Täällä Pohjantähden alla osoittaa konkreettisesti kuinka pappis-säädyn suhtautumisen rahvaaseen
Pappis-säädyn ja heidän lähipiirinsä täydellisen yläluokkainen ja elitistinen suhtautuminen ja ymmärtämättömyys köyhemmän kansanosan elämän haasteita ja vaikeuksia kohtaan on kuvottavaa seurattavaa.
Pappilan pitöpöytien antimia nautiskellessa yläluokkaisessa seurassa ei paljon rahvaan murheet kosketa eikä heiltä löydy lainkaan ymmärtämystä ja myötätuntoa köyhien kokemiin vaikeuksiin elämässä.
Näihän on myös nykyään, ei pappeja nykyäänkään kiinnosta köyhien ongelmat oman elitistisen elämän keskeltä tarkasteltuna, kunhan itsellä pyyhkii hyvi. ja rahaa ja valtaa riittää.
Ainahan voi siteerata vaikka raamatunlausetta köyhistä, jotka ovat aina keskellämme ja täten paaduttaa se vähäkin osa omatuntoa mikä mahdollisesti on vielä jäljellä.
Kommentit (215)
Oli taas kurja jakso tuossa Täällä Pohjantäden Alla-sarjassa.
Samaan aikaan kun punaisia, joista kiistatta osa oli syyttömiä erityisesti historiallisen kehyksen huomioiden, teloitettiin niin pappilan pitopöydät notkuivat herkuista ja virret kajahtivat ilmoille eliitin juhliessa armoa osoittamatta ja sääliä tuntematta.
Ja kyllä, tiedän Linnan kirjaan perustuvan sarjan olevan fiktioita mutta se kuvaa hyvin elävästi ja totuudenmukaisesti sen(kin) ajan yhteiskunnallisia epäkohtia.
Eliitti pappeineen eliittiä silloin, elitti eliittiä pappeineen tänään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Hei, kyseessä on fiktiivinen tarina!
Toki se kuvaa 1900- luvun alun aitoja luokkaeroja, mutta fiktiota silti.
Niin, todellisuudessa pappien mielivalta oli huomattavasti Linnan kuvausta häikäilemättömämpää.
Torpparit tekivät pappilan mailla töitä lähes orjan asemassa, paksujen pappien ja heidän hienostorouviensa vaatiessa koko ajan kovempaa työpanosta näiltä kurjilta.
Jos ei torppari jaksanut tuli lähtö mierontielle, papeilta oli turha armoa ja inhimillisyyttä odottaa.
Perhe vaan vaikka pikkulapsineen kylmään talviyöhön.
Äläs ny valehtele!
Pappilaan mentiin, kun tarvittiin apua. Linnan kirja on fiktiota.
Meinaatko, että pappilat olivat jotain sosiaalitoimistoja, jossa köyhä kansa otettiin riemuiten vastaan ja ohjattiin ruokapöytään?
Ei ollut pappiloihin kansalla mitään asiaa, korskea papisto eli omaa yläluokkaista elämäänsä ja ei taatusti antanut köyhien ja raskautettujen häiritä omaa elitististä kuplaelämäänsä.
Voithan toki käydä nykyäänkin kokeilemassa kuinka mieluusti pappis-säädyn edustajat sinua auttavat ollessasi hädässä ja tarvitessasi apua.
Pappihullu on kyllä yksi palstan erikoisempia hulluja.
Vierailija kirjoitti:
Oli taas kurja jakso tuossa Täällä Pohjantäden Alla-sarjassa.
Samaan aikaan kun punaisia, joista kiistatta osa oli syyttömiä erityisesti historiallisen kehyksen huomioiden, teloitettiin niin pappilan pitopöydät notkuivat herkuista ja virret kajahtivat ilmoille eliitin juhliessa armoa osoittamatta ja sääliä tuntematta.
Ja kyllä, tiedän Linnan kirjaan perustuvan sarjan olevan fiktioita mutta se kuvaa hyvin elävästi ja totuudenmukaisesti sen(kin) ajan yhteiskunnallisia epäkohtia.
Eliitti pappeineen eliittiä silloin, elitti eliittiä pappeineen tänään.
Kun Väinö Linna kävi Amerikan kiertueella, niin paljon punaisia kommunsteja ja entisiä valkoisiakin, jotak olivat saaneet kapitalismista tarpeekseen ja kääntyneet amerikassa punaisiksi tulivat tapaamaan Linnaa ja kertoivat hänelle että juuri noin se oli kuin sinä asiasta kirjoitit.
Juuri noin aidosti sinä sen kerroit.
Tarvittiin punaisten jyrähdys, että asiat meni mallilleen. Valitettavasti se vaati paljon uhreja ja uhrautumista, että porvarit tajusivat vihdoin tehneensä tyhmästi.
Tapettujen tilalle ei löytynyt työmiehiä ja työnaisia, kun ei oikeistolaiset osaneet tehdä töitä tai jaksaneet. He aina pistivät muut tekemään työt ja korjasivat potin.
Samahan se on nykyäänkin, kun on työväenluokka tapettu sukupuuttoon siten etteivät lisääntyneet sukupolviin, niin ei ole keskiluokan kakaroista työmiehiksi tai työnaisiksi. Eivät jaksa tehdä töitä huolella pitkää päivää ja inisevät matalista palkoista. Ehkä tämä tulevaisuudessa parantaa palkkatasoa joskus...
Se oli aivan niin kuin sinä sen kirjoitit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli taas kurja jakso tuossa Täällä Pohjantäden Alla-sarjassa.
Samaan aikaan kun punaisia, joista kiistatta osa oli syyttömiä erityisesti historiallisen kehyksen huomioiden, teloitettiin niin pappilan pitopöydät notkuivat herkuista ja virret kajahtivat ilmoille eliitin juhliessa armoa osoittamatta ja sääliä tuntematta.
Ja kyllä, tiedän Linnan kirjaan perustuvan sarjan olevan fiktioita mutta se kuvaa hyvin elävästi ja totuudenmukaisesti sen(kin) ajan yhteiskunnallisia epäkohtia.
Eliitti pappeineen eliittiä silloin, elitti eliittiä pappeineen tänään.
Kun Väinö Linna kävi Amerikan kiertueella, niin paljon punaisia kommunsteja ja entisiä valkoisiakin, jotak olivat saaneet kapitalismista tarpeekseen ja kääntyneet amerikassa punaisiksi tulivat tapaamaan Linnaa ja kertoivat hänelle että juuri noin se oli kuin sinä asiasta kirjoitit.
Juuri noin aidosti sinä sen kerroit.
Tarvittiin punaisten jyrähdys, että asiat meni mallilleen. Valitettavasti se vaati paljon uhreja ja uhrautumista, että porvarit tajusivat vihdoin tehneensä tyhmästi.
Tapettujen tilalle ei löytynyt työmiehiä ja työnaisia, kun ei oikeistolaiset osaneet tehdä töitä tai jaksaneet. He aina pistivät muut tekemään työt ja korjasivat potin.
Samahan se on nykyäänkin, kun on työväenluokka tapettu sukupuuttoon siten etteivät lisääntyneet sukupolviin, niin ei ole keskiluokan kakaroista työmiehiksi tai työnaisiksi. Eivät jaksa tehdä töitä huolella pitkää päivää ja inisevät matalista palkoista. Ehkä tämä tulevaisuudessa parantaa palkkatasoa joskus...
Tuo on taas tuommoista työläisromantiikkaa. Ja kuvitelmaa teoreetikoista ja käytännön ihmisistä. Yleensäkin luokkarajat ovat hämärtyneet, monilla akateemisilla on duunareita puolisoina. Tiedän vaikka kuinka paljon ns. keskiluokan vanhempia, joilla lapset tekevät ihan duunariammatteja hyvällä menestyksellä sähkömiehinä, palomiehinä, autonkuljettajina jne.
Kotikylällä sattui perimätiedon mukaan seuraavanlainen juttu. Kauppiaalla ja torpparilla (tai vastaavalla) oli tullut riitaa siitä saako lehmät olla jossakin paikassa. Tämä torppari oli ollut oikeassa. Riitä jäi kytemään. Kun 1918 sota syttyi ja valkoiset tuli, tämä kauppias meni ensimmäisenä antamaan itse kirjoittamansa väärennöksen torpparin osallistumisesta vastavallankumoukselliseen toimintaan. Ei auttanut vaikka torppari sanoi että en ole osallistunut mitenkään, eikä ollutkaan. Mutta kauppiaan sana painoi ja kenttäoikeus päätti, että torppari olisi säilyttänyt punaisten aseita kapinan aikaan. Kuolemaan tuomittiin ja tämä kusipää kauppias sai murhan läpi tällä tavalla vanhan mitättömän riidan vuoksi.
Tämä tarina kyllä muistettiin ja tiedettiin että miten se oikeasti meni. Mutta koska aika oli sellainen, siitä ei saanut puhua että ei olisi tullut ongelmia. Myöhemmin, kun asioista sai edes vähän puhua, tästä asiasta vaiettiin.
Näin ne narsistit voittaa aina.
Orpon hallitus ajaa torpparimeininkiä maahamme.
Vierailija kirjoitti:
Kotikylällä sattui perimätiedon mukaan seuraavanlainen juttu. Kauppiaalla ja torpparilla (tai vastaavalla) oli tullut riitaa siitä saako lehmät olla jossakin paikassa. Tämä torppari oli ollut oikeassa. Riitä jäi kytemään. Kun 1918 sota syttyi ja valkoiset tuli, tämä kauppias meni ensimmäisenä antamaan itse kirjoittamansa väärennöksen torpparin osallistumisesta vastavallankumoukselliseen toimintaan. Ei auttanut vaikka torppari sanoi että en ole osallistunut mitenkään, eikä ollutkaan. Mutta kauppiaan sana painoi ja kenttäoikeus päätti, että torppari olisi säilyttänyt punaisten aseita kapinan aikaan. Kuolemaan tuomittiin ja tämä kusipää kauppias sai murhan läpi tällä tavalla vanhan mitättömän riidan vuoksi.
Tämä tarina kyllä muistettiin ja tiedettiin että miten se oikeasti meni. Mutta koska aika oli sellainen, siitä ei saanut puhua että ei olisi tullut ongelmia. Myöhemmin, kun asioista sai edes vähän puhua, tästä asiasta vaiettiin.
Näin ne narsistit voittaa aina.
Näitä tapauksia on paljon. Ihmisten pimeimmät puolet pääsivät valloilleen.
Toisaalta oli myös niitäkin, jotka auttoivat esim valkoisia ja piilottivat heitä. Samoin moni valkoinen puhui punaisten puolesta, että niitä ei ammutu.
Sodassa ja poikkeustiloissa paljastuu ihmisluonne. Harmi kun Suomi oli niin kehittymätön maa, että ei kyennyt toimimaan kuten oikeusvaltio tuon sodan jälkipyykeissä.
Vierailija kirjoitti:
Kotikylällä sattui perimätiedon mukaan seuraavanlainen juttu. Kauppiaalla ja torpparilla (tai vastaavalla) oli tullut riitaa siitä saako lehmät olla jossakin paikassa. Tämä torppari oli ollut oikeassa. Riitä jäi kytemään. Kun 1918 sota syttyi ja valkoiset tuli, tämä kauppias meni ensimmäisenä antamaan itse kirjoittamansa väärennöksen torpparin osallistumisesta vastavallankumoukselliseen toimintaan. Ei auttanut vaikka torppari sanoi että en ole osallistunut mitenkään, eikä ollutkaan. Mutta kauppiaan sana painoi ja kenttäoikeus päätti, että torppari olisi säilyttänyt punaisten aseita kapinan aikaan. Kuolemaan tuomittiin ja tämä kusipää kauppias sai murhan läpi tällä tavalla vanhan mitättömän riidan vuoksi.
Tämä tarina kyllä muistettiin ja tiedettiin että miten se oikeasti meni. Mutta koska aika oli sellainen, siitä ei saanut puhua että ei olisi tullut ongelmia. Myöhemmin, kun asioista sai edes vähän puhua, tästä asiasta vaiettiin.
Näin ne narsistit voittaa aina.
Saivarrellaan vähän, vastavallankumouksellinen tarkoittaisi tuossa tilanteessa punaisten valtaamalla alueella heitä vastaan nousseita. Punaisethan olivat niitä vallankumouksellisia.
Vierailija kirjoitti:
Pappihullu on kyllä yksi palstan erikoisempia hulluja.
Luonnollisesti olet oikeutettu näkemykseesi, mutta haluaisitko perustella niitä seikkoja, jotka ovat päätelmääsi johtaneet?
-"Pappihullu"-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Hei, kyseessä on fiktiivinen tarina!
Toki se kuvaa 1900- luvun alun aitoja luokkaeroja, mutta fiktiota silti.
Joku tutkija tutki, ettei Koskelalla ja pappisperhe Salpakarilla ole ollut mitään oikeaa esikuvaa. Toki pappiloilla torppareita oli, mutta TPA on täysin keksitty juttu siltä osin. Linna halusi provosoida,
1918, tutustu historiaan!
Olen eri, mutta historiaahan TPA ei ole, vaan hyvin rakennettua ja tunteita herättävää historiallista fiktiota.
Yhtään sellaista tapausta, jossa pappila olisi kohdellut torppaansa Koskelan tapaan, ei historia tunne. Mutta Linna on kehitellyt hyvän tarinan.
Jussi on ikään kuin vanhan kirkkoherran kasvattipoika. Vanha kirkkoherra on sairas ja passiivinen, ja toisaalta Jussi tarkoituksellisen salamyhkäinen ja epämääräinen suunnitelmissaan. Torpan paikka on syrjässä kylältä, ja niinpä Jussi tulee esimerkiksi kaataneeksi enemmän puuta kuin on sovittu. Kun seurakunta tulee tarkastamaan paikkaa, ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että torppa on aika paljon erilainen ja suurempi kuin oli tarkoitus.
Jussin raivaustarinan voisi lukea myös ahneen hyvin tunnettuna loppuna, mutta me yleensä luemme sen työnteon katkeransuloisena ylistyksenä.
Luku- ja kirjoitustaito ei ollut 1800-1900- lukujen vaihteessa mitenkään yleistä. Sen sijaan oli tavallista, että pitäjässä vain pappi ja lääkäri osasivat lukea ja kirjoittaa. Sisällissodan taustoja ei ole haluttu kertoa objektiivisesti, papistonkaan keskuudessa ei ole ollut kovin paljon halukkuutta oman julmuuden esilletuontiin. Tapahtumat ovat pitkälti jääneet osaksi suullista perintöä ja on Linnan teosten suurimpia ansioita, että ajanjakso on nähty myös torppareiden näkökulmasta. Edelleen suomalaisessa virallisessa historiankirjoituksessa on taipumusta kaunisteluun monen muunkin kehityskulun osalta.
Vierailija kirjoitti:
Kansalla on aina ollut vain yksi tehtävä pappien silmissä, nimittäin papiston elättäminen ja palveleminen.
Papit ovat jalostaneet siivelläelämisensä taiteeksi satojen vuosien aikana.
Tämä on irrottanut heidät täysin reaalimaailmasta ja tavallisen ihmisen elämästä.
Ei mitään kontaktipintaa oikeaan elämään.
Totuudenmukainen kuvaus, joskin todellisuus oli vieläkin julmempi.
Vierailija kirjoitti:
Kotikylällä sattui perimätiedon mukaan seuraavanlainen juttu. Kauppiaalla ja torpparilla (tai vastaavalla) oli tullut riitaa siitä saako lehmät olla jossakin paikassa. Tämä torppari oli ollut oikeassa. Riitä jäi kytemään. Kun 1918 sota syttyi ja valkoiset tuli, tämä kauppias meni ensimmäisenä antamaan itse kirjoittamansa väärennöksen torpparin osallistumisesta vastavallankumoukselliseen toimintaan. Ei auttanut vaikka torppari sanoi että en ole osallistunut mitenkään, eikä ollutkaan. Mutta kauppiaan sana painoi ja kenttäoikeus päätti, että torppari olisi säilyttänyt punaisten aseita kapinan aikaan. Kuolemaan tuomittiin ja tämä kusipää kauppias sai murhan läpi tällä tavalla vanhan mitättömän riidan vuoksi.
Tämä tarina kyllä muistettiin ja tiedettiin että miten se oikeasti meni. Mutta koska aika oli sellainen, siitä ei saanut puhua että ei olisi tullut ongelmia. Myöhemmin, kun asioista sai edes vähän puhua, tästä asiasta vaiettiin.
Näin ne narsistit voittaa aina.
Vastenmielinen esimerkki siitä, miten saastat käyttää poikkeusaikoja hyväkseen. Juuri tämän vuoksi oikeuslaitoksen täytyy tutkia rikokset kunnolla, eikä lähteä jakamaan tuomioita yhden ainoa ihmisen todistuksen perusteella.
Tämä väärän todistuksen lähimmäisestään antanut on joutunut helvettiin kuolemansa jälkeen.
Todennäköisesti nykyinen pappis-sääty odottaa kuumeisesti vanhojen hyvien aikojen palaamista.
Aikoja jolloin nöyrä kansa painoi päänsä alistuneesti maahan päin papin kohdatessaan.
Vierailija kirjoitti:
Millä puolella pappis-sääty tulee seisomaan seuraavassa sisällisodassa?
No eivät ainakaan suomalaisten puolella.
Tämä on ollut täysin selvää viimeistään vuodesta 2015 alkaen.
Onhan pappis-sääty seuraavankin lauseen, joka kuvastaa hyvin heidän suuruudenhulluuttaan ja ylivertaisuusvinoumaansa:
" Se olisi Jumalan valtakunnan häpäisemistä, jos papistoa verotettaisiin"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tätä huuhaata höpisevää loissakkia on tullut ihmeteltyä kuinka on helppoa työtä. Mikään muu ei kulu kuin leukaluut. Näitä kun vain olisi niin missähän kehitysmaassa mekin täällä eläisimme. Ei olisi sosiaaliturvaakaan.
Kielletään ja tuomitaan köyhiltä kaikki huvit jotta tulee seurakuntaan enemmän rahaa. Kärkytään vielä perinnötkin sinne.
Kuinkahan aktiivista tämä aktiivinen perintöjen metsästys kirkon taholta mahtaa oikeasti olla?
Käyvätkö papit muistuttamassa viimeisiä hetkiään viettäviä ihmisiä mahdollisuudesta jättää perintö kirkolle?
Vähän niin kuin kiristävää anekauppaa, kolikko arkkuun kilahtaa niin sielu taivaaseen vilahtaa.
Voisivatko papit olla näin häikäilemättömiä?
Voisivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansalla on aina ollut vain yksi tehtävä pappien silmissä, nimittäin papiston elättäminen ja palveleminen.
Papit ovat jalostaneet siivelläelämisensä taiteeksi satojen vuosien aikana.
Tämä on irrottanut heidät täysin reaalimaailmasta ja tavallisen ihmisen elämästä.
Ei mitään kontaktipintaa oikeaan elämään.
Onkohan sinulla itselläsi kontaktipintaa tämän päivän elämään. 1900-luvun alun ja tämän päivän pappien elämä ja asema lienevät tyystin erilaiset. Papit ovat tänä päivänä virkamiesköyhälistöä ja uskonnon merkityksen koko ajan pienentyessä on heidän merkityksensä yhteiskunnasa koko ajan vähentynyt.