit (237)
Jos se oma intuitio sanoo 99% varmuudella, että jotain on meneillään niin minä uskoisin sitä intuitiota. Tai sitten palkkaat yksityisetsivän.
Mulla on kaksi kertaa nyt käynyt sillä lailla, että miehen "kaveri" olikin ihan muuta kuin kaveri. Mitään vedenpitäviä todisteita ei ollut, mutta oma tunne oli todella vahva ja asia ei jättänyt rauhaan. Lopulta selvisi, että oikeassa olin. Toinen miehistä väitti ja väittää tähän päivään asti, että kyse on minun mielikuvituksestani.
Ei menis meillä läpi. Kyllä loukkaantuisin tuollaisesta valehtelusta ja siitä, että vieraan naisen kanssa on viettänyt aikaansa salaisesti, että kyllä menis lusikat jakoon. Tai sitten jos sinä pääset helpommalla ratkaisussa jossa asutte yhdessä, mutta olette silti eronneet ja elätte omaa elämäänne vapaasti.Jospa vielä joskus voit antaa anteeksikin miehellesi.
Mieti mikä tuo mielenrauhan.
Olin itse samanlaisessa tilanteessa ja tein päätöksen että uskon miestäni ja hautaan epäilykseni. Huonosti kävi, mies jäi lopulta kiinni housut nilkoissa. Minulle paljastui että tilanne oli ollut jopa pahempi kuin olin osannut epäillä. Hukkasin vuosia elämästäni valehtelevan luuserin vuoksi.
Harmittaa etten silloin vielä luottanut itseeni tarpeeksi ja vain lähtenyt itseäni kuunnellen.
Tapa se nainen, niin ei petä enää miehesi kanssa ja sulje mies vielä häkkiin, niin ei petä sekään enää kenenkään kanssa.
Tältä kuulostaa APn ratkaisu asiaan, joten ERO!
Mistä mies on AP:lle valehdellut?
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi myöntää? Jos et luota ja sinulla ei ole hyvä olla suhteessa niin eroat.
Niinpä, ap haluaa repiä kaiken irti, rypeä itsesäälissään, stalkata ja kytätä toista ja palata asiaan vielä monen monta kertaa. Parempi on siis olla hiljaa ja erota.
Vierailija kirjoitti:
Ei menis meillä läpi. Kyllä loukkaantuisin tuollaisesta valehtelusta ja siitä, että vieraan naisen kanssa on viettänyt aikaansa salaisesti, että kyllä menis lusikat jakoon. Tai sitten jos sinä pääset helpommalla ratkaisussa jossa asutte yhdessä, mutta olette silti eronneet ja elätte omaa elämäänne vapaasti.Jospa vielä joskus voit antaa anteeksikin miehellesi.
Mieti mikä tuo mielenrauhan.
Näin, jos mielenrauha ja tyytyväisyys tulee siitä, että jää suhteeseen, niin ehkä se on oikea ratkaisu. Jos taas epäilys kalvaa mieltä ja tuntuu, että asiasta ei pääse yli, niin olisi varmasti paras kaikille lähteä suosiolla. Silloin mielenrauha on ehkä mahdollisuus saavuttaa joskus.
Olen kuullut niin monta tarinaa siitä kuinka pettävä kumppani alkaa väittää että toisella on vaan nuppi sekasin ja muuta soopaa. Mikä ihme siinä on ettei voi erota ensin ja sitten alkaa olla muiden kanssa? Entä Miksi pitää jatkaa valehtelua ja pahoinpidellä henkisesti toista ihmistä? Ajatelkaa että nämäkin pettäjät ovat joskus kait rakastaneet kumppaneitaan ja sitten menevät tekemään sikamaisesti!
Vierailija kirjoitti:
Olen kuullut niin monta tarinaa siitä kuinka pettävä kumppani alkaa väittää että toisella on vaan nuppi sekasin ja muuta soopaa. Mikä ihme siinä on ettei voi erota ensin ja sitten alkaa olla muiden kanssa? Entä Miksi pitää jatkaa valehtelua ja pahoinpidellä henkisesti toista ihmistä? Ajatelkaa että nämäkin pettäjät ovat joskus kait rakastaneet kumppaneitaan ja sitten menevät tekemään sikamaisesti!
Miksi toinen jää tuleen makaamaan? Miksi hän jää nyyhkimään omaa surkeuttaan ja kuuntelemaan kaikkea paskaa?
Ja kuka sanoo, että kaikissa parisuhteissa on rakkaus se yhdessä pitävä asia? Ehkä sitä tai jotain sen tapaista on joskus ollut, mutta eiköhän se ole kuollut jo aikapäiviä sitten ja toisesta on tullut riesa.
Tottakai olisi kaikille parasta, että siinä vaiheessa käytäisiin keskustelu, mutta ihmiset eovöt vain aina toimi niin kuin parasta olisi.
Ala vain sinäkin ystävystyä sen naisen kanssa. Kyllä alat huomaamaan paremmin onko jotain peliä meneillään. Pidä vihollinen lähellä.
Jos nainen on kerran pelkkä kaveri, niin ehkä voitte kutsua hänet yhdessä kylään. Jos miehesi ja tämä nainen eivät suostu, homma on aika selvä.
En jaksa lukea muuten kuin totean, että teidän parisuhteessa puuttuuluottamus, ja siksi teillä ei ole järkeviä edellytyksiä jatkaa yhdessä,
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea muuten kuin totean, että teidän parisuhteessa puuttuuluottamus, ja siksi teillä ei ole järkeviä edellytyksiä jatkaa yhdessä,
Paitsi jos molemmilla on halua rakentaa luottamusta uudelleen.
Voiko toisen ihmisen omistaa? Voisiko sen ukon antaa pitää sivusuhteensa ja alkaa itse suunnitella ja toteuttaa omannäköistä itsenäistä elämää? Lopettaa ukon passaamisen ja kyttäämiseen, missä se menee. Huidelkoon missä huvittaa.
Jossain vaiheessa huomaat, ettet tarvitse ukkoa mihinkään ja voit tehdä ratkaisusi kivutta.
Vierailija kirjoitti:
Voiko toisen ihmisen omistaa? Voisiko sen ukon antaa pitää sivusuhteensa ja alkaa itse suunnitella ja toteuttaa omannäköistä itsenäistä elämää? Lopettaa ukon passaamisen ja kyttäämiseen, missä se menee. Huidelkoon missä huvittaa.
Jossain vaiheessa huomaat, ettet tarvitse ukkoa mihinkään ja voit tehdä ratkaisusi kivutta.
Narsistisen pettäjän puhetta. Taas. Kerran.
Vierailija kirjoitti:
Olen kuullut niin monta tarinaa siitä kuinka pettävä kumppani alkaa väittää että toisella on vaan nuppi sekasin ja muuta soopaa. Mikä ihme siinä on ettei voi erota ensin ja sitten alkaa olla muiden kanssa? Entä Miksi pitää jatkaa valehtelua ja pahoinpidellä henkisesti toista ihmistä? Ajatelkaa että nämäkin pettäjät ovat joskus kait rakastaneet kumppaneitaan ja sitten menevät tekemään sikamaisesti!
Sadismi kiihottaa joitakin useasti liitoissaan pettäviä vätyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä pääsin lukemaan viestittelyä mieheni ja ystävättärensä välillä. Puhelin oli jäänyt auki keittiön pöydälle, kuva naisesta siinä. Uteliaisuus heräsi.
Oli kirjottanut naiselle poikamme kuolemasta, laittanut kuvankin pojastamme, kertonut miten surivat veljet ja mieheni, lapsieni isä.
Ei mitään minusta. Yhdessä ollaan oltu 30 vuotta. Loppuviesteissä jo kirjotti kuinka haluaisi nähdä ystävättärensä alasti.
Luin koko viestiketjun. Olen todella pettynyt mieheeni. Viestittelyn alottivat pari kuukautta ennenkun poikamme kuoli toukokuussa.
Pahinta tässä on että kyseessä on selvästi ihastuminen mieheni puolelta.
Ei ole ollut hänestä miestä eroamaan ennenkun on sutinansa alottanut. Noloa.
En ymmärrä en.Eli hän joutui hakemaan lohtua toisaalta...
Uskottomuus liittyy ihmisen omiin kehitysprosesseihin ja teemoihin, joita jokin tilanne herättää. Pettäminen liittyy usein elämän siirtymävaiheisiin ja joskus uskottomuuteen liittyy poikkeava elämäntilanne, esimerkiksi sairaus, työttömyys tai lapsettomuus. Nousee tunnelmia ja oloja, joihin ihminen lähtee hakemaan ratkaisuja.
Joskus uskottomuus on alun alkaen halua irrottautua suhteesta, halutaan itsenäistyä parisuhteesta, mutta uskallus puuttuu.
(en minäkään olisi uskaltanut puolisolle sanoa, että haluan eron juuri kun olemme menettäneet lapsemme)
Viestittely alkoi jo ennen poikamme kuolemaa.
Ei ole mitenkään viesteissään maininnut olevansa varattu mies.
Elikkä jymäyttää naisystäväänsä. Nainen luulee ihastuvansa vapaaseen mieheen?
Miksi teillä miehillä pitää olla jo uusi nainen ennenkun eroatte? Jos edes eroatte?
Pieni sivusuhde tuo mukavasti jännitystä elämään?
Miksi mies on aina se uhri, vaikka jäisi kiinni rysän päältä?Mitä väliä? Toinen on aikuinen ihminen ja hän tekee niin kuin parhaaksi katsoo. Kenenkään ei tarvitse alkaa toisen tekemisiä jeesustelemaan, vaan huolehtia itsestään niin kuin haluaa.
Mies ei omista vaimoaan ja vaimo ei omista miestään, ei vaikka he olisivat naimisissa. Jokaisella saa olla omia ystäviä ja omat yksityiset ajatuksensa, joihin ei edes aviopuolisolla ole mitään sanomista.
Ihmiset ovat erehtyväisiä ja aina kaikki asiat eivät mene niin kuin ehkä parasta olisi, mutta kukapa täällä taas olisi se, joka ei tee virheitä koskaan ja missään asiassa? Sellaista tyyppiä ei olekaan.
Ihan jokaisen aikuisen normaalin ihmisen kuuluu kuitenkin huolehtia itsestään, se ei ole muiden tehtävä. Jos ei ole sinut edes itsensä kanssa, niin miten voi olla muiden kanssa?
Juu, ei Suomessa ole orjuutta eli ei omisteta toinen toisiamme, mutta se ei sulje pois sitä, että toista , siis myös tai eritoten puolisoaan, pitää kunnioittaa, olla avoin ja rehellinen. Tärkeät asiat pitäisi jakaa , jotta toinen tuntee olevansa puolison kanssa yhtä ja " samalla puolella". Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että ei saisi olla omia ystäviä tai harrastuksia tai ajatuksia.
Mutta haukkuminen vainoharhaiseksi tms ei ole asiallista käytöstä, vaan on avoimesti ja ystävällisesti selvitettävä asia , josta on tullut kysymys.
Jos puoliso on liian omistushaluinen tai mustasukkainen, on mentävä terapiaan , mutta ei aleta haukkumaan.
Sitten on otettava ero , jos siitä tulee sietämätöntä.
Ymmärrän, että rakastumisia tulee joskus yllättäen ja sopiva kumppaniehdokas löytyy , vaikka on jo parisuhteessa. Silloinkaan ei pidetä pitkää salasuhdetta, vaan asia selvitetään nopeasti ja erotaan.
Se on reilua sen hetkistä puolisoa kohtaan.
Jännitystä elämään voi etsiä muutenkin kuin pitämällä salasuhteita .
Vierailija kirjoitti:
Vaikka mies on myöntänyt valehtelun niin ei pyydä sitä edes anteeksi vaan syyttää siitäkin minua. Minun syy että on joutunut valehtelemaan? Minun syy että joutuu toimimaan näin. Mä en nyt ihan ymmärrä tätä kuviota.
En minä ole mikään hullu joka ei anna toisen elää elämäänsä. Mutta siinä vaiheessa kun puoliso mm. alkaa viettää enemmän aikaansa toisen naisen kanssa kuin perheensä niin kyllä minusta asiaan pitää puuttua ja vaatia selitystä. Ja kun selviää monta asiaa joista on puhunut ihan omiansa niin kyllähän se luottamuksen vie mennessään! Esimerkiksi tämmöinen asia. Mies viettää aikaa tämän naisen kanssa vaikka väittää olleensa yksin taikka jonkun toisen tyypin kanssa. Tämä selviää monen mutkan kautta eikä meinaa myöntää sitten niin millään. Lopulta toteaa että jouduin valehdella sulle kun olisit muuten suuttunut. Toinen esimerkki. Mies kertoo ettei tunne tätä ky. naista kauhean hyvin, ihan vain joitakin sanoja vaihtaneet. No, selviääkin että on puhunut ja paljon tämän kanssa. Mennyt kertomaan minuun liittyviä arkoja henkilökohtaisia asioita sekä puhunut parisuhteestamme vaikka hyvin tietää etten sellaista voi hyväksyä. Toteaa vain minulle ettei sellaisesta voi kukaan loukkaantua saatikka suuttua. ap
Ikävä totuus: miehesi ei kunnoita sinua ja tunteitasi, vaan vähättelee ja valehtelee. Häntä et saa enää muuttumaan rakastavaksi.
Tähän on yksi ratkaisu: ero. Kaikki muu vain pitkittää sun tuskaa.
Eli voit alkaa lapioida sontaa, jos haluat, vaatia mieheltä sitä ja tätä, mutta mitään et häneltä saa mikä sua oikeasti helpottaisi. Se helpottaa, kun otat hyvinvointisi omiin käsiisi, katsot silmiin tilannetta sellaisena kuin se on, ja toimit sen mukaan.
Jos olisit kertonut tämän heti ensimmäisessä viestissäsi, olisit varmaan saanut ihan erilaisia vastauksia ja tukea. Kyllä toi haiskahtaa pettämiseltä. Emotionaalisen tuen hakeminen salaa usein johtaa sitten ihastumiseen ja fyysiseen pettämiseen.