Nyt on kyyti kylmää: Alkuvuonna myytiin noin 70 prosenttia vähemmän uusia asuntoja ja yli 30 prosenttia vähemmän vanhoja asuntoja kuin vuotta aiemmin, Huoneistokeskus kertoo.

50 neliön kolmio ei ole mikään asunto vaan kokoomusgrynderin märkä päiväuni. Housut kastui.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelmissa ovat juuri ne, joilla on liikaa velkaa tuloihin nähden. Eivät enää pysty maksamaan nousseita korkoja lyhennyksistä puhumattakaan ja olisi pakko myydä, mutta pitävät kynsin hampain kiinni jostain keinotekoisesta arvosta, koska asunnon myynnillähän kuuluu Suomessa tehdä lisää rahaa. Se ei nyt onnistu, ja ovatkin sormi suussa, kun eivät osaa sopeutua muuttuneeseen tilanteeseen.

Mutta nyt on pakko sopeutua. Muuten tulee 90-luku takaisin pakkohuutokauppoineen. Kai muistatte, miten siinä kävi?

Ysärissä oli mielenkiintoista se, miten pankit ulosmittasivat taloja lainamaksunsa hyvinhoitaneilta kotitalouksilta. Homma meni jotakuinkin niin, että se asunto ei enää laskeneen arvonsa vuoksi kelvannutkaan lainan pantiksi. Asuntolainaa oli tyyliin 400 000 markkaa, mutta lainan panttina toimineen asunnon arvosta katosi muutamassa kuukaudessa puolet.

Ysärillä ihan hyvin taloutensa hoitaneilta ulosmitattiin asuntoja. Syy oli se, että naapurusto nöyrtyi myymään tappiolla, mikä lopulta määritteli asuntojen hinnat uudelleen, myös taloutensa hyvinhoitaneiden lainaomaisuuden. Joku paremmintietävä voisi kertoa, mihin lakipykälään pankkien touhu perustui..

Tuolloin tietoisesti pelastettiin pankit, mutta uhrattiin tavalliset ihmiset. Senaikaisilla päättäjillä on verta käsissään, kun moni kaiken menettänyt alkoholisoitui, teki itsemurhan tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rakennusalan on nyt panostettava asiakkaiden toiveisiin. Bulkki ei enää menekään kaupaksi. Yksiöiden ja kaksioiden sijasta on rakennettava perheasuntoja, pientaloja, rivitaloja, townhouse-taloja.

Niin ja perheasuntoja, jotka vastaavat oikeasti ihmisten toiveisiin. Esim. meillä on 80-luvun alun rivarineliö, 106m2. Kahdessa kerroksessa kummassakin vaatehuoneet, kaksi WC:tä, isot makkarit, erillinen keittiö, hyvänkokoinen olohuone ja oma piha kukkaistutuksineen. Nykyään vastaava kämppä tungettaisiin 60 neliöön - makkariin mahtuu ainoastaan sänky, säilytystilaa ei ole, keittiö on olkkarin seinustalla ja piha on surkea pieni pläntti.

Se on inflaatiota se. Rahalla saa vähemmän, nyt vain 60 neliön perheasunnon pienellä pihalla.

Vierailija kirjoitti:

Niin Sannan viisikko-hallinto ajoi suomalaisten ostovoiman nolliin vuosina 2020-2023 (köyhdyttämisen agenda)  ja nyt kyyti on kylmää tätä ei enää pystytä millään palauttamaan... Suomi on rappeutuva kehitysmaa, kiitos hallinnon vuosina 2020-2023...

Ai Sanna Marin nosti korkoja ja ruan hintaa taivaisiin maailman laajuisesti. Aikamoinen saavutus sekin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rakennusalan on nyt panostettava asiakkaiden toiveisiin. Bulkki ei enää menekään kaupaksi. Yksiöiden ja kaksioiden sijasta on rakennettava perheasuntoja, pientaloja, rivitaloja, townhouse-taloja.

Niin ja perheasuntoja, jotka vastaavat oikeasti ihmisten toiveisiin. Esim. meillä on 80-luvun alun rivarineliö, 106m2. Kahdessa kerroksessa kummassakin vaatehuoneet, kaksi WC:tä, isot makkarit, erillinen keittiö, hyvänkokoinen olohuone ja oma piha kukkaistutuksineen. Nykyään vastaava kämppä tungettaisiin 60 neliöön - makkariin mahtuu ainoastaan sänky, säilytystilaa ei ole, keittiö on olkkarin seinustalla ja piha on surkea pieni pläntti.

Me yritimme etsiä kaksikerroksista uudempaa rivarikotia. Ei niitä enää rakenneta, joten piti ostaa lopulta -91 rakennettu. Meillä on 85 neliön kolmio + erillinen varasto, nykyään kolmiot ovat just n. 60 neliöisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelmissa ovat juuri ne, joilla on liikaa velkaa tuloihin nähden. Eivät enää pysty maksamaan nousseita korkoja lyhennyksistä puhumattakaan ja olisi pakko myydä, mutta pitävät kynsin hampain kiinni jostain keinotekoisesta arvosta, koska asunnon myynnillähän kuuluu Suomessa tehdä lisää rahaa. Se ei nyt onnistu, ja ovatkin sormi suussa, kun eivät osaa sopeutua muuttuneeseen tilanteeseen.

Mutta nyt on pakko sopeutua. Muuten tulee 90-luku takaisin pakkohuutokauppoineen. Kai muistatte, miten siinä kävi?

Ysärissä oli mielenkiintoista se, miten pankit ulosmittasivat taloja lainamaksunsa hyvinhoitaneilta kotitalouksilta. Homma meni jotakuinkin niin, että se asunto ei enää laskeneen arvonsa vuoksi kelvannutkaan lainan pantiksi. Asuntolainaa oli tyyliin 400 000 markkaa, mutta lainan panttina toimineen asunnon arvosta katosi muutamassa kuukaudessa puolet.

Ysärillä ihan hyvin taloutensa hoitaneilta ulosmitattiin asuntoja. Syy oli se, että naapurusto nöyrtyi myymään tappiolla, mikä lopulta määritteli asuntojen hinnat uudelleen, myös taloutensa hyvinhoitaneiden lainaomaisuuden. Joku paremmintietävä voisi kertoa, mihin lakipykälään pankkien touhu perustui..

Ymmärtääkseni lain mukaan lisävakuuksia ei voi edellyttää tai ulosmittauksia toteuttaa, jos asiakas pysyy lyhennyssuunnitelmassa.

Riippuu siitä, onko kyseessä yhtiölaina. Kuluttajalainoissa ei ole nykyään mahdollista.

Kuluttajalaina on velalliselle huomattavasti turvallisempi kuin (talo)yhtiölaina. Yhtiölainaan kun voidaan pankin toimesta yksipuolisesti korottaa korkomarginaalia ja/tai vaatia lisää vakuuksia, jos olemassa olevien vakuuksien arvo (usein lainarahalla ostettu kiinteistö tai asunto) ei riitä kattamaan lainan riskiä. Eli jos kiinteistön tai asunnon arvo laskee, voi pankki vaatia lisää omaisuutta vakuudeksi antamalleen lainalle. Tämä ei ole mahdollista kuluttajalainoissa.

https://www.nordnet.fi/blogi/euriborkorko-kurittaa-kiinteistomarkkinaa/

Nuo taloyhtiölainat eivät myöskään ole riskitestattuja, kuten tavalliset asuntolainat. Ja jotkut toopet ovat ilmeisesti ostaneet uudisasuntoja isolla yhtiölainaosuudella tajuamatta, mitä tapahtuu jos korot lähtevät nousuun. Saattaa tupsahtaa pari tonnia kuussa maksettavaa pelkkää rahoitusvastiketta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelmissa ovat juuri ne, joilla on liikaa velkaa tuloihin nähden. Eivät enää pysty maksamaan nousseita korkoja lyhennyksistä puhumattakaan ja olisi pakko myydä, mutta pitävät kynsin hampain kiinni jostain keinotekoisesta arvosta, koska asunnon myynnillähän kuuluu Suomessa tehdä lisää rahaa. Se ei nyt onnistu, ja ovatkin sormi suussa, kun eivät osaa sopeutua muuttuneeseen tilanteeseen.

Mutta nyt on pakko sopeutua. Muuten tulee 90-luku takaisin pakkohuutokauppoineen. Kai muistatte, miten siinä kävi?

Ysärissä oli mielenkiintoista se, miten pankit ulosmittasivat taloja lainamaksunsa hyvinhoitaneilta kotitalouksilta. Homma meni jotakuinkin niin, että se asunto ei enää laskeneen arvonsa vuoksi kelvannutkaan lainan pantiksi. Asuntolainaa oli tyyliin 400 000 markkaa, mutta lainan panttina toimineen asunnon arvosta katosi muutamassa kuukaudessa puolet.

Ysärillä ihan hyvin taloutensa hoitaneilta ulosmitattiin asuntoja. Syy oli se, että naapurusto nöyrtyi myymään tappiolla, mikä lopulta määritteli asuntojen hinnat uudelleen, myös taloutensa hyvinhoitaneiden lainaomaisuuden. Joku paremmintietävä voisi kertoa, mihin lakipykälään pankkien touhu perustui..

Ymmärtääkseni lain mukaan lisävakuuksia ei voi edellyttää tai ulosmittauksia toteuttaa, jos asiakas pysyy lyhennyssuunnitelmassa.

Riippuu siitä, onko kyseessä yhtiölaina. Kuluttajalainoissa ei ole nykyään mahdollista.

Kuluttajalaina on velalliselle huomattavasti turvallisempi kuin (talo)yhtiölaina. Yhtiölainaan kun voidaan pankin toimesta yksipuolisesti korottaa korkomarginaalia ja/tai vaatia lisää vakuuksia, jos olemassa olevien vakuuksien arvo (usein lainarahalla ostettu kiinteistö tai asunto) ei riitä kattamaan lainan riskiä. Eli jos kiinteistön tai asunnon arvo laskee, voi pankki vaatia lisää omaisuutta vakuudeksi antamalleen lainalle. Tämä ei ole mahdollista kuluttajalainoissa.

https://www.nordnet.fi/blogi/euriborkorko-kurittaa-kiinteistomarkkinaa/

Nuo taloyhtiölainat eivät myöskään ole riskitestattuja, kuten tavalliset asuntolainat. Ja jotkut toopet ovat ilmeisesti ostaneet uudisasuntoja isolla yhtiölainaosuudella tajuamatta, mitä tapahtuu jos korot lähtevät nousuun. Saattaa tupsahtaa pari tonnia kuussa maksettavaa pelkkää rahoitusvastiketta.

Näissä se riski, että muut taloyhtiön osakkaat joutuvat vastaamaan maksuvaikeuksiin joutuvan lainaosuudesta. Toki voi tapahtua myös vanhemmissa kohteissa, joissa viime vuosina tehty isoja ja kalliita remontteja ja niistä paljon velkaa jäljellä. Me ostettiin just kämppä, johon tehty putkiremontti ym. isoja saneerauksia 2021. Edelliset omistajat luopuivat tästä, kun rahoitusvastike nousi niin suureksi (heillä ei ollut varaa maksaa pois lainaosuutta).

Kohta voisi olla hyvä aika ostaa asuntoja, kun niitä saa halvalla. 90-luvulla harva osti asuntoja korkeiden korkojen vuoksi. Hyvätuloiset pystyivät haalimaan esimerkiksi Kalliosta asuntoja hintaan 50000 euroa. Moni juristi ja lääkäri sai tämän verran tai enemmän vuodessa, mutta ei uskaltanut sijoittaa. Osakkeet tietysti nousivat vieläkin enemmän ennen IT-kuplan puhkeamista.

Vierailija kirjoitti:

Helsingin Kannelmäessä yksiöiden kauppahinnat olivat pudonneet 25% vuoden takaiseen. Eikä ole ainoa alue, jossa rojahdetaan nyt alas.

Ns. arvoalueet ovat pudonneet myös paljon

Ei ole lainaa eikä tarvetta vaihtaa kotia joten ei ole ongelmia.

Pääkaupunkiseudun hinnat tulee valitettavasti laskemaan vieraslajien takia.

Vierailija kirjoitti:

Pääkaupunkiseudun hinnat tulee valitettavasti laskemaan vieraslajien takia.

Pk-seudulla hinnat laskevat enemmän, koska velkaa on enemmän

Kyllä tässä oikeasti joutuu ihmettelemään, kuka tämän omankin asunnon ostaisi tällä korkotasolla. Sillä ei ole edes merkitystä, olisiko käteisostaja vai ei, koska saisihan käteisostaja niille rahoilleen vähintään osinkotuotot. 100000€ pääomalle saa helposti 250€/kk osinkoja (nettona, verojen jälkeen) joten jos ostat puolen miljoonan euron kämpän (niin kuin tämä meidän), niin se on heti 1250€/kk menetettyjä osinkotuloja. Lisäksi asunnon arvo nousee nihkeämmin kuin osakkeiden, ainakin pitkällä aikavälillä. Tuohon päälle 500€ vastike, niin se on jo 1750€. 

Velkaostajan kuvio on vielä karumpi. Sanotaan 100000€ omaa rahaa ja 400000€ lainaa. 250€ menetettyä osinkotuottoa ja korkoihin 1500€/kk (4,5% korolla, 6kk euribor + 0,5%), vastikkeen kanssa 2250€/kk ja lainaakin pitäisi jollain summalla lyhentää.

Maksukyvyn lisäksi pitäisi olla myös halukkuutta laittaa asumiseen näin paljon. Vastaavanlaisen vuokrakämpän saa halvimmillaan 2300€/kk. Viitsiikö sitä sitten maksaa ylimääräistä siitä, että pääsee remppaamaan omaa asuntoa mielentä mukaan ja saa naapureiksi muita omistusasujia? Vai tyytyykö siihen vuokra-asunnon tasoon ja helppouteen ja sijoittaa ne rahat, millä olisi lyhentänyt lainaa?

Miksi tämä asuntokauppa puhututtaa nii paljon?

Yksi syy on se, että rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta on erittäin merkittävä, ja sen väheneminen on siten uhka.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole pakko myydä alehintaan, minulla asunto myynnissä hyvällä sijainnilla. En myy jos en saa tiettyä rahasummaa. Siinähän nuolevat sitten näppejään. Ei myyjän ole pakko myydä halvalla, ostajien kannattaa vähän miettiä, tilanteet voivat muuttua ja hinnat nousta, siinähän sitten itkette.

Siellä myyjien joukossa on niitäkin, joiden voi olla enemmän tai vähemmän pakko tulla hinnassa vastaan, kun eivät muuten selviä laskuista. Katsoin juuri yhtäkin asuntoa, joka oli myynnissä. Siinä oli 650000€ yhtiölainaa ja sitä oli jo aiemmin yritetty myydä kolmen kuukauden ajan melkein 100000€ kovemmalla pyynnillä.

Vaikka useimmat olisivat tehneet tuloihinsa nähden järkeviä ostoksia, niin kyllä siellä on sitäkin porukkaa, joka on ajatellut, että asutaan tässä nyt halvalla sen pari vuotta kun yhtiölainasta on vielä lyhennysvapaat ja mietitään sitten, jäädäänkö siihen asumaan. Varmaan ovat vähintäänkin kuvitelleet saavansa siitä omat pois, ehkä jopa voittoakin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myynti kestää, turhaa kuvitella että asuntoja myydään puoleen hintaan.

 

On niitä ennenkin myyty, kun korko nousi 15%:iin. Minä ostin Mäntsälästä talon 620 000mk v1988 ja myin se 1994 hintaan 470 000mk. Myyntiaika 3 vuotta 2kk.

Ensimmäinen lamahintakuoppa oli juurikin 1994. Jälkimmäinen oli 1996, jolloin onnekkaasti ostin oman ensimmäisen neukkukuutioni, 75 neliömetriä hintaan 200'000 mk. Vajaata kymmentä vuotta myöhemmin myin sen yli kaksinkertaisella nimellishinnalla, 85'000 eurolla. Se oli jo aikamoinen pesämuna omakotitaloon.

Monille, joillekin ystävilleni ja sukulaisillenikin, kävi lamassa hintaojen romahtaessa köpelösti. Enoni ei eläessään saanut maksettua velkaansa pois.

Miksi ihmisten pitäisi nykyään asua jossain koirankopeissa? Eikö ihmisellä saa enää nykyään olla keittiö, olkkari, makkari, wc & suihku ja eteinen erikseen!?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelmissa ovat juuri ne, joilla on liikaa velkaa tuloihin nähden. Eivät enää pysty maksamaan nousseita korkoja lyhennyksistä puhumattakaan ja olisi pakko myydä, mutta pitävät kynsin hampain kiinni jostain keinotekoisesta arvosta, koska asunnon myynnillähän kuuluu Suomessa tehdä lisää rahaa. Se ei nyt onnistu, ja ovatkin sormi suussa, kun eivät osaa sopeutua muuttuneeseen tilanteeseen.

Mutta nyt on pakko sopeutua. Muuten tulee 90-luku takaisin pakkohuutokauppoineen. Kai muistatte, miten siinä kävi?

Ysärissä oli mielenkiintoista se, miten pankit ulosmittasivat taloja lainamaksunsa hyvinhoitaneilta kotitalouksilta. Homma meni jotakuinkin niin, että se asunto ei enää laskeneen arvonsa vuoksi kelvannutkaan lainan pantiksi. Asuntolainaa oli tyyliin 400 000 markkaa, mutta lainan panttina toimineen asunnon arvosta katosi muutamassa kuukaudessa puolet.

Ysärillä ihan hyvin taloutensa hoitaneilta ulosmitattiin asuntoja. Syy oli se, että naapurusto nöyrtyi myymään tappiolla, mikä lopulta määritteli asuntojen hinnat uudelleen, myös taloutensa hyvinhoitaneiden lainaomaisuuden. Joku paremmintietävä voisi kertoa, mihin lakipykälään pankkien touhu perustui..

Tiedän faktana kotipaikkakunnaltani (jota en kerro), että siellä veivaus meni seuraavasti: tehtiin juuri tuo mainitsemasi temppu, tai sitten irtisanottiin asuntolaina ensimmäiseen myöhässä maksettuun erään, tai jos asiakas julkesi olla niin röyhkeä että pyysi ylimääräistä maksuaikaa. Asunto nopeasti ja äänettömästi pakkohuutokauppaan, ja sitten lankomies tai vävypoika tai joku muu ei-esteellinen huutamaan siitä itselleen ihan heleVETIN halpa koti. Ei se onnistunut joka kerta, mutta jos datsalle tulikin vaihtoehtoinen huutaja, ei muuta kuin uutta matoa koukkuun ja kyllä se yleensä muutamaan kuukauteen onnistui. Varoissaan olevia ostajia oli kuitenkin niinä vuosina hyvin rajallinen määrä, ja irtisanottavaa lainaa rajattomasti.

Suoraan sanottuna: täyttä sikapeliä. Ja jos sitä harrastettiin 30'000 asukkaan kotikunnassani (nimet ovat tiedossa samoin kuin osa hyötyjistä), sitä tehtiin aivan varmasti muuallakin.

Johtuisiko siitä, että asuntoja on vähemmän myynnissä? Ainakin moni oma tuttu ei uskalla yrittää myydä nyt kun pelkää ostajien puuttumista, vaikka noin muuten olisivat jo valmiita isompaan/parempaan asumismuotoon.

Vierailija kirjoitti:

Näissä se riski, että muut taloyhtiön osakkaat joutuvat vastaamaan maksuvaikeuksiin joutuvan lainaosuudesta. Toki voi tapahtua myös vanhemmissa kohteissa, joissa viime vuosina tehty isoja ja kalliita remontteja ja niistä paljon velkaa jäljellä. Me ostettiin just kämppä, johon tehty putkiremontti ym. isoja saneerauksia 2021. Edelliset omistajat luopuivat tästä, kun rahoitusvastike nousi niin suureksi (heillä ei ollut varaa maksaa pois lainaosuutta).

Uudessa kohteessa voi tulla kusiset paikat, jos joku asukkaista ei selviydy rahoitusvastikkeesta. Hyvässä lykyssä se rahoitusvastike ja hoitovastike on niin suuri, että edes asunnon haltuunotto ei auta, koska pyydettävä vuokra olisi niin korkea, ettei siihen kukaan tule vuokralle. Väkisinkin siinä taloyhtiön muut osakkaat joutuvat kaivamaan kuvettaan.

Eilen katselin myynti-ilmoituksia yhdestä 2020 valmistuneesta yhtiöstä. Kuusi asuntoa myynnissä, joista neljässä oli yhtiölainaa. Pari yhtiölainallista asuntoa oli todella kalliita ja näiden neljän myynnissä olevan asunnon yhtiölainat oli yhteensä 1,5 miljoonaa. Jos noille ei löydy ostajia ja osakkaiden maksukyky sakkaa, niin kyllä siinä on muilla asukkailla kova maksaminen.