Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Millä ihmeellä saatte 4-vuotiaan nukahtamaan?
17.07.2023 |
Olen tässä lukuisia uniohjeita lukiessa ihmetellyt, miten muut tuntuvat saavan päiväkoti-ikäiset lapsensa nukahtamaan? Rutiinit ovat toistuvia, valaistuksen hämärtämistä, iltapala, iltapesut ja iltasatu. Poika menee nykyisin sänkyyn n. 20:30, ilta toimet aloitellaan 18:30-19 välillä. Uni musiikkia kuunnellaan vielä 21 asti, mutta sen jälkeen nekin hiljenevät. Olemme kokeilleet silittelyä, sängynvieressä istuskelua, yövaloa, pimennysverhoja ja raollaan tai kiinni olevaa ovea. Lasta on viety kymmeniä kertoja sänkyyn, vähäeleisesti ja välillä torumalla. Uhkailu tai lahjonta, mutta mikään ei auta. Lapsen kansa on myös pyritty keskustelemaan nukkumiseen liittyvistä tilanteista, poika kyllä pyytelee toistuvasti anteeksi, mutta saman tien toiminta jatkuu. Lapsi vain nousee ja nousee milloin milläkin verukkeella ja häiriköi samalla systemaattisesti 1,5v pikkusiskon unia. Lapsi ei myöskään suostu nukahtamaan vanhempien sänkyyn, vaan ralli jatkuu vanhemman unen systemaattisella häirinnälle, kun lapsi ei vain malta asettua aloilleen. Iltarallia on mahdotonta ja vanhemmat alamme olla aivan loppu. Nukkumaanmeno aikaa on myös yritetty aikaistaa ja myöhäistää, päiväunia on kokeiltu kaikkea 0-2h väliltä, mikään ei tunnu auttavan. Lapsi vain nousee sängystään ja riehuu ympäri kämppää. Ja meno on sitä, että lapsi hyppii sohvalla, kiipeilee ruokapöydällä tai rämpyttelee valoja. Joskus lapsi löytyy todella erikoisen toiminnan parista, mutta ei osaa kunnolla selittää, miksi toimii kuten toimii. Esim juuri tuo ruokapöydällä kävely tai jää esim saunan oven alle jumiin kun pitäisi olla käymässä vessassa?? Välillä hän repii verhoja alas jos ei saa huomiota tai tyhjentää keittiön kaappien sisältöjä pihalle, mikäli yritämme olla reagoimatta. Tietää kyllä kysyttäessä, että näin ei saisi toimia, mutta päätyy silti näihin tilanteisiin jatkuvasti.
Ainoa tapa saada lapsi nukahtamaan on se, kun vanhempi menettää malttinsa ja lapsi saatellaan todella kovien nuhteiden ja itkun kanssa sänkyyn. Ja tämäkin tapahtuu vasta 22 jälkeen kun sekä lapsi sekä vanhemmat olemme aivan poikki. Onko muilla vastaavia kokemuksia? Olemme selanneet uniohjeita vaikka millä mitalla, mutta ne eivät ikinä kerro siitä, kun lapsi herättää nukkuvaa esittävän vanhempansa kaatamalla kylmää vettä sänkyyn tai räpsimällä valoja päälle? Tai että lapsi keksii tukkia vessanpöntön paperilla koska vanhempi ei reagoinut lapsen toistuvaan iltaralliin? Ruutuaikaa on jo minimissä tai välillä kokonaan poissa ja lapsen kanssa ulkoillaan päivittäin useita tunteja.
Kommentit (106)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iltasatuja siihen asti että nukahtaa. Eipähän mene aika hukkaan.
Tai hommatkaa sellainen sänky missä vanhempi voi levätä lapsen vieressä siihen asti että muksu nukahtaa. Mutta varaudu siihen että aikuinen itsekin nukahtaa.
Iltasatuja on kokeiltu äänikirjana kuunnella pitkiä aikoja, mutta lapsi saattaa valvoa niiden parissa jopa 2 tuntia, joten olemme siirtyneet musiikkiin. Noin pitkiä aikoja emme itse jaksa lukea ääneen, vaikka lapsen kanssa kirjoja luetaankin.
Lapsen sänky on sopivan kokoinen aikuiselle, mutta hyöriminen jatkuu vaikka vanhempi pyrkisi makaamaan vieressä ja silittelemään lapsen hiuksia. Lapsi esim tamppaa jaloillaan seinää, pyrkii hakeutumaan siltaan tai pakonomaisesti heiluttelee käsiään. Myös sormien tunkeminen vanhemman korvaan on tyypillistä. Mikäli vanhempi kietoo kädet lapsen ympärille, lapsesta tulee hysteerinen ja ahdistunut. Tykkää kyllä päivisin halailla ja sylitellä vanhempien kanssa, mutta illalla ei pidä siitä, että hyörimistä rajoittaa pitämällä kiinni.
Ap
Jos teillä äänikirjat käytössä, niin kokeilkaa normi-iltasadun jälkeen nukutussatua, Carl Johan Forssenin Erhlinin kirjat "traktori joka tahtoi nukahtaa", "kani joka tahtoi nukahtaa" ja "norsu joka tahtoi nukahtaa". Kaikki samantyyppisiä, suorastaan hypnoottisen unettavia. Nukahdat itsekin jos et varo. :)
Valikoi noista vaan sen mikä lapselle parhaiten sopii. Meillä kani on kaikkein suosituin.
Minusta vanhempi voi jäädä huoneeseen kunnes lapsi nukahtaa. Neljävuotias on tosi pieni, ei tarvikaan osata itse nukahtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa kamalalta, jotain ammattiapua tuntuisi lapsi tarvitsevan? Mulla on 2, 4 ja 7-vuotiaat lapset ja iltasadun jälkeen valot pois huoneista ja jäävät sinne nukahtamaan itsekseen, en kyllä osaa auttaa ap:tä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alotuksen perusteella kuulostaa siltä, että vadit liikaa selityksiä ja asetata liian vähän rajoja. Lapsen ei tarvitse perustella, miksi hän rämppää valoja tai kävelee pöydällä. Sellainen toiminta vain yksiselitteisesti kielletään. Aikuinen määrää ja lapsi tottelee. Lapset saavat päähänsä vaikka ja mitä eivätkä itsekään tiedä, miksi jotain tekevät. Liika selitysten vaatiminen vain hämmentää lasta ja omalta osaltaa lietsoo ei-toivottua käytöstä, koska sillä saa vanhemman huomioin kun vanhempi alkaa kysellä "miksi teit miksi miksi".
Tämä muuten, mutta vanhempienkin hyvä selittää lapselle miksi mikäkin asia on kiellettyä. Opastaminen ehkä voi ajoittaa johonkin rauhallisempaan hetkeen kuin iltahulinaan.
Opastaminen ja lapselle selittäminen ei kerrasta muuta mitään, mutta erittäin lukuisien toistojen myötä lapsi alkaa joskus ymmärtää. Ja ymmärtäminen on parempi kuin pelkkä totteleminen.
Tuo on vähän tilannekohtaista. Joskus on parempi vain kieltää selittelemättä, koska esimerkiksi riehuva lapsi ei ole siinä mielentilassa, että hän kykenisi vastaanottamaan perusteluja. Silloin napakka kielto riittää. Samoin selkeästi vaarallisissa tilanteissa, joissa käytös pitää saada loppumaan heti eikä myöhemmin. Rauhallisempina ja turvallisempina hetkinä voi sitten perustella, että pöydällä ei saa kiipeillä, koska sieltä voi pudota ja loukata itsensä jne. jne. Mitä pienenpi lapsi, sitä vähemmän selittelyä.
Vastasit kysymykseesi aloituksesi viimeisessä kappaleessa. 4v. poikanne hakemalla hakee rajoja, rauhoittuu vasta kun ne tulevat vastaan, mutta se vaatii häneltä kahden tunnin riehumisen.
Varmasti rankkaa jokaisen perheenjäsenen kannalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa kamalalta, jotain ammattiapua tuntuisi lapsi tarvitsevan? Mulla on 2, 4 ja 7-vuotiaat lapset ja iltasadun jälkeen valot pois huoneista ja jäävät sinne nukahtamaan itsekseen, en kyllä osaa auttaa ap:tä.
Mitä teet ketjussa, kun et kerran osaa auttaa ja taivastelet vain sitä, että kaikilla ei ole samanlaisia lapsia kuin sinulla?
Aloitatte nukutustouhut liian aikaisin. Iltapala aikaisintaan 19.30, jopa 19.45 ja siitä sitten eteenpäin. Venytätte ja vanutatte touhua kun lasta ei vielä väsytä. Ja hereillä ollessa tarpeeksi yhdessäoloa vanhempien kanssa, kivaa ja aktiivista puuhaa ja keskittynyttä aikaa. Kyllä se siitä! Jos tuntuu ettei jaksa niin yhteys perheneuvolaan ja siellä mietitte. Jos lasta pitää nukuttamalla nukuttaa niin jossain on ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsevarmuudella, ei tempuilla. Luepas kirja "Kuinka kasvattaa bébé".
Vierailija kirjoitti:
Vastasit kysymykseesi aloituksesi viimeisessä kappaleessa. 4v. poikanne hakemalla hakee rajoja, rauhoittuu vasta kun ne tulevat vastaan, mutta se vaatii häneltä kahden tunnin riehumisen.
Varmasti rankkaa jokaisen perheenjäsenen kannalta.
Ja lääke tähän on, että niitä rajoja asetetaan selkeästi jo päivällä Ei tarvitse sitten illalla vetää ihan överiksi, kun on jo päivällä tehty selväksi, että riehuminen ei ole keino luistaa vanhemman haluamasta asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi kuule ap, kun se pikkuinen kulta-aare on semmoinen iltavirkku, niinkuin minäkin olen ollut koko ikäni. Se siis tarkoittaa vuosikymmeniä. Enkä muuksi muutu. Piti kyllä nousta ihmisten aikoihin ,kun opiskelin ja olin nelkyt vuotta työelämässä. Mihinkään ei ole iltavirkkuus muuttunut. Nyt saa onneksi valvoa yöllä
kahteen ja nukkua aamulla niin pitkään, että on virkeä👍
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alotuksen perusteella kuulostaa siltä, että vadit liikaa selityksiä ja asetata liian vähän rajoja. Lapsen ei tarvitse perustella, miksi hän rämppää valoja tai kävelee pöydällä. Sellainen toiminta vain yksiselitteisesti kielletään. Aikuinen määrää ja lapsi tottelee. Lapset saavat päähänsä vaikka ja mitä eivätkä itsekään tiedä, miksi jotain tekevät. Liika selitysten vaatiminen vain hämmentää lasta ja omalta osaltaa lietsoo ei-toivottua käytöstä, koska sillä saa vanhemman huomioin kun vanhempi alkaa kysellä "miksi teit miksi miksi".
Tämä muuten, mutta vanhempienkin hyvä selittää lapselle miksi mikäkin asia on kiellettyä. Opastaminen ehkä voi ajoittaa johonkin rauhallisempaan hetkeen kuin iltahulinaan.
Opastaminen ja lapselle selittäminen ei kerrasta muuta mitään, mutta erittäin lukuisien toistojen myötä lapsi alkaa joskus ymmärtää. Ja ymmärtäminen on parempi kuin pelkkä totteleminen.
Samaa mieltä, illalla keskitytään muuhun kuin keskusteluun. Sillähän lapsi saa sitä huomiota, laittaa vanhemman perustelemaan ja iltatoimet venyy. Ei. Illalla sanotaan lapsen keskusteluihin "nyt ei enää jutella, nyt nukutaan". Pyörimiin ja potkimisiin voi silitellä ja sanoa "nyt rauhoitutaan, nyt nukutaan". Ylipäätään mölinöihin vastataan "ssssh, nyt nukutaan" jne. Ei aleta enää juttelemaan, vastailla tuhansiin kysymyksiin jne.
Jos lapsi tahtoo taas vettä vaikka varmasti jo joi, niin "aamulla voi juoda, nyt nukutaan". Ihan vaan stoppi. Lapsella ei välttämättä ole ollenkaan mitään näitä "tarpeita" mitä hän illalla keksii.
Jos on epäilyä nepsyjutuista, voi seuraavalla neuvola/lääkärikäynnillä kysyä melatoniinista, onko ok tuon ikäiselle. Yhtä vaaraton kuin c-vitamiini, mutta tarkistaisin lääkäriltä kuitenkin ennen kuin noin pienelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko lapsi siis päiväkodissa? Mihin aikaan haette hänet kotiin? Nukkuuko päiväunet päiväkodissa?
Päiväkodissa nukutaan pääsääntöisesti n. 1,5-2 h, ja lapset yleensä nukkuvatkin aika hyvin. Ulkoilemaan menevät n. klo 15, joten jos esim. klo 17 haette kotiin, ulkoilua tulee jo siitä pari tuntia + aamupäivän ulkoilut.
Aloitatte iltatoimet ihan liian aikaisin. Ei lasta klo 18:30 vielä väsytä. Aloittakaa ennemmin n. klo 20 ja hyvin jämäkästi. Tietyt asiat tietyssä järjestyksessä, sitten iltasatu ja nukkumaan. Lapsi on oppinut jo nyt, että aikaa venkoilla on, iltatoimissa on liian paljon ilmaa ja löysää.
Toinen juttu: lapsi kaipaa päiväkotipäivän jälkeen kovasti vanhemman seuraa. Sitä päivällisen jälkeen pitää olla paljon: nauttikaa lapsen seurasta, piirtäkää yhdessä, jutelkaa, pelatkaa lautapelejä, osoittakaa lapselle, että teitä kiinnostaa, mitä hän on tehnyt päivällä, jutelkaa. Kun iltatoimet aloitetaan noin pian, lapsi voi kokea, että hänet halutaan unille ja pois hyvin aikaisin ja hakee teidän huomiotanne temppuilemalla, etenkin kun ei ole vielä väsynyt.
Onko myös pikkusisarus päiväkodissa? Jos ei ole, isomman lapsen temppuilut on entistä helpompaa ymmärtää.
Tuon ikäisen unentarve on n. 11 h/vrk. Jos päiväkodissa nukkuu vaikka 1,5 - 2 h, 9 h:n yöunet riittävät. Eli jos herätys on klo 7:00, unille menisi juuri klo 21:30- 22:00. Neljävuotias ei nuku enää niin paljon kuin 1,5-vuotias.
Omat lapseni nukkuivat päiväkodissa vielä eskari-iässä, ja menivät nukkumaan n. klo 21. Minusta tuon vanhemman aika ja huomio toimivat ainakin meillä. Lapsella on ikävä vanhempiaan päiväkodissa, hän kaipaa vanhemman seuraa. Jos sitä ei saa hyvällä tavalla, sitä etsitään huonolla. Lasta ei pidä nähdä vaivana ja kiusana, joka halutaan nukuttaa, että saadaan omaa aikaa. Lapsen seurasta pitää nauttia. Ja tämä toimii jotenkin kahteen suuntaan. Kun lapsi kokee, että saa vanhemman hyväksyntää ja huomiota normikäytöksellä tuo häiriökäyttäytyminen ja huomion hakeminen sitä kautta jää pois.
Meillä ei nukahdettu yli 2-vuotiaana ennen puolta yötä, jos oli nukuttu edes pienet päikkärit. EI auttanut yhtikäs mikään. Ilman päikkäreitä oli unessa klo 21.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osa tarvitsee vähemmän unta kuin toiset. Aloittakaa iltarumba myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Meillä 4v nukkuu vanhempien kanssa, omassa sängyssä. Omassa huoneessa olisi varmaan samanlaista menoa. Itse jättäisin kaikenlaiset musiikit pois illalla. Iltatoimet mahdollisimman sutjakkaasti. Mahdollinen pesulla käynti, iltapala, hampaiden pesu + pissalla käynti. Sitten sänkyyn kuuntelemaan iltasatu. Sen jälkeen hyvät yöt ja huone pimeäksi. Vanhempi on huoneessa, kunnes lapsi nukahtaa.
En ollut koskaan nukuttelemassa, ei olisi ollut aikaakaan, lapset menivät sänkyyn kun väsy tuli
Kuulostaa adhd:lta ja iltatoimet kannattaa aloittaa vasta myöhemmin. Lapsella on varmaan myöhäisempi kronotyyppi ja ahdistuu vain siitä, että iltahommat aloitetaan hänelle liian aikaisin. Googlaa taikofoni, saattaisi ehkä auttaa ylivirittynyttä hermostoa rauhoittumaan.
Oletteko kokeilleet jo erityistä läheisyyttä päiväkotipäivän jälkeen? Siis ihan fyysistä läheisyyttä, lukuhetkeä, sylileikkejä, kutitustuokioita, painimatsia matolla tms. Jotain, jossa lapselle voi antaa paljon hellyyttä ilman pakollista rauhoittumisen tarvetta, eli selvästi erillään iltatoimista.
Vierailija kirjoitti:
käytöshäiriötä, ylivilkkautta? liikaa energiaa eli mitä tekee päivisin,saako purettua liian energian,liikuntaa,ulkoilua riittävästi? onko lapselle opetettu kunnolla rajat ihan jo pienestä asti? jos pienestä asti lepsuu ja antaa lapsen tehdä mitä haluaa, niin vanhempana vaikeampi saada kuriin....
Miten luette näitä aloituksia??!!
Jo aloituksessa kerrottiin:
Ruutuaikaa on jo minimissä tai välillä kokonaan poissa ja lapsen kanssa ulkoillaan päivittäin useita tunteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko kokeilleet painopeittoa?
Mulla ei ole mitään kokemusta siitä, mutta painontunne kuulemma rauhoittaa.
Tätä yritimme jossain vaiheessa, mutta lapsi ei siedä lainkaan peittoa öisin, lakanoiden täytyy olla täydellisen suorat ja useat vaatteetkin ahdistavat.
Ap
Erityisherkkä!!!
Alue: Aihe vapaa
Tämä muuten, mutta vanhempienkin hyvä selittää lapselle miksi mikäkin asia on kiellettyä. Opastaminen ehkä voi ajoittaa johonkin rauhallisempaan hetkeen kuin iltahulinaan.
Opastaminen ja lapselle selittäminen ei kerrasta muuta mitään, mutta erittäin lukuisien toistojen myötä lapsi alkaa joskus ymmärtää. Ja ymmärtäminen on parempi kuin pelkkä totteleminen.