Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kokemukset tindertreffeiltä
16.07.2023 |
Olen köynyt nyt kuudet pikaiset treffit ja kukaan miehistä ei lopulta ole ollut kiinnostunut minusta. Juttelevat kyllä tapamisessa, mutta sen jäljeen ei kuulu mitään.,
Taidan jättää koko jutun, ja olla yksin loppuelämän.
Kommentit (193)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä kokenut miehen kanssa mitään erityistä kemiaa ensitapaamisella. Kun oldn tutustunut paremmin ja tykästynyt, niin kemiakin on herännyt. Ihmiset on tässä varmaan aika erilaisia.
No on. Minä tunnen kemiaa vain juoppoihin renttuihin pahoihin poikiin aluks. Samanlaisiin kuin isäni.
Siksi parempi onkin kun otan sellaisen johon se pikkuhiljaa syttyy.
Itselleni kemia taas on jotain alkukantaista. Jotain jota ei voi edes järjellä selittää. Jotain joka joko on tai ei. Se ei syty pikkuhiljaa. Jos sitä ei ole alussa, sitä ei tule koskaan olemaankaan.
Mä kuulun kanssa tähän leiriin. Kun näen naisen ensimmäisen kerran livenä, niin tiedän heti ensimmäisen sekuntin aikana olenko hänestä seksuaalisesti kiinnostunut vai en.
Tämä kemiaporukka on usein sitä, jonka parisuhdehistoriakin antaa viitteitä siitä, että järkeä ei ole tosiaan käytetty vaan eläin sisällä on ollut ohjaimissa.
🤷🏻
Muiden parisuhdehistoriat eivät ole sinun ongelmasi. Keskitypä vaan omaasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli ihan samanlaista lähes aina. Kivaa oli treffeillä ja riitti jutunaihetta mutta kun ei vaan mikään kelpaa miehille. En oikein tiedä mitä tuolta hakevat vai onko tarjontaa vaan niin paljon?
N26
Olen huomannut että mitä enemmän kivaa rentoa jutunaihetta treffeillä riittää, sitä todennäköisempää on ettei ne johda mihinkään. Silloin puuttuu se jännite ja kutkuttava hermostuneisuus jollaista tuntee aidosti "siinä mielessä" kiinnostavan seurassa ollessa.
Pätee ainakin minuun.
Silloin kun nainen ei herätä seksuaalista kiinnostustani, pystyn olemaan treffeillä rento, hauska ja kaikin puolin hyvää seuraa. Mutta jos nainen herättää kiinnostukseni, niin minua jännittää, alan yrittää liikaa, enkä ole läheskään yhtä sulava ja hauska.
M30
Sama täällä.
Naiset kiinnostuvat minusta eniten kun minä en ole kiinnostunut heistä. Silloin pystyn olemaan peruskohtelias ja viemään tilannetta rennosti. Jos tullaan hyvin toimeen kaveripohjalta, tulee sitä läpänheittoakin.
Kun nainen kiinnostaa oikeasi, en olekaan naisen silmissä suoritusvarma merimies jolle kaunis nainen on "business as usual" ja sitten nainen voisi jännätä että ooh mikä kiinnostava ja mysteerinen mies. Sitten naista ei kiinnosta.
Tämä juuri.
Se minkä olen huomannut on se, ettei suurin osa naisista tunnista "kemiaa".
Kun mies on itsevarma ja supliikki, naiset kokevat että "kemiaa" on. Tämä riippumatta siitä ovatko naiset mukana jutunheitossa, kuuntelemassa passiivisina miestä, vai jännittämässä hiljaisina.
Kun miestä vähän jännittää, nainen ei tunne "kemiaa".
Tämä johtaa Tinderissä juurikin siihen että naiset kiinnostuvat vahvimmin miehistä jotka ovat erittäin kokeneita ja taitavia, mutta eivät vakavissaan kiinnostuneita.
Osa naisista tuntee sitä kemiaa nimenomaan niitä miehiä kohtaan, jotka eivät ole erityisen kiinnostuneita heistä. Ei kyse ole siitä, että kiinnostuksen puutteen aiheuttama rentous tulkitaan väärin kemiaksi, vaan siitä että se kiinnostuksen puute itsessään herättää sen kemian. Voi olla esimerkiksi sitoutumiskammon ilmenemismuoto, että etsitään alitajuisesti suhteita joilla ei ole mitään edellytyksiä edetä vakavaksi. Silloin ei tarvitse antautua todelliseen läheisyyteen eikä kohdata sitä tosiasiaa ettei rakkaus korjannutkaan sisäistä tyhjyyttä. Helpompi ajatella, että kyllä minä nyt olisin onnellinen jos olisin tuonkin saanut.
Ei. Vaan selkeästi kun "juttu luistaa", nainen kokee että kemiaa on. Vaikka se juttu olisii yksipuolista eli mies viihdyttää ja nainen viihtyy.
Sinänsä mitä kirjoitat voi olla tottakin osalla naisista.
Mutta yleisin syy on selkeästi siinä, että naisiin iskee itsevarmuus ja suoritusvarmuus. Se kun mies ottaa tilanteen haltuun eikä hätkähdä naisesta. Nainen haluaa olla se osapuoli joka ujostelee ja jännittää enemmän kuin mies.
No onhan se todella iso turn off jos mies menee silminnähden sekaisin naisen nähdessään. Olen monesta miehestä huomannut välittömästi kun kohtasimme, että taisin miellyttää silmää vähän liikaakin. Yhdistävä tekijä näille miehille on ollut myös se, että omaa silmääni he eivät ole miellyttäneet ollenkaan. Sekoamisen pitäisi olla molemminpuolista, ei niin että vain toinen sekoaa.
No onhan se todella iso turn off jos mies menee silminnähden sekaisin naisen nähdessään.
Tässä rehellinen kommentti. Tasoistahan tässä on kyse. Kun mies menee naisen ulkonäöstä sekaisin, nainen ei mene miehen ulkonäöstä sekaisin - ja päin vastoin.
Ja jos samantasoinen mies käyttäytyy kuin tapaisi korkeampitasoisen naisen (menee ulkonäöstä sekaisin, alkaa jännittämään), naisen alitajunta tulkitsee että mies ei ole tasokkain mitä hän voisi saada.
Kun mies on "business as usual" = mies saisi kauniimpiakin naisia = miehen saaminen olisi jättipotti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä kokenut miehen kanssa mitään erityistä kemiaa ensitapaamisella. Kun oldn tutustunut paremmin ja tykästynyt, niin kemiakin on herännyt. Ihmiset on tässä varmaan aika erilaisia.
No on. Minä tunnen kemiaa vain juoppoihin renttuihin pahoihin poikiin aluks. Samanlaisiin kuin isäni.
Siksi parempi onkin kun otan sellaisen johon se pikkuhiljaa syttyy.
Itselleni kemia taas on jotain alkukantaista. Jotain jota ei voi edes järjellä selittää. Jotain joka joko on tai ei. Se ei syty pikkuhiljaa. Jos sitä ei ole alussa, sitä ei tule koskaan olemaankaan.
Mä kuulun kanssa tähän leiriin. Kun näen naisen ensimmäisen kerran livenä, niin tiedän heti ensimmäisen sekuntin aikana olenko hänestä seksuaalisesti kiinnostunut vai en.
Tämä kemiaporukka on usein sitä, jonka parisuhdehistoriakin antaa viitteitä siitä, että järkeä ei ole tosiaan käytetty vaan eläin sisällä on ollut ohjaimissa.
🤷🏻
Parasta on se, kun ei tarvitse valita kemian ja järjen välillä vaan molemmat osoittaa samaan suuntaan. Ei kannattaisi kenenkään tyytyä vähempään. Mikä siinä yksinolossa niin kauheasti pelottaa, että tarvitsee lähteä kemiattomiin kulissijuttuihin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli ihan samanlaista lähes aina. Kivaa oli treffeillä ja riitti jutunaihetta mutta kun ei vaan mikään kelpaa miehille. En oikein tiedä mitä tuolta hakevat vai onko tarjontaa vaan niin paljon?
N26
Olen huomannut että mitä enemmän kivaa rentoa jutunaihetta treffeillä riittää, sitä todennäköisempää on ettei ne johda mihinkään. Silloin puuttuu se jännite ja kutkuttava hermostuneisuus jollaista tuntee aidosti "siinä mielessä" kiinnostavan seurassa ollessa.
Pätee ainakin minuun.
Silloin kun nainen ei herätä seksuaalista kiinnostustani, pystyn olemaan treffeillä rento, hauska ja kaikin puolin hyvää seuraa. Mutta jos nainen herättää kiinnostukseni, niin minua jännittää, alan yrittää liikaa, enkä ole läheskään yhtä sulava ja hauska.
M30
Sama täällä.
Naiset kiinnostuvat minusta eniten kun minä en ole kiinnostunut heistä. Silloin pystyn olemaan peruskohtelias ja viemään tilannetta rennosti. Jos tullaan hyvin toimeen kaveripohjalta, tulee sitä läpänheittoakin.
Kun nainen kiinnostaa oikeasi, en olekaan naisen silmissä suoritusvarma merimies jolle kaunis nainen on "business as usual" ja sitten nainen voisi jännätä että ooh mikä kiinnostava ja mysteerinen mies. Sitten naista ei kiinnosta.
Tämä juuri.
Se minkä olen huomannut on se, ettei suurin osa naisista tunnista "kemiaa".
Kun mies on itsevarma ja supliikki, naiset kokevat että "kemiaa" on. Tämä riippumatta siitä ovatko naiset mukana jutunheitossa, kuuntelemassa passiivisina miestä, vai jännittämässä hiljaisina.
Kun miestä vähän jännittää, nainen ei tunne "kemiaa".
Tämä johtaa Tinderissä juurikin siihen että naiset kiinnostuvat vahvimmin miehistä jotka ovat erittäin kokeneita ja taitavia, mutta eivät vakavissaan kiinnostuneita.
Osa naisista tuntee sitä kemiaa nimenomaan niitä miehiä kohtaan, jotka eivät ole erityisen kiinnostuneita heistä. Ei kyse ole siitä, että kiinnostuksen puutteen aiheuttama rentous tulkitaan väärin kemiaksi, vaan siitä että se kiinnostuksen puute itsessään herättää sen kemian. Voi olla esimerkiksi sitoutumiskammon ilmenemismuoto, että etsitään alitajuisesti suhteita joilla ei ole mitään edellytyksiä edetä vakavaksi. Silloin ei tarvitse antautua todelliseen läheisyyteen eikä kohdata sitä tosiasiaa ettei rakkaus korjannutkaan sisäistä tyhjyyttä. Helpompi ajatella, että kyllä minä nyt olisin onnellinen jos olisin tuonkin saanut.
Ei. Vaan selkeästi kun "juttu luistaa", nainen kokee että kemiaa on. Vaikka se juttu olisii yksipuolista eli mies viihdyttää ja nainen viihtyy.
Sinänsä mitä kirjoitat voi olla tottakin osalla naisista.
Mutta yleisin syy on selkeästi siinä, että naisiin iskee itsevarmuus ja suoritusvarmuus. Se kun mies ottaa tilanteen haltuun eikä hätkähdä naisesta. Nainen haluaa olla se osapuoli joka ujostelee ja jännittää enemmän kuin mies.
No onhan se todella iso turn off jos mies menee silminnähden sekaisin naisen nähdessään. Olen monesta miehestä huomannut välittömästi kun kohtasimme, että taisin miellyttää silmää vähän liikaakin. Yhdistävä tekijä näille miehille on ollut myös se, että omaa silmääni he eivät ole miellyttäneet ollenkaan. Sekoamisen pitäisi olla molemminpuolista, ei niin että vain toinen sekoaa.
No onhan se todella iso turn off jos mies menee silminnähden sekaisin naisen nähdessään.
Tässä rehellinen kommentti. Tasoistahan tässä on kyse. Kun mies menee naisen ulkonäöstä sekaisin, nainen ei mene miehen ulkonäöstä sekaisin - ja päin vastoin.
Ja jos samantasoinen mies käyttäytyy kuin tapaisi korkeampitasoisen naisen (menee ulkonäöstä sekaisin, alkaa jännittämään), naisen alitajunta tulkitsee että mies ei ole tasokkain mitä hän voisi saada.
Kun mies on "business as usual" = mies saisi kauniimpiakin naisia = miehen saaminen olisi jättipotti.
Höpöhöpö. Parasta se on juuri silloin, kun kemia on molemminpuolista ja iskee täysillä. Kumpikaan ei pysty pitämään näppejä erossa toisesta. Sitten kun on vielä järkiperusteillakin sopiva kumppani, niin on kaikki terveen ja toimivan suhteen ainekset kasassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tinder on muuttanut kovasti treffailukulttuuria. Juurikin tämä, että on paljon tarjontaa, jolloin kumppanin hakeminen jää pinnalliseksi. Valtavan monen miehen profiiliin on kuluneiden viiden vuoden sisään myös tupsahtaneet termit "eettisesti monisuhteinen", "poly", "avoimessa suhteessa" jne. Valitaan se hauskanpito ja vapaus sitoutumisen sijaan. Tuollaista oli ennen teini-ikäisillä, mutta tuntuu, että nykyään myös yhä vanhemmilla.
Avoimia ja monisuhteita on aina ollut, Tinderissä ne tulevat vain ns tavistenkin näkyville.
Mm. De Beauvoir ja Sartre olivat avoimessa suhteessa.
On toki, mutta nyt ne ovat räjähdysmäisesti lisääntyneet. Aina on myös ollut miehiä, jotka ovat valmiita pettämään. Tällaiset monisuhteisuudet ym antavat luvan vapaaseen liihotteluun. Mielestäni kyse vain vastuuttomuudesta ja kyvyttömyydestä sitoutua.
En usko, että ovat lisääntyneet. Sinä vain näet selaamalla Tinderiä, kenellä on millainen sopimus kumppani/e/nsa kanssa. Rehellisyys ja sitoutuminen ovat osa eettisiä monisuhteita.
Pettäminen on kokonaan eri asia.
Joo, mutta kuinka monella ihmisellä se päätös monisuhteisuudesta on lähtenyt, kun oma kumppani ei enää ole ollut tarpeeksi. Kun halutaankin enemmän, mutta ei kuitenkaan eroa. Hienoa, mikäli jotkut pariskunnat löytävät yhteisymmärryksen elämäntyyleissä, mutta valtavan paljon on myös näitä miehiä, jotka vain omalla ilmoituksellaan tuovat esille, että haluavat avoimen suhteen.
Tutkimuksesta riippuen noin kolmasosa tai puolet ihmisistä pettää kumppaniaan. Niin monelle se yksi ei ole tarpeeksi, eikä viitsitä edes olla rehellisiä asiasta.
Tähän nähden sitoutuneet, vapaaehtoisuuteen perustuvat avoimet tai monisuhteet ovat lähinnä raikas tuulahdus.
Jos joku sitoutumiskyvytön ukko Tinderissä käyttää polyamoriaa keppihevosenaan, hänet voi pyyhkäistä surutta vasemmalle, hyvä vain että asenne tulee esiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä kokenut miehen kanssa mitään erityistä kemiaa ensitapaamisella. Kun oldn tutustunut paremmin ja tykästynyt, niin kemiakin on herännyt. Ihmiset on tässä varmaan aika erilaisia.
No on. Minä tunnen kemiaa vain juoppoihin renttuihin pahoihin poikiin aluks. Samanlaisiin kuin isäni.
Siksi parempi onkin kun otan sellaisen johon se pikkuhiljaa syttyy.
Itselleni kemia taas on jotain alkukantaista. Jotain jota ei voi edes järjellä selittää. Jotain joka joko on tai ei. Se ei syty pikkuhiljaa. Jos sitä ei ole alussa, sitä ei tule koskaan olemaankaan.
Mä kuulun kanssa tähän leiriin. Kun näen naisen ensimmäisen kerran livenä, niin tiedän heti ensimmäisen sekuntin aikana olenko hänestä seksuaalisesti kiinnostunut vai en.
Tämä kemiaporukka on usein sitä, jonka parisuhdehistoriakin antaa viitteitä siitä, että järkeä ei ole tosiaan käytetty vaan eläin sisällä on ollut ohjaimissa.
🤷🏻
Onko sulla jotain annettavaa mahdolliseen kulissiliittoon?
Tinderit on täynnä kemiahan sen ratkaisee -porukkaa. He ovat siellä vuodesta toiseen etsimässä kemiaa, aina uudelleen ja uudelleen. Sillä aikaa muut ihmiset tutustuu toisiinsa erilaisissa tilanteissa, huomaavatkin ajan kanssa tykkäävänsä yhä enemmän, ihastuvat, kiintyvät, rakastuvat, perustavat perheitä. Tunnerekisteriin kuuluu muutakin kuin kemia.
Mikään ei estä sua hakemasta kulissiliittoa kaipaavaa puoliso ehdokasta.
Minulla on hyvä puoliso, jonka kanssa olimme pitkään ystäviä, rakastuimme, ja olemme olleet onnellisesti naimisissa 8 vuotta ja meillä on kaksi lasta. Tässä ei ole mitään kulissia. Rakastamme toisiamme ja haluamme tuottaa toisillemme kaiken hyvän maailmassa, myös seksin saralla. Tutustuessamme en olisi tällaisesta onnesta osannut uneksiakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli ihan samanlaista lähes aina. Kivaa oli treffeillä ja riitti jutunaihetta mutta kun ei vaan mikään kelpaa miehille. En oikein tiedä mitä tuolta hakevat vai onko tarjontaa vaan niin paljon?
N26
Olen huomannut että mitä enemmän kivaa rentoa jutunaihetta treffeillä riittää, sitä todennäköisempää on ettei ne johda mihinkään. Silloin puuttuu se jännite ja kutkuttava hermostuneisuus jollaista tuntee aidosti "siinä mielessä" kiinnostavan seurassa ollessa.
Pätee ainakin minuun.
Silloin kun nainen ei herätä seksuaalista kiinnostustani, pystyn olemaan treffeillä rento, hauska ja kaikin puolin hyvää seuraa. Mutta jos nainen herättää kiinnostukseni, niin minua jännittää, alan yrittää liikaa, enkä ole läheskään yhtä sulava ja hauska.
M30
Sama täällä.
Naiset kiinnostuvat minusta eniten kun minä en ole kiinnostunut heistä. Silloin pystyn olemaan peruskohtelias ja viemään tilannetta rennosti. Jos tullaan hyvin toimeen kaveripohjalta, tulee sitä läpänheittoakin.
Kun nainen kiinnostaa oikeasi, en olekaan naisen silmissä suoritusvarma merimies jolle kaunis nainen on "business as usual" ja sitten nainen voisi jännätä että ooh mikä kiinnostava ja mysteerinen mies. Sitten naista ei kiinnosta.
Tämä juuri.
Se minkä olen huomannut on se, ettei suurin osa naisista tunnista "kemiaa".
Kun mies on itsevarma ja supliikki, naiset kokevat että "kemiaa" on. Tämä riippumatta siitä ovatko naiset mukana jutunheitossa, kuuntelemassa passiivisina miestä, vai jännittämässä hiljaisina.
Kun miestä vähän jännittää, nainen ei tunne "kemiaa".
Tämä johtaa Tinderissä juurikin siihen että naiset kiinnostuvat vahvimmin miehistä jotka ovat erittäin kokeneita ja taitavia, mutta eivät vakavissaan kiinnostuneita.
Osa naisista tuntee sitä kemiaa nimenomaan niitä miehiä kohtaan, jotka eivät ole erityisen kiinnostuneita heistä. Ei kyse ole siitä, että kiinnostuksen puutteen aiheuttama rentous tulkitaan väärin kemiaksi, vaan siitä että se kiinnostuksen puute itsessään herättää sen kemian. Voi olla esimerkiksi sitoutumiskammon ilmenemismuoto, että etsitään alitajuisesti suhteita joilla ei ole mitään edellytyksiä edetä vakavaksi. Silloin ei tarvitse antautua todelliseen läheisyyteen eikä kohdata sitä tosiasiaa ettei rakkaus korjannutkaan sisäistä tyhjyyttä. Helpompi ajatella, että kyllä minä nyt olisin onnellinen jos olisin tuonkin saanut.
Ei. Vaan selkeästi kun "juttu luistaa", nainen kokee että kemiaa on. Vaikka se juttu olisii yksipuolista eli mies viihdyttää ja nainen viihtyy.
Sinänsä mitä kirjoitat voi olla tottakin osalla naisista.
Mutta yleisin syy on selkeästi siinä, että naisiin iskee itsevarmuus ja suoritusvarmuus. Se kun mies ottaa tilanteen haltuun eikä hätkähdä naisesta. Nainen haluaa olla se osapuoli joka ujostelee ja jännittää enemmän kuin mies.
Nyt rehellisesti. Oletko sinä milloinkaan käynyt treffeillä?
Kyllä. Noin 30:t treffit koko elämäni aikana.
Sama kaava on toistunut. Kun minua ei kiinnosta, suurta osaa naisista kiinnostaa. Ovat myös halunneet uusia treffejä.
Kertaakaan ei ole käynyt niin että minä kiinnostun naisesta ja tämä kiinnostuu minusta.
Kahdesti päädyttiin parisuhteeseen, mutta olen nyt myöntänyt itselleni ettei se herännyt kiinnostus ollut kovinkaan todellista, vaan enemmän psyykkasin itseni ajattelemaan että tässähän on minulle kiva nainen. Lähdin ensimmäiseen parisuhteeseen lähinnä koska halusin seksiä, ja toiseen koska nainen oli kivaa seuraa ja yhdessä oli mukava olla, vaikka se oli 99% kaverillista.
Jos tuo on tositarina, olet ihan uskomattoman saamaton ihminen. "Päädyt" parisuhteisiin naisten kanssa joista et välitä. Päädyt. Ei ole kumma että sinun pitää kehitellä hämäriä teorioita naisista. Jotenkin sinun pitää egoasi suojella. Fakta kuitenkin on että naiset ovat sinun elämääsi kuljettaneet, vaikka esität sen niin että hurmasit itsevarmuudella ja "tilanteen haltuun ottamisella".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiinnostava nainen istuu bileissä syliisi:
A) Epäröit, keskeytät oluen särpimisen välittömästi ja et meinaa keksiä minne laitat kätesi.
Väärin. Nainen kokee että olet matalatasoinen ja kokematon mies joka pelkää että jos tekee jotain väärin, menettää naisen.
B) Osoitat että pidät naista kuumana ja kohdistat heti häneen huomiosi.
Väärin. Nainen kokee että saa sinut helposti. Et ole tasokkain mies jonka nainen voisi saada kun yrittää tosissaan.
C) Jatkat itsetyytyväinen virne naamallasi oluen särpimistä ja läpänheittoa kavereille. Laitat käden vyötäisille mutta olet muuten kuin naista ei olisikaan.
Oikein. Olet kuin urosleijona ja laumanjohtaja joka ottaa naaraan omakseen. Nainen on se jolle sinä olet jättipotti, ei toisin päin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä kokenut miehen kanssa mitään erityistä kemiaa ensitapaamisella. Kun oldn tutustunut paremmin ja tykästynyt, niin kemiakin on herännyt. Ihmiset on tässä varmaan aika erilaisia.
No on. Minä tunnen kemiaa vain juoppoihin renttuihin pahoihin poikiin aluks. Samanlaisiin kuin isäni.
Siksi parempi onkin kun otan sellaisen johon se pikkuhiljaa syttyy.
Itselleni kemia taas on jotain alkukantaista. Jotain jota ei voi edes järjellä selittää. Jotain joka joko on tai ei. Se ei syty pikkuhiljaa. Jos sitä ei ole alussa, sitä ei tule koskaan olemaankaan.
Mä kuulun kanssa tähän leiriin. Kun näen naisen ensimmäisen kerran livenä, niin tiedän heti ensimmäisen sekuntin aikana olenko hänestä seksuaalisesti kiinnostunut vai en.
Tämä kemiaporukka on usein sitä, jonka parisuhdehistoriakin antaa viitteitä siitä, että järkeä ei ole tosiaan käytetty vaan eläin sisällä on ollut ohjaimissa.
🤷🏻
Onko sulla jotain annettavaa mahdolliseen kulissiliittoon?
Tinderit on täynnä kemiahan sen ratkaisee -porukkaa. He ovat siellä vuodesta toiseen etsimässä kemiaa, aina uudelleen ja uudelleen. Sillä aikaa muut ihmiset tutustuu toisiinsa erilaisissa tilanteissa, huomaavatkin ajan kanssa tykkäävänsä yhä enemmän, ihastuvat, kiintyvät, rakastuvat, perustavat perheitä. Tunnerekisteriin kuuluu muutakin kuin kemia.
Ihme olettamus, että kaikki kemiaa etsivät hakisivat jotain yksisarvista. Itselle se yksinkertaisesti tarkoittaa sitä, että toinen ylipäätään kiinnostaa ja herättää jonkunasteista himoa, että on mielenkiintoa tutustua syvemmin ja halua olla kontaktissa. Useimmat nyt vaan eivät nappaa muulla, kuin kaverillisella "tuttava"tasolla, jos edes silläkään. En ole epätoivoinen, että nyt äkkiä joku kainaloon ja porsimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli ihan samanlaista lähes aina. Kivaa oli treffeillä ja riitti jutunaihetta mutta kun ei vaan mikään kelpaa miehille. En oikein tiedä mitä tuolta hakevat vai onko tarjontaa vaan niin paljon?
N26
Olen huomannut että mitä enemmän kivaa rentoa jutunaihetta treffeillä riittää, sitä todennäköisempää on ettei ne johda mihinkään. Silloin puuttuu se jännite ja kutkuttava hermostuneisuus jollaista tuntee aidosti "siinä mielessä" kiinnostavan seurassa ollessa.
Pätee ainakin minuun.
Silloin kun nainen ei herätä seksuaalista kiinnostustani, pystyn olemaan treffeillä rento, hauska ja kaikin puolin hyvää seuraa. Mutta jos nainen herättää kiinnostukseni, niin minua jännittää, alan yrittää liikaa, enkä ole läheskään yhtä sulava ja hauska.
M30
Sama täällä.
Naiset kiinnostuvat minusta eniten kun minä en ole kiinnostunut heistä. Silloin pystyn olemaan peruskohtelias ja viemään tilannetta rennosti. Jos tullaan hyvin toimeen kaveripohjalta, tulee sitä läpänheittoakin.
Kun nainen kiinnostaa oikeasi, en olekaan naisen silmissä suoritusvarma merimies jolle kaunis nainen on "business as usual" ja sitten nainen voisi jännätä että ooh mikä kiinnostava ja mysteerinen mies. Sitten naista ei kiinnosta.
Tämä juuri.
Se minkä olen huomannut on se, ettei suurin osa naisista tunnista "kemiaa".
Kun mies on itsevarma ja supliikki, naiset kokevat että "kemiaa" on. Tämä riippumatta siitä ovatko naiset mukana jutunheitossa, kuuntelemassa passiivisina miestä, vai jännittämässä hiljaisina.
Kun miestä vähän jännittää, nainen ei tunne "kemiaa".
Tämä johtaa Tinderissä juurikin siihen että naiset kiinnostuvat vahvimmin miehistä jotka ovat erittäin kokeneita ja taitavia, mutta eivät vakavissaan kiinnostuneita.
Osa naisista tuntee sitä kemiaa nimenomaan niitä miehiä kohtaan, jotka eivät ole erityisen kiinnostuneita heistä. Ei kyse ole siitä, että kiinnostuksen puutteen aiheuttama rentous tulkitaan väärin kemiaksi, vaan siitä että se kiinnostuksen puute itsessään herättää sen kemian. Voi olla esimerkiksi sitoutumiskammon ilmenemismuoto, että etsitään alitajuisesti suhteita joilla ei ole mitään edellytyksiä edetä vakavaksi. Silloin ei tarvitse antautua todelliseen läheisyyteen eikä kohdata sitä tosiasiaa ettei rakkaus korjannutkaan sisäistä tyhjyyttä. Helpompi ajatella, että kyllä minä nyt olisin onnellinen jos olisin tuonkin saanut.
Ei. Vaan selkeästi kun "juttu luistaa", nainen kokee että kemiaa on. Vaikka se juttu olisii yksipuolista eli mies viihdyttää ja nainen viihtyy.
Sinänsä mitä kirjoitat voi olla tottakin osalla naisista.
Mutta yleisin syy on selkeästi siinä, että naisiin iskee itsevarmuus ja suoritusvarmuus. Se kun mies ottaa tilanteen haltuun eikä hätkähdä naisesta. Nainen haluaa olla se osapuoli joka ujostelee ja jännittää enemmän kuin mies.
No onhan se todella iso turn off jos mies menee silminnähden sekaisin naisen nähdessään. Olen monesta miehestä huomannut välittömästi kun kohtasimme, että taisin miellyttää silmää vähän liikaakin. Yhdistävä tekijä näille miehille on ollut myös se, että omaa silmääni he eivät ole miellyttäneet ollenkaan. Sekoamisen pitäisi olla molemminpuolista, ei niin että vain toinen sekoaa.
No onhan se todella iso turn off jos mies menee silminnähden sekaisin naisen nähdessään.
Tässä rehellinen kommentti. Tasoistahan tässä on kyse. Kun mies menee naisen ulkonäöstä sekaisin, nainen ei mene miehen ulkonäöstä sekaisin - ja päin vastoin.
Ja jos samantasoinen mies käyttäytyy kuin tapaisi korkeampitasoisen naisen (menee ulkonäöstä sekaisin, alkaa jännittämään), naisen alitajunta tulkitsee että mies ei ole tasokkain mitä hän voisi saada.
Kun mies on "business as usual" = mies saisi kauniimpiakin naisia = miehen saaminen olisi jättipotti.
Näin se menee. Ihmiset ovat hyvin tietoisia omasta viehätysvoimastaan. Heille on kertynyt kokemusta, minkälaisiin vastapuoliin heillä on mahdollisuus, ja minkälaiset ovat itsestään selviä. On toki joitain poikkeuksia, jotka ovat ihan pihalla omasta itsestään, mutta pääsääntöisesti se "taso" hahmottuu kokemuksen myötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä kokenut miehen kanssa mitään erityistä kemiaa ensitapaamisella. Kun oldn tutustunut paremmin ja tykästynyt, niin kemiakin on herännyt. Ihmiset on tässä varmaan aika erilaisia.
No on. Minä tunnen kemiaa vain juoppoihin renttuihin pahoihin poikiin aluks. Samanlaisiin kuin isäni.
Siksi parempi onkin kun otan sellaisen johon se pikkuhiljaa syttyy.
Itselleni kemia taas on jotain alkukantaista. Jotain jota ei voi edes järjellä selittää. Jotain joka joko on tai ei. Se ei syty pikkuhiljaa. Jos sitä ei ole alussa, sitä ei tule koskaan olemaankaan.
Mä kuulun kanssa tähän leiriin. Kun näen naisen ensimmäisen kerran livenä, niin tiedän heti ensimmäisen sekuntin aikana olenko hänestä seksuaalisesti kiinnostunut vai en.
Tämä kemiaporukka on usein sitä, jonka parisuhdehistoriakin antaa viitteitä siitä, että järkeä ei ole tosiaan käytetty vaan eläin sisällä on ollut ohjaimissa.
🤷🏻
Parasta on se, kun ei tarvitse valita kemian ja järjen välillä vaan molemmat osoittaa samaan suuntaan. Ei kannattaisi kenenkään tyytyä vähempään. Mikä siinä yksinolossa niin kauheasti pelottaa, että tarvitsee lähteä kemiattomiin kulissijuttuihin?
Ei kai kiintymys ja rakkaus ole kulissia? Yksinkin saa toki olla, jos sitä erityisesti haluaa. Muuten voisi ihan vaan ottaa hitaammin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli ihan samanlaista lähes aina. Kivaa oli treffeillä ja riitti jutunaihetta mutta kun ei vaan mikään kelpaa miehille. En oikein tiedä mitä tuolta hakevat vai onko tarjontaa vaan niin paljon?
N26
Olen huomannut että mitä enemmän kivaa rentoa jutunaihetta treffeillä riittää, sitä todennäköisempää on ettei ne johda mihinkään. Silloin puuttuu se jännite ja kutkuttava hermostuneisuus jollaista tuntee aidosti "siinä mielessä" kiinnostavan seurassa ollessa.
Pätee ainakin minuun.
Silloin kun nainen ei herätä seksuaalista kiinnostustani, pystyn olemaan treffeillä rento, hauska ja kaikin puolin hyvää seuraa. Mutta jos nainen herättää kiinnostukseni, niin minua jännittää, alan yrittää liikaa, enkä ole läheskään yhtä sulava ja hauska.
M30
Sama täällä.
Naiset kiinnostuvat minusta eniten kun minä en ole kiinnostunut heistä. Silloin pystyn olemaan peruskohtelias ja viemään tilannetta rennosti. Jos tullaan hyvin toimeen kaveripohjalta, tulee sitä läpänheittoakin.
Kun nainen kiinnostaa oikeasi, en olekaan naisen silmissä suoritusvarma merimies jolle kaunis nainen on "business as usual" ja sitten nainen voisi jännätä että ooh mikä kiinnostava ja mysteerinen mies. Sitten naista ei kiinnosta.
Tämä juuri.
Se minkä olen huomannut on se, ettei suurin osa naisista tunnista "kemiaa".
Kun mies on itsevarma ja supliikki, naiset kokevat että "kemiaa" on. Tämä riippumatta siitä ovatko naiset mukana jutunheitossa, kuuntelemassa passiivisina miestä, vai jännittämässä hiljaisina.
Kun miestä vähän jännittää, nainen ei tunne "kemiaa".
Tämä johtaa Tinderissä juurikin siihen että naiset kiinnostuvat vahvimmin miehistä jotka ovat erittäin kokeneita ja taitavia, mutta eivät vakavissaan kiinnostuneita.
Osa naisista tuntee sitä kemiaa nimenomaan niitä miehiä kohtaan, jotka eivät ole erityisen kiinnostuneita heistä. Ei kyse ole siitä, että kiinnostuksen puutteen aiheuttama rentous tulkitaan väärin kemiaksi, vaan siitä että se kiinnostuksen puute itsessään herättää sen kemian. Voi olla esimerkiksi sitoutumiskammon ilmenemismuoto, että etsitään alitajuisesti suhteita joilla ei ole mitään edellytyksiä edetä vakavaksi. Silloin ei tarvitse antautua todelliseen läheisyyteen eikä kohdata sitä tosiasiaa ettei rakkaus korjannutkaan sisäistä tyhjyyttä. Helpompi ajatella, että kyllä minä nyt olisin onnellinen jos olisin tuonkin saanut.
Ei. Vaan selkeästi kun "juttu luistaa", nainen kokee että kemiaa on. Vaikka se juttu olisii yksipuolista eli mies viihdyttää ja nainen viihtyy.
Sinänsä mitä kirjoitat voi olla tottakin osalla naisista.
Mutta yleisin syy on selkeästi siinä, että naisiin iskee itsevarmuus ja suoritusvarmuus. Se kun mies ottaa tilanteen haltuun eikä hätkähdä naisesta. Nainen haluaa olla se osapuoli joka ujostelee ja jännittää enemmän kuin mies.
Nyt rehellisesti. Oletko sinä milloinkaan käynyt treffeillä?
Kyllä. Noin 30:t treffit koko elämäni aikana.
Sama kaava on toistunut. Kun minua ei kiinnosta, suurta osaa naisista kiinnostaa. Ovat myös halunneet uusia treffejä.
Kertaakaan ei ole käynyt niin että minä kiinnostun naisesta ja tämä kiinnostuu minusta.
Kahdesti päädyttiin parisuhteeseen, mutta olen nyt myöntänyt itselleni ettei se herännyt kiinnostus ollut kovinkaan todellista, vaan enemmän psyykkasin itseni ajattelemaan että tässähän on minulle kiva nainen. Lähdin ensimmäiseen parisuhteeseen lähinnä koska halusin seksiä, ja toiseen koska nainen oli kivaa seuraa ja yhdessä oli mukava olla, vaikka se oli 99% kaverillista.
Jos tuo on tositarina, olet ihan uskomattoman saamaton ihminen. "Päädyt" parisuhteisiin naisten kanssa joista et välitä. Päädyt. Ei ole kumma että sinun pitää kehitellä hämäriä teorioita naisista. Jotenkin sinun pitää egoasi suojella. Fakta kuitenkin on että naiset ovat sinun elämääsi kuljettaneet, vaikka esität sen niin että hurmasit itsevarmuudella ja "tilanteen haltuun ottamisella".
Nuo kaksi parisuhdetta olivat nuoruudessa.
Mitenkäs on teidän naisten kanssa? Ketju on täynnä tarinoita parisuhteista väärien miesten kanssa. Ette tekään varsinaisesti ole olleet mitään alfanaaraita jotka tietävät mitä haluavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä kokenut miehen kanssa mitään erityistä kemiaa ensitapaamisella. Kun oldn tutustunut paremmin ja tykästynyt, niin kemiakin on herännyt. Ihmiset on tässä varmaan aika erilaisia.
No on. Minä tunnen kemiaa vain juoppoihin renttuihin pahoihin poikiin aluks. Samanlaisiin kuin isäni.
Siksi parempi onkin kun otan sellaisen johon se pikkuhiljaa syttyy.
Itselleni kemia taas on jotain alkukantaista. Jotain jota ei voi edes järjellä selittää. Jotain joka joko on tai ei. Se ei syty pikkuhiljaa. Jos sitä ei ole alussa, sitä ei tule koskaan olemaankaan.
Mä kuulun kanssa tähän leiriin. Kun näen naisen ensimmäisen kerran livenä, niin tiedän heti ensimmäisen sekuntin aikana olenko hänestä seksuaalisesti kiinnostunut vai en.
Tämä kemiaporukka on usein sitä, jonka parisuhdehistoriakin antaa viitteitä siitä, että järkeä ei ole tosiaan käytetty vaan eläin sisällä on ollut ohjaimissa.
🤷🏻
Onko sulla jotain annettavaa mahdolliseen kulissiliittoon?
Tinderit on täynnä kemiahan sen ratkaisee -porukkaa. He ovat siellä vuodesta toiseen etsimässä kemiaa, aina uudelleen ja uudelleen. Sillä aikaa muut ihmiset tutustuu toisiinsa erilaisissa tilanteissa, huomaavatkin ajan kanssa tykkäävänsä yhä enemmän, ihastuvat, kiintyvät, rakastuvat, perustavat perheitä. Tunnerekisteriin kuuluu muutakin kuin kemia.
Mikään ei estä sua hakemasta kulissiliittoa kaipaavaa puoliso ehdokasta.
Minulla on hyvä puoliso, jonka kanssa olimme pitkään ystäviä, rakastuimme, ja olemme olleet onnellisesti naimisissa 8 vuotta ja meillä on kaksi lasta. Tässä ei ole mitään kulissia. Rakastamme toisiamme ja haluamme tuottaa toisillemme kaiken hyvän maailmassa, myös seksin saralla. Tutustuessamme en olisi tällaisesta onnesta osannut uneksiakaan.
Olen eri, mutta tuolla tavalla ne parhaat suhteet minustakin on syntynyt. Se ei vaan aina ole mahdollista, kun ikää on sen verran että elämä on uriutunut ja koko kaveripiiri pariutunut. Ei yksinkertaisesti ole elämänpiirissä tarjontaa sellaisista vastakkaisen sukupuolen sinkkuystävistä, joihin voisi ajan kanssa rakastua. Harva etsii Tinderistäkään sellaista ihmistä, jonka kanssa voisi ensin vuositolkulla tutustua kaveripohjalta jotta nähdään syttyykö se kipinä vai ei. Ihan toinen juttu kun elää vielä sitä elämänvaihetta, jossa iso osa työ-, opiskelu- yms piireistä ja harrastusporukoista on vielä perheettömiä sinkkuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli ihan samanlaista lähes aina. Kivaa oli treffeillä ja riitti jutunaihetta mutta kun ei vaan mikään kelpaa miehille. En oikein tiedä mitä tuolta hakevat vai onko tarjontaa vaan niin paljon?
N26
Olen huomannut että mitä enemmän kivaa rentoa jutunaihetta treffeillä riittää, sitä todennäköisempää on ettei ne johda mihinkään. Silloin puuttuu se jännite ja kutkuttava hermostuneisuus jollaista tuntee aidosti "siinä mielessä" kiinnostavan seurassa ollessa.
Pätee ainakin minuun.
Silloin kun nainen ei herätä seksuaalista kiinnostustani, pystyn olemaan treffeillä rento, hauska ja kaikin puolin hyvää seuraa. Mutta jos nainen herättää kiinnostukseni, niin minua jännittää, alan yrittää liikaa, enkä ole läheskään yhtä sulava ja hauska.
M30
Sama täällä.
Naiset kiinnostuvat minusta eniten kun minä en ole kiinnostunut heistä. Silloin pystyn olemaan peruskohtelias ja viemään tilannetta rennosti. Jos tullaan hyvin toimeen kaveripohjalta, tulee sitä läpänheittoakin.
Kun nainen kiinnostaa oikeasi, en olekaan naisen silmissä suoritusvarma merimies jolle kaunis nainen on "business as usual" ja sitten nainen voisi jännätä että ooh mikä kiinnostava ja mysteerinen mies. Sitten naista ei kiinnosta.
Tämä juuri.
Se minkä olen huomannut on se, ettei suurin osa naisista tunnista "kemiaa".
Kun mies on itsevarma ja supliikki, naiset kokevat että "kemiaa" on. Tämä riippumatta siitä ovatko naiset mukana jutunheitossa, kuuntelemassa passiivisina miestä, vai jännittämässä hiljaisina.
Kun miestä vähän jännittää, nainen ei tunne "kemiaa".
Tämä johtaa Tinderissä juurikin siihen että naiset kiinnostuvat vahvimmin miehistä jotka ovat erittäin kokeneita ja taitavia, mutta eivät vakavissaan kiinnostuneita.
Osa naisista tuntee sitä kemiaa nimenomaan niitä miehiä kohtaan, jotka eivät ole erityisen kiinnostuneita heistä. Ei kyse ole siitä, että kiinnostuksen puutteen aiheuttama rentous tulkitaan väärin kemiaksi, vaan siitä että se kiinnostuksen puute itsessään herättää sen kemian. Voi olla esimerkiksi sitoutumiskammon ilmenemismuoto, että etsitään alitajuisesti suhteita joilla ei ole mitään edellytyksiä edetä vakavaksi. Silloin ei tarvitse antautua todelliseen läheisyyteen eikä kohdata sitä tosiasiaa ettei rakkaus korjannutkaan sisäistä tyhjyyttä. Helpompi ajatella, että kyllä minä nyt olisin onnellinen jos olisin tuonkin saanut.
Ei. Vaan selkeästi kun "juttu luistaa", nainen kokee että kemiaa on. Vaikka se juttu olisii yksipuolista eli mies viihdyttää ja nainen viihtyy.
Sinänsä mitä kirjoitat voi olla tottakin osalla naisista.
Mutta yleisin syy on selkeästi siinä, että naisiin iskee itsevarmuus ja suoritusvarmuus. Se kun mies ottaa tilanteen haltuun eikä hätkähdä naisesta. Nainen haluaa olla se osapuoli joka ujostelee ja jännittää enemmän kuin mies.
No onhan se todella iso turn off jos mies menee silminnähden sekaisin naisen nähdessään. Olen monesta miehestä huomannut välittömästi kun kohtasimme, että taisin miellyttää silmää vähän liikaakin. Yhdistävä tekijä näille miehille on ollut myös se, että omaa silmääni he eivät ole miellyttäneet ollenkaan. Sekoamisen pitäisi olla molemminpuolista, ei niin että vain toinen sekoaa.
No onhan se todella iso turn off jos mies menee silminnähden sekaisin naisen nähdessään.
Tässä rehellinen kommentti. Tasoistahan tässä on kyse. Kun mies menee naisen ulkonäöstä sekaisin, nainen ei mene miehen ulkonäöstä sekaisin - ja päin vastoin.
Ja jos samantasoinen mies käyttäytyy kuin tapaisi korkeampitasoisen naisen (menee ulkonäöstä sekaisin, alkaa jännittämään), naisen alitajunta tulkitsee että mies ei ole tasokkain mitä hän voisi saada.
Kun mies on "business as usual" = mies saisi kauniimpiakin naisia = miehen saaminen olisi jättipotti.
En kyllä ihan allekirjoita tätä, sillä olen ollut myös ihastunut mieheen, joka ihan omienkin sanojensa mukaan jännitti seurassani. Hän punasteli ja kädet tärisivät kun kaatoi minulle juomaa. Ei se haitannut vaan tämän miehen kohdalla se oli pelkästään söpöä, ja tietysti itsekin jännitin häntä. Kuitenkaan en huomannut ensimmäisessä kohtaamisessamme tuollaista selkeää ulkonäöstä sekoamista, eli tuntui että tällä miehellä se jännitys tuli jostain muusta kuin siitä, että satun näyttämään tietynlaiselta. Mielestäni olimme ulkonäköjemme puolesta hyvä match, eli kumpikaan ei ollut selvästi toista parempi, mutta tyylillisesti muuten emme välttämättä kovin yhteensopivia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Christiiina kirjoitti:
Mä olen ollut Tinderissä kohta 2 vuotta ja käynyt treffeillä 24 eri miehen kanssa. Heistä 18 antoi minulle pakit ja minä taasen annoin pakit 6:lle. Kolmea tyyppiä tapasin ensitreffien jälkeen joku 5-9 kertaa, mutta ei edes ole tullut mitään parin kuukauden tapailusuhdetta.
Tuo kertoo suoraan että yrität aivan täysin yli oman tasosi. Luultavasti yrittämäsi miehet pelaavat ihan eri liigassa kuin sinä.
Suuri osa miehistä haluaa jatkaa tapailua vaikkei mitään vakavampaa kiinnostusta olisi ilmassa. Eli normaalin suhdeluvun pitäisi olla sellainen, että vähintään 90% tapauksista nainen on se joka antaa pakit.
Herää myös kysymys antavatko kuvasi oikean käsityksen siitä millainen nainen ilmaantuu livenä treffeille?
Saa alapeukkuja, mutta on totta.
Nainen saa Tinderin kautta n. 15-20x enemmän matcheja, viestejä ja treffejä kuin mies.
Lienee jokaiselle selvää ettei 100% naisista voi pariutua 5-10% miesten kanssa, vaan enemmistö tavoittelijoista haluaisi kyseisen naisen kanssa vain seksiä.
Sinulle taitaa olla epäselvää, että Tinderissä naisia on murto-osa miesten määrästä. Lisäksi iso osa naiskäyttäjistä on botteja tai miesten feikkiprofiileja, siihen päälle maksulliset naiset ja lesbot.
Lienee jokaiselle selvää, että tästä johtuen heteronaiselle on Tinderissä paljon enemmän tarjokkaita kuin heteromiehelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä kokenut miehen kanssa mitään erityistä kemiaa ensitapaamisella. Kun oldn tutustunut paremmin ja tykästynyt, niin kemiakin on herännyt. Ihmiset on tässä varmaan aika erilaisia.
No on. Minä tunnen kemiaa vain juoppoihin renttuihin pahoihin poikiin aluks. Samanlaisiin kuin isäni.
Siksi parempi onkin kun otan sellaisen johon se pikkuhiljaa syttyy.
Itselleni kemia taas on jotain alkukantaista. Jotain jota ei voi edes järjellä selittää. Jotain joka joko on tai ei. Se ei syty pikkuhiljaa. Jos sitä ei ole alussa, sitä ei tule koskaan olemaankaan.
Mä kuulun kanssa tähän leiriin. Kun näen naisen ensimmäisen kerran livenä, niin tiedän heti ensimmäisen sekuntin aikana olenko hänestä seksuaalisesti kiinnostunut vai en.
Tämä kemiaporukka on usein sitä, jonka parisuhdehistoriakin antaa viitteitä siitä, että järkeä ei ole tosiaan käytetty vaan eläin sisällä on ollut ohjaimissa.
🤷🏻
Parasta on se, kun ei tarvitse valita kemian ja järjen välillä vaan molemmat osoittaa samaan suuntaan. Ei kannattaisi kenenkään tyytyä vähempään. Mikä siinä yksinolossa niin kauheasti pelottaa, että tarvitsee lähteä kemiattomiin kulissijuttuihin?
Ei kai kiintymys ja rakkaus ole kulissia? Yksinkin saa toki olla, jos sitä erityisesti haluaa. Muuten voisi ihan vaan ottaa hitaammin.
Kiintymys ja rakkaus ilman seksuaalista kemiaa on, no ehkei kulissia jos se on sitä elämältä hakee, mutta jotain mikä ei kaikille riitä. Ei minulle ainakaan. En sitten täysin tiedä, mitä se kemian halveksiminen tässä yhteydessä tarkoittaa, jos meinataan että suhteessa on seksuaalinen vetovoimakin kohdillaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli ihan samanlaista lähes aina. Kivaa oli treffeillä ja riitti jutunaihetta mutta kun ei vaan mikään kelpaa miehille. En oikein tiedä mitä tuolta hakevat vai onko tarjontaa vaan niin paljon?
N26
Olen huomannut että mitä enemmän kivaa rentoa jutunaihetta treffeillä riittää, sitä todennäköisempää on ettei ne johda mihinkään. Silloin puuttuu se jännite ja kutkuttava hermostuneisuus jollaista tuntee aidosti "siinä mielessä" kiinnostavan seurassa ollessa.
Pätee ainakin minuun.
Silloin kun nainen ei herätä seksuaalista kiinnostustani, pystyn olemaan treffeillä rento, hauska ja kaikin puolin hyvää seuraa. Mutta jos nainen herättää kiinnostukseni, niin minua jännittää, alan yrittää liikaa, enkä ole läheskään yhtä sulava ja hauska.
M30
Sama täällä.
Naiset kiinnostuvat minusta eniten kun minä en ole kiinnostunut heistä. Silloin pystyn olemaan peruskohtelias ja viemään tilannetta rennosti. Jos tullaan hyvin toimeen kaveripohjalta, tulee sitä läpänheittoakin.
Kun nainen kiinnostaa oikeasi, en olekaan naisen silmissä suoritusvarma merimies jolle kaunis nainen on "business as usual" ja sitten nainen voisi jännätä että ooh mikä kiinnostava ja mysteerinen mies. Sitten naista ei kiinnosta.
Tämä juuri.
Se minkä olen huomannut on se, ettei suurin osa naisista tunnista "kemiaa".
Kun mies on itsevarma ja supliikki, naiset kokevat että "kemiaa" on. Tämä riippumatta siitä ovatko naiset mukana jutunheitossa, kuuntelemassa passiivisina miestä, vai jännittämässä hiljaisina.
Kun miestä vähän jännittää, nainen ei tunne "kemiaa".
Tämä johtaa Tinderissä juurikin siihen että naiset kiinnostuvat vahvimmin miehistä jotka ovat erittäin kokeneita ja taitavia, mutta eivät vakavissaan kiinnostuneita.
Osa naisista tuntee sitä kemiaa nimenomaan niitä miehiä kohtaan, jotka eivät ole erityisen kiinnostuneita heistä. Ei kyse ole siitä, että kiinnostuksen puutteen aiheuttama rentous tulkitaan väärin kemiaksi, vaan siitä että se kiinnostuksen puute itsessään herättää sen kemian. Voi olla esimerkiksi sitoutumiskammon ilmenemismuoto, että etsitään alitajuisesti suhteita joilla ei ole mitään edellytyksiä edetä vakavaksi. Silloin ei tarvitse antautua todelliseen läheisyyteen eikä kohdata sitä tosiasiaa ettei rakkaus korjannutkaan sisäistä tyhjyyttä. Helpompi ajatella, että kyllä minä nyt olisin onnellinen jos olisin tuonkin saanut.
Ei. Vaan selkeästi kun "juttu luistaa", nainen kokee että kemiaa on. Vaikka se juttu olisii yksipuolista eli mies viihdyttää ja nainen viihtyy.
Sinänsä mitä kirjoitat voi olla tottakin osalla naisista.
Mutta yleisin syy on selkeästi siinä, että naisiin iskee itsevarmuus ja suoritusvarmuus. Se kun mies ottaa tilanteen haltuun eikä hätkähdä naisesta. Nainen haluaa olla se osapuoli joka ujostelee ja jännittää enemmän kuin mies.
Vain mies saa sen kuulostamaan megaluokan sankariteolta, jos mies ei "hätkähdä" naisesta. Se on söpöä, jos teinipoika hätkähtää. Aikuisen miehen pitää käyttäytyä normaalisti naisen seurassa. Se ei tee hänestä tilanteen haltuun ottajaa, suurta johtajaa eikä James Bondia. Eikä se tee naisesta mitään ujostelijaa.
Voi taivas näitä palstamiehiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Christiiina kirjoitti:
Mä olen ollut Tinderissä kohta 2 vuotta ja käynyt treffeillä 24 eri miehen kanssa. Heistä 18 antoi minulle pakit ja minä taasen annoin pakit 6:lle. Kolmea tyyppiä tapasin ensitreffien jälkeen joku 5-9 kertaa, mutta ei edes ole tullut mitään parin kuukauden tapailusuhdetta.
Tuo kertoo suoraan että yrität aivan täysin yli oman tasosi. Luultavasti yrittämäsi miehet pelaavat ihan eri liigassa kuin sinä.
Suuri osa miehistä haluaa jatkaa tapailua vaikkei mitään vakavampaa kiinnostusta olisi ilmassa. Eli normaalin suhdeluvun pitäisi olla sellainen, että vähintään 90% tapauksista nainen on se joka antaa pakit.
Herää myös kysymys antavatko kuvasi oikean käsityksen siitä millainen nainen ilmaantuu livenä treffeille?
Saa alapeukkuja, mutta on totta.
Nainen saa Tinderin kautta n. 15-20x enemmän matcheja, viestejä ja treffejä kuin mies.
Lienee jokaiselle selvää ettei 100% naisista voi pariutua 5-10% miesten kanssa, vaan enemmistö tavoittelijoista haluaisi kyseisen naisen kanssa vain seksiä.
Sinulle taitaa olla epäselvää, että Tinderissä naisia on murto-osa miesten määrästä. Lisäksi iso osa naiskäyttäjistä on botteja tai miesten feikkiprofiileja, siihen päälle maksulliset naiset ja lesbot.
Lienee jokaiselle selvää, että tästä johtuen heteronaiselle on Tinderissä paljon enemmän tarjokkaita kuin heteromiehelle.
Naisia on n. puolet vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli ihan samanlaista lähes aina. Kivaa oli treffeillä ja riitti jutunaihetta mutta kun ei vaan mikään kelpaa miehille. En oikein tiedä mitä tuolta hakevat vai onko tarjontaa vaan niin paljon?
N26
Olen huomannut että mitä enemmän kivaa rentoa jutunaihetta treffeillä riittää, sitä todennäköisempää on ettei ne johda mihinkään. Silloin puuttuu se jännite ja kutkuttava hermostuneisuus jollaista tuntee aidosti "siinä mielessä" kiinnostavan seurassa ollessa.
Pätee ainakin minuun.
Silloin kun nainen ei herätä seksuaalista kiinnostustani, pystyn olemaan treffeillä rento, hauska ja kaikin puolin hyvää seuraa. Mutta jos nainen herättää kiinnostukseni, niin minua jännittää, alan yrittää liikaa, enkä ole läheskään yhtä sulava ja hauska.
M30
Sama täällä.
Naiset kiinnostuvat minusta eniten kun minä en ole kiinnostunut heistä. Silloin pystyn olemaan peruskohtelias ja viemään tilannetta rennosti. Jos tullaan hyvin toimeen kaveripohjalta, tulee sitä läpänheittoakin.
Kun nainen kiinnostaa oikeasi, en olekaan naisen silmissä suoritusvarma merimies jolle kaunis nainen on "business as usual" ja sitten nainen voisi jännätä että ooh mikä kiinnostava ja mysteerinen mies. Sitten naista ei kiinnosta.
Tämä juuri.
Se minkä olen huomannut on se, ettei suurin osa naisista tunnista "kemiaa".
Kun mies on itsevarma ja supliikki, naiset kokevat että "kemiaa" on. Tämä riippumatta siitä ovatko naiset mukana jutunheitossa, kuuntelemassa passiivisina miestä, vai jännittämässä hiljaisina.
Kun miestä vähän jännittää, nainen ei tunne "kemiaa".
Tämä johtaa Tinderissä juurikin siihen että naiset kiinnostuvat vahvimmin miehistä jotka ovat erittäin kokeneita ja taitavia, mutta eivät vakavissaan kiinnostuneita.
Osa naisista tuntee sitä kemiaa nimenomaan niitä miehiä kohtaan, jotka eivät ole erityisen kiinnostuneita heistä. Ei kyse ole siitä, että kiinnostuksen puutteen aiheuttama rentous tulkitaan väärin kemiaksi, vaan siitä että se kiinnostuksen puute itsessään herättää sen kemian. Voi olla esimerkiksi sitoutumiskammon ilmenemismuoto, että etsitään alitajuisesti suhteita joilla ei ole mitään edellytyksiä edetä vakavaksi. Silloin ei tarvitse antautua todelliseen läheisyyteen eikä kohdata sitä tosiasiaa ettei rakkaus korjannutkaan sisäistä tyhjyyttä. Helpompi ajatella, että kyllä minä nyt olisin onnellinen jos olisin tuonkin saanut.
Ei. Vaan selkeästi kun "juttu luistaa", nainen kokee että kemiaa on. Vaikka se juttu olisii yksipuolista eli mies viihdyttää ja nainen viihtyy.
Sinänsä mitä kirjoitat voi olla tottakin osalla naisista.
Mutta yleisin syy on selkeästi siinä, että naisiin iskee itsevarmuus ja suoritusvarmuus. Se kun mies ottaa tilanteen haltuun eikä hätkähdä naisesta. Nainen haluaa olla se osapuoli joka ujostelee ja jännittää enemmän kuin mies.
Nyt rehellisesti. Oletko sinä milloinkaan käynyt treffeillä?
Kyllä. Noin 30:t treffit koko elämäni aikana.
Sama kaava on toistunut. Kun minua ei kiinnosta, suurta osaa naisista kiinnostaa. Ovat myös halunneet uusia treffejä.
Kertaakaan ei ole käynyt niin että minä kiinnostun naisesta ja tämä kiinnostuu minusta.
Kahdesti päädyttiin parisuhteeseen, mutta olen nyt myöntänyt itselleni ettei se herännyt kiinnostus ollut kovinkaan todellista, vaan enemmän psyykkasin itseni ajattelemaan että tässähän on minulle kiva nainen. Lähdin ensimmäiseen parisuhteeseen lähinnä koska halusin seksiä, ja toiseen koska nainen oli kivaa seuraa ja yhdessä oli mukava olla, vaikka se oli 99% kaverillista.
Jos tuo on tositarina, olet ihan uskomattoman saamaton ihminen. "Päädyt" parisuhteisiin naisten kanssa joista et välitä. Päädyt. Ei ole kumma että sinun pitää kehitellä hämäriä teorioita naisista. Jotenkin sinun pitää egoasi suojella. Fakta kuitenkin on että naiset ovat sinun elämääsi kuljettaneet, vaikka esität sen niin että hurmasit itsevarmuudella ja "tilanteen haltuun ottamisella".
Nuo kaksi parisuhdetta olivat nuoruudessa.
Mitenkäs on teidän naisten kanssa? Ketju on täynnä tarinoita parisuhteista väärien miesten kanssa. Ette tekään varsinaisesti ole olleet mitään alfanaaraita jotka tietävät mitä haluavat.
Luuletko että random naisten törttöilyt tekevät sinusta yhtään fiksumpaa?
Alue: Aihe vapaa
Samaa mieltä. Ihmisten olisi hyvä ymmärtää oma tasonsa, ja pitäytyä saman tasoisissa treffikumppaneissa.