Olenko ainoa joka miettii että peruskoulussa pitäisi opettaa taloudenpitoa ja rahaan liittyviä juttuja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin juuri somesta kuinka kuntamme nuorisotyöntekijä oli avautunut samasta aiheesta. Siis valitti julkisesti, ettei nuorille opeteta koulussa taloustaitoja. Ja tämän päätelmän hän oli tehnyt, koska joku nuori oli niin kertonut. Teki mieli vastata, että käy tutustumassa opetussuunnitelmaan. Taloustaitoja opetetaan jo alakoulussa ja yläkoulussakin monessa oppiaineessa. Ja jos hänen luokseen tulee nuori, joka valittaa, ettei koulussa ole opetettu taloustaitoja, niin nuorisotyöntekijän työ on opettaa niitä hänelle. Siksi hänet on kuntaan palkattu.

Jotain on pahasti pielessä eikä syy voi täysin olla nuorten asenne, koska on paljon nuoria, jotka haluaisivat oppia mutta tapa opettaa on väärä.

Ei ole opetuksessa yhtikäs mitään pielessä. He ei vain joko opiskele taikka opi.

Kommentoin ohiksena mutta on pielessä ja paljon mutta on myös hyvää eli olet väärässä. Terkuin nykynuori.

Sun pitää vähän ponnistella. Niin ne kaikki fiksut tekee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän nuo asiat pitäisi oppia jo kotona.

Pitäisi. Todennäköisesti sekä sinä että minä olemme olleet siinä onnellisessa asemassa, että näin on tapahtunut. On kuitenkin iso osa lapsia, joiden vanhemmat eivät opeta heille talouden perustaitoja kodin hoitamisesta siivouksesta laskujen maksamiseen ja siitä, että mitä taloudelle tapahtuu maksuhäiriömerkinnän jälkeen. Näiden lasten etu olisi, että asioita käytäisiin parikin kertaa peruskoulussa läpi yläkoulun aikoihin, että he oppisivat kyseenalaistamaan mallia, mitä vanhemmilta ovat oppineet (tai oikeastaan sitä ei ole opetettu). Jospa peruskoulussa voitaisiin jo katkaista köyhyyden periytyminen niin yhä useampi lapsi kasvaisi nuoreksi, joka kykenee fiksuihin taloudellisiin valintoihin ennen kuin se on huomattavasti vaikeampaa.

Minulle vanhemmat opetti rahasta pelkästään, että ei saa ottaa velkaa eikä varsinkaan pikavippiä. Heidän mielestään jos opiskeli, niin pärjäsi elämässä hyvin. Noinhan ei oikeasti ole enää nykymaailmassa. Olen siis keskiluokkaisesta akateemisesta perheestä. Se asenne kieltämättä jäi, että rahat hoituu itsellään/siinä sivussa, kunnes opin kantapään kautta ja loput väkisin.

Vierailija kirjoitti:

Siellähän opetetaan.

Sitä opetetaan aivan liian vähän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin juuri somesta kuinka kuntamme nuorisotyöntekijä oli avautunut samasta aiheesta. Siis valitti julkisesti, ettei nuorille opeteta koulussa taloustaitoja. Ja tämän päätelmän hän oli tehnyt, koska joku nuori oli niin kertonut. Teki mieli vastata, että käy tutustumassa opetussuunnitelmaan. Taloustaitoja opetetaan jo alakoulussa ja yläkoulussakin monessa oppiaineessa. Ja jos hänen luokseen tulee nuori, joka valittaa, ettei koulussa ole opetettu taloustaitoja, niin nuorisotyöntekijän työ on opettaa niitä hänelle. Siksi hänet on kuntaan palkattu.

Jotain on pahasti pielessä eikä syy voi täysin olla nuorten asenne, koska on paljon nuoria, jotka haluaisivat oppia mutta tapa opettaa on väärä.

Ei ole opetuksessa yhtikäs mitään pielessä. He ei vain joko opiskele taikka opi.

Kommentoin ohiksena mutta on pielessä ja paljon mutta on myös hyvää eli olet väärässä. Terkuin nykynuori.

Sun pitää vähän ponnistella. Niin ne kaikki fiksut tekee.

Samat sanat sinulle. :) En ala sivutoimisesti opiskelemaan opettajaksi, kaikista vaan ei ole opettajaksi ja jokainen oppii eri tavalla. Niin ja muuten keskiarvoni on kouluni paras, että en ole tyhmä kuin saapas. Kaikkea ei voi oppia teorialla vaan tarvitaan myös käytäntöä.

Vierailija kirjoitti:

Haluaako joku kansakielisesti kertoa, mitä on diskonttaus ja miksi sitä tarvitsee arjessa? T. Matikan välttänyt

Diskonttaamalla saadaan siirrettyä joku tulevaisuudessa oleva raha tähän hetkeen. Ihan yksinkertaisimmillaan näin: 

Olet myymässä tavaraa, josta haluat 100€. Ostaja A tarjoaa sinulle 100€, mutta maksaisi sinulle vasta vuoden kuluttua. Ostaja B tarjoaa sinulle 95€ ja olisi valmis maksamaan heti. Jos inflaatio on 8%, niin minkä arvoinen tuo vuoden päässä oleva 100€ olisi tänä päivänä?

Lasketaan:  rahanarvo_nyt x 1,08 = 100€  <=> rahanarvo_nyt = 100€/1,08 <=> rahanarvo_nyt = 92,59€

8% inflaatiolla (diskonttokorolla) laskettuna se 95€ heti käteen on parempi diili kuin 100€ vuoden päästä.

(Jos laskettaisiin useammalta vuodelta, niin sitten tuo 1,08 pitäisi korottaa korkeampaan potenssiin.)

9.v opetellaan kaikkea turhaa paskaa millä juurikaan tee yhtään mitään ja suurin osa unohdetaan, mutta niin niitä orjia koulutetaan.

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat ovat sitä varten, että opettavat lapsilleen elämän perustaitoja.

Kullin lutkuttamisen ja pillun nuolennan? Ei taida olla ihan laillistakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän nuo asiat pitäisi oppia jo kotona.

No pitäisi, pitäisi, mutta takuuvarmasti on valtava määrä nuoria, joille näitä asioita ei kotona opeteta ja joiden vanhemmat eivät itsekään osaa hoitaa raha-asioitaan.

Miettikääpä miten paljon on niitä, joiden vanhemmat ovat toisesta maasta. Eiväthän he edes itse toedä, miten tämä yhteiskunta toimii (vaikka tietyt asiat ovat samoja kaikkialla).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän siellä pitäs opettaa ihan erilaisia oikeasti hyödyllisiä asioita, raha on se viimenen

99% ihmisistä ei tee jollain uskonnolla tai matematiikan yhtälölaskuilla normaalielämässä yhtän mitään. Mutta jokaisen tulisi oppia edes vähäiset taloustaidot ja raha kuuluu niihin oleellisella tavalla. Näitä taitoja ei monelle valitettavasti kotona opeteta.

Matematiikan yhtälölaskujen tärkein funktio on opettaa abstraktia ajattelua. Ilman niitä matemaattinen abstrakti ajattelu jää lapsen tasolle.

X:n arvon laskeminen  suhteen ja verrannon avulla on minulle aivan arkista peruskauraa. Ei päivittäin, mutta se on laskutoimitus, joka on oikeasti hyödyllinen.

Onhan koulussa kai vielä perhekasvatusta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuoden kestävä koulu tytöille oli emäntäkoulu, talouskoulu oli vain puoli vuotta. Kaksinkertaista kirjanpitoakin siellä opetettiin, tosin melkein yhtä huonolla menestyksellä kuin nykyisessä peruskoulussa taloustaitoja. Debit oli ikkunan puolella ja credit oven, ja siihen se oppi jäikin. Onneksi sitä ei ole sen jälkeen tarvinnut, vaan yksinkertaisella on pärjätty.

Minun lapsi tarvitsi kaksinkertaista kirjanpitoa tällaisessa tilanteessa:

Ostetaan kaverin kanssa pizza puoliksi. Lapsi maksaa koko pitsan omalla kortillaan (10€) ja kaveri maksaa lapselle käteisenä sen oman osuutensa. Miten merkitset tällaisen kirjanpitoon, jos sinulla on yksinkertainen kirjanpito?

Kaksi yksinkertaista tapahtumaa.

Tuli tästä ketjusta mieleen, että op-pankin pienemmille lapsille suunnatun hippo-lehden tehtävät on todella talousaiheisia. Ymmärrettävää tietenkin.

En muista, että omassa lapsuudessa olisi aivan niin ollut. Samainen lehti tuli itsellenikin silloin. No, ehkä aika kultaa muistot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulusta en tiedä, mutta oppikoulun kotitaloustunneilla opetettiin tarkkaa taloudenpitoa.

Luetteloimme vaatteemmekin ja laskimme niille vuosittaisen käyttöhinnan, sen perusteella paljonko vaate oli maksanut. Mitä kauemmin käytti vaatetta, sitä taloudellisempaa se oli.

Miltä vuosisadalta?

Ei ainakaan 1970-luvulla, kun minä keskikoulua kävin. Oliko se sitten niillä ylemmillä lukioluokilla, joita minä en käynyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän siellä pitäs opettaa ihan erilaisia oikeasti hyödyllisiä asioita, raha on se viimenen

99% ihmisistä ei tee jollain uskonnolla tai matematiikan yhtälölaskuilla normaalielämässä yhtän mitään. Mutta jokaisen tulisi oppia edes vähäiset taloustaidot ja raha kuuluu niihin oleellisella tavalla. Näitä taitoja ei monelle valitettavasti kotona opeteta.

Ne yhtälölaskut kehittävät aivoja.

Yhteiskuntaoppia on yhdeksännellä 3 tuntia viikossa ja kolmannes tunneista menee talouteen. Opiskellaan rahan käyttöä, pankkien toimintaa, rahan kulutusta, säästämistä, työsopimuksia, työntekijän ja -antajan oikeuksia ja velvollisuuksia, vuokrasopimuksia, asuntolainan saamista ja maksamista ym. ym. ym.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän nuo asiat pitäisi oppia jo kotona.

Miten oppia jos vanhemmat ovat olleet työttömiä ja eläneet tuilla?

Sieltähän se elämisen malli tulee ihan sellaisenaan. Omena ei usein kauas puusta putoa.

Minä äitinä olen opettanut lapsille.

Isä on maksanut viikkorahat ja lapsilisä on mennyt sijoituksiin.

Korkoa korolle on tuttu asia.

Mä myin vuosikausia kirppiksillä omia ja muiden tavaroita. Näkivät, kun jotain ostetaan satasella, siitä saa max 15 e takas.

Miten ruokasuunnittelu kannattaa, esim syötiin vuosia torstaisin nokkoskeittoa. Poimin keväällä-kesällä nokkosia, ryöpytin ja pakastin lumipalloina.

Tein keittia, päälle kananmunaa ja viereen ruisleipää.

Aina oli odottamassa koulun jälkeen välipalana edullista, mutta hyvää

Esim tuorepuuroa, tuoretta leipää, viipaloituja vihanneksia jne.

Ja minulla oli siivousrutiinit, tarkoittaa siistiä kotia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ja asia olisi hyvä aloittaa jo ensimmäiseltä luokalta alkaen. Isäni opetti minulle kirjapitoa jo ennen kun menin kouluun. Osasin siis jo laskea yhteen ja vähentää ennen koulun alkua ja hallitsin kaksinkertaisen kirjanpidon. Ihan oikeasti. Meillä kotona panostettiin tähän.

Rikos kannattaa?

Et selvästikään tunnu tietävän, mitä kaksinkertainen kirjanpito tarkoittaa.

Tai sitten sinä et tiedä, mikä ero on kahdenkertaisella ja kaksinkertaisella kirjanpidolla.

Kyllä omat raha- ja talousasiat ja itsestään ja asioistaan vastuun kantaminen saisivat kuulua peruskoulun yläasteen opetusohjelmaan samoin kuin yleiset käyttäytymissäännöt, työmaailmassa toimiminen sekä omasta että kotinsa siisteydestä huolehtiminen ja perustaidot ruuan laitosta saisivat myös olla jokaisella peruskoulunsa päättäneellä hallinnassa.

Peruskoulussa opetetaan rahankäyttöä, verotusta, korkojen laskemista, työmaailmassa toimimista jnejne. Ongelma tulee siitä, että nämä taidot tulevat käytännössä nuorille ajankohtaisiksi vasta monta vuotta peruskoulun päättymisen jälkeen, joten se teorian opiskelu ei tunnu siinä vaiheessa tärkeältä, eikä muistu enää mieleen kun aihe on ajankohtaista. Vaikka miten on tet-jaksoja, yrityskyliä, toiminnallisia tehtäviä omien säästöjen koron kasvamisesta, ne ei vain ole niin suuressa roolissa nuorella kuin mitä sitten aikuisten arjessa. Siksi ne taidot eivät sinne muutaman vuoden päähän automaattisesti hyppää, vaan harjoittelu alkaa vasta silloin.