Avioeron vuoksi sairauslomaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun meet työterveyteen siellä lääkäri päättää tarvitsetko sairaslomaa, vain lääkäri eikä kysytä vauva palstalta tarvitsetko lomaa.

Ei, lääkäri ei päätä. Lääkäri antaa vain oman näkemyksensä asiassa.

Kyllähän lääkäri kirjaa todistukseen ettei työntekijä sovellu korvaavaan työhön sairausloman ajaksi?

Mutta se on vain hänen mielipiteensä, ei lääkäri voi tietää, millaista korvaavaa työtä on tarjolla.

Itse asiassa työterveyslääkäri kyllä tietää. Työterveys kun tekee yhdessä työnantajan kanssa muun muassa suunitelman siitä, miten toimitaan jos vaikkapa hitsaaja ei pystykään tekemään hitsaushommia. Jo laki velvoittaa tekemään riskiarvioita ja suunnitelmia poikkeustilanteiden varalle. Ja työterveys osallistuu tähän toimintaan hyvinkin kiinteästi. 

Oikeastiko laki vaatii miettimään, miten toimitaan, kun työntekijä kohtaa avioeron?

Kyllä, vaikkakin avioero ei liity asiaan millään tavalla vaan syynä on siitä seuranneet oireet/sairaus. Opiskele hieman työlakeja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun meet työterveyteen siellä lääkäri päättää tarvitsetko sairaslomaa, vain lääkäri eikä kysytä vauva palstalta tarvitsetko lomaa.

Ei, lääkäri ei päätä. Lääkäri antaa vain oman näkemyksensä asiassa.

Kyllähän lääkäri kirjaa todistukseen ettei työntekijä sovellu korvaavaan työhön sairausloman ajaksi?

Mutta se on vain hänen mielipiteensä, ei lääkäri voi tietää, millaista korvaavaa työtä on tarjolla.

Itse asiassa työterveyslääkäri kyllä tietää. Työterveys kun tekee yhdessä työnantajan kanssa muun muassa suunitelman siitä, miten toimitaan jos vaikkapa hitsaaja ei pystykään tekemään hitsaushommia. Jo laki velvoittaa tekemään riskiarvioita ja suunnitelmia poikkeustilanteiden varalle. Ja työterveys osallistuu tähän toimintaan hyvinkin kiinteästi. 

Itse asiassa ei tiedä, koska lääkärillä ei ole tuossa vaiheessa aavistustakaan siitä, mitä korvaavaa työtä hitsaajalle on tarjolla. Hän tietää ainoastaan ko. tehtävään kohdistuvat vaatimukset, mutta ei hänen tarvitse tietää, tarjotaanko sairastuneelle asiakaspalvelua puhelimessa vai työvälineiden inventointia. Teen kiinteää yhteistyötä työterveyden kanssa eikä meillä ole poikkeustilanteen varalta eksaktia suunnitelmaa, ainoastaan erilaiset vaihtoehdot työperäisten sairauksien varalta. Työterveys kun on niitä varten, että työntekijöiden yksityiselämän ongelmien kampittamiseksi.

No teillä on sitten hoidettu työturvallisuusasiat aikalailla päin persettä. Jokainen vähänkään asioista perillä oleva kun tajuaa, että työntekijä voi olla työkyvytön muistakin syitä kuin työperäisten sairauksien takia. Itse asiassa on merkittävän paljon todennäköisempää, että saikun syy on ei-työperäinen. Vai eikö teillä ole ikinä käynyt mielessä siellä palavereissa,  että työntekijä voi vaikka viikonlopun laskettelyreissullaan murtaa nilkkansa ja olla sen takia työkyvytön muutamia viikkoja? Sekin on työntekijän yksityiselämää, mutta kuten jokainen kartalla oleva työnantaja ymmärää, yksityiselämä monesti vaikuttaa aika isostikin myös työelämään. Riippumatta siitä, onko yksityiselämän ongelma avioero vai murunut jalka. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun meet työterveyteen siellä lääkäri päättää tarvitsetko sairaslomaa, vain lääkäri eikä kysytä vauva palstalta tarvitsetko lomaa.

Ei, lääkäri ei päätä. Lääkäri antaa vain oman näkemyksensä asiassa.

Kyllähän lääkäri kirjaa todistukseen ettei työntekijä sovellu korvaavaan työhön sairausloman ajaksi?

Mutta se on vain hänen mielipiteensä, ei lääkäri voi tietää, millaista korvaavaa työtä on tarjolla.

Itse asiassa työterveyslääkäri kyllä tietää. Työterveys kun tekee yhdessä työnantajan kanssa muun muassa suunitelman siitä, miten toimitaan jos vaikkapa hitsaaja ei pystykään tekemään hitsaushommia. Jo laki velvoittaa tekemään riskiarvioita ja suunnitelmia poikkeustilanteiden varalle. Ja työterveys osallistuu tähän toimintaan hyvinkin kiinteästi. 

Itse asiassa ei tiedä, koska lääkärillä ei ole tuossa vaiheessa aavistustakaan siitä, mitä korvaavaa työtä hitsaajalle on tarjolla. Hän tietää ainoastaan ko. tehtävään kohdistuvat vaatimukset, mutta ei hänen tarvitse tietää, tarjotaanko sairastuneelle asiakaspalvelua puhelimessa vai työvälineiden inventointia. Teen kiinteää yhteistyötä työterveyden kanssa eikä meillä ole poikkeustilanteen varalta eksaktia suunnitelmaa, ainoastaan erilaiset vaihtoehdot työperäisten sairauksien varalta. Työterveys kun on niitä varten, että työntekijöiden yksityiselämän ongelmien kampittamiseksi.

Puhdasta paskapuhetta. Sinun kannattaa perehtyä työlakiin ja työturvallisuuslakiin vähän tarkemmin. Siellä on ihan selkeästi määritelty työterveyden tehtävät ja niihin kuuluu myös työntekijöiden työkyvyn KOKONAISVALTAINEN ylläpito. Ihminen ei ole töissä irrallaan yksityiselämästään,, vaan kaikki vaikuttaa kaikkeen. Siksi esimerkiksi ennaltaehkäisy on merkittävässä roolissa työturvallisuuden kannalta. Kun työntekijä saa ajoissa apua vaikkapa nyt siihen yksityiselämän kriisiinsä, hän on huomattavasti pienempi riski työpaikalla kuin kriisin kärjistyessä. 

Sairasloman syitä voi olla satoja aina kuumeesta onnettomuuksiin, tulehduksesta syöpään, lapsen kuolemasta angiinaan tai rasitusvammaan, joten miksi stressitilan aiheuttama unettomuus nyt on niin ehdoton punainen vaate ketjun työnantajille? Ennemmin minä noron sairastaisin kuin nukkumisongelmia paniikkikohtauksilla!

Kaikki työlait löytyy ihan netistä etsimällä. Terveisin kaikki ne opiskellut työntekijä. Ja olen eri kuin yllä kommentoinut.

Vierailija kirjoitti:

Sairasloman syitä voi olla satoja aina kuumeesta onnettomuuksiin, tulehduksesta syöpään, lapsen kuolemasta angiinaan tai rasitusvammaan, joten miksi stressitilan aiheuttama unettomuus nyt on niin ehdoton punainen vaate ketjun työnantajille? Ennemmin minä noron sairastaisin kuin nukkumisongelmia paniikkikohtauksilla!

Ei se ole punainen vaate, vaan lakiin kirjattu syy olla antamatta palkallista saikkua. Itse asiassa, jos lakia tulkitaan ihan viimeisen päälle pilkulleen, edes lapsen kuolema ei ole syy palkalliseen saikkuun. Suurin osa työnantjista kuitenkin osoittaa edes hieman inhimillisyyttää eikä tulkitse asioista ihan noin pilkun päälle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun meet työterveyteen siellä lääkäri päättää tarvitsetko sairaslomaa, vain lääkäri eikä kysytä vauva palstalta tarvitsetko lomaa.

Ei, lääkäri ei päätä. Lääkäri antaa vain oman näkemyksensä asiassa.

Kyllähän lääkäri kirjaa todistukseen ettei työntekijä sovellu korvaavaan työhön sairausloman ajaksi?

Mutta se on vain hänen mielipiteensä, ei lääkäri voi tietää, millaista korvaavaa työtä on tarjolla.

Itse asiassa työterveyslääkäri kyllä tietää. Työterveys kun tekee yhdessä työnantajan kanssa muun muassa suunitelman siitä, miten toimitaan jos vaikkapa hitsaaja ei pystykään tekemään hitsaushommia. Jo laki velvoittaa tekemään riskiarvioita ja suunnitelmia poikkeustilanteiden varalle. Ja työterveys osallistuu tähän toimintaan hyvinkin kiinteästi. 

Itse asiassa ei tiedä, koska lääkärillä ei ole tuossa vaiheessa aavistustakaan siitä, mitä korvaavaa työtä hitsaajalle on tarjolla. Hän tietää ainoastaan ko. tehtävään kohdistuvat vaatimukset, mutta ei hänen tarvitse tietää, tarjotaanko sairastuneelle asiakaspalvelua puhelimessa vai työvälineiden inventointia. Teen kiinteää yhteistyötä työterveyden kanssa eikä meillä ole poikkeustilanteen varalta eksaktia suunnitelmaa, ainoastaan erilaiset vaihtoehdot työperäisten sairauksien varalta. Työterveys kun on niitä varten, että työntekijöiden yksityiselämän ongelmien kampittamiseksi.

Puhdasta paskapuhetta. Sinun kannattaa perehtyä työlakiin ja työturvallisuuslakiin vähän tarkemmin. Siellä on ihan selkeästi määritelty työterveyden tehtävät ja niihin kuuluu myös työntekijöiden työkyvyn KOKONAISVALTAINEN ylläpito. Ihminen ei ole töissä irrallaan yksityiselämästään,, vaan kaikki vaikuttaa kaikkeen. Siksi esimerkiksi ennaltaehkäisy on merkittävässä roolissa työturvallisuuden kannalta. Kun työntekijä saa ajoissa apua vaikkapa nyt siihen yksityiselämän kriisiinsä, hän on huomattavasti pienempi riski työpaikalla kuin kriisin kärjistyessä. 

Asiallista tekstiä. Jos ihminen ei kykene jäämään palkattomalle lomalle ja muutakaan vaihtoehtoa ei ole elämän suurimmassa kriisissä oireineen, saattaa hän olla oikeasti vaaraksi töissä itselleen, työnantajan omaisuudelle, asiakkaille, työkavereille, työnantajalle. Ei olisi ensimmäinen kerta kun ihminen tekee suussaan/vihassaan asioita mitä ei normaalisti tekisi. Mielenterveysapua on vaikea saada Suomessa. Riski on olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Sairasloman syitä voi olla satoja aina kuumeesta onnettomuuksiin, tulehduksesta syöpään, lapsen kuolemasta angiinaan tai rasitusvammaan, joten miksi stressitilan aiheuttama unettomuus nyt on niin ehdoton punainen vaate ketjun työnantajille? Ennemmin minä noron sairastaisin kuin nukkumisongelmia paniikkikohtauksilla!

Sulla on outoja tulkintoja ketjun viesteistä. Eihän missään ole sanottu, että rasitusvamma tai norokaan olisi syy palkalliseen saikkuun. Useimmiten sen toki saa, mutta jos rasitusvamma on vaikkapa jalassa, ei ole mitään syytä, miksi toimistotyöläinen ei voisi tehdä töitä. Jos ei toimistolle pääse niin sitten vaikka kotona etänä. Juuri sitä varten on niitä vaihtoehtoisia hommia, ettei palkkaa makseta pelkästä makaamisesta, jos työntekijä on työkykyinen joihinkin omasta toimenkuvastaan poikkeaviin hommiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun meet työterveyteen siellä lääkäri päättää tarvitsetko sairaslomaa, vain lääkäri eikä kysytä vauva palstalta tarvitsetko lomaa.

Ei, lääkäri ei päätä. Lääkäri antaa vain oman näkemyksensä asiassa.

Kyllähän lääkäri kirjaa todistukseen ettei työntekijä sovellu korvaavaan työhön sairausloman ajaksi?

Mutta se on vain hänen mielipiteensä, ei lääkäri voi tietää, millaista korvaavaa työtä on tarjolla.

Itse asiassa työterveyslääkäri kyllä tietää. Työterveys kun tekee yhdessä työnantajan kanssa muun muassa suunitelman siitä, miten toimitaan jos vaikkapa hitsaaja ei pystykään tekemään hitsaushommia. Jo laki velvoittaa tekemään riskiarvioita ja suunnitelmia poikkeustilanteiden varalle. Ja työterveys osallistuu tähän toimintaan hyvinkin kiinteästi. 

Itse asiassa ei tiedä, koska lääkärillä ei ole tuossa vaiheessa aavistustakaan siitä, mitä korvaavaa työtä hitsaajalle on tarjolla. Hän tietää ainoastaan ko. tehtävään kohdistuvat vaatimukset, mutta ei hänen tarvitse tietää, tarjotaanko sairastuneelle asiakaspalvelua puhelimessa vai työvälineiden inventointia. Teen kiinteää yhteistyötä työterveyden kanssa eikä meillä ole poikkeustilanteen varalta eksaktia suunnitelmaa, ainoastaan erilaiset vaihtoehdot työperäisten sairauksien varalta. Työterveys kun on niitä varten, että työntekijöiden yksityiselämän ongelmien kampittamiseksi.

Puhdasta paskapuhetta. Sinun kannattaa perehtyä työlakiin ja työturvallisuuslakiin vähän tarkemmin. Siellä on ihan selkeästi määritelty työterveyden tehtävät ja niihin kuuluu myös työntekijöiden työkyvyn KOKONAISVALTAINEN ylläpito. Ihminen ei ole töissä irrallaan yksityiselämästään,, vaan kaikki vaikuttaa kaikkeen. Siksi esimerkiksi ennaltaehkäisy on merkittävässä roolissa työturvallisuuden kannalta. Kun työntekijä saa ajoissa apua vaikkapa nyt siihen yksityiselämän kriisiinsä, hän on huomattavasti pienempi riski työpaikalla kuin kriisin kärjistyessä. 

Asiallista tekstiä. Jos ihminen ei kykene jäämään palkattomalle lomalle ja muutakaan vaihtoehtoa ei ole elämän suurimmassa kriisissä oireineen, saattaa hän olla oikeasti vaaraksi töissä itselleen, työnantajan omaisuudelle, asiakkaille, työkavereille, työnantajalle. Ei olisi ensimmäinen kerta kun ihminen tekee suussaan/vihassaan asioita mitä ei normaalisti tekisi. Mielenterveysapua on vaikea saada Suomessa. Riski on olemassa.

Lainaamasi kirjoittaja jatkaa vielä: Yksi valvottu vuorokausi vastaa noin 0,6 promillen humalaa. Kuinka moni työnantaja on sitä mieltä, että on ok tulla tuollaisessa humalatilassa esimerkiksi potilastyöhön? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sairasloman syitä voi olla satoja aina kuumeesta onnettomuuksiin, tulehduksesta syöpään, lapsen kuolemasta angiinaan tai rasitusvammaan, joten miksi stressitilan aiheuttama unettomuus nyt on niin ehdoton punainen vaate ketjun työnantajille? Ennemmin minä noron sairastaisin kuin nukkumisongelmia paniikkikohtauksilla!

Sulla on outoja tulkintoja ketjun viesteistä. Eihän missään ole sanottu, että rasitusvamma tai norokaan olisi syy palkalliseen saikkuun. Useimmiten sen toki saa, mutta jos rasitusvamma on vaikkapa jalassa, ei ole mitään syytä, miksi toimistotyöläinen ei voisi tehdä töitä. Jos ei toimistolle pääse niin sitten vaikka kotona etänä. Juuri sitä varten on niitä vaihtoehtoisia hommia, ettei palkkaa makseta pelkästä makaamisesta, jos työntekijä on työkykyinen joihinkin omasta toimenkuvastaan poikkeaviin hommiin. 

Tiedän sen, lähinnä vain että miksi itkuinen väsynyt poissaoleva työntekijä halutaan väkisin pitää työpaikalla, oli ihmetyksen aihe. Monesta muustakin myönnetään saikkua. Kaikkia töitä ei voi tehdä istuen tai etänä. Mutta mielestäni ei todellakaan ole hölmöä yrittää saada sairaslomaa mikäli kokee olevansa työkyvytön ja työkaveritkin ovat käskeneet hakemaan sairaslomaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samantyyppistä kysytään usein, tulee avioero, läheinen kuolee tai vaikka puoliso sairastuu vakavasti. Vastaus on: suru ei ole sairaus. Sairaalomaa siihen ei täten voi saada. Usein lääkärit kirjoittavat saikun kuitenkin, koska ymmärtävät ihmistä. Tällöin surun sijasta ICD-koodina on ahdistus tai masennus. Mutta jos siis itse pohdit eettiseltä kannalta, että hakisinko saikkua surun takia, niin kysymys on sama kuin näpistäisinkö kaupausta hyvän syyn perusteella.

Masennuksella ja ahdistuksella ei ole mitään tekemistä akuutin surun kanssa. Masennus on sairaus, suru ei. Surun takia voi saada sairauslomaa joko akuuttina stressireaktiona (yleensä kuolemantapauksissa) tai oireiden, kuten unettomuuden vuoksi. 

Voi olla akuutti stressireaktiokin, mutta surua ei kirjata, koska se ei ole sairaus. Ja siis teoriassa lääkäri voi kirjoittaa surunkin. Hänhän vain toteaa työkyvystä, että henkilö ei ole työkykyinen, syynä suru. Mutta riskinä on ettei työnantajan tarvitse maksaa ajalta palkkaa, jos ei halua. Voit mennä hirveässä krapulassakin lääkärille ja olla rehellinen. Lääkäri toteaa tällöinkin työkyvyttömyyden ja voit olla pois. Työnantaja vain todennäköisesti olisi maksamatta palkkaa ja antaisi varoituksen itse aiheutetusta työkyvyttömyydestä, sekä tekisi hoitoonohjauksen.

Olen itse siis pitkän linjan HR-ammattilainen. Nämä ei ole mitään mutua. Lääkäri ei ole ns. osapuoli työntekijän ja työnantajan välisessä työsopimuksessa. Hän antaa ammattilaisen lausunnon henkilön työkyvystä ja työnanta sitä näkemystä yleensä kunnioittaa. Kysymys on siis todellakin ns. vain siitä, että onko henkilö työkykyinen. Palkanmaksu on tästä ulkopuolinen asia, vaikka tavan tallaajalle me menevät ikään kuin samassa.

Työnantaja maksaa (yleensä) työntekijästä johtumattomista syistä tapahtuville sairauksien ja tapaturmien johdosta aiheutuneiden poissaolojen palkan. Suru on valitettava osa elämää ja kaikki varmasti ymmärtävät, ettei suuressa surussa ihmisellä ole työkykyä. Sen ymmärtää niin lääkäri, esihenkilö ja yrityksen HR. Lääkäriä ei edes periaatteessa tarvittaisi. Voisi sanoa työpaikalla, että suru on niin suuri, etten kykene töihin. Aika varmasti sanottaisiin, että sure nyt viikko ja soita sitten mikä on tilanne. Työntekijä sotkee asiaan lääkärin siksi, että saisi ns. valheellisen diagnoosin sairaudesta, eli siis palkkaa. Inhimillistä ja täysin ymmärrettävää, en minä sillä. Mutta oppikirjan mukaan se ei mene oikein. Henkilöllä ei ole akuuttia stressireaktiota, ahdistusta tai masennusta, vaan suuri suru.

Mulla riittää täysin ymmärrystä, mutta jos kyse siitä mikä on silti oikein ja mikä väärin, niin tässä on se ero. Kaupasta näpistämisenkin ymmärrän, jos ei ole mitä syödä. Mutta ei silti oikeaksi muutu, vaikka sen jokainen täysin ymmärtää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun meet työterveyteen siellä lääkäri päättää tarvitsetko sairaslomaa, vain lääkäri eikä kysytä vauva palstalta tarvitsetko lomaa.

Ei, lääkäri ei päätä. Lääkäri antaa vain oman näkemyksensä asiassa.

Kyllähän lääkäri kirjaa todistukseen ettei työntekijä sovellu korvaavaan työhön sairausloman ajaksi?

Mutta se on vain hänen mielipiteensä, ei lääkäri voi tietää, millaista korvaavaa työtä on tarjolla.

Itse asiassa työterveyslääkäri kyllä tietää. Työterveys kun tekee yhdessä työnantajan kanssa muun muassa suunitelman siitä, miten toimitaan jos vaikkapa hitsaaja ei pystykään tekemään hitsaushommia. Jo laki velvoittaa tekemään riskiarvioita ja suunnitelmia poikkeustilanteiden varalle. Ja työterveys osallistuu tähän toimintaan hyvinkin kiinteästi. 

Itse asiassa ei tiedä, koska lääkärillä ei ole tuossa vaiheessa aavistustakaan siitä, mitä korvaavaa työtä hitsaajalle on tarjolla. Hän tietää ainoastaan ko. tehtävään kohdistuvat vaatimukset, mutta ei hänen tarvitse tietää, tarjotaanko sairastuneelle asiakaspalvelua puhelimessa vai työvälineiden inventointia. Teen kiinteää yhteistyötä työterveyden kanssa eikä meillä ole poikkeustilanteen varalta eksaktia suunnitelmaa, ainoastaan erilaiset vaihtoehdot työperäisten sairauksien varalta. Työterveys kun on niitä varten, että työntekijöiden yksityiselämän ongelmien kampittamiseksi.

Itse asiassa olet taas väärässä. Juuri sitä varten niitä riskiarvoita ja poikkeustilasuunnitelmia tehdään, että kaikilla on aavituksen sijaan tietoa, mitä korvaavia töitä on tarjolla tai miten työt uudelleenorganisoidaan tms. Ei lääkäri missään umpiossa elä, vaan hänelle jaetaan ihan samat tiedot kuin muillekin riskiarvioon osallistuville tahoille. Tämä tehdään siksi, että asioita ei tarvitse pallotella kymmeniä kertoa edes takaisin, vaan välittömästi, kun Heikki-hitsaaja todetaan hitsaskyvyttömäksi, on tarjota vaihtoehtoinen työ. Kun asiat on hoidettu oikein Heikki voi jo siellä lääkärin vastaanotolla käydä läpi sopisiko hän hitsaustauon ajaksi vaikkapa lastaamaan paketteja varastoon. Heikki ei välttämättä yksin osaa sitä arvioida, joten lääkärin osallistuminen arviointiin tukee päätöstä. Jos lääkäri olisi ihan pihalla työpaikan toiminnoista, Heikin pitäisi pahimmillan mennä hetikohta uudelleen lääkäriin, kun ei se varastotyö sittenkään sopinut, vaikka hän itse uskoi, että niin voisi olla. 

Meillä työnantaja päättää sen korvaavan työn, ei työterveyslääkäri. Siksi työterveyslääkärin ei tarvitse arvioida mitään muuta kuin se, onko Heikki työkykyinen vai työkyvytön omaan tehtäväänsä, lopusta huolehtii työnantaja. Ihan lainkin mukaan! Lääkäri kun ei voi tietää, onko varastolla töitä juuri nyt eikä hän siten voi ohjata asiakasta sinne eikä edes mieti Heikin kanssa, soveltuisiko työ siinä tilanteessa. Heikin työtehtävistä päättää kaikissa tilanteissa työnantaja, ei lääkäri, ja työnantaja myös kantaa vastuun siitä, että Heikki saa perehdytyksen ja toisaalta tietää, että hänellä on oikeus kieltäytyä.

Toki Heikillä on oikeus mennä uudestaan lääkäriin, jos hän epäilee, että korvaava työ estää hänen paranemistaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun meet työterveyteen siellä lääkäri päättää tarvitsetko sairaslomaa, vain lääkäri eikä kysytä vauva palstalta tarvitsetko lomaa.

Ei, lääkäri ei päätä. Lääkäri antaa vain oman näkemyksensä asiassa.

Kyllähän lääkäri kirjaa todistukseen ettei työntekijä sovellu korvaavaan työhön sairausloman ajaksi?

Mutta se on vain hänen mielipiteensä, ei lääkäri voi tietää, millaista korvaavaa työtä on tarjolla.

Itse asiassa työterveyslääkäri kyllä tietää. Työterveys kun tekee yhdessä työnantajan kanssa muun muassa suunitelman siitä, miten toimitaan jos vaikkapa hitsaaja ei pystykään tekemään hitsaushommia. Jo laki velvoittaa tekemään riskiarvioita ja suunnitelmia poikkeustilanteiden varalle. Ja työterveys osallistuu tähän toimintaan hyvinkin kiinteästi. 

Itse asiassa ei tiedä, koska lääkärillä ei ole tuossa vaiheessa aavistustakaan siitä, mitä korvaavaa työtä hitsaajalle on tarjolla. Hän tietää ainoastaan ko. tehtävään kohdistuvat vaatimukset, mutta ei hänen tarvitse tietää, tarjotaanko sairastuneelle asiakaspalvelua puhelimessa vai työvälineiden inventointia. Teen kiinteää yhteistyötä työterveyden kanssa eikä meillä ole poikkeustilanteen varalta eksaktia suunnitelmaa, ainoastaan erilaiset vaihtoehdot työperäisten sairauksien varalta. Työterveys kun on niitä varten, että työntekijöiden yksityiselämän ongelmien kampittamiseksi.

Puhdasta paskapuhetta. Sinun kannattaa perehtyä työlakiin ja työturvallisuuslakiin vähän tarkemmin. Siellä on ihan selkeästi määritelty työterveyden tehtävät ja niihin kuuluu myös työntekijöiden työkyvyn KOKONAISVALTAINEN ylläpito. Ihminen ei ole töissä irrallaan yksityiselämästään,, vaan kaikki vaikuttaa kaikkeen. Siksi esimerkiksi ennaltaehkäisy on merkittävässä roolissa työturvallisuuden kannalta. Kun työntekijä saa ajoissa apua vaikkapa nyt siihen yksityiselämän kriisiinsä, hän on huomattavasti pienempi riski työpaikalla kuin kriisin kärjistyessä. 

Asiallista tekstiä. Jos ihminen ei kykene jäämään palkattomalle lomalle ja muutakaan vaihtoehtoa ei ole elämän suurimmassa kriisissä oireineen, saattaa hän olla oikeasti vaaraksi töissä itselleen, työnantajan omaisuudelle, asiakkaille, työkavereille, työnantajalle. Ei olisi ensimmäinen kerta kun ihminen tekee suussaan/vihassaan asioita mitä ei normaalisti tekisi. Mielenterveysapua on vaikea saada Suomessa. Riski on olemassa.

Lainaamasi kirjoittaja jatkaa vielä: Yksi valvottu vuorokausi vastaa noin 0,6 promillen humalaa. Kuinka moni työnantaja on sitä mieltä, että on ok tulla tuollaisessa humalatilassa esimerkiksi potilastyöhön? 

Jos on humalassa tai ei ole nukkunut, niin poissaolo on ilman muuta palkaton!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sairasloman syitä voi olla satoja aina kuumeesta onnettomuuksiin, tulehduksesta syöpään, lapsen kuolemasta angiinaan tai rasitusvammaan, joten miksi stressitilan aiheuttama unettomuus nyt on niin ehdoton punainen vaate ketjun työnantajille? Ennemmin minä noron sairastaisin kuin nukkumisongelmia paniikkikohtauksilla!

Sulla on outoja tulkintoja ketjun viesteistä. Eihän missään ole sanottu, että rasitusvamma tai norokaan olisi syy palkalliseen saikkuun. Useimmiten sen toki saa, mutta jos rasitusvamma on vaikkapa jalassa, ei ole mitään syytä, miksi toimistotyöläinen ei voisi tehdä töitä. Jos ei toimistolle pääse niin sitten vaikka kotona etänä. Juuri sitä varten on niitä vaihtoehtoisia hommia, ettei palkkaa makseta pelkästä makaamisesta, jos työntekijä on työkykyinen joihinkin omasta toimenkuvastaan poikkeaviin hommiin. 

Eikö edes norostakaan saa sairaslomaa joissakin firmoissa? Huh huh onnea vaan työnantajalle vessojen siivoukseen kun tauti leviää työpaikalla. Ja sääli hoitajaa kenen vastaanotolla joutuu käymään ripulit housussa sairaslomatodistuksen toivossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sairasloman syitä voi olla satoja aina kuumeesta onnettomuuksiin, tulehduksesta syöpään, lapsen kuolemasta angiinaan tai rasitusvammaan, joten miksi stressitilan aiheuttama unettomuus nyt on niin ehdoton punainen vaate ketjun työnantajille? Ennemmin minä noron sairastaisin kuin nukkumisongelmia paniikkikohtauksilla!

Sulla on outoja tulkintoja ketjun viesteistä. Eihän missään ole sanottu, että rasitusvamma tai norokaan olisi syy palkalliseen saikkuun. Useimmiten sen toki saa, mutta jos rasitusvamma on vaikkapa jalassa, ei ole mitään syytä, miksi toimistotyöläinen ei voisi tehdä töitä. Jos ei toimistolle pääse niin sitten vaikka kotona etänä. Juuri sitä varten on niitä vaihtoehtoisia hommia, ettei palkkaa makseta pelkästä makaamisesta, jos työntekijä on työkykyinen joihinkin omasta toimenkuvastaan poikkeaviin hommiin. 

Tiedän sen, lähinnä vain että miksi itkuinen väsynyt poissaoleva työntekijä halutaan väkisin pitää työpaikalla, oli ihmetyksen aihe. Monesta muustakin myönnetään saikkua. Kaikkia töitä ei voi tehdä istuen tai etänä. Mutta mielestäni ei todellakaan ole hölmöä yrittää saada sairaslomaa mikäli kokee olevansa työkyvytön ja työkaveritkin ovat käskeneet hakemaan sairaslomaa!

Ja siksi on ne korvaavat hommat. Jos sinun työtäsi ei voi tehdä istuen, voit tehdä jotain työtä, jonka voi. Ei ihmisen työrooli ole niin kiveenhakattu etteikö sitä voi tarvittaessa vaihtaa. Esimerkiksi, jos minä en pysty jalkavamman takia tekemään normaalia työtäni eli potilaiden huoneissa pesujen jne. hoitamista, voin istua toimistotilassa tekemässä paperihommia. Kyllä niitä yhden saikun ajaksi riittää kahdellekin työntekijälle. Tosin todennäköisesti kävisi niin, että se normaalisti paperihommat menisi sitten minua sijaistamaan potilastyöhön, koska ulkopuolelta sijaisia on vaikea saada. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sairasloman syitä voi olla satoja aina kuumeesta onnettomuuksiin, tulehduksesta syöpään, lapsen kuolemasta angiinaan tai rasitusvammaan, joten miksi stressitilan aiheuttama unettomuus nyt on niin ehdoton punainen vaate ketjun työnantajille? Ennemmin minä noron sairastaisin kuin nukkumisongelmia paniikkikohtauksilla!

Sulla on outoja tulkintoja ketjun viesteistä. Eihän missään ole sanottu, että rasitusvamma tai norokaan olisi syy palkalliseen saikkuun. Useimmiten sen toki saa, mutta jos rasitusvamma on vaikkapa jalassa, ei ole mitään syytä, miksi toimistotyöläinen ei voisi tehdä töitä. Jos ei toimistolle pääse niin sitten vaikka kotona etänä. Juuri sitä varten on niitä vaihtoehtoisia hommia, ettei palkkaa makseta pelkästä makaamisesta, jos työntekijä on työkykyinen joihinkin omasta toimenkuvastaan poikkeaviin hommiin. 

Eikö edes norostakaan saa sairaslomaa joissakin firmoissa? Huh huh onnea vaan työnantajalle vessojen siivoukseen kun tauti leviää työpaikalla. Ja sääli hoitajaa kenen vastaanotolla joutuu käymään ripulit housussa sairaslomatodistuksen toivossa.

No eipä se työnantaja niitä vessoja siivoa. Eikä saikku estä sitä, että joku työpäivän aikana sairastunut tartuttaa kaikki muutkin. Norohan voi iskeä hyvinkin äkillisesti eikä sillä hetkellä välttämättä ole kotona. Normaaliälyinen työnantaja ei vaadi mitään hoitajakäytejä tuossa kohtaa, vaan oma ilmoitus riittää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun meet työterveyteen siellä lääkäri päättää tarvitsetko sairaslomaa, vain lääkäri eikä kysytä vauva palstalta tarvitsetko lomaa.

Ei, lääkäri ei päätä. Lääkäri antaa vain oman näkemyksensä asiassa.

Kyllähän lääkäri kirjaa todistukseen ettei työntekijä sovellu korvaavaan työhön sairausloman ajaksi?

Mutta se on vain hänen mielipiteensä, ei lääkäri voi tietää, millaista korvaavaa työtä on tarjolla.

Itse asiassa työterveyslääkäri kyllä tietää. Työterveys kun tekee yhdessä työnantajan kanssa muun muassa suunitelman siitä, miten toimitaan jos vaikkapa hitsaaja ei pystykään tekemään hitsaushommia. Jo laki velvoittaa tekemään riskiarvioita ja suunnitelmia poikkeustilanteiden varalle. Ja työterveys osallistuu tähän toimintaan hyvinkin kiinteästi. 

Itse asiassa ei tiedä, koska lääkärillä ei ole tuossa vaiheessa aavistustakaan siitä, mitä korvaavaa työtä hitsaajalle on tarjolla. Hän tietää ainoastaan ko. tehtävään kohdistuvat vaatimukset, mutta ei hänen tarvitse tietää, tarjotaanko sairastuneelle asiakaspalvelua puhelimessa vai työvälineiden inventointia. Teen kiinteää yhteistyötä työterveyden kanssa eikä meillä ole poikkeustilanteen varalta eksaktia suunnitelmaa, ainoastaan erilaiset vaihtoehdot työperäisten sairauksien varalta. Työterveys kun on niitä varten, että työntekijöiden yksityiselämän ongelmien kampittamiseksi.

Itse asiassa olet taas väärässä. Juuri sitä varten niitä riskiarvoita ja poikkeustilasuunnitelmia tehdään, että kaikilla on aavituksen sijaan tietoa, mitä korvaavia töitä on tarjolla tai miten työt uudelleenorganisoidaan tms. Ei lääkäri missään umpiossa elä, vaan hänelle jaetaan ihan samat tiedot kuin muillekin riskiarvioon osallistuville tahoille. Tämä tehdään siksi, että asioita ei tarvitse pallotella kymmeniä kertoa edes takaisin, vaan välittömästi, kun Heikki-hitsaaja todetaan hitsaskyvyttömäksi, on tarjota vaihtoehtoinen työ. Kun asiat on hoidettu oikein Heikki voi jo siellä lääkärin vastaanotolla käydä läpi sopisiko hän hitsaustauon ajaksi vaikkapa lastaamaan paketteja varastoon. Heikki ei välttämättä yksin osaa sitä arvioida, joten lääkärin osallistuminen arviointiin tukee päätöstä. Jos lääkäri olisi ihan pihalla työpaikan toiminnoista, Heikin pitäisi pahimmillan mennä hetikohta uudelleen lääkäriin, kun ei se varastotyö sittenkään sopinut, vaikka hän itse uskoi, että niin voisi olla. 

Meillä työnantaja päättää sen korvaavan työn, ei työterveyslääkäri. Siksi työterveyslääkärin ei tarvitse arvioida mitään muuta kuin se, onko Heikki työkykyinen vai työkyvytön omaan tehtäväänsä, lopusta huolehtii työnantaja. Ihan lainkin mukaan! Lääkäri kun ei voi tietää, onko varastolla töitä juuri nyt eikä hän siten voi ohjata asiakasta sinne eikä edes mieti Heikin kanssa, soveltuisiko työ siinä tilanteessa. Heikin työtehtävistä päättää kaikissa tilanteissa työnantaja, ei lääkäri, ja työnantaja myös kantaa vastuun siitä, että Heikki saa perehdytyksen ja toisaalta tietää, että hänellä on oikeus kieltäytyä.

Toki Heikillä on oikeus mennä uudestaan lääkäriin, jos hän epäilee, että korvaava työ estää hänen paranemistaan.

Kukaan ei ole missään kohtaa väittänyt, että lääkäri päättäisi korvaavan työn. Kannatta opetella lukemaan niin sujuu se työturvallisuudesta huolehtiminenkin vähänä paremmin :) Osaat lukutaido omaksuttuasi ehkä myös omaksua suurimmalle osalle itsestäänselvän taidon nimeltä viestintä. Lääkäri saa tarvittaessa tiedon varaston työtilanteesta, kun työnantaja sen hänelle kertoo. Ei ole rakettitiedettä ja onnistuu täysin ongelmitta hyvin suurella osalla työpaikoista. Kenenkään etu kun ei ole se, että rahaa ja aikaa tuhlataan turhaan lääkärissä juoksemiseen ja kymmenien eri mutkien kautta asioiden järjestämiseen. Selkeä ennakoiva suunnitelma säästää paitsi aikaa myös ison kasan rahaa. Ja ennen kaikkea turvaa työntekijöiden työturvallisuutta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samantyyppistä kysytään usein, tulee avioero, läheinen kuolee tai vaikka puoliso sairastuu vakavasti. Vastaus on: suru ei ole sairaus. Sairaalomaa siihen ei täten voi saada. Usein lääkärit kirjoittavat saikun kuitenkin, koska ymmärtävät ihmistä. Tällöin surun sijasta ICD-koodina on ahdistus tai masennus. Mutta jos siis itse pohdit eettiseltä kannalta, että hakisinko saikkua surun takia, niin kysymys on sama kuin näpistäisinkö kaupausta hyvän syyn perusteella.

Masennuksella ja ahdistuksella ei ole mitään tekemistä akuutin surun kanssa. Masennus on sairaus, suru ei. Surun takia voi saada sairauslomaa joko akuuttina stressireaktiona (yleensä kuolemantapauksissa) tai oireiden, kuten unettomuuden vuoksi. 

Voi olla akuutti stressireaktiokin, mutta surua ei kirjata, koska se ei ole sairaus. Ja siis teoriassa lääkäri voi kirjoittaa surunkin. Hänhän vain toteaa työkyvystä, että henkilö ei ole työkykyinen, syynä suru. Mutta riskinä on ettei työnantajan tarvitse maksaa ajalta palkkaa, jos ei halua. Voit mennä hirveässä krapulassakin lääkärille ja olla rehellinen. Lääkäri toteaa tällöinkin työkyvyttömyyden ja voit olla pois. Työnantaja vain todennäköisesti olisi maksamatta palkkaa ja antaisi varoituksen itse aiheutetusta työkyvyttömyydestä, sekä tekisi hoitoonohjauksen.

Olen itse siis pitkän linjan HR-ammattilainen. Nämä ei ole mitään mutua. Lääkäri ei ole ns. osapuoli työntekijän ja työnantajan välisessä työsopimuksessa. Hän antaa ammattilaisen lausunnon henkilön työkyvystä ja työnanta sitä näkemystä yleensä kunnioittaa. Kysymys on siis todellakin ns. vain siitä, että onko henkilö työkykyinen. Palkanmaksu on tästä ulkopuolinen asia, vaikka tavan tallaajalle me menevät ikään kuin samassa.

Työnantaja maksaa (yleensä) työntekijästä johtumattomista syistä tapahtuville sairauksien ja tapaturmien johdosta aiheutuneiden poissaolojen palkan. Suru on valitettava osa elämää ja kaikki varmasti ymmärtävät, ettei suuressa surussa ihmisellä ole työkykyä. Sen ymmärtää niin lääkäri, esihenkilö ja yrityksen HR. Lääkäriä ei edes periaatteessa tarvittaisi. Voisi sanoa työpaikalla, että suru on niin suuri, etten kykene töihin. Aika varmasti sanottaisiin, että sure nyt viikko ja soita sitten mikä on tilanne. Työntekijä sotkee asiaan lääkärin siksi, että saisi ns. valheellisen diagnoosin sairaudesta, eli siis palkkaa. Inhimillistä ja täysin ymmärrettävää, en minä sillä. Mutta oppikirjan mukaan se ei mene oikein. Henkilöllä ei ole akuuttia stressireaktiota, ahdistusta tai masennusta, vaan suuri suru.

Mulla riittää täysin ymmärrystä, mutta jos kyse siitä mikä on silti oikein ja mikä väärin, niin tässä on se ero. Kaupasta näpistämisenkin ymmärrän, jos ei ole mitä syödä. Mutta ei silti oikeaksi muutu, vaikka sen jokainen täysin ymmärtää.

Onko silloin suru diagnoosi, jos kärsii unettomuudesta, ahdistuneisuudesta, paniikkikohtauksista? Tuntui kuin tietäisit kaikkien hakevan palkallista saikkua liioitellakseen oireitaan, vaikka mistä sinä hr tiedät mitä he käyvät elämässään juuri silloin läpi? Itse yritin riistää hengen itseltäni erotessa, koska taustalla oli niin paljon asioita joita mieleni ei kestänyt käsitellä samaan aikaan. En pidä ihmisten todellisten ongelmien vähättelystä, mikäli kyse oli siitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun meet työterveyteen siellä lääkäri päättää tarvitsetko sairaslomaa, vain lääkäri eikä kysytä vauva palstalta tarvitsetko lomaa.

Ei, lääkäri ei päätä. Lääkäri antaa vain oman näkemyksensä asiassa.

Kyllähän lääkäri kirjaa todistukseen ettei työntekijä sovellu korvaavaan työhön sairausloman ajaksi?

Mutta se on vain hänen mielipiteensä, ei lääkäri voi tietää, millaista korvaavaa työtä on tarjolla.

Itse asiassa työterveyslääkäri kyllä tietää. Työterveys kun tekee yhdessä työnantajan kanssa muun muassa suunitelman siitä, miten toimitaan jos vaikkapa hitsaaja ei pystykään tekemään hitsaushommia. Jo laki velvoittaa tekemään riskiarvioita ja suunnitelmia poikkeustilanteiden varalle. Ja työterveys osallistuu tähän toimintaan hyvinkin kiinteästi. 

Itse asiassa ei tiedä, koska lääkärillä ei ole tuossa vaiheessa aavistustakaan siitä, mitä korvaavaa työtä hitsaajalle on tarjolla. Hän tietää ainoastaan ko. tehtävään kohdistuvat vaatimukset, mutta ei hänen tarvitse tietää, tarjotaanko sairastuneelle asiakaspalvelua puhelimessa vai työvälineiden inventointia. Teen kiinteää yhteistyötä työterveyden kanssa eikä meillä ole poikkeustilanteen varalta eksaktia suunnitelmaa, ainoastaan erilaiset vaihtoehdot työperäisten sairauksien varalta. Työterveys kun on niitä varten, että työntekijöiden yksityiselämän ongelmien kampittamiseksi.

Puhdasta paskapuhetta. Sinun kannattaa perehtyä työlakiin ja työturvallisuuslakiin vähän tarkemmin. Siellä on ihan selkeästi määritelty työterveyden tehtävät ja niihin kuuluu myös työntekijöiden työkyvyn KOKONAISVALTAINEN ylläpito. Ihminen ei ole töissä irrallaan yksityiselämästään,, vaan kaikki vaikuttaa kaikkeen. Siksi esimerkiksi ennaltaehkäisy on merkittävässä roolissa työturvallisuuden kannalta. Kun työntekijä saa ajoissa apua vaikkapa nyt siihen yksityiselämän kriisiinsä, hän on huomattavasti pienempi riski työpaikalla kuin kriisin kärjistyessä. 

Missä kohtaa työlaissa tuo sanotaan? Tai mikä ylipäätään on työlaki, Finlexissä ei sellaista edes ole! Hankala perehtyä sellaiseen, mikä on vain kuvitelmissasi.

Työterveyden tehtävät on kirjattu kätevästi työterveyshuoltolakiin ja siellä sanotaan aika lailla yksiselitteisesti seuraavaa": Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi." Lain perusteluissa todetaan, että työterveys on nimenomaan työhön liittyvien sairauksien ennaltaehkäisyä ja hoitoa, kokonaisvaltaisuudesta siellä ei sanota sanaakaan. Eikä siellä ole sanaakaan yksityiselämän kriisien ennaltaehkäisyn tarpeellisuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun meet työterveyteen siellä lääkäri päättää tarvitsetko sairaslomaa, vain lääkäri eikä kysytä vauva palstalta tarvitsetko lomaa.

Ei, lääkäri ei päätä. Lääkäri antaa vain oman näkemyksensä asiassa.

Kyllähän lääkäri kirjaa todistukseen ettei työntekijä sovellu korvaavaan työhön sairausloman ajaksi?

Mutta se on vain hänen mielipiteensä, ei lääkäri voi tietää, millaista korvaavaa työtä on tarjolla.

Itse asiassa työterveyslääkäri kyllä tietää. Työterveys kun tekee yhdessä työnantajan kanssa muun muassa suunitelman siitä, miten toimitaan jos vaikkapa hitsaaja ei pystykään tekemään hitsaushommia. Jo laki velvoittaa tekemään riskiarvioita ja suunnitelmia poikkeustilanteiden varalle. Ja työterveys osallistuu tähän toimintaan hyvinkin kiinteästi. 

Itse asiassa ei tiedä, koska lääkärillä ei ole tuossa vaiheessa aavistustakaan siitä, mitä korvaavaa työtä hitsaajalle on tarjolla. Hän tietää ainoastaan ko. tehtävään kohdistuvat vaatimukset, mutta ei hänen tarvitse tietää, tarjotaanko sairastuneelle asiakaspalvelua puhelimessa vai työvälineiden inventointia. Teen kiinteää yhteistyötä työterveyden kanssa eikä meillä ole poikkeustilanteen varalta eksaktia suunnitelmaa, ainoastaan erilaiset vaihtoehdot työperäisten sairauksien varalta. Työterveys kun on niitä varten, että työntekijöiden yksityiselämän ongelmien kampittamiseksi.

Itse asiassa olet taas väärässä. Juuri sitä varten niitä riskiarvoita ja poikkeustilasuunnitelmia tehdään, että kaikilla on aavituksen sijaan tietoa, mitä korvaavia töitä on tarjolla tai miten työt uudelleenorganisoidaan tms. Ei lääkäri missään umpiossa elä, vaan hänelle jaetaan ihan samat tiedot kuin muillekin riskiarvioon osallistuville tahoille. Tämä tehdään siksi, että asioita ei tarvitse pallotella kymmeniä kertoa edes takaisin, vaan välittömästi, kun Heikki-hitsaaja todetaan hitsaskyvyttömäksi, on tarjota vaihtoehtoinen työ. Kun asiat on hoidettu oikein Heikki voi jo siellä lääkärin vastaanotolla käydä läpi sopisiko hän hitsaustauon ajaksi vaikkapa lastaamaan paketteja varastoon. Heikki ei välttämättä yksin osaa sitä arvioida, joten lääkärin osallistuminen arviointiin tukee päätöstä. Jos lääkäri olisi ihan pihalla työpaikan toiminnoista, Heikin pitäisi pahimmillan mennä hetikohta uudelleen lääkäriin, kun ei se varastotyö sittenkään sopinut, vaikka hän itse uskoi, että niin voisi olla. 

Meillä työnantaja päättää sen korvaavan työn, ei työterveyslääkäri. Siksi työterveyslääkärin ei tarvitse arvioida mitään muuta kuin se, onko Heikki työkykyinen vai työkyvytön omaan tehtäväänsä, lopusta huolehtii työnantaja. Ihan lainkin mukaan! Lääkäri kun ei voi tietää, onko varastolla töitä juuri nyt eikä hän siten voi ohjata asiakasta sinne eikä edes mieti Heikin kanssa, soveltuisiko työ siinä tilanteessa. Heikin työtehtävistä päättää kaikissa tilanteissa työnantaja, ei lääkäri, ja työnantaja myös kantaa vastuun siitä, että Heikki saa perehdytyksen ja toisaalta tietää, että hänellä on oikeus kieltäytyä.

Toki Heikillä on oikeus mennä uudestaan lääkäriin, jos hän epäilee, että korvaava työ estää hänen paranemistaan.

Ihan jokaisella työpaikalla työtehtävät päättää työnantaja. Teillä vain jostain syystä asiat halutaan tehdä vaikeimman kautta pimittämällä asioita työterveydeltä. En tiedä, mitä sillä luulet saavuttavasi, mutta ainakaan se ei edistä firmasi toiminnan sujuvuutta millään tasolla. Itse en työnantajan viitsi maksaa siitä, että työntekijät juoksevat alvariinsa lääkärissä ja siksi meillä myös työterveys on kartalla vaihtoehdoista tilanteessa, jossa yksi homma ei tevryedellisistä syistä onnistu. Ja ihan minun luvallani se lääkäri niitä vaihtoehtoja Heikille ehdottaa. Tarvittaessa konsultoiden minua. Meillä kun on sellainen jännä laite kuin puhelin ollut käytössä jo vuosia. Yllättävän näppärä apuri esim. tiedon välittämisessä. Myös sähköposti on aika toimiva värkki siihen.