Kuinka monta vuotta elämästäsi olet ollut "sinkku" jos lasket vuodet lähtien siitä kun täytit 18 vuotta?
Kommentit (263)
Vierailija kirjoitti:
0vuotta.
Olin 17v kun tapasin nykyisen mieheni. Nyt 40v.
Ja taas täällä on monta, alle 50v joilla useita "pitkiä suhteita" ei pidä paikkansa, vasta joku 15+ vuotta alkaa olla pitkä suhde. Alle 10v on lähinnä tapailua ja toiseen tutustumista. Tämä 23vuottakaan ei erityisen pitkä suhde ole.
Tais löytyä pitkien suhteiden alapeukuttaja.
Vierailija kirjoitti:
45-vuotias nainen ja sinkkuna 1+2+4 eli yhteensä 7 vuotta.
Tämä oli kiva kysymys, laitan vielä parisuhteiden kestot perään: 6 vuotta, 0,5 vuotta, 13 vuotta ja 2 vuotta.
Minua aina naurattaa kun joku tällä palstalla solvaa jotain toista siitä että tämä on "edelleen" sinkku. Ihan kuin sinkkuus tarkoittaisi että on ollut koko elämänsä sinkkuna siihen asti eikä ole kenellekään koskaan kelvannut.
En päivääkään.
Tapasin mieheni kun olin juuri täyttänyt 17v ja nyt olen 58v.
Ehkä 2kk. Ikää on nyt 56v.
Neljä pitkää suhdetta ollut tuona aikana. Nyt viimeisenä avioliitto kestänyt jo 23 vuotta ja siitä kaksi lasta.
Sinkkuna 9v suhteessa 8v, täytän kohta 35.
Ohis tätät kesksuetlua lukiessa taas ymmärrän miksi osalle on niin vaikea tajuta miten toiset meistä, kuten minä itse ei onnistuta löytämään kumppania. - Miten vosikaan ymmärtää kun itse on siinä onnistunut joko hyvin varhain saamaan pitkäaiaksen suhteen tai saamaan jo verran nuorena 1, parisuhteenm jonka jälkeen on voinut olla useita lyhyempiä tai pidempiä suhteita ja ollut vain verraten lyhyitä tai lyhyen ajan sinkkuna.
En ole ollut koskaan sinkku. Naimisiin ylioppias vuotena, sitten lapsi ja en ole koskaan asunut yksin. Toinen avioliitto menossa ja lennossa vaihdettu,. Nyt ollaan eläkkeellä ja lapsenlapsetkin jo osa isoja.
2v. Aloin seurustella mieheni kanssa juuri kun olin täyttänyt 20v. Olen nyt 42v.
En ole koskaan seurustellut, olen 42 vuotias.
Unohdin täyttää koko ilmoittautumiskaavakkeen parisuhdemarkkinoille...
Nyt 37, sinkkuna yhteensä 14 vuotta. Aloin seurustella kunnolla vasta reilu 5 vuotta sitten, sitä ennen pari lyhyttä tapailua vuosien varrella. En valita, minulle sopi oikein hyvin olla nuoruus sinkkuna, pääsin kokemaan paljon hyviä ja huonoja asioita ja opin pärjäämään yksin. Joskus kaipaan sitä mutta nyt on hyvä näin.
3,5 vuotta. Olen 35 ja tapasin nykyisen puolisoni 23-vuotiaana.
Sinkkuutta kesti 18 pitkää vuotta. Nyt 40v vaimo ja äiti.
Vierailija kirjoitti:
Ohis tätät kesksuetlua lukiessa taas ymmärrän miksi osalle on niin vaikea tajuta miten toiset meistä, kuten minä itse ei onnistuta löytämään kumppania. - Miten vosikaan ymmärtää kun itse on siinä onnistunut joko hyvin varhain saamaan pitkäaiaksen suhteen tai saamaan jo verran nuorena 1, parisuhteenm jonka jälkeen on voinut olla useita lyhyempiä tai pidempiä suhteita ja ollut vain verraten lyhyitä tai lyhyen ajan sinkkuna.
Miten tämä ilmenee käytännössä että osalle on vaikea ymmärtää miksi jotkut eivät löydä kumppania?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohis tätät kesksuetlua lukiessa taas ymmärrän miksi osalle on niin vaikea tajuta miten toiset meistä, kuten minä itse ei onnistuta löytämään kumppania. - Miten vosikaan ymmärtää kun itse on siinä onnistunut joko hyvin varhain saamaan pitkäaiaksen suhteen tai saamaan jo verran nuorena 1, parisuhteenm jonka jälkeen on voinut olla useita lyhyempiä tai pidempiä suhteita ja ollut vain verraten lyhyitä tai lyhyen ajan sinkkuna.
Miten tämä ilmenee käytännössä että osalle on vaikea ymmärtää miksi jotkut eivät löydä kumppania?
Riippuu varmaan sukupuolesta ja sosiaalisista piireitä. - Olen päässyt treffeille ja kun siellä olen tullut avoimesti kertoneeksi, että olen aina ollut sinkku. niin asiaan on saatettu huudahtaa vain, että älä viitsi nyt narraat. Mutta on myös kysytty seksualista suunatuneisuuttani; olenko esimerkiksi homo, joka oikeasdti etsii itselleen kulissia. Tai olenko biseksuaali, joka kerää panokaverreita haluamatta sitoutua. Olenko tai olenko ollut, jonkun uskonnollisen tai muun erityisen ismin tai aatteen kannattaja, joka estäsi tai olsi estänyt esiaviollsiet suhteet? Olenko koulu/työpiakka kiusattu? - Kiristäänkö vannepäätäsi tai onko sulla ollut pahojakin mielenterveydellsiä ongelmia? Oletko joutunut seksuaalsiesti hyväkiköytetyksi lapsena? Millainen isä tai millain äiti suhde sulla on? - Ootko myöa absolutist tai kasvissyöjä, Vedäks ja jotain kamaa vai millä sä pidät ittse kunnossa? - Siis niinkun liikunnan lisäksi, jota ilm harrastat.
Mutta sitten on heitä jotka eivät kysy enempii vaan tulee vaivautunut hiljaisuus. Tai anteeksi pyyntö, että olimpas törppä kun mitä se edes mulle kuuluu....
Lähipiirini (itselläni on sekä miehiä että naisia kavereina ja ystävinä) ei paljoa enää kysele
. Joskus aiemmin on joku esittänyt että osallituisin johonkin tosi-tv sarjaan, jossa asiantuntijat valitsisi kumppanin tai yrittäneet saada mut herra X:si Napakymppiin.
Sitten on heitä, joiden mielestä mun pitäsi lähtee thaikkuihin etsii sopivaa tai ottaa itselleni kuka hyvänsä. - En suostu myöntämään, että itselläni olis kohtuuttomat suuret odotukset kumppaniani kohtaan. Mutta en myöskään ole tosiat ääripäätä, ja ole valmis asettumaan ja olemaan parisuhteessa kenen hyvänsä kanssa.
Tässä nyt edellä joitain esimerkkejä mitä olen saanut kohdata.
Hyvä kysymys! Pitää aivan alkaa miettimään....
Peruasiat ensin. Olen mies, 61 vuotta ikää.
Sinkkumarkkinoilla välillä 18- 28 vuotta. Eli siis 10 vuotta. Siihen mahtui kyllä kaikenlaista viritystä, mutta sitten noin 28 vuotiaana seurustelusuhde joka kesti kolmisen vuotta.
Heti tämän jälkeen seurustelusuhde parisen vuotta joka johti kihlautumiseen ja viiden vuoden kuluttua avioliittoon. Avioliittoa seitsemäntoista vuotta jonka jälkeen ero. Eron jälkeen noin vuoden seurustelusuhde.
Sen jälkeen taas sinkku (seniori) elämää.
Lasketaanpas, Selkeitä sinkkuvuosia noin 11+5 = 16 vuotta.
Joten elämästäni olen ollut jonkun sortin vakavammassa suhteessa 28 vuotta, sinkkuna 16 vuotta.
Suunnilleen noin se on mennyt.
Niin sen täytyi olla, niin se oli
niin sen täytyi mennä, niin se meni.