Lue keskustelun säännöt.
Turhauttaa, Miksi mies ei halua kanssani naimisiin?
18.07.2023 |
Olemme avomieheni/kihlattuni kanssa olet viisi vuotta yhdessä, joista neljä kihloissa. Yhdessä olemme asuneet lähes alusta asti. Olemme jo reilu kolmekymppisiä, ja jo muutaman vuoden käyneet hedelmöitys hoidoissa, eli lapsen yritys on kova.
Kaiken tämän jälkeen mies kuitenkin on hyvin vastahakoinen edes puhumaan naimisiinmenosta tai häistä, ja sanoo vain että se on niin iso asia. Mitä tästä pitäisi ajatella? Tilanne turhauttaa ja surettaa minua todella paljon, olisin todellakin valmis ja halukas jo menemään naimisiin!
Kommentit (90)
Itelle tulee mieleen et jos lasten saanti ei onnistu niin pitää ovea auki itselleen lähteä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitto on sitoutumista.
Ei ole, vaan päinvastaista. Tarvitaan ulkopuolinen taho mukaan suhteeseen pitämään se koossa. Avoliitosta on paljon helpompi erota, joten yhdessäolo johtuu omasta tahdosta.
Juuri näin, ja tällä tavoin se nainenkin tajuaa pitää itsestään huolta eikä aloita sitä vakiopaisumistaan ja perseilyään, kun kokoajan on ajolähtö-merkki päällä eikä naisella ole mitään kiristyskeinoa, kuten se vakio -50% miehen omaisuudesta & kersa.
Hei ääliö, samalla tavalla se mies saa 50% naisen omaisuudesta ja kersan.
Olet näppärä talouskone, jossa reikä/reikiä.
Toisaalta, ei se papin aamen mitään pyhitä. Maistuupahan vaan kielletty hedelmä entistä makoisamnalta.
Teette ensin testamentit kuntoon, sitten lapset.
Avoliiton testamentti on sama kuin aviovaimon status.
Elämä on kirjoitti:
Mies ei halua luovuttaa puolta omaisuudestaan sinulle, varsinkaan jos et lapsiakaan voi saada. Siitä syystä menet muuten vielä vaihtoon.
Olipas typerä oletus. Mitäpä jos se nainen on rikkaampi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitto on sitoutumista.
Ei ole, vaan päinvastaista. Tarvitaan ulkopuolinen taho mukaan suhteeseen pitämään se koossa. Avoliitosta on paljon helpompi erota, joten yhdessäolo johtuu omasta tahdosta.
Ei todellakaan. Avoliitosta on helppo lähteä litomaan, kun tulee lapsia eikä jaksakaan sitä kitinää tai sitten nuoremman naisen helmanheilutus alkaa kiinnostaa. Avioliitto kertoo, että on sitoutunut toiseen ihmiseen perheenä, ettei oma "tahto" (pikkuvekkuli jalkojen välissä) määrää ihmistä vaan järki ja omistautuminen.
Miten tämä kumoaa viestin johon vastasit? Sehän tukee sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Elämä on kirjoitti:
Mies ei halua luovuttaa puolta omaisuudestaan sinulle, varsinkaan jos et lapsiakaan voi saada. Siitä syystä menet muuten vielä vaihtoon.
Olipas typerä oletus. Mitäpä jos se nainen on rikkaampi.
Ei vain ole tilastollisesti kovin todennäköistä. Kuten ei sekään että ap on mies.
Mies epäilee ettei sinusta ole suvunjatkajaksi. Jos saattekin lapsia niin perinnöllisyysongelmat siirtyy seuraavalle sukupolvelle. Olisi parempi olla puuttumatta luonnon tarkoittamaan toimintaan ja tehdä lapsia ihan panemalla vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko miehellä muutenkin tapana jättää asioita roikkumaan ja puolitiehen?
Jospas se miehes on tajunut, että olette tehneet todella monta isoa elämän muutosta hyvin lyhyessä ajassa. Hidasta vähän, kun teillä ei ole mikään kiire. Nyky mittarin mukaan ehtisitte olemaan kauan naimisissa vaikka menisitte naimisiin vasta kymmenen vuoden kuluttua. Nykyisin avopareilla ja aviopareilla on samat oikeudet joten mikään ei käytännössä katsottuna muuttuisi. Opettele nauttimaan siitä mitä olet jo saanut. Voisitteko sopia vaikka että menette naimisiin 10-15 vuoden sisällä. On sopivasti aikaa, eikä tule sellaista oloa että kaikki tehdään tässä ja nyt, nopeasti, mutta olisi kuitenkin suunnittelu tulevaa ja asetettu määränpää mitä tavoittelette.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Löysää pipoa vähän kirjoitti:
Jospas se miehes on tajunut, että olette tehneet todella monta isoa elämän muutosta hyvin lyhyessä ajassa. Hidasta vähän, kun teillä ei ole mikään kiire. Nyky mittarin mukaan ehtisitte olemaan kauan naimisissa vaikka menisitte naimisiin vasta kymmenen vuoden kuluttua. Nykyisin avopareilla ja aviopareilla on samat oikeudet joten mikään ei käytännössä katsottuna muuttuisi. Opettele nauttimaan siitä mitä olet jo saanut. Voisitteko sopia vaikka että menette naimisiin 10-15 vuoden sisällä. On sopivasti aikaa, eikä tule sellaista oloa että kaikki tehdään tässä ja nyt, nopeasti, mutta olisi kuitenkin suunnittelu tulevaa ja asetettu määränpää mitä tavoittelette.
Riippuu ihmisestä. Minä esimerkiksi en voisi sitoutua mieheen tuolla tavoin, ja se näkyisi sitten vähän kaikessa.
En kyllä ylipäätään alkaisi olemaan neljää vuotta kihloissa tai näe ylipäätään mitään pointtia olla vaan kihloissa.
Joko seurustellaan tai sitoudutaan, mutta en tuollaisiin välimallin roikkumisiin lähtisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitto on sitoutumista.
Ei ole, vaan päinvastaista. Tarvitaan ulkopuolinen taho mukaan suhteeseen pitämään se koossa. Avoliitosta on paljon helpompi erota, joten yhdessäolo johtuu omasta tahdosta.
Ei todellakaan. Avoliitosta on helppo lähteä litomaan, kun tulee lapsia eikä jaksakaan sitä kitinää tai sitten nuoremman naisen helmanheilutus alkaa kiinnostaa. Avioliitto kertoo, että on sitoutunut toiseen ihmiseen perheenä, ettei oma "tahto" (pikkuvekkuli jalkojen välissä) määrää ihmistä vaan järki ja omistautuminen.
Avioliitosta pääsee yhtä helposti tai oikeastaan helpommin, koska osituksesta säädetään laissa. Avioliitto ei kerro mistään muusta kuin siitä, että on kirjauttanut suhteen viranomaisrekisteriin.
Avioliitto pelkkä viranomaisrekisteri, heh.
Itselleni se on julkinen sitoutuminen puolisooni Jumalan ja sadan sukulaisen/ystävän edessä. Elämänmittainen yhteinen taival, joka liittää meidät myös toistemme sukuun. Seuraavan sukupolven turvallinen kasvualusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Odottelee "sitä oikeaa".
Tietääkö itsekään, mitä haluaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitto on sitoutumista.
Ei ole, vaan päinvastaista. Tarvitaan ulkopuolinen taho mukaan suhteeseen pitämään se koossa. Avoliitosta on paljon helpompi erota, joten yhdessäolo johtuu omasta tahdosta.
Juuri näin, ja tällä tavoin se nainenkin tajuaa pitää itsestään huolta eikä aloita sitä vakiopaisumistaan ja perseilyään, kun kokoajan on ajolähtö-merkki päällä eikä naisella ole mitään kiristyskeinoa, kuten se vakio -50% miehen omaisuudesta & kersa.
Hei ääliö, samalla tavalla se mies saa 50% naisen omaisuudesta ja kersan.
Kyse kun on naisista, niin MIKÄ OMAISUUS???!!!! Naiset menee naimisiin VAIN sen miehen omaisuuden vuoksi, että saisivat itsellekin jotain ja sille kersalleen maksajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävin aamulla virvelöimässä. Miksi en saanut yhtään kalaa? Samalla uistimella sain illalla yhdeksän ahventa.
Voit ihan itse päättää mitä avioliitto sinulle merkitsee. Itse olen ollut jo 23 vuotta avoliitossa eikä mitään tarvetta mennä naimisiin. Sanna Marin hyvä esimerkki siitä, että kannattaako mennä naimisiin.. Heti tuli ero, kun virallisti pitkään kestäneen suhteen naimisiinmenolla. Aiemmin olivat olleet pitkään yhdessä avoliitossa. Suhde kestää jos kestää. Kestoa, rakkautta tai onnea ei määritä se onko kyseessä avio vai avoliitto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ole iso asia verrattuna lasten hankintaan. Ahdistaako miestä naimisiin meno vai häät? Ehkä hänelle voisi sopia pikainen maistraatissa käynti ilman kymppitonnin juhlia?
No tätä olen hänelle yrittänyt sanoa, että lapsen hankinta on kuitenkin suurempi asia, että miksi on siihen sitten valmis. Ja tuota maistraatissa käyntiä parin todistajan kanssa olen hänelle ehdottanutkin, en itsekään haluaisi mitään suurta hääjuhlaa
-ap
Lapsen hankinta on suurempi asia - sinulle, ei miehelle. Mies voi silti jättää sinut ja lapsen yksin ja maksaa vain elatusmaksun. Laki ei velvoita muuhun.
Mies ei siis halua sitoutua sinuun, mutta haluaa perillisen.
Asuin 12 vuotta erillä kihlatustani meillä on yheinen tytär.Hän halusi avioliitton minä en.Miksi ? Hän oli tuuri juoppo.
Jos sinulle naimisiinmeno on tärkeä asia, niin miksi helvetissä yrität lasta miehen kanssa joka ei halua kanssasi avioon? Hei haloo, etsi joku muu mies jolla samanlaiset tulevaisuuden suunnitelmat!
Vierailija kirjoitti:
Voit ihan itse päättää mitä avioliitto sinulle merkitsee. Itse olen ollut jo 23 vuotta avoliitossa eikä mitään tarvetta mennä naimisiin. Sanna Marin hyvä esimerkki siitä, että kannattaako mennä naimisiin.. Heti tuli ero, kun virallisti pitkään kestäneen suhteen naimisiinmenolla. Aiemmin olivat olleet pitkään yhdessä avoliitossa. Suhde kestää jos kestää. Kestoa, rakkautta tai onnea ei määritä se onko kyseessä avio vai avoliitto.
Eiköhän Marinilla ollut julkisuus ja kauniit somekuvat vauhdittajina tuossa (poliittisessa) peliliikkeessä.
Kuten monessa muussakin valinnassa.
Mies ei halua luovuttaa puolta omaisuudestaan sinulle, varsinkaan jos et lapsiakaan voi saada. Siitä syystä menet muuten vielä vaihtoon.