Lue keskustelun säännöt.
Kun puoliso on todennäköisesti pettänyt mutta ei myönnä sitä?!
21.07.2023 |
Mitä vaihtoehtoja tässä on? Tämä tilanne, koko elämä on jumissa epätietoisuuden vuoksi. Puoliso ei ole jäänyt kiinni housut kintuissa mutta monenlaisia ns. merkkejä on ollut ilmassa ja mies vain inttää että nainen on vain kaveri. Voisi sanoa että 99% on varmaa että jotain peliä on ollut ja on vielä meneillään. Pitkä liitto takana, mies ei halua erota. Väittää että kuvittelen vain kaiken tms. En todellakaan tiedä mitä teen??? Luottamusta toiseen ei ole, saako sitä edes enää takaisin. Suuresti epäilen.
Mihin asioihin tässä kannattaisi nyt kiinnittää erityisesti huomiota kun päätöksiä tulevaisuuden suhteen alkaa tekemään? Mun ajatukset kiertää vain yhtä ympyrää enkä pääse täältä ulos. Ahdistaa ja ahdistaa. Kiitos jos joku jotain vinkkejä antaisi.
Kommentit (237)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä pääsin lukemaan viestittelyä mieheni ja ystävättärensä välillä. Puhelin oli jäänyt auki keittiön pöydälle, kuva naisesta siinä. Uteliaisuus heräsi.
Oli kirjottanut naiselle poikamme kuolemasta, laittanut kuvankin pojastamme, kertonut miten surivat veljet ja mieheni, lapsieni isä.
Ei mitään minusta. Yhdessä ollaan oltu 30 vuotta. Loppuviesteissä jo kirjotti kuinka haluaisi nähdä ystävättärensä alasti.
Luin koko viestiketjun. Olen todella pettynyt mieheeni. Viestittelyn alottivat pari kuukautta ennenkun poikamme kuoli toukokuussa.
Pahinta tässä on että kyseessä on selvästi ihastuminen mieheni puolelta.
Ei ole ollut hänestä miestä eroamaan ennenkun on sutinansa alottanut. Noloa.
En ymmärrä en.Eli hän joutui hakemaan lohtua toisaalta...
Uskottomuus liittyy ihmisen omiin kehitysprosesseihin ja teemoihin, joita jokin tilanne herättää. Pettäminen liittyy usein elämän siirtymävaiheisiin ja joskus uskottomuuteen liittyy poikkeava elämäntilanne, esimerkiksi sairaus, työttömyys tai lapsettomuus. Nousee tunnelmia ja oloja, joihin ihminen lähtee hakemaan ratkaisuja.
Joskus uskottomuus on alun alkaen halua irrottautua suhteesta, halutaan itsenäistyä parisuhteesta, mutta uskallus puuttuu.
(en minäkään olisi uskaltanut puolisolle sanoa, että haluan eron juuri kun olemme menettäneet lapsemme)
Viestittely alkoi jo ennen poikamme kuolemaa.
Ei ole mitenkään viesteissään maininnut olevansa varattu mies.
Elikkä jymäyttää naisystäväänsä. Nainen luulee ihastuvansa vapaaseen mieheen?
Miksi teillä miehillä pitää olla jo uusi nainen ennenkun eroatte? Jos edes eroatte?
Pieni sivusuhde tuo mukavasti jännitystä elämään?
Miksi mies on aina se uhri, vaikka jäisi kiinni rysän päältä?
Kyllä. Pieni sivusuhde tuo jännitystä elämään. Toisaalta sivusuhde voi olla erittäin kiinnostava, mutta ei kuitenkaan sen tasoinen että haluaisi vanhasta liitosta luopua. Ei pitäisi olla hankala ymmärtää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin parisuhteessa oleva mies tarvitsee naiskaveria?
Kaikki miehet eivät ole pettäviä sikoja tai sovinisteja. Osa miehistä näkee naiset ihmisinä, joita voi kohdella kaverina.
Aloittaja ei ole mitenkään avannut tilannetta, joten emme me tiedä, onko kaveruus mitenkään epänormaalia.
Pitkän omakohtaisen kokemuksen perusteella voin sanoa, että naisen ja miehen välistä kaveruutta ei ole olemassakaan ilman että mies jossain vaiheessa ehdottelisi jotain "syvempää" tai ainakin pitäisi seksisuhdetta vaihtoehtona (esim. nykyiselle suhteelleen). Tämä on fakta. Ainoastaan jos mies on homo tältä saattaa välttyä.
Miksi pitäisi myöntää? Jos et luota ja sinulla ei ole hyvä olla suhteessa niin eroat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä pääsin lukemaan viestittelyä mieheni ja ystävättärensä välillä. Puhelin oli jäänyt auki keittiön pöydälle, kuva naisesta siinä. Uteliaisuus heräsi.
Oli kirjottanut naiselle poikamme kuolemasta, laittanut kuvankin pojastamme, kertonut miten surivat veljet ja mieheni, lapsieni isä.
Ei mitään minusta. Yhdessä ollaan oltu 30 vuotta. Loppuviesteissä jo kirjotti kuinka haluaisi nähdä ystävättärensä alasti.
Luin koko viestiketjun. Olen todella pettynyt mieheeni. Viestittelyn alottivat pari kuukautta ennenkun poikamme kuoli toukokuussa.
Pahinta tässä on että kyseessä on selvästi ihastuminen mieheni puolelta.
Ei ole ollut hänestä miestä eroamaan ennenkun on sutinansa alottanut. Noloa.
En ymmärrä en.Eli hän joutui hakemaan lohtua toisaalta...
Uskottomuus liittyy ihmisen omiin kehitysprosesseihin ja teemoihin, joita jokin tilanne herättää. Pettäminen liittyy usein elämän siirtymävaiheisiin ja joskus uskottomuuteen liittyy poikkeava elämäntilanne, esimerkiksi sairaus, työttömyys tai lapsettomuus. Nousee tunnelmia ja oloja, joihin ihminen lähtee hakemaan ratkaisuja.
Joskus uskottomuus on alun alkaen halua irrottautua suhteesta, halutaan itsenäistyä parisuhteesta, mutta uskallus puuttuu.
(en minäkään olisi uskaltanut puolisolle sanoa, että haluan eron juuri kun olemme menettäneet lapsemme)
Viestittely alkoi jo ennen poikamme kuolemaa.
Ei ole mitenkään viesteissään maininnut olevansa varattu mies.
Elikkä jymäyttää naisystäväänsä. Nainen luulee ihastuvansa vapaaseen mieheen?
Miksi teillä miehillä pitää olla jo uusi nainen ennenkun eroatte? Jos edes eroatte?
Pieni sivusuhde tuo mukavasti jännitystä elämään?
Miksi mies on aina se uhri, vaikka jäisi kiinni rysän päältä?No tee tästä jutustasi oma aloitus, jos haluat sitä nyt määkiä.
Sinäkö päätät mitä täällä saa kirjoittaa? Mene pois typerä ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen kerran joutunut valhetelemaan puolisolle että en tiedä kuka tulee työpaikan illanviettoon, meillä oli siis työasioihin liittyvä palaveri ja sen jälkeen mentiin asiakkaan kanssa syömään ja naispuolinen työkaveri oli mukana.
Naispuolinen kollega oli mukana ja vaimoni ei voinut häntä sietää ja sain koko ajan nalkutusta ja mykkäkoulua jos tein tämän naispuolisen kanssa töitä ja kävin lounaalla.Jäin tästä valehtelusta kiinni ja sehän sitten tarkoitti vaimoni mielestä sitä että olin pettänyt häntä tämän naisen kanssa. Käski minun vaihtamaan työpaikkaa, kun en tähän suostunut niin alkoi eroprosessi, hyvä niin, vielä tänäpäivänäkin väittää että ero johtui siitä että minä petin.
😂 no onko se nyt ihme ettei nainen usko miehen sanaan joka on jäänyt kiinni valehtelusta 🙃
Niin ja se valehtelu muistetaan kauan, helposti jopa 25 vuotta! Se valehtelu otetaan esille joka ikisessä riidassa ja vastoinkäymisessä, eikä sen anneta unohtua ikinä, ei vaikka toinen olisi asiaa pyytänyt tuhat kertaa anteeksi, selittänyt asian ja ollut ihana upea ihminen sen jälkeen 24,5 vuotta.
Kummassa on siis vika, siinä, joka livautti pienen valheen vai siinä, joka repii asian esiin raivopäisenä vuosienkin jälkeen?
Valehtelijassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän sen parisuhteessa huomaa, jos pussit rupee tyhjeneen eikä oma pesä enään kiinnosta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä pääsin lukemaan viestittelyä mieheni ja ystävättärensä välillä. Puhelin oli jäänyt auki keittiön pöydälle, kuva naisesta siinä. Uteliaisuus heräsi.
Oli kirjottanut naiselle poikamme kuolemasta, laittanut kuvankin pojastamme, kertonut miten surivat veljet ja mieheni, lapsieni isä.
Ei mitään minusta. Yhdessä ollaan oltu 30 vuotta. Loppuviesteissä jo kirjotti kuinka haluaisi nähdä ystävättärensä alasti.
Luin koko viestiketjun. Olen todella pettynyt mieheeni. Viestittelyn alottivat pari kuukautta ennenkun poikamme kuoli toukokuussa.
Pahinta tässä on että kyseessä on selvästi ihastuminen mieheni puolelta.
Ei ole ollut hänestä miestä eroamaan ennenkun on sutinansa alottanut. Noloa.
En ymmärrä en.Eli hän joutui hakemaan lohtua toisaalta...
Uskottomuus liittyy ihmisen omiin kehitysprosesseihin ja teemoihin, joita jokin tilanne herättää. Pettäminen liittyy usein elämän siirtymävaiheisiin ja joskus uskottomuuteen liittyy poikkeava elämäntilanne, esimerkiksi sairaus, työttömyys tai lapsettomuus. Nousee tunnelmia ja oloja, joihin ihminen lähtee hakemaan ratkaisuja.
Joskus uskottomuus on alun alkaen halua irrottautua suhteesta, halutaan itsenäistyä parisuhteesta, mutta uskallus puuttuu.
(en minäkään olisi uskaltanut puolisolle sanoa, että haluan eron juuri kun olemme menettäneet lapsemme)
Viestittely alkoi jo ennen poikamme kuolemaa.
Ei ole mitenkään viesteissään maininnut olevansa varattu mies.
Elikkä jymäyttää naisystäväänsä. Nainen luulee ihastuvansa vapaaseen mieheen?
Miksi teillä miehillä pitää olla jo uusi nainen ennenkun eroatte? Jos edes eroatte?
Pieni sivusuhde tuo mukavasti jännitystä elämään?
Miksi mies on aina se uhri, vaikka jäisi kiinni rysän päältä?Kyllä. Pieni sivusuhde tuo jännitystä elämään. Toisaalta sivusuhde voi olla erittäin kiinnostava, mutta ei kuitenkaan sen tasoinen että haluaisi vanhasta liitosta luopua. Ei pitäisi olla hankala ymmärtää.
Eikä sen tarvitse olla edes mikään suhde, vaan se voi olla aitoa ystävyyttä. Ja kyllä nainen ja mies voivat olla helposti ystäviä, vaikka joku muuta väittäisikin.
Jos parisuhteen toinen osapuoli on hyvin omistushaluinen ja mustasukkainen, niin varmaan poikkeuksetta se toinen osapuoli haluaa hieman tuulettaa ajatuksiaan sellaisen ihmisen kanssa, joka on normaali, ystävällinen ja joka ei loukkaa. Häneltä voi saada asioihin normaalia perspektiiviä ihmissuhdeasioihin ja voimaa opetella olemaan oma itsensä aidosti, ei niin kuin se mustasukkainen puoliso haluaa.
Puhun tässä ihan kokemuspohjalta. Mieheni on ollut erittäin mustasukkainen, mutta pidin sitä normaalina. Sain työkaverikseni ikäiseni miehen, jolla oli ihana vaimo ja lapsia. Juttelimme paljon ja toasin myös hänen vaimonsa. Näin miten upea parisuhde heillä oli ja siitä rohkaistuneena mietin kauan miten esitän miehelleni asiani ja sen, että haluan olla hänen kanssaan, MUTTA monen asian on muututtava. Mies ja hänen vaimonsa rohkaisivat minua lisää ja kun tilanne tuli hyväksi, niin meillä kotona räjähti. Mikään ei olisi saanut minua enää perääntymään ja puhuin, huusin ja kiljuin miehelleni kaiken. Hän ymmärsi ja muuttui, vaikka kipeää se teki hänellekin.
Tästä kaikesta on vuosia ja olemme onnellisia nyt. Tuo mies on ystäväni yhä vieläkin, samoin hänen vaimonsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän sen parisuhteessa huomaa, jos pussit rupee tyhjeneen eikä oma pesä enään kiinnosta
Enää. Se on enää.
Vaikka mies on myöntänyt valehtelun niin ei pyydä sitä edes anteeksi vaan syyttää siitäkin minua. Minun syy että on joutunut valehtelemaan? Minun syy että joutuu toimimaan näin. Mä en nyt ihan ymmärrä tätä kuviota.
En minä ole mikään hullu joka ei anna toisen elää elämäänsä. Mutta siinä vaiheessa kun puoliso mm. alkaa viettää enemmän aikaansa toisen naisen kanssa kuin perheensä niin kyllä minusta asiaan pitää puuttua ja vaatia selitystä. Ja kun selviää monta asiaa joista on puhunut ihan omiansa niin kyllähän se luottamuksen vie mennessään! Esimerkiksi tämmöinen asia. Mies viettää aikaa tämän naisen kanssa vaikka väittää olleensa yksin taikka jonkun toisen tyypin kanssa. Tämä selviää monen mutkan kautta eikä meinaa myöntää sitten niin millään. Lopulta toteaa että jouduin valehdella sulle kun olisit muuten suuttunut. Toinen esimerkki. Mies kertoo ettei tunne tätä ky. naista kauhean hyvin, ihan vain joitakin sanoja vaihtaneet. No, selviääkin että on puhunut ja paljon tämän kanssa. Mennyt kertomaan minuun liittyviä arkoja henkilökohtaisia asioita sekä puhunut parisuhteestamme vaikka hyvin tietää etten sellaista voi hyväksyä. Toteaa vain minulle ettei sellaisesta voi kukaan loukkaantua saatikka suuttua. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin parisuhteessa oleva mies tarvitsee naiskaveria?
Kaikki miehet eivät ole pettäviä sikoja tai sovinisteja. Osa miehistä näkee naiset ihmisinä, joita voi kohdella kaverina.
Aloittaja ei ole mitenkään avannut tilannetta, joten emme me tiedä, onko kaveruus mitenkään epänormaalia.
Pitkän omakohtaisen kokemuksen perusteella voin sanoa, että naisen ja miehen välistä kaveruutta ei ole olemassakaan ilman että mies jossain vaiheessa ehdottelisi jotain "syvempää" tai ainakin pitäisi seksisuhdetta vaihtoehtona (esim. nykyiselle suhteelleen). Tämä on fakta. Ainoastaan jos mies on homo tältä saattaa välttyä.
Onpas sinulla ahdas elämä ja ajattelu. Noloa ja niin lapsellista. 😀
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä pääsin lukemaan viestittelyä mieheni ja ystävättärensä välillä. Puhelin oli jäänyt auki keittiön pöydälle, kuva naisesta siinä. Uteliaisuus heräsi.
Oli kirjottanut naiselle poikamme kuolemasta, laittanut kuvankin pojastamme, kertonut miten surivat veljet ja mieheni, lapsieni isä.
Ei mitään minusta. Yhdessä ollaan oltu 30 vuotta. Loppuviesteissä jo kirjotti kuinka haluaisi nähdä ystävättärensä alasti.
Luin koko viestiketjun. Olen todella pettynyt mieheeni. Viestittelyn alottivat pari kuukautta ennenkun poikamme kuoli toukokuussa.
Pahinta tässä on että kyseessä on selvästi ihastuminen mieheni puolelta.
Ei ole ollut hänestä miestä eroamaan ennenkun on sutinansa alottanut. Noloa.
En ymmärrä en.Eli hän joutui hakemaan lohtua toisaalta...
Uskottomuus liittyy ihmisen omiin kehitysprosesseihin ja teemoihin, joita jokin tilanne herättää. Pettäminen liittyy usein elämän siirtymävaiheisiin ja joskus uskottomuuteen liittyy poikkeava elämäntilanne, esimerkiksi sairaus, työttömyys tai lapsettomuus. Nousee tunnelmia ja oloja, joihin ihminen lähtee hakemaan ratkaisuja.
Joskus uskottomuus on alun alkaen halua irrottautua suhteesta, halutaan itsenäistyä parisuhteesta, mutta uskallus puuttuu.
(en minäkään olisi uskaltanut puolisolle sanoa, että haluan eron juuri kun olemme menettäneet lapsemme)
Viestittely alkoi jo ennen poikamme kuolemaa.
Ei ole mitenkään viesteissään maininnut olevansa varattu mies.
Elikkä jymäyttää naisystäväänsä. Nainen luulee ihastuvansa vapaaseen mieheen?
Miksi teillä miehillä pitää olla jo uusi nainen ennenkun eroatte? Jos edes eroatte?
Pieni sivusuhde tuo mukavasti jännitystä elämään?
Miksi mies on aina se uhri, vaikka jäisi kiinni rysän päältä?No tee tästä jutustasi oma aloitus, jos haluat sitä nyt määkiä.
Sinäkö päätät mitä täällä saa kirjoittaa? Mene pois typerä ihminen.
Mää mää lampaani, onko villoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen kerran joutunut valhetelemaan puolisolle että en tiedä kuka tulee työpaikan illanviettoon, meillä oli siis työasioihin liittyvä palaveri ja sen jälkeen mentiin asiakkaan kanssa syömään ja naispuolinen työkaveri oli mukana.
Naispuolinen kollega oli mukana ja vaimoni ei voinut häntä sietää ja sain koko ajan nalkutusta ja mykkäkoulua jos tein tämän naispuolisen kanssa töitä ja kävin lounaalla.Jäin tästä valehtelusta kiinni ja sehän sitten tarkoitti vaimoni mielestä sitä että olin pettänyt häntä tämän naisen kanssa. Käski minun vaihtamaan työpaikkaa, kun en tähän suostunut niin alkoi eroprosessi, hyvä niin, vielä tänäpäivänäkin väittää että ero johtui siitä että minä petin.
😂 no onko se nyt ihme ettei nainen usko miehen sanaan joka on jäänyt kiinni valehtelusta 🙃
Niin ja se valehtelu muistetaan kauan, helposti jopa 25 vuotta! Se valehtelu otetaan esille joka ikisessä riidassa ja vastoinkäymisessä, eikä sen anneta unohtua ikinä, ei vaikka toinen olisi asiaa pyytänyt tuhat kertaa anteeksi, selittänyt asian ja ollut ihana upea ihminen sen jälkeen 24,5 vuotta.
Kummassa on siis vika, siinä, joka livautti pienen valheen vai siinä, joka repii asian esiin raivopäisenä vuosienkin jälkeen?
Valehtelijassa.
Höpsistä lapsikulta.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka mies on myöntänyt valehtelun niin ei pyydä sitä edes anteeksi vaan syyttää siitäkin minua. Minun syy että on joutunut valehtelemaan? Minun syy että joutuu toimimaan näin. Mä en nyt ihan ymmärrä tätä kuviota.
En minä ole mikään hullu joka ei anna toisen elää elämäänsä. Mutta siinä vaiheessa kun puoliso mm. alkaa viettää enemmän aikaansa toisen naisen kanssa kuin perheensä niin kyllä minusta asiaan pitää puuttua ja vaatia selitystä. Ja kun selviää monta asiaa joista on puhunut ihan omiansa niin kyllähän se luottamuksen vie mennessään! Esimerkiksi tämmöinen asia. Mies viettää aikaa tämän naisen kanssa vaikka väittää olleensa yksin taikka jonkun toisen tyypin kanssa. Tämä selviää monen mutkan kautta eikä meinaa myöntää sitten niin millään. Lopulta toteaa että jouduin valehdella sulle kun olisit muuten suuttunut. Toinen esimerkki. Mies kertoo ettei tunne tätä ky. naista kauhean hyvin, ihan vain joitakin sanoja vaihtaneet. No, selviääkin että on puhunut ja paljon tämän kanssa. Mennyt kertomaan minuun liittyviä arkoja henkilökohtaisia asioita sekä puhunut parisuhteestamme vaikka hyvin tietää etten sellaista voi hyväksyä. Toteaa vain minulle ettei sellaisesta voi kukaan loukkaantua saatikka suuttua. ap
Äh, en jaksanut lukea.
Jos sinulla ei ole hyvä, niin eroat. Älä jaksa jankuttaa enää asiasta, aikuinen ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen kerran joutunut valhetelemaan puolisolle että en tiedä kuka tulee työpaikan illanviettoon, meillä oli siis työasioihin liittyvä palaveri ja sen jälkeen mentiin asiakkaan kanssa syömään ja naispuolinen työkaveri oli mukana.
Naispuolinen kollega oli mukana ja vaimoni ei voinut häntä sietää ja sain koko ajan nalkutusta ja mykkäkoulua jos tein tämän naispuolisen kanssa töitä ja kävin lounaalla.Jäin tästä valehtelusta kiinni ja sehän sitten tarkoitti vaimoni mielestä sitä että olin pettänyt häntä tämän naisen kanssa. Käski minun vaihtamaan työpaikkaa, kun en tähän suostunut niin alkoi eroprosessi, hyvä niin, vielä tänäpäivänäkin väittää että ero johtui siitä että minä petin.
😂 no onko se nyt ihme ettei nainen usko miehen sanaan joka on jäänyt kiinni valehtelusta 🙃
Niin ja se valehtelu muistetaan kauan, helposti jopa 25 vuotta! Se valehtelu otetaan esille joka ikisessä riidassa ja vastoinkäymisessä, eikä sen anneta unohtua ikinä, ei vaikka toinen olisi asiaa pyytänyt tuhat kertaa anteeksi, selittänyt asian ja ollut ihana upea ihminen sen jälkeen 24,5 vuotta.
Kummassa on siis vika, siinä, joka livautti pienen valheen vai siinä, joka repii asian esiin raivopäisenä vuosienkin jälkeen?
Valehtelijassa.
Höpsistä lapsikulta.
Siinä, joka on typeryyttään haaskannut 25 vuotta elämästään valehtelijaan. Toki siinäkin, joka on ollut 25 vuotta nalkuttajan kanssa.
Voisitko tavata tämän naisen jossakin kahvilassa tai muualla julkisella paikalla, että uskaltaa tulla.Tai soittaa. Kysy häneltä asiaa ihan rauhassa ja asiallisesti ja pyydä kertomaan totuus jotta saat mielenrauhan. Sano ettet halua muuta kuin kuulla totuuden, ettet jättäisi miestä turhaan eli ilman pettämistä.
Vierailija kirjoitti:
Mihin parisuhteessa oleva mies tarvitsee naiskaveria?
Jos tänä päivänä oikeasti löydät hyvän kaverin (erityisesti yli 25 vanhana) jonka kanssa jollain tavalla jutut, harrastukset tai muut intressit kohtaa niin se on melkoisen arvokas juttu. Sukupuoli on siinä ihan toissijainen asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen kerran joutunut valhetelemaan puolisolle että en tiedä kuka tulee työpaikan illanviettoon, meillä oli siis työasioihin liittyvä palaveri ja sen jälkeen mentiin asiakkaan kanssa syömään ja naispuolinen työkaveri oli mukana.
Naispuolinen kollega oli mukana ja vaimoni ei voinut häntä sietää ja sain koko ajan nalkutusta ja mykkäkoulua jos tein tämän naispuolisen kanssa töitä ja kävin lounaalla.Jäin tästä valehtelusta kiinni ja sehän sitten tarkoitti vaimoni mielestä sitä että olin pettänyt häntä tämän naisen kanssa. Käski minun vaihtamaan työpaikkaa, kun en tähän suostunut niin alkoi eroprosessi, hyvä niin, vielä tänäpäivänäkin väittää että ero johtui siitä että minä petin.
😂 no onko se nyt ihme ettei nainen usko miehen sanaan joka on jäänyt kiinni valehtelusta 🙃
Niin ja se valehtelu muistetaan kauan, helposti jopa 25 vuotta! Se valehtelu otetaan esille joka ikisessä riidassa ja vastoinkäymisessä, eikä sen anneta unohtua ikinä, ei vaikka toinen olisi asiaa pyytänyt tuhat kertaa anteeksi, selittänyt asian ja ollut ihana upea ihminen sen jälkeen 24,5 vuotta.
Kummassa on siis vika, siinä, joka livautti pienen valheen vai siinä, joka repii asian esiin raivopäisenä vuosienkin jälkeen?
Valehtelijassa.
Höpsistä lapsikulta.
Siinä, joka on typeryyttään haaskannut 25 vuotta elämästään valehtelijaan. Toki siinäkin, joka on ollut 25 vuotta nalkuttajan kanssa.
Vaatiko valehtelija sitä? Tai nalkuttaja? Ei, ihan itse voit epäkelvosta parisuhteesta lähteä.
Silloin erotaan. Jos ei luota toiseen ja ahdistaa vaan. Tai jos jaksaa etsiä todisteita sieltä sun täältä, itselleen. Siinä voi vierähtää vuosi jos toinenkin puhelinta ja somea kytätessä. Ei mieheltä kysellä todisteita, ei kukaan tunnusta. Jos on anteeksiantavaa tyyppiä nainen, voi olla ettei paatuneen pelimiehen kanssa kannata olla kuitenkaan, kun se häiritsee elämää. Jos on yksi pettäminen, se voi kertoa että arvot erilaiset silti, jos ei avointa suhdetta hae. Alkoholi miehen elämässä ja menot?
heebo_ kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin parisuhteessa oleva mies tarvitsee naiskaveria?
Jos tänä päivänä oikeasti löydät hyvän kaverin (erityisesti yli 25 vanhana) jonka kanssa jollain tavalla jutut, harrastukset tai muut intressit kohtaa niin se on melkoisen arvokas juttu. Sukupuoli on siinä ihan toissijainen asia.
Näin.
Minulla on ystäviä, jotka ovat miehiä ja naisia. Jotkut ovat ikäisiäni, jotkut jopa 40 vuotta minua vanhempia. Olen ystävänä vanhuksille ja minulla on esimerkiksi työni kautta tulleita ystäviä, naisia ja miehiä.
N49
No tee tästä jutustasi oma aloitus, jos haluat sitä nyt määkiä.