IS: Perheenäidin salaisuus: Pian kolmekymppinen voimaantunut perheenäiti Jenni on pettänyt miestään säännöllisesti jo puolentoista vuoden ajan
Kahden pienen lapsen äiti, alle 30-vuotias Jenni elää tasapainoisessa avioliitossa. Hänellä on miehensä kanssa kaksi pientä lasta.
Mies osallistuu lasten hoitamiseen, pariskunnan välit ovat läheiset ja elämä on taloudellisesti vakaata.
Työpäivien ja lasten hoitamisen lomassa Jenni saa toisinaan omaa aikaa. Silloin hän mieluiten harrastaa seksiä jonkun muun kuin aviomiehensä kanssa.
Kyseessä ei ole avoin suhde, vaan Jennin kehittämä ratkaisu parisuhteen ongelmaan. Hänen käsityksensä on, ettei hänen miehensä ja lastensa isä tiedä sivusuhteista mitään.
Arvostan Jennin kaltaista naista joka uskaltaa toteuttaa itseään. Mieshän ei tässä kärsi kun ei tiedä sivusuhteista mitään.
Kommentit (744)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kaikki miehet on sikoja
Ja kaikki naiset on lehmiä
Ja suomalaiset noin yleensä lampaita.
Nyt kyllä tyrskähti iltapäiväteet näppikselle :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis täällä fantasioidaan "aviorikoksesta tavattujen naisten" ruoskimisesta julkisella paikalla? Missä shariastanissa te elätte?
Kyllä se pettäjä aina "varastaa" toiselta sen ajan, minkä toinen luulee menevänsä elämäs eteenpäin. Vankilaan yhtä pitkäksi ajaksi kun voidaan todistaa pettämisen alkaneen.
Kaikki ollaan täällä vain kerran ja rajoitetun ajan. Olisi järkyttävää jos selviäisi, että viimeiset 10v elämästä mennyt hukkaan pettävän puolison kanssa.
Tai ajattele, että 10 vuotta menisi hukkaan pihtaavan puolison kanssa. Ja ei, ero ei ole patenttiratkaisu niissä tilanteissa kun on yhteiset lapset ja lainat.
Ei suhteessa ole pakko olla. Sehän tässä oli pointti. Jos puoliso pihtaa niin vaihda puolisoa. Se on molemmille reilua. Se ei ole että valehdellaan 10v toiselle ja tuhlataan toisen elämä siinä samalla.
Ja lapset joutuvat kasvuvuosikseen kahden kodin välille. Se ei ihan oikeasti ole niin herttaisen yksinkertaista.
Se on juuri niin yksinkertaista. Mieluusti olisin itsekin tullut jätetyksi, kuin sydän tohjona traumatisoituneena toisen kaksoiselämästä sinnitellyt eteenpäin.
Se valehtelu. Ja se kun ymmärtää, että kaikki ne muka onnelliset vuodet. Toisella olikin pakko panna muitam
Yhtään en vähättele kokemaasi tuskaa, mutta huomaatko, että hyvin itsekeskeinen tuo sinunkin näkökulmasi on.
Kyllä sinä nimenomaan vähättelet. Mitä itsekeskeistä on hajota järkytyksestä ja pettymyksestä kun on luullut eläneensä aidossa liitossa ja kaikki paljastuukin julmaksi valheeksi?
T: Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis täällä fantasioidaan "aviorikoksesta tavattujen naisten" ruoskimisesta julkisella paikalla? Missä shariastanissa te elätte?
Kyllä se pettäjä aina "varastaa" toiselta sen ajan, minkä toinen luulee menevänsä elämäs eteenpäin. Vankilaan yhtä pitkäksi ajaksi kun voidaan todistaa pettämisen alkaneen.
Kaikki ollaan täällä vain kerran ja rajoitetun ajan. Olisi järkyttävää jos selviäisi, että viimeiset 10v elämästä mennyt hukkaan pettävän puolison kanssa.
Tai ajattele, että 10 vuotta menisi hukkaan pihtaavan puolison kanssa. Ja ei, ero ei ole patenttiratkaisu niissä tilanteissa kun on yhteiset lapset ja lainat.
Ei suhteessa ole pakko olla. Sehän tässä oli pointti. Jos puoliso pihtaa niin vaihda puolisoa. Se on molemmille reilua. Se ei ole että valehdellaan 10v toiselle ja tuhlataan toisen elämä siinä samalla.
Ja lapset joutuvat kasvuvuosikseen kahden kodin välille. Se ei ihan oikeasti ole niin herttaisen yksinkertaista.
Se on juuri niin yksinkertaista. Mieluusti olisin itsekin tullut jätetyksi, kuin sydän tohjona traumatisoituneena toisen kaksoiselämästä sinnitellyt eteenpäin.
Se valehtelu. Ja se kun ymmärtää, että kaikki ne muka onnelliset vuodet. Toisella olikin pakko panna muitam
Yhtään en vähättele kokemaasi tuskaa, mutta huomaatko, että hyvin itsekeskeinen tuo sinunkin näkökulmasi on.
Rehellinen keskustelu ennen pettämistä olisi päätynyt joko eroon tai tietoisiin toimiin suhteen parantamiseksi. Eroaminen tällä tavoin ei ole niin vahingollista kuin yhtääkkinen romahdus keskellä tavallista ihan hyvää, joskin kiireistä arkea. Ihan tutkittu juttu, että petoksen paljastuminen on petetylle traumaattinen ja äärimmäisen vahingollinen kokemus.
Mikä siinä on, ettei voi puhua asiasta ensin???
Vierailija kirjoitti:
Jaa, mulla oli vuosia samanlainen toimintatapa.
En halunnut särkeä lasten kotia mutta seksi aviomiehen kanssa ei tarjonnut mitään. Oltiin menty liian nuorina yhteen eikä ollut peruskunnioitusta saati ymmärrystä miten suhteesta rakennetaan toimiva. Lisäksi olimme todella erilaisia. Olisin kuollut pystyyn ilman muita miehiä. Lopulta sitten rakastuin yhteen sivusuhteistani ja ero tuli kuitenkin. Sekään suhde ei kestänyt. Päädyin olemaan yksin pidempään, keskittymään lasten kasvattamiseen ja kasvamaan itse aikuiseksi yksinkin pärjääväksi naiseksi.
Wow! Ihan itse aloit kasvamaan oikeaksi naiseksi! Wow!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa, mulla oli vuosia samanlainen toimintatapa.
En halunnut särkeä lasten kotia mutta seksi aviomiehen kanssa ei tarjonnut mitään. Oltiin menty liian nuorina yhteen eikä ollut peruskunnioitusta saati ymmärrystä miten suhteesta rakennetaan toimiva. Lisäksi olimme todella erilaisia. Olisin kuollut pystyyn ilman muita miehiä. Lopulta sitten rakastuin yhteen sivusuhteistani ja ero tuli kuitenkin. Sekään suhde ei kestänyt. Päädyin olemaan yksin pidempään, keskittymään lasten kasvattamiseen ja kasvamaan itse aikuiseksi yksinkin pärjääväksi naiseksi.
Wow! Ihan itse aloit kasvamaan oikeaksi naiseksi! Wow!
Samaa mietin. Kyllä tosta on aikuisuus hyvin kaukana, kun vieläkään ei oteta vastuuta omista teoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa, mulla oli vuosia samanlainen toimintatapa.
En halunnut särkeä lasten kotia mutta seksi aviomiehen kanssa ei tarjonnut mitään. Oltiin menty liian nuorina yhteen eikä ollut peruskunnioitusta saati ymmärrystä miten suhteesta rakennetaan toimiva. Lisäksi olimme todella erilaisia. Olisin kuollut pystyyn ilman muita miehiä. Lopulta sitten rakastuin yhteen sivusuhteistani ja ero tuli kuitenkin. Sekään suhde ei kestänyt. Päädyin olemaan yksin pidempään, keskittymään lasten kasvattamiseen ja kasvamaan itse aikuiseksi yksinkin pärjääväksi naiseksi.
En halunnut särkeä lasten kotia... Etkö edes nuorena ymmärtänyt, että pettäminen on moraalisesti väärin. Olisit mieluummin eronnut ja lähtenyt siitä itseäsi rakentamaan. Mutta ei, ku piti särkeä se toinen, lapsille tärkeä ihminen, omalla paskalla käytöksellä.
Tuot tähän omaa väritettyä tulkintaasi ja traumojasi. Kyllä, ex-mies koki mielipahaa mutta vastuunsa oli hänelläkin suhteen toimimattomuuden suhteen. Hän ei särkynyt vaan elää nykyään uudessa paremmassa suhteessa.
Ei ole, se oli nimenomaan sun vastuulla olla tai lähteä siitä tilanteesta jonka koet ikäväksi.
Tuolla tavallahan pystyisi muuten perustelemaan vaikka minkälaiset riettaudet ja väärinkäytökset.Ja lasten taakse piiloutuminen on vain pelkurin puhetta. Siinä kohtaa kun vieras kastaa kaluaan sun haarovälissä, niin lapset on aikalailla viimeinen asia mikä siinä kohtaa on mielessä.
On tilanteita, joissa ei ole kuin huonoja vaihtoehtoja valittavaksi. Valitsin vähiten huonon. Toivottavasti elämä tuo sinunkin eteesi tilanteita joissa näkökulmiesi suppeus pääsee laajenemaan ja tuo yksisilmäinen hurskastelu vähenee.
Ikään kuin ihmisessä ei olisi mitään muita aspekteja kuin äitiys.
Valitsit vähiten huonon vaihtoehdon itsellesi. Muilta osallisilta et kysellyt mitään ja siksi oletkin paska ihminen.
Eri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa, mulla oli vuosia samanlainen toimintatapa.
En halunnut särkeä lasten kotia mutta seksi aviomiehen kanssa ei tarjonnut mitään. Oltiin menty liian nuorina yhteen eikä ollut peruskunnioitusta saati ymmärrystä miten suhteesta rakennetaan toimiva. Lisäksi olimme todella erilaisia. Olisin kuollut pystyyn ilman muita miehiä. Lopulta sitten rakastuin yhteen sivusuhteistani ja ero tuli kuitenkin. Sekään suhde ei kestänyt. Päädyin olemaan yksin pidempään, keskittymään lasten kasvattamiseen ja kasvamaan itse aikuiseksi yksinkin pärjääväksi naiseksi.
Wow! Ihan itse aloit kasvamaan oikeaksi naiseksi! Wow!
Samaa mietin. Kyllä tosta on aikuisuus hyvin kaukana, kun vieläkään ei oteta vastuuta omista teoista.
Ajatella, että tuokin kirjoittaja on äiti joka kasvattaa lapsiaan.
Suomella ei kyllä ole mitään toivoa enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa, mulla oli vuosia samanlainen toimintatapa.
En halunnut särkeä lasten kotia mutta seksi aviomiehen kanssa ei tarjonnut mitään. Oltiin menty liian nuorina yhteen eikä ollut peruskunnioitusta saati ymmärrystä miten suhteesta rakennetaan toimiva. Lisäksi olimme todella erilaisia. Olisin kuollut pystyyn ilman muita miehiä. Lopulta sitten rakastuin yhteen sivusuhteistani ja ero tuli kuitenkin. Sekään suhde ei kestänyt. Päädyin olemaan yksin pidempään, keskittymään lasten kasvattamiseen ja kasvamaan itse aikuiseksi yksinkin pärjääväksi naiseksi.
En halunnut särkeä lasten kotia... Etkö edes nuorena ymmärtänyt, että pettäminen on moraalisesti väärin. Olisit mieluummin eronnut ja lähtenyt siitä itseäsi rakentamaan. Mutta ei, ku piti särkeä se toinen, lapsille tärkeä ihminen, omalla paskalla käytöksellä.
Tuot tähän omaa väritettyä tulkintaasi ja traumojasi. Kyllä, ex-mies koki mielipahaa mutta vastuunsa oli hänelläkin suhteen toimimattomuuden suhteen. Hän ei särkynyt vaan elää nykyään uudessa paremmassa suhteessa.
Ei ole, se oli nimenomaan sun vastuulla olla tai lähteä siitä tilanteesta jonka koet ikäväksi.
Tuolla tavallahan pystyisi muuten perustelemaan vaikka minkälaiset riettaudet ja väärinkäytökset.Ja lasten taakse piiloutuminen on vain pelkurin puhetta. Siinä kohtaa kun vieras kastaa kaluaan sun haarovälissä, niin lapset on aikalailla viimeinen asia mikä siinä kohtaa on mielessä.
On tilanteita, joissa ei ole kuin huonoja vaihtoehtoja valittavaksi. Valitsin vähiten huonon. Toivottavasti elämä tuo sinunkin eteesi tilanteita joissa näkökulmiesi suppeus pääsee laajenemaan ja tuo yksisilmäinen hurskastelu vähenee.
Ikään kuin ihmisessä ei olisi mitään muita aspekteja kuin äitiys.
En mä sua paheksu siksi, että mä olisin jotenkin parempi, vaan siksi että ihan vaan tarinan lukemalla tuossa ei ole mitään perusteluja, vain tekosyitä ja oman toiminnan kaunistelua. Ihan samalla tavalla minä tai kuka tahansa muu tuolla tavalla toimiva olisi se mulkku tuossa tarinassa.
Se, että se tuntui susta oikealta tai "pakotetulta" ratkaisulta ei tarkoita sitä, että se todellisuudessa sitä olisi.
Ja tietenkin tulee noita tilanteita missä on vain huonoja vaihtoehtoja, mutta se että valitsee sen itselle helpoimman vaihtoehdon ei tee kenestäkään yhtään sen hyveellisempää, varsinkin jos se helppous tulee muiden kustannuksella.
Tästä olen nyt lukemattomat kerrat varoitellut tälläkin palstalla.
Nainen, kerran villi, aina villi!
Vaihtakaa Jennin tilalle vaikkapa Mikko.
Ja suojautukaa paskamyrskyltä.
Ei kyllä tasa-arvo toteudu asenteissa.
Vierailija kirjoitti:
Hei kaikki.
Muistetaanhan tässäkin keskustelussa, että nainen on aina uhri.
Ei minulla muuta.
Heippa.
Se on totta! Jenni on nainen joten hän on tämän tarinan uhri.
Miehensä uhri, lastensa uhri ja mikä järkyttävintä joku ilkeä mies vielä uhriuttaa hänen anaaliaankin!
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä miksi ei vaan voi olla ihan rehellisesti avoimessa suhteessa?
No tuossa jutussahan se oli sanottu, mies ei halunnut avointa suhdetta.
Jonkun pikkujoulumokan voisin antaa anteeksi, mutta jos oma vaimoni jäisi tietoisesta ja suunnitellusta pettämisestä kiinni, tuhoaisin sen ihmisen fyysisesti ja psyykkisesti kuntoon josta toipuminen ei ole enää mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Jonkun pikkujoulumokan voisin antaa anteeksi, mutta jos oma vaimoni jäisi tietoisesta ja suunnitellusta pettämisestä kiinni, tuhoaisin sen ihmisen fyysisesti ja psyykkisesti kuntoon josta toipuminen ei ole enää mahdollista.
Olet kauhea ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä vaiheessa kun on tunnustus tehty, koko perhe autossa ja vauhti kiihtyy kohti lähintä rekkaa tai betoniseinää on myöhäistä itku kurkussa pyydellä tekojaan anteeksi mieheltään.
Mietin tätä samaa asiaa.
Jos paljastuisi että vaimo on pettänyt ja suhde päättyisi heti, niin sen kestäisi, mutta jos selviäisi että vaimo on pettänyt vuosikausia ja kirjoittelee lehteem asiasta... rekan keula varmaan näyttäisi paremmalta vaihtoehdolta."Pettämistä harrastamalla leikitään ihmisen mielenterveydellä.
Otetaan kevytmielisesti järkyttäviä riskejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jonkun pikkujoulumokan voisin antaa anteeksi, mutta jos oma vaimoni jäisi tietoisesta ja suunnitellusta pettämisestä kiinni, tuhoaisin sen ihmisen fyysisesti ja psyykkisesti kuntoon josta toipuminen ei ole enää mahdollista.
Olet kauhea ihminen.
Tässä ilmeisesti hypoteettisessa skenariossa se vaimo on myös kauhea ihminen.
Joten ehkä kaksi samanlaista toisensa ansaitsevaa valoa yössä kohdanneet.
En ole erityisen kostonhimoinen itse, mutta jos minulle tehtäisiin edellämainitulla tavalla, niin tuskin pureskelematta nielisin kohtaloani itsekkään.
Eri.
En ymmärrä, miksi tämmösistä pitää lehtiin kirjotella? Tyhmät ihmiset menee ja tekee perässä ja rikkovat parisuhteensa pikku huvin takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa, mulla oli vuosia samanlainen toimintatapa.
En halunnut särkeä lasten kotia mutta seksi aviomiehen kanssa ei tarjonnut mitään. Oltiin menty liian nuorina yhteen eikä ollut peruskunnioitusta saati ymmärrystä miten suhteesta rakennetaan toimiva. Lisäksi olimme todella erilaisia. Olisin kuollut pystyyn ilman muita miehiä. Lopulta sitten rakastuin yhteen sivusuhteistani ja ero tuli kuitenkin. Sekään suhde ei kestänyt. Päädyin olemaan yksin pidempään, keskittymään lasten kasvattamiseen ja kasvamaan itse aikuiseksi yksinkin pärjääväksi naiseksi.
Oliko tämä nyt tarkoitus olla jonkinlainen "rohkaiseva kasvutarina"?
Mikä sinun kysymyksesi tarkoitus oli?
Tuosta selittelyn määrästä oletin, että koet pettämisen jotenkin "oikeutettuna", mutta ehkä tulkitsin väärin ja kyse olikin varoittavasta esimerkistä?
Sama lopputuloshan olisi luultavasti ollut, vaikka olisit ollut rehellinen alusta alkaen.
En ollut se, jolle aluksi vastasit.
Varoittavana esimerkkinä sen luin, vaikka saatat olla oikeassakin.
Kertoi tarinansa, joka on aika yleinen. Nuorena ei (kummallakaan osapuolella) välttämättä ole mitään parisuhdetaitoja.
Mielestäni oli fiksua, että hän osasi lopulta keskittyä oleelliseen, lasten kasvattamiseen ja omaan aikuistumiseensa.
Ei kai hän menneelle enää mitään voi. Rehellisyydestä olen aivan samaa mieltä kanssasi.
On minullakin ollut vähän tälläinen Jenni vaihe.
Miksi siitä kertoisin miehelleni? Ei miehet muutenkaan näillä tiedoilla oikein mitään tee.
Vasektomiaa ei kannata tehdä koskaan, muutenkaan. Nainen kun saa tietää että mies on tuhkamuna niin katoaa kyllä kaikki tai osa seksuaalisesta kiinnostuksesta. Osa seksin kiihottavuudessa naiselle on ajatus siitä että miehen siemenet voivat saattaa hänet raskaaksi.
Tämä seksuaalisen himon lopahtaminen voi tapahtua sitten tietoisesti tai alitajuisesti.
Ja minkälainen itseään kunnioittava mies tietentahtoen tekee itsestään tuhkiksen.